Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

hoitoalan työolot

Sodan ja pandemian ohella kevättä ovat hallinneet uutiset työtaisteluista. Hoitoalan henkilökunta vaatii palkankorotuksia vastineeksi kuormittavasta työstä sekä koronan aikaisesta venymisestä. Perussuomalaisten Jani Mäkelä pitää vaatimusta ymmärrettävänä, ja myös kansa tukee sitä. Kiistaa kuitenkin mutkistaa se, ettei kunnilla ja sairaanhoitopiireillä ole varaa suuriin korotuksiin.

Perusongelma asiassa on se, että Sanna Marinin (sd.) hallitus ei osoita tarpeeksi varoja hoitoon ja hoitajille. Sen sijaan hallitus pelottelee hoitajia töihin pakkolakien uhalla. Toisin kuin uskoteltiin, alueuudistus ja hyvinvointialueet eivät tuoneetkaan parannusta hoitohenkilökunnan tarpeeseen, työoloihin tai palkkaukseen, vaan kävi niin kuin perussuomalaisetkin varoittivat, että uudistus lisää hallintoa sekä palkkiovirkoja ja piilopuoluetukia.
&#8211; Moni ymmärrettävästi kysyy, mihin rahat katoavat. Hallitus velkaannuttaa Suomea noin 7 000 miljoonalla tänä vuonna, ja kansaa verotetaan kaikesta mahdollisesta. Silti vastaus yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen pyörittäjille on aina sama: ”Ei ole rahaa”, ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.
Julkista sektoria tehostettava, turhista menoista leikattava
Mäkelällä on tarjota ongelmaan kaksi ratkaisua. Ensinnäkin julkista sektoria on tehostettava. Pomoportaasta vähentämisen ohella tehostamisen tarvetta olisi myös työnjaossa. Nyt vähää hoitohenkilökuntaa kuormitetaan hoitotyöhön kuulumattomilla kalustohuollon ja tukipalveluiden tehtävillä ja lääkärien työaikaa menee tietokoneiden näppäilyyn. Tehtävien jako on laitettava kuntoon ja hoitohenkilökunnan panos hoitotyöhön.
&#8211; Toiseksi suomalaiset pitävät kestämättömänä, että samaan aikaan kun hoitajien palkankorotuksiin ei muka ole laittaa muutamaa sataa miljoonaa, hallitus lisää kehitysapua vastaavilla summilla. Tämä siis entisen yli 1 000 miljoonan vuodessa päälle &#8211; jopa Venäjää tukeviin maihin. Näitä ja muita tarpeettomia ulkomaille meneviä rahoja on karsittava raskaalla kädellä ja siirrettävä ne yhteiskunnan perustehtäviin, Mäkelä vaatii.
&nbsp;

Suomi velkaantuu ja kansalaisten verotaakka kasvaa, mutta peruspalveluihin ja hoitajien palkankorotuksiin ei riitä rahaa – mihin rahat katoavat?

Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä kuultiin eilen kahdelta puoluejohtajalta vaihtoehtoiset näkemykset siitä, mistä hyvinvointialueille saadaan hoitajia töihin. Keskustan Annika Saarikko kaipaa hoitoalalle filippiiniläistä työvoimaa. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan lisäisi resursseja ja rahaa hoitoalalle, ja pyrkisi korjaamaan hoiva-alan sisäisiä ongelmia. Perussuomalaisten linja on selkeä: hoitoalalle on työllistettävä ensisijassa suomalaisia koulutettuja hoitajia.

