Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

hoitajien työolot

Perussuomalaisten nuorisojärjestön Perussuomalaisen Nuorison kevätkokouksessa 27.–28.5. Jyväskylässä valittiin nuorisojärjestölle uusi puheenjohtaja edellisen puheenjohtajan Joakim Vigeliuksen väistyessä kansanedustajatehtävänsä aiheuttamien kiireiden vuoksi. Nuorisojärjestön uusi puheenjohtaja on 19-vuotias Lauri Laitinen Lappeenrannasta.

19-vuotias lappeenrantalainen ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelija Lauri Laitinen on ollut mukana Perussuomalaisen Nuorison hallituksessa eri tehtävissä vuodesta 2020 saakka. Hän oli nuorisojärjestön 3. varapuheenjohtaja vuonna 2022. Laitinen on vastannut nuorisojärjestön viestinnästä sosiaalisessa mediassa ja avustanut siinä ohessa kannanottojen, ohjelmien ja muiden vastaavien kirjoittamisessa. Laitinen aloitti toimessaan välittömästi ja jatkaa puheenjohtajana vuoden loppuun asti.
&#8211; Liityin puolueeseen, tai oikeastaan nuoriso-osastoon, vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen loppukesästä. Muuten olen seurannut politiikkaa yläkoulusta asti, vuodesta 2017 muistaakseni. Tällöin kannatin puoluetta katsomosta, vaikken silloin vielä ajatellutkaan puolueeseen liittymistä, Laitinen kertoo taustastaan.
Kriittinen linja maahanmuuttopolitiikkaan
Perussuomalaisissa Laitiseen vetosi ennen kaikkea puolueen kriittinen linja maahanmuuttopolitiikkaan: turvanpaikanhakijoiden tekemiin rikoksiin ja toistuviin ehdotuksiin siitä, miten laajamittaisella maahanmuutolla paikataan syntyvyysvajetta ja esimerkiksi hoitajapulaa työolojen parantamisen ja palkankorotusten sijaan.
Laitinen luonnehtii itseään kansalliskonservatiiviksi, joka kannattaa pitkälti hyväksi todettuja käytäntöjä ja mekanismeja ja ajaa muutosta vain silloin, kun jokin asia on oikeasti rikki tai väärin.
&#8211; Ajatteluni ytimessä on luonnollisesti kansallismielisyys ja Suomen sekä suomalaisten asettaminen etusijalle kaikessa. En pidä itseäni kovin uskonnollisena, mutta kunnioitan kristillisiä perinteitä ja ennen kaikkea kristillisiä arvoja, kuten lähimmäisenrakkautta, joka on perussuomalaisittain kaikkein tärkein arvo, Laitinen sanoo.
Jäsenistöä osallistettava entistä enemmän
Perussuomalaisen Nuorison uutena puheenjohtajana Laitinen haluaa jatkaa sillä tiellä, jolla nuorisojärjestöä on aikaisempien puheenjohtajien ja hallitusten kanssa viimeiset kolme vuotta rakennettu. Hän haluaa osallistaa jäsenistöä aiempaa enemmän aatteellisessa sekä tapahtumatyössä ja samalla kehittää järjestön yhteishenkeä sekä madaltaa kynnystä osallistua järjestötoimintaan hallituksen ulkopuoleltakin.
&#8211; Tahdon myös nähdä puheenjohtajiston ja hallituksen jalkautumassa ruohonjuuritasolle eli piireihimme, jotta tiivis yhteydenpito ja yhteistyö piirien kanssa jatkuu. Samalla jatketaan ohjelmatyötä, jäsenkoulutuksia tulevia kunta- ja aluevaaleja ajatellen sekä somen kehittämistä.
Poliittinen aktivismi on opiskelujen ohessa Laitisen tärkein harrastus. Lisäksi hän pelailee ja kuntoilee. Laitisen perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi neljä veljestä, joista hän itse on toiseksi vanhin.
&#8211; Odotan innolla tulevaa työtä ja yhteistyötä emopuolueen ja muiden nuorisojärjestöjen kanssa! Laitinen toteaa lopuksi.
&nbsp;

Perussuomalaisen Nuorison uusi puheenjohtaja Lauri Laitinen: Suomi ja suomalaiset on asetettava etusijalle kaikessa

Peruspalveluministeri Aki Lindén ilmoitti, että vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostolle täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi. Päätös tehdään todennäköisesti hallituspuolueiden johtajien kesken. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii, että myös opposition on päästävä mukaan keskustelemaan hoitajamitoituksesta.

