Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

hoitajien palkat

Demarien tuoretta vaalimainosta voi pitää äänestäjien sumutuksena, sillä aiemmin Marin on jyrkästi ulkoistanut itsensä ja hallituksen palkkapolitiikasta alleviivaten, että palkat ovat nimenomaan työmarkkinaosapuolien päätettävissä.

SDP luottaa vahvasti pääministeri Sanna Marinin henkilökohtaiseen vetovoimaan, ja niinpä Marin on myös näkyvästi esillä ja kertojaäänenä demarien uudessa tv:stä tutussa vaalimainoksessa.
Videolla <a href="https://youtu.be/LV5ZIPXoZPw">kosiskellaan</a> nyt avoimesti palkansaajaväestöä, joka etenkin viime kesästä saakka on sinnitellyt kallistuvien elämisen ja liikkumisen kustannusten paineissa. Marinin suulla demarit videolla lupaavat ”pitää huolta jokaisesta”, ja videolla vihjaillaan tämän ulottuvan myös julkisen ja yksityissektorin palkkoihin.
&#8211; Työstä on saatava reilu palkka, Marin linjaa ja jatkaa, että ”asioista on sovittava oikeudenmukaisesti.”
Viesti palkansaajalle muuttui
Demarien vaalivideota voi pitää äänestäjien sumutuksena, sillä usein aiemmin Marin on jyrkästi ulkoistanut itsensä palkkapolitiikasta alleviivaten, että palkat ovat työmarkkinaosapuolien päätettävissä.
Esimerkiksi viime keväänä ennen hallituksen kehysriihineuvotteluja Marinin viesti palkansaajille oli <a href="https://demokraatti.fi/saarikko-vakuutti-kehysriihen-pysyvan-aikataulussaan-kaikkonen-lupasi-merkittavia-lisapanostuksia-puolustukseen">täysin eri</a> kuin tuoreella vaalivideolla. Tuolloin hoitajajärjestöt Tehy ja Super olivat linjanneet tavoittelevansa merkittävää palkkaohjelmaa.
-  Työmarkkinajärjestöt sopivat palkoista ja työehdoista. Me emme täällä neuvottele julkisen sektorin työmarkkinatilanteesta, Marin lausui.
Puoluetoverikin huudahti hoitajille: Hiljaa!
Hoitajien palkat olivat keskeinen teema jo viime talven aluevaaleissa. <a href="https://www.mediuutiset.fi/uutiset/hoitajien-palkkakysymys-kuumensi-keskustelua-mtv-tentissa-sanna-marin-tunnustan-taman-aivan-suoraan/3b9ce881-fbab-40f0-91f2-08c028454957">Tuolloinkin</a> Marin alleviivasi, että työehdoista ja palkoista päättävät työmarkkinajärjestöt, ei suinkaan hallitus.
Hoitajien tuoreessa muistissa varmasti myös on, miten demarikansanedustaja Jukka Gustafsson viime syksynä vaatii <a href="https://stage.sudev.fi/sdp-soheltaa-joka-paiva-uuden-viraali-ilmion-torstaina-marin-kiukuttelee-ja-pauhaa-ei-tama-ole-mikaan-naurun-asia-perjantaina-gustafsson-huutaa-pakkotyota-vastustaville-hoitajille-hiljaa/">huutamalla</a> mielenosoitukseen kokoontuneita hoitajia sulkemaan suunsa.
&#8211; Hiljaa! Gustafsson huudahti sittemmin viraaliksi levinneessä puheessaan.
&nbsp;

Sanna Marinin takki kääntyi demarien uudella vaalivideolla – kosiskelee nyt äänestäjiä lupailemalla ”reilua palkkaa”

Laittomasti maassa oleskelevat ja siten ulkomaalaislakia rikkovat henkilöt ovat saamassa oikeuden kiireettömään hoitoon, jos tällä viikolla eduskunnalle annettu hallituksen esitys toteutuu. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnilan mukaan hallituksen tulisi keskittyä sosiaali- ja terveysalaa kurittavien haasteiden ratkaisemiseen eikä rakentaa Suomesta koko maailman terveyskeskusta.

&#8211; Sosiaali- ja terveysala elää jatkuvassa kriisissä. Henkilökunnasta on pulaa, hoitojonot venyvät, hoitajat penäävät palkkojaan eikä hoitotakuu toteudu. Silti hallitus on lisäämässä terveyspalvelujen kuormitusta sallimalla laittomasti maassa oleskeleville yleisen terveydenhoidon, jyrähtää perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset olisivat hirvittäviä
Laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” terveyspalveluiden laajentamista yritettiin tuloksetta viimeksi vuonna 2015. Sen jälkeen suuret kaupungit ovat tehneet vastuuttomia päätöksiä tarjota kiireellisen hoidon lisäksi myös perusterveydenhoitoa. Hallituksen esitys pakottaisi jokaisen hyvinvointialueen toimimaan samalla tavalla.
&#8211; Ulkomaalaislakia rikkovia henkilöitä loikoilee Suomessa arvioiden mukaan jopa kuusi tuhatta. Terveyspalveluiden laajentaminen toimisi vetovoimatekijänä maihin, joissa hoidon saaminen ei ole mahdollista. Sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset olisivat hirvittäviä. Tätä ei tule hyväksyä, Junnila kertoo.
Toteutuessaan hallituksen esitys murentaisi turvapaikkajärjestelmän toimivuutta ja uskottavuutta. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta laittomasti maassa olevat henkilöt muodostavat myös turvallisuusuhan.
&#8211; Nämä henkilöt tulee poistaa maasta. Paperittomille paluulippu palveluiden sijaan, Junnila linjaa.
&nbsp;

Hallitus esittää kiireetöntä hoitoa laittomasti maassa oleskeleville – Junnila: Paperittomille paluulippu palveluiden sijaan

Peruspalveluministeri Aki Lindén ilmoitti, että vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostolle täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi. Päätös tehdään todennäköisesti hallituspuolueiden johtajien kesken. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii, että myös opposition on päästävä mukaan keskustelemaan hoitajamitoituksesta.