Hoitajavaje on konkreettinen haaste tuleville sotepäättäjille, sillä useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa. Lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa.
Henkilökunnan vaje myös korostuu korona-aikana.
Hoitajia ei saada lisää ilman uusia resursseja
Perussuomalaisten Riikka Purra on useaan otteeseen todennut, että Suomen sote-järjestelmän ongelmat liittyvät pitkälti siihen, että sote on riittämättömästi resursoitu. Sama ongelma on myös hoitajavajeen taustalla.
Perussuomalaiset haluaa puuttua hoiva-alan sisäisiin ongelmiin, ja tehdä alan houkuttelevammaksi lähihoitajille ja sairaanhoitajille. Samalla yhteiskunnan on annettava vahva signaali siitä, että hoitajien työ on arvokasta.
Purra huomautti, että riippumatta siitä, käytetäänkö yksityistä vai julkista palvelua, ulkomaalaisia tai suomalaisia hoitajia, tarvitaan lisää rahaa.
&#8211; Hoitajia ei siis saada lisää ilman sote-resursseja. Tarvitaan lisää hoitajan vakansseja, jotta työssä olevien työn kuorma suhteessa palkkaan on kestävämpi. Samaan aikaan tarvitaan myös uusia johtamisen malleja, joilla voidaan vaikuttaa viihtyvyyteen työssä. Sama koskee myös lääkäreitä, joista myös on vajetta, Purra sanoi Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä.
Ulkomailta tuleva työvoima ei korjaa ongelmia
Purra huomautti, että ulkomailta tuleva työvoima ei korjaa ongelmia.
&#8211; Ensisijaisen tärkeää on nyt korjata hoitoalan sisäisiä ongelmia. Ulkomaalaisten maahantuonti ei itsessään korjaa mitään, sillä ulkomaalaisilla työntekijöillä ei ole mitään sellaisia ominaisuuksia, että he jaksaisivat paremmin työn kuormaa ja matalaa palkkaa jotenkin paremmin kuin suomalaiset.
Perussuomalaiset myös vaatii, että lääkärien ja hoitajien <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-vaatii-etta-laakarien-ja-hoitajien-on-osattava-suomea/">on osattava suomea</a>. Purra korostikin, että Suomessa ulkomaalaisen työntekijän on opittava puhumaan riittävää suomen tai ruotsin kieltä, jotta selviää hoitotyöstä, pystyy hoitamaan vanhuksia ja tulee ymmärretyksi.
&#8211; Kommunikaatio on erittäin olennaista, Purra sanoi ja huomautti, että Ruotsista voidaan nähdä <a href="https://stage.sudev.fi/kielitaidoton-kotiavustaja-on-vanhuksen-painajainen-pyysin-paasta-vessaan-hoitaja-toi-lasin-vetta/">varoittavia esimerkkejä</a> siitä, mitä tapahtuu, jos hoitoalaa käytetään maahanmuuttajien kotouttamiskanavana.
Kielitaidoton avustaja on vanhuksen painajainen
Ruotsin kunnallisalan työntekijäliiton (Kommunal, 570 000 jäsentä) haastattelututkimuksessa kävi äskettäin ilmi, että 73 prosenttia vastaajista koki kielitaidon puutteen <a href="https://www.kommunal.se/sites/default/files/attachment/svenska_spraket_a_och_o_inom_aldreomsorgen_webb_.pdf">johtavan ongelmiin</a> hoidon laadussa tai potilasturvallisuudessa.
Perussuomalaisten linja on selkeä: hoitoalalle on työllistettävä ensisijassa suomalaisia koulutettuja hoitajia.
Keskustan linja on myös selkeä, mutta erilainen. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko haluaa, että Suomeen tuodaan hoitajia ulkomailta.
&#8211; Ei ole vaihtoehtoja. Meidän on sanottava kyllä ulkomaiselle työvoimalle, Saarikko totesi ja perusteli näkemystään sillä, että Suomessa työskentelee jo nyt Filippiineiltä saapuneita hoitajia.
&#8211; Ovatko ulkomailta tulevat hoitajat sitten edullisempia? Purra kysyi.
Hallitus hamuaa maahanmuuttoa
Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu edistää työperäistä maahanmuuttoa monilla tavoilla siitäkin huolimatta, että hoitajavaje olisi helposti ratkaistavissa kotimaisella työvoimalla.
Suomessa sote-alalle kouluttautuneista yli 72 000 ammattilaista on vaihtanut alaa heikon palkkauksen ja kuluttavan työympäristön vuoksi.
Hoitajia, kuten minkä tahansa alan ammattilaisia <a href="https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/992eb724-13b0-4751-b6ed-a8b79d16c72b">on mahdollista rekrytoida</a>, jos palkka vain on kohdallaan ja työolot on laitettu kuntoon.

Keskusta haluaa tuoda hoitajia ulkomailta – perussuomalaiset vaatii, että lääkärien ja hoitajien on osattava suomea

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/suomesta-ei-loydy-hoitajia-ja-pari-muuta-ajankohtaista-hokemaa/?fbclid=IwAR1pF3MMyY-xPtnXuY5fOanBIg9L6IQgWR3qLd9z1K2BBDMe_4Qycf2J3rI">tarkastelee</a> ajatuspajan sivuilla kriittisesti muutamia usein kuultuja väitteitä ulkomaisen työvoiman lisäämisen tarpeesta.