&#8211; Taas tarjotaan vain pitkää siimaa vanhuksille ja heidän hoitajilleen. Näin suurta päätöstä ei voi taputella pelkästään hallituksen kesken. Asiasta on saatava keskustelu eduskunnan saliin ja myös opposition on päästävä mukaan keskustelemaan ja neuvottelemaan hoitajamitoitukseen liittyvistä asioista. Olen tehnyt tänään asiasta myös eduskunnan keskustelualoitteen, toteaa hoitajataustainen kansanedustaja Arja Juvonen.
On valitettavaa, että pääministeri ei kommentoi
Juvonen on vaatinut myös pääministeri Sanna Marinilta pääministerin ilmoitusta terveydenhuollon kriisiytymisestä.
&#8211; On valitettavaa, että pääministeri ei kommentoi asiaa. Pettymys on suuri, ja se kuului myös kansalaisten suusta viikonlopun torikierroksilla hyvinkin suorin sanoin, kansanedustaja Juvonen kertoo.
Vanhustenhuollossa havaitut syvät ongelmat rävähtivät tietoon vuonna 2019 juuri edellisten eduskuntavaalien alla. Hallitus ei ole kyennyt toteuttamaan eduskunnassa käsiteltyä lakiesitystä maaliin, vaikka aikaa oli paljon.
Hallituksen katteettomat lupaukset
Juvosen mukaan hallituksen lupaus hoitajamitoituksesta on osoittautunut pelkäksi puheeksi paperilla. Pitkän, vuosien mittaisen siirtymäajan siivellä on annettu katteettomia lupauksia ja paistateltu hoitajamitoituksen kuntoonlaittamisteeman alla. Todellisuudessa hallitus on painanut vanhustenhuollon asian villaisella.
&#8211; Istuva hallitus jää mieleen siitä, että se onnistui munaamaan mitoituksen voimaanpanon kuhnailulla ja kitsastelulla. Koronakriisiä on käytetty aasinsiltana sille, että henkilöstöä ei ole. Hallitus ei tukenut sotehenkilöstöä koronakriisin aikana riittävästi. Rahallinen koronakorvaus olisi ollut tärkeää, Juvonen muistuttaa.
&#8211; Kannustetta alalle lisäävät myös vakituiset, ei-määräaikaiset työsuhteet, hyvät työolot, mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin, koulutuksen oikea-aikaisuus sekä oikea palkka- ja kohtuuhintainen asuntopolitiikka sotehenkilöstölle.
&nbsp;

Hallitus munasi hoitajamitoituksen toteutumisen kuhnailulla ja kitsastelulla – Juvonen: Asia on tuotava eduskunnan laajaan keskusteluun kaikkien puolueiden kesken

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri oli keskustelemassa Ylen aamussa. Ohjelman aiheena oli muun muassa hoitajamitoituksen voimaantulon lykkääminen. Hoitajamitoituksen lykkäämisen sijasta pitäisi Meren mielestä resurssit laittaa viimein kuntoon.

