Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

hoitoalan koulutus

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli keskiviikkona hallituksen esitystä sitovan hoitajamitoituksen voimaantulon lykkäämisestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esityksen hylkäämistä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus asetti vanhustenhoidon hoitajamitoitukset ja Kela-korvaukset vastakkain. Lääkkeiden ja yksityislääkärikäyntien korvauksista nipistettiin heti vuoden alusta, mutta nyt hallituspuolueet junttaavat läpi hoitajamitoituksen 0,7-tason voimaantulon joulukuun alkuun.
&#8211; Perussuomalaisten kanta on, että mitoitus on otettava käyttöön alkuperäisen aikataulun mukaisesti 1.4.2023. Vanhuspalveluiden heikentämistä hoitajamitoitusta siirtämällä käytetään siis säästöjen hakemiseen, kun hallitukselta ei liikene hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta, moittivat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen.
Hallitus ylenkatsoo hoitajia
Liian vähäinen hoitajien määrä kurjistaa työoloja ja vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta entisestään.
&#8211; Hallitus perustelee lykkäystä työvoimapulalla, vaikka hoitajajärjestöt ovat kerta toisensa jälkeen kertoneet, mikä hoitoalalla mättää. Monissa yksiköissä on jatkuva henkilöstövaje ja ylitöitä joudutaan tekemään säännöllisesti. Henkilöstö uupuu ylikuormitettuna, eikä heille haluta maksaa työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Etenkin korona-aikaan hallituksen suhtautumista hoitajiin ei voi kutsua parhaalla tahdollakaan kuin väheksyväksi ja ylenkatsovaksi. Näin on saatu aikaan itseään ruokkiva huono kierre, joka heikentää sote-alan veto- ja pitovoimaa, Juvonen, Juuso ja Reijonen muistuttavat.
Monta asiaa voitaisiin tehdä paremmin
Perussuomalaiset katsovat, että tilanne voidaan korjata vain hoitajien työolot korjaamalla. Sote-alalle tarvitaan riittävä määrä ammattitaitoista, kotimaista työvoimaa. Palkkatasossakin on pohjoismaiseen tasoon verrattuna paljon parantamisen varaa. Monta muutakin asiaa voitaisiin tehdä paremmin.
&#8211; Virkoja pitää saada lisää, ja henkilöstö on vakinaistettava. Vaikka koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, väestön ikääntyessä koulutuspaikkoja tarvitaan vieläkin enemmän. Jatkokoulutuspolkuja on kehitettävä niin, että aiempi koulutus ja kokemus huomioidaan ja esimerkiksi lähihoitaja voi opiskella sairaanhoitajaksi nykyistä nopeammin. Etenkin kasvukeskuksissa rekrytointia helpottaisi edullisten työsuhdeasuntojen tarjonta, ja kotihoidossa on voitava liikkua työnantajan tarjoamalla autolla. Myös johtajuuteen tarvitaan koulutusta ja tukea, Juvonen, Juuso ja Reijonen esittävät.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Marinin hallitus epäonnistui vastaamaan vanhuspalveluiden kriisiin