Aluevaalit ovat kiihdyttäneet keskustelun ulkomaisesta työvoimasta. Keskustelun kohteena ovat tällä hetkellä olleet luonnollisesti hoitoalan työntekijät, joiden pulan moni puolue ratkaisisi lisäämällä ulkomaista työvoimaa.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää ulkomaista työvoimaa hoitoalalla pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena ja uskoo, että hoitajapula olisi ratkaistavissa korjaamalla hoitajien palkkausta ja työoloja.
”Kun hoitajia vaan ei löydy Suomesta”
Väitetään, että Suomesta ei löydy tekijöitä, ja siksi katse on suunnattava ulkomaille.
Hoitoalalta siirtyy jatkuvasti alan koulutuksen saaneita osaajia muihin töihin – muissa tehtävissä olevien hoitoalan koulutuksen saaneiden määrän on uutisoitu olevan jopa <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006002978.html">70 000</a>. Moni on myös lähtenyt ulkomaille, etenkin muihin Pohjoismaihin, joissa palkkataso ja työolot ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12264564?fbclid=IwAR0vucyCMt6sTv7zhsyzcucxE43Tp_XA20qUk6_mo_UqGTV_NbtnnwGQF_A">paremmat</a>.
&#8211; Tehyn tekemän kyselyn mukaan valtaosa (90 %) hoitajista on harkinnut alan <a href="https://www.tehy.fi/fi/blogi/alan-vaihtoa-harkitsee-jopa-90-hoitajista">vaihtamista</a>. Heikko palkka ja työn kuormittavuus nousevat toistuvasti esiin syinä alan epähoukuttelevuuteen, Grönroos kirjoittaa ja kysyy:
&#8211; Löytyykö Suomesta siis hoitajia? Kyllä löytyy – kunhan palkkausta saadaan vastaamaan työn vaativuutta.
”Poliitikkojen ei pidä sotkeutua työmarkkinaneuvotteluihin”
Poliitikot usein kiertävät kysymyksen hoitoalan palkoista toteamalla, että palkat päätetään työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissä. Grönroos myöntää asian olevan lähtökohtaisesti näin, mutta muistuttaa poliitikkojen luovan ne olosuhteet, joissa neuvottelut käydään.
Mikäli ulkomaisen halpatyövoiman maahantuloa lisätään, uskoo Grönroos työntekijäpuolen neuvotteluasemien heikkenevän. Jos sen sijaan työntekijöiden palkkaaminen ulkomailta ei olisi niin helppoa, kasvaisi myös todennäköisyys palkan ja työolojen paranemisesta kohisten.
&#8211; Kun poliitikot julistavat vaalipaneeleissa, että ulkomaista työvoimaa pitää tuoda entistä enemmän hoitoalalle, niin viesti neuvottelupöytiin on siis: ”Älkää turhaan nostako palkkoja, haetaan ulkomailta ihmisiä, jotka suostuvat tekemään työt heikommilla työehdoilla”, Grönroos kritisoi.
&#8211; Poliittiset päätökset esimerkiksi hoitoalalla käytettävissä olevista resursseista tai ulkomaisesta halpatyövoimasta vaikuttavat siis oleellisesti työmarkkinaneuvotteluihin ja sitä myötä palkkoihin ja työehtoihin.
”Suomi ei selviä ilman ulkomaista työvoimaa”
Harva ulkomaisen työvoiman puolestapuhuja käyttää sanaa halpatyövoima, vaikka siitä juuri on Grönroosin mukaan käytännössä kyse, kun puhutaan ”osaajapulasta”. Suomen Perusta on<a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/"> julkaissut</a> laajan tutkimuksen matalapalkka-aloille suuntautuvan työvoiman vaikutuksista julkiselle taloudelle, ja luvut ovat karua kertomaa.
&#8211; Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa matalammissa palkkaluokissa maksetut verot jäävät usein saatuja tulonsiirtoja ja käytettyjä julkisia palveluita pienemmiksi. Työssä käyminen ei siis ole tae positiiviselle vaikutukselle julkiselle taloudelle.
&#8211; Se, minkä julkinen sektori säästää ulkomaisen työvoiman käytön mahdollistamissa matalammissa palkkakuluissa, maksetaan lisääntyvässä tuen tarpeessa, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun vielä otetaan huomioon, että matalapalkka-aloille tulevan työvoiman työllisyys heikkenee tilastojen mukaan muutamassa vuodessa alle samanikäisen kantaväestön tason, ovat vaikutukset julkiselle taloudelle selvän negatiiviset.
Jos palkka ja työolot ovat kohdillaan, tekijäkin löytyy
Grönroos esittää kysymyksen, että jos hoitoala ei houkuta suomalaisia, niin miten se voisi houkuttaa pitemmän päälle maailman toiselta laidalta tulevia siirtolaisia, joille palkkaa tärkeämpi asia on pääsy asumaan länsimaisen hyvinvointivaltion palveluiden ääreen.
&#8211; Ulkomaalaisen työvoiman määrän jyrkkä lisääminen aiheuttaa matalapalkkakehityksen lisäksi vakavan uhkan hoitoalan palveluiden laadulle. Kun palkkojen ja työolojen korjaamisen sijaan otetaan lisää työvoimaa ulkomailta, kiihtyy suomalaisten pako alalta. Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaa romahtaa, ja hyvällä suomella saatava laadukas palvelu jää monelle julkisia palveluita käyttävälle haaveeksi.
&#8211; Ulkomainen työvoima hoitoalalla on siis enemmän uhka kuin mahdollisuus. Poliitikot voivat vaikuttaa hoitajien työoloihin ja palkkatasoon. Ja myös työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki: kun tarjottu palkka ja työolot ovat kohdillaan, niin kyllä tekijäkin löytyy, Grönroos kirjoittaa.
&nbsp;

Suomen Perustan Grönroos ulkomaisesta työvoimasta: ”Suomesta ei löydy hoitajia” ja pari muuta ajankohtaista hokemaa

hoitoalan työolot

Suomi velkaantuu ja kansalaisten verotaakka kasvaa, mutta peruspalveluihin ja hoitajien palkankorotuksiin ei riitä rahaa – mihin rahat katoavat?

Keskusta haluaa tuoda hoitajia ulkomailta – perussuomalaiset vaatii, että lääkärien ja hoitajien on osattava suomea

Suomen Perustan Grönroos ulkomaisesta työvoimasta: ”Suomesta ei löydy hoitajia” ja pari muuta ajankohtaista hokemaa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025