&#8211; Nyt pitää muistaa, miksi hoitajamitoituksesta on päätetty. Meidän muistisairaat ja vaativaa hoitoa tarvitsevat vanhuksemme olivat heitteillä. Tähän reagoimiseksi säädettiin hoitajamitoituksesta, mutta resursseja ja keinoja hoitajien palkkojen ja työolojen parantamiseksi ei hallitus kuitenkaan ole esittänyt, vaikka laki säädettiin jo pari vuotta sitten, kertoi Leena Meri.
&#8211; Työntekijät ja potilaat kärsivät, mikäli hoitajamitoituksesta luovutaan. Uusia hoitajia ei tule, kun työolot ja palkkaus eivät ole kunnossa. Työkavereiden puuttuessa väsyvät viimeisetkin hoitajat ja poistuvat alalta. Kysymys on viime kädessä rahasta, kuten esimerkiksi Superin puheenjohtaja Paavola ja Tehyn Rytkönen ovat tuoneet esille.
Yli 70 000 sotealan ammattilaista muissa töissä
Vihreiden Iiris Suomela ja keskustan Joonas Könttä tarjosivat ratkaisuksi työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Meri toi esiin alalta poistuneet ammattilaiset, joiden houkuttelu takaisin alalle on mahdollista.
&#8211; Meillä on yli 70 000 koulutettua sotealan ammattilaista, jotka ovat ihan muissa töissä. Heidän saamisensa takaisin alalle on ensiarvoisen tärkeää niin hoitajapulan ratkaisemiseksi kuin jo alalla olevien työolojen parantamiseksi.
&#8211; Kielitaidottomien kolmansien maiden kansalaisten sijasta perussuomalaiset haluaa panostaa jo maassa oleviin, ammattitaitoisiin suomalaisiin. Heidän saamisensa takaisin hoitoalalle on mahdollista, jos alan veto- ja pitovoima on kunnossa, Meri esitti.
Sähkön hinta jopa kolminkertaistunut vuodessa
Keskustelussa puhuttiin myös siitä, miten korkeaa sähkön hintaa voidaan alentaa.
&#8211; Tilanne on järkyttävä. Sähkön hinta on jo tähän mennessä ainakin kaksin-kolminkertaistunut vuodessa, ja ruuan hinta noussut paljon. Uhkana on, että ihmisillä tulee nälkä mahaan ja kylmä tupaan, ellei kovimpia hinnannousuja estetä ja suomalaisia auteta. Pulassa ovat pienituloisten lisäksi nyt myös jo keskituloiset, joten ongelma on vakava, Meri huomautti.
Päästökauppa ei nyt toimi oikein
Meri toi esiin niitä lukuisia keinoja, joita perussuomalaiset ovat pitäneet esillä. Kritiikkiä sai hallituksen hidas päätöksenteko, vaikka tilanne on ollut tiedossa jo kuukausikaupalla.
&#8211; EU:n päästökauppa nostaa sähkön hintaa eikä toimi nyt oikein esimerkiksi Saksan lisätessä kivihiilen käyttöä. Päästökaupan keskeyttäminen pitäisi nostaa pikaisesti EU-pöydissä esille, sillä se laskisi hintoja arviolta jopa 30–50 prosenttia. Kansallisina toimina olemme esittäneet muun muassa sähkön hintakattoa, sähköveron alennuksia tai suoraa tukea kuluttajille, kuten esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa on tehty. Eli keinoja kyllä löytyy. Tärkeintä on, että hallitus saisi päätöksiä aikaiseksi, Meri totesi.
Nyt pitää mennä realismi edellä
Meri peräänkuulutti realismia Suomen maailman kunnianhimoisimpaan ilmastotavoitteeseen.
&#8211; Nyt pitää mennä realismi edellä. Meillä on kriisi päällä, ja on aika huolehtia ihmisten perustarpeista. Ideologiset hankkeet tulee jättää toistaiseksi sivuun. Tämän on ymmärtänyt myös tasavallan presidentti Niinistö, joka on todennut, että ilmastonmuutos ei odota, mutta ei odota nälkäkään.
&#8211; Turve tulee saada jatkossa pysyväksi osaksi maan huoltovarmuutta, ja se tulee luokitella uusiutuvaksi energiaksi kuten Ruotsissa on tehty. Lisäksi maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteista pitää tinkiä, sillä tällä hetkellä Suomi kurjistaa kansalaisten ostovoimaa ja heikentää kilpailukykyä asettamalla 15 vuotta tiukemmat ilmastotavoitteet kuin muut EU-maat.
&nbsp;

Leena Meri Ylen aamussa: ”Uhkana on, että ihmisillä tulee nälkä mahaan ja kylmä tupaan”

Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Kansanedustaja Mauri Peltokangas on tyytyväinen puolustusmäärärahoihin sekä Rajavartiolaitokselle myönnetystä lisärahoituksesta, mutta sisäiseen turvallisuuteen, kansalaisten pärjäämiseen ja maatalouden kriisiin kohdistetut toimenpiteet eivät häneltä kiitosta saa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ei ole tyytyväinen sisäisen turvallisuuden rahoitukseen tällä hetkellä, koska ilmassa leijuu poliisien yt-neuvottelujen uhka. Huomattavaa on, että hallituksen tärkeysjärjestyksessä tulevat jälleen ensimmäisenä ihan muut asiat kuin suomalaisten ostovoima ja pärjääminen tavallisessa arjessa kriisitilanteen keskellä.
– Muualla Euroopassa on lähdetty massiivisiin energian ja autoilun hintojen kompensaatioihin kansalaisille, mutta Suomen hallituksen prioriteettina on jälleen kerran lähinnä vihreä siirtymä. Euroopassa on asetettu hintakattoja ja laskettu tiettyjä veroja minimitasolle, jotta hinnat pysyisivät siedettävinä kuluttajille, Peltokangas sanoo ja kysyy:
– Miksi Suomen hallitus ei kykene samaan? Puuttuuko kenties tahtotila, rohkeus vai jopa osaaminen?
<h4>Hiilineutraalisuustavoite saa odottaa</h4>
Kriisitilanteet vaativat nopeita ratkaisuja. Nyt ei ole Peltokankaan mielestä aika tuijotella mahdollisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin. Sähköautojen latausinfraan satsaaminen tai öljykattiloiden poistoremontit eivät ole Peltokankaan mukaan vastaus tämän hetken käsillä olevaan kriisiin.
– Vihreä siirtymä ei tule tapahtumaan Euroopan unionissa vuoteen 2050 mennessä eikä Suomessa vuoteen 2035 mennessä, Peltokangas ennustaa ja jatkaa:
– Nyt on aika laittaa tämä tavoite jäihin ja priorisoida suomalaiset ensin.
Peltokankaan mukaan Suomessa olisi täydet mahdollisuudet hyödyntää kotimaista turvetta ja energiapuuta, kunnes tekniikka kehittyy omaa tahtiaan siihen pisteeseen, että hiilineutraalisuus voidaan jossain kaukaisessa tulevaisuudessa järkevästi tavoittaa.
– Sen sijaan, että hallitus olisi toiminut huoltovarmuutemme eduksi, on se tuhonnut omilla toimillaan elinkeinoja. Tämä on kylmä totuus, Peltokangas toteaa.
<h4>Välttämättömien elinkustannusten nousuun ei varauduta</h4>
– On vain pieniä kohdennettuja toimia maataloudelle sekä kuljetusalalle, jotka sinällään ovat hyviä, ja pieniä korotuksia sosiaaliturvaan. Näillä muutaman kympin tukikorotuksilla ei kyllä paikata sitä, että hinnat ovat nousseet päivittäistavarakaupoissa peräti 6,4 prosenttia vuoden takaiseen nähden, Peltokangas laskee.
Peltokankaan mukaan hallituksen olisi nyt jo aika ymmärtää, miten tärkeää mahdollisimman suuri omavaraisuusaste ruuantuotannossa on Suomelle. Suomen maatalous tarvitseekin kohdennettuja toimia, mutta ihan eri mittakaavassa kuin hallitus nyt esittää.
&#8211; Suomessa on valtava määrä tiloja lopettamisuhan alla. Ne tarvitsevat apua välittömästi. Nyt esitetyillä rahoilla ei tiloja pelasteta, vaikka maa- ja metsätalousministeri jonglööraa kuinka paljon talousarvioesityksessä olevien numeroiden kanssa, koska nämä esitykset ovat toimimatonta tekohengitystä, Peltokangas painottaa ja toteaa:
&#8211; Täytyy ymmärtää, että todellinen kriisi on käsillä siellä Suomen maataloudessa ja maaseudulla.
<h4>Alueuudistus on farssi</h4>
Perussuomalaiset varoittelivat alueuudistuksen hintalapusta jo aluevaalien alla. Hyvinvointialueiden valmistelutyöhön ja esimerkiksi it-järjestelmiin uppoaa valtavat summat rahaa.
&#8211; Miksi se on ylipäätään tehty, kun se näyttää olevan lähinnä pohjaton kaivo? Peltokangas kysyy ja jatkaa:
&#8211; Nämä varat olisi pitänyt kohdentaa suoraan sote-palveluiden laadun parantamiseksi esimerkiksi kuntien kautta. Nyt rahat menevät hallinnolliseen pyörittelyyn ja johtajien valtaviin palkkoihin eivätkä esimerkiksi palveluiden laatuun ja hoitajien palkkauksen tai työolojen kohentamiseen.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle

hoitajien työolot

Perussuomalaisen Nuorison uusi puheenjohtaja Lauri Laitinen: Suomi ja suomalaiset on asetettava etusijalle kaikessa

Hallitus munasi hoitajamitoituksen toteutumisen kuhnailulla ja kitsastelulla – Juvonen: Asia on tuotava eduskunnan laajaan keskusteluun kaikkien puolueiden kesken

Leena Meri Ylen aamussa: ”Uhkana on, että ihmisillä tulee nälkä mahaan ja kylmä tupaan”

Kansanedustaja Mauri Peltokangas varoittaa: Suomen maataloudessa ja maaseudulla on käsillä todellinen kriisi – vihreä siirtymä laitettava jäähylle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025