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on järkyttynyt Uuden lastensairaalan leikkausjonoista. Tällä hetkellä yli viisikymmentä lasta on joutunut odottamaan sydänleikkaukseen pääsyä yli hoitotakuun rajaaman maksimiajan. Tilanne johtuu teho-osastojen vaikeasta henkilöstöpulasta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tehnyt itsestään ilmoituksen aluehallintovirastoon ja Valviraan koskien Uuden lastensairaalan leikkausjonoja. Helsingin Sanomien mukaan sydänleikkausta odottaa parhaillaan 117 lasta, joista 51 on odottanut yli hoitotakuun rajaaman maksimiajan, 180 vuorokautta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tilanne on seurausta teho-osastojen henkilökuntapulasta, jonka seurauksena tehohoitopaikkoja ei voida pitää auki eikä leikkauksia tehdä.
&#8211; Tilanne on järkyttävä. Sydänsairaita lapsia jää hoitamatta. Tehohoitajapula on tiedostettu jo koronakriisin alkaessa, mutta asiaa ei ole saatu vieläkään korjattua. Nyt tarvitaan akuutit ja nopeat koulutuspoliittiset toimet. Ministeriöiden on viipymättä laadittava tilanteen korjaamiseksi pelastussuunnitelma, joka otetaan käyttöön jo tämän vuoden puolella, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) vaatii.
Tehohoidon kriisi ei ratkea itsestään
Koulutuspolkuja on muokattava siten, että sairaanhoitajiksi opiskeleville ja tehohoidosta kiinnostuneille järjestetään tehohoidon intensiivisiä koulutusmoduuleja. Lisäkoulutusta olisi ryhdyttävä järjestämään yliopistosairaaloiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kautta, ja sen tulisi olla maksutonta ja opiskelijalle tuettua.
&#8211; Tehohoidon henkilöstöpula ei ratkea itsestään, vaan tilanne korjaantuu ainoastaan koulutuksen lisäämisellä, ja siihen tarvitaan hallitukselta rahoitus. Tehohoidon koulutuksen tulee olla mahdollista myös lähihoitajille, joiden osaaminen on otettava myös käyttöön. Sairaaloissa ja ensihoidossa työskentelee jo nyt on erittäin osaavia lähihoitajia. Myös eläkkeellä olevien tehohoitajien halukkuutta ja mahdollisuutta tehdä sijaisvuoroja sekä päivittää osaamistaan tulisi kartoittaa. Suomesta ulkomaille siirtyneitä hoitajia on ryhdyttävä houkuttelemaan takaisin. Kun on hätä, on toimittava heti, Juvonen linjaa.
Hoitajien koulutuspaikkamäärät tuplattava
Perustason ensihoitaja (lähihoitaja) &#8211; ja ammattikorkeakoulun ensihoitajien (sairaanhoitaja) koulutuspaikkamäärät on Juvosen mukaan tuplattava.
&#8211; Kevään 2022 ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ensihoitajaksi pääsi opiskelemaan 320 hakijaa. Hakijoita oli 8 796, eli yhtä aloituspaikkaa kohti oli yli 27 hakijaa. Suomessa ei ole varaa tällaisiin tilastoihin. Jos ensihoito on alana näin kiinnostava, opiskelupaikkoja tarvitaan runsaasti lisää, kun sote-ammattilaisista on huutava pula eikä tilanne näytä ainakaan helpottamisen merkkejä. Hyvä alku olisi tuplata ensihoitajakoulutuksen aloituspaikkojen määrä, Juvonen ehdottaa.
&nbsp;

Juvonen järkyttynyt hoitotakuun tilanteesta lasten sydänleikkauksissa: Tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä

Korona toi korostetusti esiin Suomea jo vuosia piinanneen hoitajapulan, joka on nyt räjähtämässä käsiin. Terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja hoivakodeissa on työaikalainsäädäntö pahimmillaan jouduttu heittämään roskakoriin.