&#8211; Taas tarjotaan vain pitkää siimaa vanhuksille ja heidän hoitajilleen. Näin suurta päätöstä ei voi taputella pelkästään hallituksen kesken. Asiasta on saatava keskustelu eduskunnan saliin ja myös opposition on päästävä mukaan keskustelemaan ja neuvottelemaan hoitajamitoitukseen liittyvistä asioista. Olen tehnyt tänään asiasta myös eduskunnan keskustelualoitteen, toteaa hoitajataustainen kansanedustaja Arja Juvonen.
On valitettavaa, että pääministeri ei kommentoi
Juvonen on vaatinut myös pääministeri Sanna Marinilta pääministerin ilmoitusta terveydenhuollon kriisiytymisestä.
&#8211; On valitettavaa, että pääministeri ei kommentoi asiaa. Pettymys on suuri, ja se kuului myös kansalaisten suusta viikonlopun torikierroksilla hyvinkin suorin sanoin, kansanedustaja Juvonen kertoo.
Vanhustenhuollossa havaitut syvät ongelmat rävähtivät tietoon vuonna 2019 juuri edellisten eduskuntavaalien alla. Hallitus ei ole kyennyt toteuttamaan eduskunnassa käsiteltyä lakiesitystä maaliin, vaikka aikaa oli paljon.
Hallituksen katteettomat lupaukset
Juvosen mukaan hallituksen lupaus hoitajamitoituksesta on osoittautunut pelkäksi puheeksi paperilla. Pitkän, vuosien mittaisen siirtymäajan siivellä on annettu katteettomia lupauksia ja paistateltu hoitajamitoituksen kuntoonlaittamisteeman alla. Todellisuudessa hallitus on painanut vanhustenhuollon asian villaisella.
&#8211; Istuva hallitus jää mieleen siitä, että se onnistui munaamaan mitoituksen voimaanpanon kuhnailulla ja kitsastelulla. Koronakriisiä on käytetty aasinsiltana sille, että henkilöstöä ei ole. Hallitus ei tukenut sotehenkilöstöä koronakriisin aikana riittävästi. Rahallinen koronakorvaus olisi ollut tärkeää, Juvonen muistuttaa.
&#8211; Kannustetta alalle lisäävät myös vakituiset, ei-määräaikaiset työsuhteet, hyvät työolot, mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin, koulutuksen oikea-aikaisuus sekä oikea palkka- ja kohtuuhintainen asuntopolitiikka sotehenkilöstölle.
&nbsp;

Hallitus munasi hoitajamitoituksen toteutumisen kuhnailulla ja kitsastelulla – Juvonen: Asia on tuotava eduskunnan laajaan keskusteluun kaikkien puolueiden kesken

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri oli keskustelemassa Ylen aamussa. Ohjelman aiheena oli muun muassa hoitajamitoituksen voimaantulon lykkääminen. Hoitajamitoituksen lykkäämisen sijasta pitäisi Meren mielestä resurssit laittaa viimein kuntoon.

&#8211; Nyt pitää muistaa, miksi hoitajamitoituksesta on päätetty. Meidän muistisairaat ja vaativaa hoitoa tarvitsevat vanhuksemme olivat heitteillä. Tähän reagoimiseksi säädettiin hoitajamitoituksesta, mutta resursseja ja keinoja hoitajien palkkojen ja työolojen parantamiseksi ei hallitus kuitenkaan ole esittänyt, vaikka laki säädettiin jo pari vuotta sitten, kertoi Leena Meri.
&#8211; Työntekijät ja potilaat kärsivät, mikäli hoitajamitoituksesta luovutaan. Uusia hoitajia ei tule, kun työolot ja palkkaus eivät ole kunnossa. Työkavereiden puuttuessa väsyvät viimeisetkin hoitajat ja poistuvat alalta. Kysymys on viime kädessä rahasta, kuten esimerkiksi Superin puheenjohtaja Paavola ja Tehyn Rytkönen ovat tuoneet esille.
Yli 70 000 sotealan ammattilaista muissa töissä
Vihreiden Iiris Suomela ja keskustan Joonas Könttä tarjosivat ratkaisuksi työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Meri toi esiin alalta poistuneet ammattilaiset, joiden houkuttelu takaisin alalle on mahdollista.
&#8211; Meillä on yli 70 000 koulutettua sotealan ammattilaista, jotka ovat ihan muissa töissä. Heidän saamisensa takaisin alalle on ensiarvoisen tärkeää niin hoitajapulan ratkaisemiseksi kuin jo alalla olevien työolojen parantamiseksi.
&#8211; Kielitaidottomien kolmansien maiden kansalaisten sijasta perussuomalaiset haluaa panostaa jo maassa oleviin, ammattitaitoisiin suomalaisiin. Heidän saamisensa takaisin hoitoalalle on mahdollista, jos alan veto- ja pitovoima on kunnossa, Meri esitti.
Sähkön hinta jopa kolminkertaistunut vuodessa
Keskustelussa puhuttiin myös siitä, miten korkeaa sähkön hintaa voidaan alentaa.
&#8211; Tilanne on järkyttävä. Sähkön hinta on jo tähän mennessä ainakin kaksin-kolminkertaistunut vuodessa, ja ruuan hinta noussut paljon. Uhkana on, että ihmisillä tulee nälkä mahaan ja kylmä tupaan, ellei kovimpia hinnannousuja estetä ja suomalaisia auteta. Pulassa ovat pienituloisten lisäksi nyt myös jo keskituloiset, joten ongelma on vakava, Meri huomautti.
Päästökauppa ei nyt toimi oikein
Meri toi esiin niitä lukuisia keinoja, joita perussuomalaiset ovat pitäneet esillä. Kritiikkiä sai hallituksen hidas päätöksenteko, vaikka tilanne on ollut tiedossa jo kuukausikaupalla.
&#8211; EU:n päästökauppa nostaa sähkön hintaa eikä toimi nyt oikein esimerkiksi Saksan lisätessä kivihiilen käyttöä. Päästökaupan keskeyttäminen pitäisi nostaa pikaisesti EU-pöydissä esille, sillä se laskisi hintoja arviolta jopa 30–50 prosenttia. Kansallisina toimina olemme esittäneet muun muassa sähkön hintakattoa, sähköveron alennuksia tai suoraa tukea kuluttajille, kuten esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa on tehty. Eli keinoja kyllä löytyy. Tärkeintä on, että hallitus saisi päätöksiä aikaiseksi, Meri totesi.
Nyt pitää mennä realismi edellä
Meri peräänkuulutti realismia Suomen maailman kunnianhimoisimpaan ilmastotavoitteeseen.
&#8211; Nyt pitää mennä realismi edellä. Meillä on kriisi päällä, ja on aika huolehtia ihmisten perustarpeista. Ideologiset hankkeet tulee jättää toistaiseksi sivuun. Tämän on ymmärtänyt myös tasavallan presidentti Niinistö, joka on todennut, että ilmastonmuutos ei odota, mutta ei odota nälkäkään.
&#8211; Turve tulee saada jatkossa pysyväksi osaksi maan huoltovarmuutta, ja se tulee luokitella uusiutuvaksi energiaksi kuten Ruotsissa on tehty. Lisäksi maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteista pitää tinkiä, sillä tällä hetkellä Suomi kurjistaa kansalaisten ostovoimaa ja heikentää kilpailukykyä asettamalla 15 vuotta tiukemmat ilmastotavoitteet kuin muut EU-maat.
&nbsp;