Hoito ja hoiva perustuvat pitkälti siihen, että työntekijät joustavat ja kantavat vastuun asiakkaista. Työtä on tehty sydämellä, mutta nyt voimat ovat uupumassa. Valtaosa alalla on naisia.
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Erja Gadd opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi. Hän on työskennellyt yli 10 vuoden aikana useissa erityyppisissä yksiköissä.
Haastattelupäivänä Gadd meni töihin klo 15 ja jatkaa siitä yön yli aamuun klo 7.15. Seuraava vuoro alkaakin sitten taas klo 15, mutta jatkuu seuraavaan päivään klo 12.30 saakka. 16 tunnin työvuorot eivät ole harvinaisia.
&#8211; Ei tämä ole järkevää. Jos en tee näitä vuoroja, kuka ne sitten tekee, kun työntekijöitä ei ole?
Työaikalain mukaan työvuoro saisi olla maksimissaan 13 tuntia ja lepoa pitäisi olla välissä 11 tuntia. Ennen ylityöt sai pitää vapaana, nykyään ne on otettava rahana.
Hallintoa on liikaa
Moni hoitoalalle päätynyt on tehnyt ammatinvalintansa halusta auttaa. Nyt yhteiskunta käyttää sitä härskisti hyväkseen.
&#8211; Hyväsydämisinä me haluamme auttaa ja olemme aina valmiita joustamaan toisten eteen. Eivät hoitajat halua jättää pulaan asiakkaitaan eivätkä toisia hoitajia.
Gadd pelkää, että eteen tulee päiviä, jolloin töistä ei voi lähteä pois, kun hoitajia ei tule tilalle. Ongelma on palkkauksessa, arvostuksen puutteessa, työhyvinvoinnissa ja hallinnossa.
&#8211; Minulla on ollut hyviä lähiesimiehiä, mutta heidän kätensä ovat sidottuja, he eivät pysty tekemään mitään. Ylempi taho voisi tulla tekemään työtä eikä vain kuvitella, mitä tämä on.
Allekkain päättäviä tahoja on liikaa.
&#8211; Viesti ei mene ylös, kun on paljon väliportaita. Jonninjoutavaa turhaa hallintoa on liikaa, Gadd sanoo.
Koulutus näkyviin palkassa
Erja Gadd ei usko hoitajien palkkaan tulevan korotusta muutamaa kymppiä enempää. Kaikkien peruspalkka on sama käydyistä koulutuksista huolimatta.
&#8211; Hoitajat kouluttautuvat ja heitä jopa määrätään kouluttautumaan, mutta se ei näy palkassa. Jos saisi palkanlisää kouluttautumisten myötä, silloin näkyisi työn ja koulutuksen arvostus palkassa.
Nyt 30 opintopisteen koulutuksesta voi työnantaja maksaa esimerkiksi 50 euron kertakorvauksen. Gaddin peruspalkka on 2 100 euroa. Veron jälkeen käteen jää 1 500 euroa, josta pitää maksaa asuntolaina, autolaina ja eläminen.
&#8211; Ilman vuorotyö- ja viikonloppulisiä olisin miinuksella. Jos voisi lisäkoulutuksella nostaa peruspalkan 2 500 euroon kuukaudessa, moni opiskelisi lisää, mikä lisäisi arvostusta ja ammattitaitoa.
Jos palkanlisiin ei yhteiskunnalla ole varaa, auttaisi verotuksen helpottaminen.
&#8211; Työn verotus pienemmäksi, tai voisiko työnantaja kannustaa vaikka työmatkakorvauksella? On oikeus ja kohtuus saada työstä kohtuullinen korvaus. Ei meidän tarvitse alistua kynnysmatoiksi.
Polttoaineiden hintojen nousu tuntuu kaikkien kukkarossa. Harvassa paikassa töihin pääsee julkisilla liikennevälineillä.
&#8211; Kotihoidon väkikin rallaa tuolla, ja bensa maksaa 2 euroa litralta! Heille pitää saada työnantajan autot käyttöön tai kunnon korvaus oman auton käytöstä, Gadd vaatii.
Hoitajat tekemään varsinaista työtään
Monessa paikassa on usean hoitajan vajaus. Vajauksen lisäksi työmäärää lisäävät välilliset työt.
&#8211; Pyykkäämiset, tiskaamiset, roskien viennit. Senkin ajan voisi käyttää ihmisten hoitamiseen ja lääkesuunnitteluun. Hoitoapulaiset ovat näitä välillisiä töitä varten, mutta kun niitä ei ole.
Välilliset työt voisivat sopia myös monelle työllistettävälle. Terveyskeskuksissa apuna on muun muassa laitoshuoltajia ja muita tukityöhenkilöitä, jolloin hoitajat saavat keskittyä enemmän hoitamiseen.
Rokotuspakko ja valmiuslain uhka
Rokotuspakko aiheuttaa aina vain suurempaa katoa alalta.
&#8211; Pakko on aina huono. Meilläkin pitää olla itsemääräämisoikeus, Gadd sanoo.
Terveydenhoitoalan ammattilaisia huolettaa valmiuslaki, jonka käyttöönottoa hallitus harkitsee. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden esimerkiksi siirtää ja perua lomia sekä määrätä hoitajia ylitöihin ilman mitään erityiskorvauksia. Se rajoittaa myös irtisanomisoikeutta.
&#8211; Rekisteröityneet hoitajat eivät voisi kieltäytyä tulemasta töihin.
JulkiTerhikkiin on kirjattu kaikki alan ammattilaiset. Osa heistä on ottanut nimensä sieltä pois valmiuslain pelon vuoksi.
&#8211; Monella hoitajalla on irtisanomisilmoitus valmiina työpaikan kaapissa odottamassa sitä viimeistä tikkiä, Gadd varoittaa.
Työssä jaksaa, jos työnantaja kuuntelee
Hoitotyö on silti monelle edelleen mieluista. Työssä jaksamiseen auttaa, jos työnantaja kuulee työntekijää.
&#8211; Jos joku haluaa tehdä vain jotain tiettyä vuoroa, se on ihan OK. Pakottaminen ei käy. Silloin työmotivaatio laskee. Nyt työkavereiden kanssa sovitellaan ja vaihdellaan tarvittaessa työvuorot niin, että ne sopivat jokaisen omaan elämään, Gadd sanoo.
&nbsp;

Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa

Pääministeri Sanna Marin totesi SDP:n tavoitteena olevan, että vuonna 2030 puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja (MTV 18.8.2021). Koulutukseen kannattaakin sijoittaa, mutta kansanedustaja Arja Juvosen mielestä on syytä kysyä myös, mihin sotetehtäviin korkeasti koulutetut sotealan osaajat tulevaisuudessa pääministerin mielestä sijoittuvat.

&#8211; Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa &#8211; kenen ja millä palkalla? On aivan huuhaata ajatella, että korkeakoulutetut tulisivat alalle, jossa peruspalkka alkaa lähihoitajalla alimmillaan jopa ykkösellä, korkeakoulutetuilla sairaanhoitajalla tai kätilöllä kakkosella, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Työperäinen maahanmuutto lisää kustannuksia
Koronavuosi on erityisesti korostanut henkilöstön resurssien vähyyttä. Hoitohenkilöstöä on irtisanoutunut ja selkeää hätäviestiä on kuultu erityisesti heidän taholtaan. Huutavaan henkilöstöpulaan, joka tulee kärjistymään tulevaisuudessa entisestään, hallitus huutaa avuksi työperäistä maahanmuuttoa.
&#8211; Tällä väärällä suuntauksella sotealalle halutaan saada ulkomailta lisää alipalkattuja ja nöyriä työntekijöitä, jotka kiitollisuudenvelassaan eivät uskalla sanoa asioihin mitään. Kun ihminen ei pärjää omalla palkallaan, tarvitaan myös yhteiskunnan tukea, eli työperäinen maahanmuutto tarkoittaa myös toimeentuloon liittyviä tukimuotoja ja kustannuksia.
Sotealan ongelmat korjattavissa palkkauksen keinoin
&#8211; Työperäisen maahanmuuttokeskustelun sijaan hallituksen tulisi kiireesti lisätä hoiva-alan koulutuspaikkoja erityisesti myös aloille, joista valmistutaan vanhustenhoidon tehtäviin. Korkeakoulutettuja sairaanhoidon osaajia tarvitaan myös kipeästi. Suomi ei kestä tilanteita, joissa leikkaussaleja tai teho-osastoja suljetaan, koska osaavaa henkilöstöä ei ole. Mutta jotta nämä valmistuvat osaajat saadaan hoitoalan työkentälle, tarvitaan palkkaukseen suurta panostusta, Juvonen sanoo.
Suomalaisen sotealan ongelmat ovat ratkaistavissa helposti. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan peruspalkkauksen päivittäminen on tässä ykkösasia. Hyvä peruspalkkaus kannustaa tekemään työtä vaativalla alalla ja tekee alasta houkuttelevan. Palkkaa nostavat vuorotyöstä saatavat lisät, jotka eivät saisi olla elinehto hoitajalle, vaan plussaa ja kannustinta jatkaa vaativalla alalla.
&nbsp;

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: ”Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi tänään ilmestyneessä <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hoitajapula-jokainen-osa-terveydenhuoltoa-jumittunut-paivystyksista-tuli-ongelmien-valuma-altaita/">Suomen Kuvalehdessä</a> Suomen pahenevaa hoitajapulaa ja hoitajien alalta pakoa. Purran mukaan hoitoalan ongelmat johtuvat resurssivajeesta, joka ei ratkea työperäisellä maahanmuutolla. SK:n jutussa Purran haastattelusta julkaistiin vain pieni osa, Suomen Uutiset julkaisee sen kokonaisuudessaan.

Hoitoalaa vaivaa tällä hetkellä yhä kiihtynyt hoitajien alalta pako. Tilanne on ollut olemassa jo pidempään, mutta korona on kärjistänyt sitä. Joukkopaon taustalla vaikuttavat syyt ovat työn kuormitus, työolot ja näihin nähden liian alhainen palkka. Suomessa on arvioiden mukaan jopa 80 000 koulutettua hoitajaa, jotka eivät omasta halustaan tee enää hoitoalan töitä. Riikka Purra pitää tilannetta paitsi inhimillisesti ikävänä myös muutenkin valtavana ongelmana.
&#8211; Julkiset sotepalvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena. Palkka ei ole kehittynyt samassa suhteessa. Ensisijainen ja tärkein toimi hoitoalan ongelmien korjaamiseksi on lisätä resursseja nimenomaan ammattitaitoisiin käsipareihin, Purra sanoo.
&#8211; Alalta poistuneita on kyettävä houkuttelemaan takaisin. He ovat koulutettuja osaajia, joiden ammattitaito menee hukkaan. Tämä on myös koulutuspoliittisesti ja kansantaloudellisesti hukkakäyntiä.
Alan ongelmia ei saa kärjistää maahanmuutolla
Ilman näihin perustavanlaatuisiin ongelmiin puuttumista hoitoalan ongelmat eivät Purran mukaan ratkea. Työperäinen maahanmuutto ei korjaa asiaa. Suomen tulee korjata alan ongelmia eikä vain siirtää ja kärjistää niitä esimerkiksi EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla.
&#8211; Hoitoalan koulutusta ei myöskään saa käyttää maassa jo olevien maahanmuuttajien kotouttamiskanavana, mikäli he eivät ole muuten soveliaita tai halukkaita alalle. Ruotsissa näin on tehty, ja seurauksista maksetaan. Muun muassa vakavat kielitaidottomuuden seuraukset ovat uutisissa taajaan, Purra kertoo.
Palkan pitää riittää elämiseen
Lähihoitajakoulutuksen ja koko hoitoalan houkuttelevuutta parannetaan Purran mielestä puuttumalla itse alan ongelmiin.
&#8211; Opiskelijoita kiinnostaa se, että heille on tarjolla hyvä työpaikka ja elämiseen riittävä palkka, ei se, millaisilla houkutustekijöillä tai mielikuvilla koulutusta heille tarjoillaan.
&#8211; Mitä enemmän hoitoala esitetään työnä, jota tekemään halutaan hinnalla millä hyvänsä haalia tekijöitä EU:n ulkopuolelta, sitä heikommin se houkuttelee suomalaisia ja maassa jo olevia ulkomaalaisia, Purra muistuttaa.
&nbsp;

hoitoalan koulutus

Perussuomalaiset: Marinin hallitus epäonnistui vastaamaan vanhuspalveluiden kriisiin

Juvonen järkyttynyt hoitotakuun tilanteesta lasten sydänleikkauksissa: Tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä

Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: ”Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitoalan kriisiin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025