Leena Meri Ylen aamussa: ”Uhkana on, että ihmisillä tulee nälkä mahaan ja kylmä tupaan”

Rahat uupuvat sotehenkilöstön palkkaharmonisoinnista eikä sovittuihin palkankorotuksiin ole osoitettu varoja, selvitti Lännen Media. Sotesta on tulossa sotku heti alkumetreillä. &#8211; Perussuomalaiset kertoi tämän jo ennen aluevaaleja, muistuttaa puheenjohtaja Riikka Purra.

Polttoaineiden hinnat jatkavat nousuaan, sähkön hinta on pian taas katossa ja tavallinen kansalainen saa purra kynsiään, koska rahat eivät riitä sekä ruokaan, että kasvaviin asumismenoihin. Ja kaiken päälle jysähtää yhä enemmän katastrofilta vaikuttava soteuudistus.
”Ensi vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet ovat vielä eri vaiheissa valmistelussaan. Yhteistä kaikille niille on edessä odottava miljardilasku, kun rahoituspohja ei riitä suunniteltuun työhön lähimainkaan.
Hyvinvointialueiden johtajien selvä enemmistö on jo sitä mieltä, etteivät valtion jyvittämät rahat riitä pakolliseen palkkaharmonisointiin ja muiden lakisääteisten tehtävien hoitoon”, <a href="https://www.kaleva.fi/rahat-eivat-riita-edes-pakollisiin-sote-palkkojen-/4676957">kirjoittaa</a> Lännen Media yhteisartikkelissaan.
Harmonisointi tarkoittaa, että samasta työtehtävästä ei voida maksaa eri palkkoja hyvinvointialueen sisällä ja palkat tasataan korkeamman palkan mukaisiksi.
Palkankoroukset harmonisaation lisäksi
Oman tuikean mausteensa sotesoppaan tuovat äskettäin neuvotellut kunta-alan palkankorotukset, jotka nostavat tulevan soteväen palkkakuluja lähes miljardilla eurolla vuonna 2024. Sopimuksen vaikutuksia palkkaharmonisointiin ei ole arvioitu.
Eikä hoitajien mahdollisesti suuremmista palkankorotuksista ole vielä edes sovittu.
Kunta-alalle on neuvoteltu myös viisivuotinen palkkaohjelma, joka nostaa palkkoja ylimääräisellä paikallisella erällä viiden vuoden ajan vuoden 2027 loppuun asti.
”Seuraava hallitus saa taikoa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi artikkelia <a style="font-weight: 400;" href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1536295506254635009">Twitterissä</a> ja muistuttaa puolueen varoittaneen soten valuvioista jo hyvissä ajoin:
&#8211; Perussuomalaiset kertoi tämän jo ennen aluevaaleja &#8211; rahat eivät riitä edes pa­kollisiin palkan nos­toi­hin. Massiivista lainsäädäntöä ja erilaista häkkyrää hallitukselta syntyy, mutta mikään ei parane. Rahaa ei ole. Seuraava hallitus saa taikoa.

Sote vaikeuksissa jo alkumetreillä – rahat eivät riitä edes sovittuihin palkankorotuksiin

Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Kansanedustaja Mauri Peltokangas on tyytyväinen puolustusmäärärahoihin sekä Rajavartiolaitokselle myönnetystä lisärahoituksesta, mutta sisäiseen turvallisuuteen, kansalaisten pärjäämiseen ja maatalouden kriisiin kohdistetut toimenpiteet eivät häneltä kiitosta saa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ei ole tyytyväinen sisäisen turvallisuuden rahoitukseen tällä hetkellä, koska ilmassa leijuu poliisien yt-neuvottelujen uhka. Huomattavaa on, että hallituksen tärkeysjärjestyksessä tulevat jälleen ensimmäisenä ihan muut asiat kuin suomalaisten ostovoima ja pärjääminen tavallisessa arjessa kriisitilanteen keskellä.
– Muualla Euroopassa on lähdetty massiivisiin energian ja autoilun hintojen kompensaatioihin kansalaisille, mutta Suomen hallituksen prioriteettina on jälleen kerran lähinnä vihreä siirtymä. Euroopassa on asetettu hintakattoja ja laskettu tiettyjä veroja minimitasolle, jotta hinnat pysyisivät siedettävinä kuluttajille, Peltokangas sanoo ja kysyy:
– Miksi Suomen hallitus ei kykene samaan? Puuttuuko kenties tahtotila, rohkeus vai jopa osaaminen?
<h4>Hiilineutraalisuustavoite saa odottaa</h4>
Kriisitilanteet vaativat nopeita ratkaisuja. Nyt ei ole Peltokankaan mielestä aika tuijotella mahdollisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin. Sähköautojen latausinfraan satsaaminen tai öljykattiloiden poistoremontit eivät ole Peltokankaan mukaan vastaus tämän hetken käsillä olevaan kriisiin.
– Vihreä siirtymä ei tule tapahtumaan Euroopan unionissa vuoteen 2050 mennessä eikä Suomessa vuoteen 2035 mennessä, Peltokangas ennustaa ja jatkaa:
– Nyt on aika laittaa tämä tavoite jäihin ja priorisoida suomalaiset ensin.
Peltokankaan mukaan Suomessa olisi täydet mahdollisuudet hyödyntää kotimaista turvetta ja energiapuuta, kunnes tekniikka kehittyy omaa tahtiaan siihen pisteeseen, että hiilineutraalisuus voidaan jossain kaukaisessa tulevaisuudessa järkevästi tavoittaa.
– Sen sijaan, että hallitus olisi toiminut huoltovarmuutemme eduksi, on se tuhonnut omilla toimillaan elinkeinoja. Tämä on kylmä totuus, Peltokangas toteaa.
<h4>Välttämättömien elinkustannusten nousuun ei varauduta</h4>
– On vain pieniä kohdennettuja toimia maataloudelle sekä kuljetusalalle, jotka sinällään ovat hyviä, ja pieniä korotuksia sosiaaliturvaan. Näillä muutaman kympin tukikorotuksilla ei kyllä paikata sitä, että hinnat ovat nousseet päivittäistavarakaupoissa peräti 6,4 prosenttia vuoden takaiseen nähden, Peltokangas laskee.
Peltokankaan mukaan hallituksen olisi nyt jo aika ymmärtää, miten tärkeää mahdollisimman suuri omavaraisuusaste ruuantuotannossa on Suomelle. Suomen maatalous tarvitseekin kohdennettuja toimia, mutta ihan eri mittakaavassa kuin hallitus nyt esittää.
&#8211; Suomessa on valtava määrä tiloja lopettamisuhan alla. Ne tarvitsevat apua välittömästi. Nyt esitetyillä rahoilla ei tiloja pelasteta, vaikka maa- ja metsätalousministeri jonglööraa kuinka paljon talousarvioesityksessä olevien numeroiden kanssa, koska nämä esitykset ovat toimimatonta tekohengitystä, Peltokangas painottaa ja toteaa:
&#8211; Täytyy ymmärtää, että todellinen kriisi on käsillä siellä Suomen maataloudessa ja maaseudulla.
<h4>Alueuudistus on farssi</h4>
Perussuomalaiset varoittelivat alueuudistuksen hintalapusta jo aluevaalien alla. Hyvinvointialueiden valmistelutyöhön ja esimerkiksi it-järjestelmiin uppoaa valtavat summat rahaa.
&#8211; Miksi se on ylipäätään tehty, kun se näyttää olevan lähinnä pohjaton kaivo? Peltokangas kysyy ja jatkaa:
&#8211; Nämä varat olisi pitänyt kohdentaa suoraan sote-palveluiden laadun parantamiseksi esimerkiksi kuntien kautta. Nyt rahat menevät hallinnolliseen pyörittelyyn ja johtajien valtaviin palkkoihin eivätkä esimerkiksi palveluiden laatuun ja hoitajien palkkauksen tai työolojen kohentamiseen.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle

Perussuomalaiset kysyi tänään suullisella kyselytunnilla hoitoalan tilanteesta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti keskustelussa, että hallituksen talouspolitiikka julkistalouden kahdeksan miljardin alijäämineen ei mahdollista hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Hoitajille tai soteuudistukseen ei riitä rahaa.

Hallituksen velanottoa eivät selitä vain korona tai Ukrainan sota. Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan koko soteuudistuksen toimeenpanosta puuttuu valtavasti rahaa eivätkä kaikki hyvinvointialueet palveluineen käynnisty siinä aikataulussa kuin hallitus on säätänyt.
&#8211; Eikä tässä vielä kaikki: ette ole antaneet riittävästi rahaa myöskään hoitajamitoitukseen ja hoitotakuun kiristämiseen. Toistan – rahaa ei ole toteuttamaan sitä lainsäädäntöä, jonka te olette vieneet maaliin. Tämä on kulissia, aikaansaannoksenne ovat pelkkää paperia! Raha ei seuraa, Purra tuomitsee.
&#8211; Ja sitten vielä hoitajien palkka. Te olette kiihottaneet tätä tilannetta kärjistymään.
&#8211; Arvoisa hallitus, haukkasitte liian ison palan. Mitä vastaatte hoitajille, jotka odottavat lisää palkkaa, ja kansalaisille, jotka odottavat parempia sote-palveluita?
Aki Lindén kiisti kaiken
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) selitti, että hoitohenkilöstökriisi on pitkälti koko Euroopan yhteinen, koska suuret ikäluokat ovat iäkkäitä. Hänen mukaansa tarvitaan työkulttuurimuutos, työnjako- ja koulutusuudistus ja niin edelleen.
Ministeri Lindén väitti, että Purran mainitsemat asiat on rahoitettu riittävästi, soteuudistus mukaan lukien.
&#8211; Ei pidä paikkaansa, Purra puisteli päätänsä.
&nbsp;

Soteuudistuksen toimeenpanosta puuttuu valtavasti rahaa – Purra syyttää hallitusta: ”Tämä on kulissia, aikaansaannoksenne ovat pelkkää paperia”

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen vaatii aluevaltuustojen malliohjesääntöjen valtakunnallista koordinointia ja järkeä luottamustoimipohjaisen virkamiesrälssin loiskiehuntaan.

Aluevaltuustojen järjestäytyessä on puoluesihteeri Arto Luukkasen mielestä alkanut näyttää siltä, että jokaisella ”hyvinvointialueella” rakennetaan toinen toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Kuntaliitto on antanut selvät ohjeet, mutta eri alueilla järjestetään julkisen sektorin toiminnassa omien paikallisten päätösten mukaisia hallintomalleja ja sääntöjä &#8211; ei sellaisia, jotka olisivat valtakunnassa yhdenmukaisia.
&#8211; Kyseinen ”villi länsi” vaarantaa vakavalla tavalla kansalaisten yhdenvertaisuuden. Miten voidaan verrata ja tutkia kansalaisten tyytyväisyyttä viranomaispalveluihin, jos kaikilla alueilla on omat sääntönsä? On siksi todettava, että tämä ”villi länsi” -todellisuus näyttää selvästi olevan perustuslainvastainen ratkaisu. Se lisää kansalaisten eriarvoisuutta, Luukkanen toteaa.
Jaetaanko rahat uudelle rälssille?
Poikkeavien hallintosääntöjen lisäksi alueilla viritellään hallintoon kattavia ns. luottamusasemaan perustuvia sivu- ja kokopäivävirkoja. Luukkanen pitää hämmästyttävänä, että ennen kuin järjestelmää on edes teoriassa koottu, nimittävät hyvinvointialueiden ”hallituspuolueet” kilvan puheenjohtajia, varapuheenjohtajia, johtajia jne.
Virkamiesten palkkataso on 6 000-7 000 euron luokkaa. Luukkanen pitää selvänä, että kyseinen byrokratian lihottaminen vähentää kansalaisten terveyteen ja sosiaalipalveluihin suunnattavaa panostusta.
&#8211; Tämä kaikki tapahtuu siis ennen kuin edes keskustellaan siitä, miten sote-henkilöstö voi ja miten heidät pitäisi ottaa huomioon tässä hallintohimmelissä. Tai miten hoitajien palkat saadaan harmonisoitua reilulla tavalla.
&#8211; Ongelmaan on ratkaisu. Hallituksen on nyt ryhdyttävä energisiin toimiin: hallinto-ohjesäännöt on koordinoitava, ja palkkauksessa on pyrittävä jonkinlaiseen kohtuuteen, sanoo Luukkanen.
&nbsp;

Luukkanen: Aluevaltuustojen ”villi länsi” vaarantaa vakavasti kansalaisten yhdenvertaisuuden

Korona toi korostetusti esiin Suomea jo vuosia piinanneen hoitajapulan, joka on nyt räjähtämässä käsiin. Terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja hoivakodeissa on työaikalainsäädäntö pahimmillaan jouduttu heittämään roskakoriin.

Hoito ja hoiva perustuvat pitkälti siihen, että työntekijät joustavat ja kantavat vastuun asiakkaista. Työtä on tehty sydämellä, mutta nyt voimat ovat uupumassa. Valtaosa alalla on naisia.
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Erja Gadd opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi. Hän on työskennellyt yli 10 vuoden aikana useissa erityyppisissä yksiköissä.
Haastattelupäivänä Gadd meni töihin klo 15 ja jatkaa siitä yön yli aamuun klo 7.15. Seuraava vuoro alkaakin sitten taas klo 15, mutta jatkuu seuraavaan päivään klo 12.30 saakka. 16 tunnin työvuorot eivät ole harvinaisia.
&#8211; Ei tämä ole järkevää. Jos en tee näitä vuoroja, kuka ne sitten tekee, kun työntekijöitä ei ole?
Työaikalain mukaan työvuoro saisi olla maksimissaan 13 tuntia ja lepoa pitäisi olla välissä 11 tuntia. Ennen ylityöt sai pitää vapaana, nykyään ne on otettava rahana.
Hallintoa on liikaa
Moni hoitoalalle päätynyt on tehnyt ammatinvalintansa halusta auttaa. Nyt yhteiskunta käyttää sitä härskisti hyväkseen.
&#8211; Hyväsydämisinä me haluamme auttaa ja olemme aina valmiita joustamaan toisten eteen. Eivät hoitajat halua jättää pulaan asiakkaitaan eivätkä toisia hoitajia.
Gadd pelkää, että eteen tulee päiviä, jolloin töistä ei voi lähteä pois, kun hoitajia ei tule tilalle. Ongelma on palkkauksessa, arvostuksen puutteessa, työhyvinvoinnissa ja hallinnossa.
&#8211; Minulla on ollut hyviä lähiesimiehiä, mutta heidän kätensä ovat sidottuja, he eivät pysty tekemään mitään. Ylempi taho voisi tulla tekemään työtä eikä vain kuvitella, mitä tämä on.
Allekkain päättäviä tahoja on liikaa.
&#8211; Viesti ei mene ylös, kun on paljon väliportaita. Jonninjoutavaa turhaa hallintoa on liikaa, Gadd sanoo.
Koulutus näkyviin palkassa
Erja Gadd ei usko hoitajien palkkaan tulevan korotusta muutamaa kymppiä enempää. Kaikkien peruspalkka on sama käydyistä koulutuksista huolimatta.
&#8211; Hoitajat kouluttautuvat ja heitä jopa määrätään kouluttautumaan, mutta se ei näy palkassa. Jos saisi palkanlisää kouluttautumisten myötä, silloin näkyisi työn ja koulutuksen arvostus palkassa.
Nyt 30 opintopisteen koulutuksesta voi työnantaja maksaa esimerkiksi 50 euron kertakorvauksen. Gaddin peruspalkka on 2 100 euroa. Veron jälkeen käteen jää 1 500 euroa, josta pitää maksaa asuntolaina, autolaina ja eläminen.
&#8211; Ilman vuorotyö- ja viikonloppulisiä olisin miinuksella. Jos voisi lisäkoulutuksella nostaa peruspalkan 2 500 euroon kuukaudessa, moni opiskelisi lisää, mikä lisäisi arvostusta ja ammattitaitoa.
Jos palkanlisiin ei yhteiskunnalla ole varaa, auttaisi verotuksen helpottaminen.
&#8211; Työn verotus pienemmäksi, tai voisiko työnantaja kannustaa vaikka työmatkakorvauksella? On oikeus ja kohtuus saada työstä kohtuullinen korvaus. Ei meidän tarvitse alistua kynnysmatoiksi.
Polttoaineiden hintojen nousu tuntuu kaikkien kukkarossa. Harvassa paikassa töihin pääsee julkisilla liikennevälineillä.
&#8211; Kotihoidon väkikin rallaa tuolla, ja bensa maksaa 2 euroa litralta! Heille pitää saada työnantajan autot käyttöön tai kunnon korvaus oman auton käytöstä, Gadd vaatii.
Hoitajat tekemään varsinaista työtään
Monessa paikassa on usean hoitajan vajaus. Vajauksen lisäksi työmäärää lisäävät välilliset työt.
&#8211; Pyykkäämiset, tiskaamiset, roskien viennit. Senkin ajan voisi käyttää ihmisten hoitamiseen ja lääkesuunnitteluun. Hoitoapulaiset ovat näitä välillisiä töitä varten, mutta kun niitä ei ole.
Välilliset työt voisivat sopia myös monelle työllistettävälle. Terveyskeskuksissa apuna on muun muassa laitoshuoltajia ja muita tukityöhenkilöitä, jolloin hoitajat saavat keskittyä enemmän hoitamiseen.
Rokotuspakko ja valmiuslain uhka
Rokotuspakko aiheuttaa aina vain suurempaa katoa alalta.
&#8211; Pakko on aina huono. Meilläkin pitää olla itsemääräämisoikeus, Gadd sanoo.
Terveydenhoitoalan ammattilaisia huolettaa valmiuslaki, jonka käyttöönottoa hallitus harkitsee. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden esimerkiksi siirtää ja perua lomia sekä määrätä hoitajia ylitöihin ilman mitään erityiskorvauksia. Se rajoittaa myös irtisanomisoikeutta.
&#8211; Rekisteröityneet hoitajat eivät voisi kieltäytyä tulemasta töihin.
JulkiTerhikkiin on kirjattu kaikki alan ammattilaiset. Osa heistä on ottanut nimensä sieltä pois valmiuslain pelon vuoksi.
&#8211; Monella hoitajalla on irtisanomisilmoitus valmiina työpaikan kaapissa odottamassa sitä viimeistä tikkiä, Gadd varoittaa.
Työssä jaksaa, jos työnantaja kuuntelee
Hoitotyö on silti monelle edelleen mieluista. Työssä jaksamiseen auttaa, jos työnantaja kuulee työntekijää.
&#8211; Jos joku haluaa tehdä vain jotain tiettyä vuoroa, se on ihan OK. Pakottaminen ei käy. Silloin työmotivaatio laskee. Nyt työkavereiden kanssa sovitellaan ja vaihdellaan tarvittaessa työvuorot niin, että ne sopivat jokaisen omaan elämään, Gadd sanoo.
&nbsp;

Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa

Kansanedustaja Arja Juvosen mukaan Suomesta lähinnä Norjaan työn perässä muuttaneet ja Suomessa toisiin ammatteihin siirtyneet lähihoitajat ja muutkin sairaanhoidon piirissä olevat saataisiin takaisin kotimaan sairaanhoidon piiriin palkkatasoa nostamalla.

Palkkataso hoitohenkilökunnalla on aina ollut matala. Kun ottaa huomioon työn rasittavuuden, epäsäännöllisen työajan, stressaavan työtahdin ja henkilökunnan toiminnan vajaalla henkilömäärällä, hoitohenkilökunta palaa loppuun ja siirtyy toisiin ammatteihin tai Norjaan, jossa palkkaus on kohdillaan.
&#8211; Yksityinen työnvälitysfirma etsi kotimaan kohteeseen hoitohenkilöitä 3 500-4 000 euron kuukausipalkalla, joka vastaa Norjan palkkatasoa, ja hakijoita oli yli 300. Paikat saatiin täytettyä nopeasti. Tästä saadaan näkemys, että hoitohenkilökunta on valmis palaamaan töihin, kun saadaan palkkataso kohdilleen, uskoo kansanedustaja Arja Juvonen.
Koronalisä taisi jäädä lupauksen asteelle
Suomessa palkkataso on 2 200-2 600 euroa ilman lisiä riippuen siitä, onko yksityisen vai kunnallisen toimijan palkkalistoilla.
&#8211; Hoitajille luvattu koronalisä taisi jäädä vain lupaukseksi, joten hoitohenkilökunta tuntee jääneensä aika turvattomaan asemaan, vaikka heidän tekemänsä työ on arvokasta ja koskettaa jokaista meistä jossain kohtaa elämää, Juvonen sanoo.
Sijoitetut eurot maksavat itsensä takaisin
Juvosen mukaan on aika laittaa tämä kansallinen epäkohta kuntoon, koska se vaatii vain hyvää tahtoa ja päätöksiä. Hoitajiin sijoitetut eurot kyllä maksavat itsensä takaisin.
&#8211; Hallitus voisi jo alkaa toimimaan, eikä vain puhua lupauksista, joita ei laiteta eteenpäin, Juvonen toteaa.
&nbsp;

Juvonen: Lähihoitajat saataisiin palaamaan ammattiinsa palkkatasoa korottamalla

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi tänään ilmestyneessä <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hoitajapula-jokainen-osa-terveydenhuoltoa-jumittunut-paivystyksista-tuli-ongelmien-valuma-altaita/">Suomen Kuvalehdessä</a> Suomen pahenevaa hoitajapulaa ja hoitajien alalta pakoa. Purran mukaan hoitoalan ongelmat johtuvat resurssivajeesta, joka ei ratkea työperäisellä maahanmuutolla. SK:n jutussa Purran haastattelusta julkaistiin vain pieni osa, Suomen Uutiset julkaisee sen kokonaisuudessaan.

Hoitoalaa vaivaa tällä hetkellä yhä kiihtynyt hoitajien alalta pako. Tilanne on ollut olemassa jo pidempään, mutta korona on kärjistänyt sitä. Joukkopaon taustalla vaikuttavat syyt ovat työn kuormitus, työolot ja näihin nähden liian alhainen palkka. Suomessa on arvioiden mukaan jopa 80 000 koulutettua hoitajaa, jotka eivät omasta halustaan tee enää hoitoalan töitä. Riikka Purra pitää tilannetta paitsi inhimillisesti ikävänä myös muutenkin valtavana ongelmana.
&#8211; Julkiset sotepalvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena. Palkka ei ole kehittynyt samassa suhteessa. Ensisijainen ja tärkein toimi hoitoalan ongelmien korjaamiseksi on lisätä resursseja nimenomaan ammattitaitoisiin käsipareihin, Purra sanoo.
&#8211; Alalta poistuneita on kyettävä houkuttelemaan takaisin. He ovat koulutettuja osaajia, joiden ammattitaito menee hukkaan. Tämä on myös koulutuspoliittisesti ja kansantaloudellisesti hukkakäyntiä.
Alan ongelmia ei saa kärjistää maahanmuutolla
Ilman näihin perustavanlaatuisiin ongelmiin puuttumista hoitoalan ongelmat eivät Purran mukaan ratkea. Työperäinen maahanmuutto ei korjaa asiaa. Suomen tulee korjata alan ongelmia eikä vain siirtää ja kärjistää niitä esimerkiksi EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla.
&#8211; Hoitoalan koulutusta ei myöskään saa käyttää maassa jo olevien maahanmuuttajien kotouttamiskanavana, mikäli he eivät ole muuten soveliaita tai halukkaita alalle. Ruotsissa näin on tehty, ja seurauksista maksetaan. Muun muassa vakavat kielitaidottomuuden seuraukset ovat uutisissa taajaan, Purra kertoo.
Palkan pitää riittää elämiseen
Lähihoitajakoulutuksen ja koko hoitoalan houkuttelevuutta parannetaan Purran mielestä puuttumalla itse alan ongelmiin.
&#8211; Opiskelijoita kiinnostaa se, että heille on tarjolla hyvä työpaikka ja elämiseen riittävä palkka, ei se, millaisilla houkutustekijöillä tai mielikuvilla koulutusta heille tarjoillaan.
&#8211; Mitä enemmän hoitoala esitetään työnä, jota tekemään halutaan hinnalla millä hyvänsä haalia tekijöitä EU:n ulkopuolelta, sitä heikommin se houkuttelee suomalaisia ja maassa jo olevia ulkomaalaisia, Purra muistuttaa.
&nbsp;

Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitoalan kriisiin

Kiinan Wuhanissa löydettiin joulukuussa 2019 uusi virus, joka laittoi maailman sekaisin. Maaliskuussa Covid-19-nimen saanut virus oli jo levinnyt pandemiaksi. Tuntematon koronavirus yllätti kaikki ja muutti lähihoitaja Julia Perälän työn arjen.

Lähihoitaja Julia Perälä, 25, työskentelee Jyväskylän kaupungin koronanäytteenotossa. Työpaikka sijaitsee Keski-Suomen keskussairaalan piha-alueella. Perälän työtilat koostuvat toimistokonteista ja niin sanotusta drive in -testauspisteestä.
Asiakkaat saapuvat sovittuna aikana koronatestiin ensisijaisesti autolla, eikä autosta nousta testin aikana. Jokaisesta asiakkaasta otetaan pumpulitikulla näyte nenästä.
– Ennätys on 14 asiakasta 15 minuutissa. Vanhemmat ottavat lapsensa syliin, joka helpottaa näytteenottoa. Joillakin se on sujunut helpommin kuin toisilla. Näyte on kuitenkin otettava. Se ei ole mielipidekysymys, Perälä selvittää.
Näytteenotossa työt alkavat kello 7.30, jolloin jaetaan päivän työtehtävät. Varsinainen näytteenotto käynnistyy kello 8 ja jatkuu kahdessa työvuorossa kello 19:ään saakka.
Työntekijöiden päivä on jaettu kahden tunnin sektoreihin ja edelleen 15 minuutin aikajaksoihin, joka helpottaa päivän suunnittelua. Jokainen työntekijä tekee tasapuolisesti kaikkia töitä.
Ennen näytteenottopaikkaa Perälä työskenteli kaupunginsairaalan varahenkilöstössä.
– Ilman koronapandemiaa en olisi täällä töissä. Työn arki muuttui. Siirryin vuodeosaston sisätyöstä ulkotyöhön avoterveydenhuollon puolelle, Perälä sanoo.
Kiire kasvoi, palkka ei
Koronaepidemian myötä monien hoitajien työtehtäviin sekä työpaikkoihin tuli muutoksia ja työmäärä kasvoi.
– Kiire on ollut aivan uskomaton. Ikinä ennen en ole sellaista kokenut, että osastojen täyttöaste vaihteli niin valtavasti vuorokauden sisällä. Välillä sairaala oli tyhjillään ja sitten täynnä, Perälä kertoo.
Hänestä yksi kuormittava tekijä on jo tuiki tarpeellinen suojavarusteisiin pukeutuminen.
– Infektio-osastolla suojauduttiin niin kuin jokaisella potilaalla olisi koronatartunta. Suojavarusteisiin pukeutuminen vie valtavasti aikaa ja syö työaikaa. Välillä on ollut kaikkensa antanut olo.
Perälän tilipussissa kiire ei ole näkynyt positiivisella tavalla.
– Palkka ei ole muuttunut mihinkään, vaikka työtehtävien ja kiireen määrä on lisääntynyt. Etulinjaan kun siirryin, niin palkka pieneni 40 eurolla. Pitäisi voida ansaita muuta kuin hoitajan minimipalkan verran.
Työnantaja on puhunut pohjattomasta koronakassasta.
– Pohja tulee eteen, kun puhutaan palkasta. Saan palkkaa bruttona noin 2 100 euroa kuukaudessa ja vuokra on vajaat tuhat euroa. Ilman lisiä ei palkasta jää käteen mitään. Onneksi on työssäkäyvä puoliso jakamassa elinkustannuksia, Perälä sanoo.
Työkavereihin luotetaan
Suurin osa ihmisistä sairastaa koronan lievemmin, mutta vanhuksille ja muille riskiryhmiin kuuluville tauti voi olla kohtalokas.
Koronavirus leviää pisaratartuntana, ja se saattaa elää jonkin aikaa pinnoilla. Hyvä käsihygienia, visiirit, hengitysmaskit, kertakäyttökäsineet ja -vaatteet ovat tärkeitä keinoja virukselta suojautumisessa.
Perälän mukaan henkilöstön suojautuminen on järjestetty hyvin.
– Kukaan työkavereistani ei ole saanut tartuntaa. Luotto työkavereihin on valtava. Homma ei toimisi, jos toisiinsa ei voisi luottaa, Perälä painottaa.
Virus voi levitä suojavarusteiden korjailusta työpäivän aikana ja altistaa hoitajan. Työ koronanäytteenotossa on herättänyt huolta.
– Perheenjäsenet olivat kauhuissaan, kun kuulivat työstäni. Minulta on kysytty, että olenko viruksen kantaja. Itse en ole pelännyt tartuntaa, vaan suhtaudun siihen terveen kriittisesti. Se on työtä. Suojaudutaan ja tehdään parhaamme.
Perälän työkaverit ovat joutuneet kokemaan henkilökohtaisesti taudin vakavat seuraukset.
– Minulla oli kollegoita, jotka itkivät, sillä heidän sukulaisiaan kuoli koronaan Aasiassa, Perälä huokaisee.
Kaikki eivät ymmärrrä vakavuutta
Koronaviruksen toinen aalto lähti leviämään syksyllä. Esimerkiksi Jyväskylässä virus tarttui yökerhoissa ja yleisötilaisuuksissa. Kymmeniä ihmisiä sairastui, ja useita satoja ihmisiä jouduttiin asettamaan koronakaranteeniin.
– Keski-Suomen koronatilanne on huolestuttava. Jos yksi virusta kantava henkilö lähtee baariin, niin hän voi tartuttaa kymmeniä muita ihmisiä. Sen välttämiseksi vapaaehtoisen kotikaranteenin merkitys täytyy ymmärtää, Perälä tähdentää.
Valtiovalta on rajoittanut ihmisten tapaamisia epidemiatilanteessa.
– Potilaat pelkäsivät. Esimerkiksi muistisairaat miettivät, miksei ketään käy vierailulla. Ei ole kuitenkaan ymmärretty, että korona on hengenvaarallinen. Tautiin suhtautuminen on arkipäiväistynyt, mikä ei ole hyvä asia, Perälä tuumii.
Monista suomalaista koronaohjeistukset ovat tuntuneet epäselviltä.
– Työnantaja on koittanut pitää ajan tasalla. Ohjeet ovat muuttuneet jatkuvasti. Se on ollut kuormittavaa, kun ei ole ollut tarpeeksi tietoa. Toisaalta kesällä tuli ohjeiden suuresta määrästä informaatioähky, Perälä puntaroi.
Työssä venytään ja joustetaan jatkuvasti
Oulusta kotoisin oleva Perälä lähti opiskelemaan lähihoitajaksi peruskoulun jälkeen.
– Halusin ensin töihin päiväkotiin, mutta erikoistuin sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Sitten sairaalamaailma vei mennessään. Sairaalassa toiminta on läpinäkyvää, kurinalaista ja kaikki tehdään selkeästä syystä, Perälä kertoo.
Valmistumisensa jälkeen hän on ollut työelämässä kuusi vuotta, jonka aikana alan realiteetti on tullut selväksi.
– Työssä venytään ja joustetaan koko ajan. Ylimääräisiä työtehtäviä on tullut, ja se ei näy palkassa. Ala on tapettu kymmenessä vuodessa.
Sairaanhoitajaliitto julkisti lokakuun alussa kyselyn, jonka mukaan puolet sairaanhoitajista on miettinyt alan vaihtamista koronakriisin aikana. Esimerkiksi Perälän opiskelukaveri lähti pois hoitoalalta.
– Eräs kaveri sai sihteerin työpaikan ilman koulutusta ja kuukausipalkka nousi tonnilla. Ei tämä mene oikein.
Mikä auttaa jaksamaan?
Kyselyyn vastaajista 40 prosenttia kertoi olevansa uupunut tai erittäin uupunut kevään ja kesän jälkeen. 27 prosenttia oli uupunut jo ennen pandemiakevättä.
– Päättäjät voisivat tulla ilta- ja aamuvuoroihin katsomaan, onko palkkauksemme riittävä. Meitä potkitaan, lyödään ja haukutaan. Silmät avautuisivat, kun he huomaisivat meidän riittämättömyyden tunteen.
– Minulle tämä on työ eikä kutsumusammatti. En tee ylitöitä, sillä työssä täytyy jaksaa vielä vuosikymmeniä. Eläkeikään on pitkä aika. Ammatillisesti olen etuoikeutettu, sillä olen kokenut näin poikkeuksellisen korona-ajan. Monet asiakkaista kiittävät, ja se tuntuu hyvältä. Työporukka on ihana, muuten ei tätä jaksaisi, Perälä myöntää.
&nbsp;

hoitajien palkat

Sanna Marinin takki kääntyi demarien uudella vaalivideolla – kosiskelee nyt äänestäjiä lupailemalla ”reilua palkkaa”

Hallitus esittää kiireetöntä hoitoa laittomasti maassa oleskeleville – Junnila: Paperittomille paluulippu palveluiden sijaan

Hallitus munasi hoitajamitoituksen toteutumisen kuhnailulla ja kitsastelulla – Juvonen: Asia on tuotava eduskunnan laajaan keskusteluun kaikkien puolueiden kesken

Leena Meri Ylen aamussa: ”Uhkana on, että ihmisillä tulee nälkä mahaan ja kylmä tupaan”

Sote vaikeuksissa jo alkumetreillä – rahat eivät riitä edes sovittuihin palkankorotuksiin

Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle

Soteuudistuksen toimeenpanosta puuttuu valtavasti rahaa – Purra syyttää hallitusta: ”Tämä on kulissia, aikaansaannoksenne ovat pelkkää paperia”

Luukkanen: Aluevaltuustojen ”villi länsi” vaarantaa vakavasti kansalaisten yhdenvertaisuuden

Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa

Juvonen: Lähihoitajat saataisiin palaamaan ammattiinsa palkkatasoa korottamalla

Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitoalan kriisiin

Koronakriisi ajaa hoitajat ahtaalle: ”Ala on tapettu kymmenessä vuodessa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025