Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Hollannin parlamenttivaalit

Vapauspuolueen ja ”Hollannin Trumpin” voitto parlamenttivaaleissa jatkaa maahanmuutto- ja EU-kriittistä vaalivyöryä Euroopassa ja saa puntit tutisemaan Brysselissä. Tämän hetken tärkein kysymys on Alankomaiden äänestäjien mielestä hallitsematon maahanmuutto ja siihen vaalivoittajalla on pian oltava omat lääkkeensä.

Gert Wildersin islamkriittinen ja euroskeptinen Vapauspuolue (PVV) on <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-67504272">saamassa</a> vahvistamattomien tulosten mukaan 37 paikkaa Hollannin 150-jäsenisessä parlamentissa. Puolue kaksinkertaisti paikkalukunsa vuoden 2021 vaaleista.
Entisen EU-komissaari Frans Timmermanin punavihreä allianssi (PvdA-GL) menestyi sekin ja saanee parlamenttiin 25 paikkaa edellisten vaalien 17 paikan sijasta.
Tiukan maahanmuuttokriittisen Dilan Yeşilgözin keskustaoikeistolainen hallituspuolue VVD sen sijaan otti tuimasti takkiinsa. Puolueen paikkamäärä parlamentissa on putoamassa kymmenellä ja jäänee 24 paikkaan.
Tarjous Hollannin EU-erosta
”Gert Wilders on EU:n pahin painajainen”, <a href="https://www.politico.eu/article/geert-wilders-is-the-eus-worst-nightmare/">kommentoi</a> arvovaltainen Politico-julkaisu Hollannin vaalitulosta. Politicon mukaan Wildersin vaalimenestyksen taustalla oli äänestäjille suunnattu tarjous Hollannin EU-erosta.
Vaalivoitto ja sen tuoma mahdollinen hallitusvastuu sai Wildersin laittamaan sordiinon päälle hurjimpiin puheisiinsa.
&#8211; Ymmärrän mainiosti, että puolueet eivät halua olla hallituksessa sellaisen puolueen kanssa, joka haluaa rikkoa perustuslakia.
&#8211; Emme siis aio puhua moskeijoista, Koraanista ja koraanikouluista.
”Hollannin Trumpilla” kovat haasteet
Hallitsematon maahanmuutto oli Hollannin vaalien keskeinen kysymys. Eurooppaan on tulossa enemmän laittomia siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita kuin kuunaan vuosien 2015–2016 jälkeen. Äänestäjien ja vaalivoittajan mielestä Alankomaihin ei mahdu enää tulijoita, maa on täynnä.
Maahanmuuttokriittisyys on tänään valtavirtaa koko Euroopassa. Giorgia Melonin Italian veljet voitti vaalit runsas vuosi sitten. Ranskassa Marie Le Penin Kansallinen rintama on gallupeissa edelleen kakkonen, kuten nykyään myös AfD Saksassa.
Daily Mail ehti jo <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-12781311/Dutch-far-Right-populist-Geert-Wilders-enjoys-clear-lead-exit-poll-voting-stations-close-knife-edge-election-Netherlands-right-wing-sweep-power.html">nimittämään</a> Wildersiä ”Hollannin Trumpiksi”. Lehti muistutti lukijoitaan kuitenkin siitä, että sanat on muutettava teoksi ja niistä ensimmäinen on äänestäjien edellyttämä ”turvapaikanhakijoiden tsunamin” pysäyttäminen.

”EU:n pahin painajainen” voitti Hollannin vaalit – maahanmuuttokriittinen valtavirta vahvistuu Euroopassa

Ilmastokysymykset jakavat mielipiteitä ja poliittisten intohimojen sekoittaminen joukkoon sakeennuttaa soppaa entisestään. Tämän koki ilmastoguru Greta Thunberg Amsterdamissa, kun Palestiina-kannanotot johtivat välikohtaukseen puhujalavalla.

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg osallistui viime sunnuntaina suureen <a href="https://www.svd.se/a/GMEdr6/stormade-scenen-under-greta-thunbergs-tal-i-amsterdam">ilmastotapahtumaan</a> Amsterdamissa. Paikalla oli järjestäjän mukaan jopa 70 000 ihmistä. <a href="https://stage.sudev.fi/tulitera-eu-kriittinen-puolue-matkalla-vaalivoittoon-hollannissa-jos-haluatte-tehda-sen-yhdessa-voitte-tehda-sen-ilman-meita/">Vaalit</a> ovat tulossa ja ilmastokysymys jakaa maassa mielipiteitä.
&#8211; Ilmastokriisin etulinjassa seisovat ovat saaneet tuta sen seuraukset jo vuosikymmenten ajan. He ovat antaneet hälytyksen mutta emme ole kuunnelleet, valtaa pitävät eivät ole kuunnelleet, Greta pauhasi.
Thunberg kutsui lavalle pian kaksi vierasta, palestiinalais- ja afgaaninaiset.
&#8211; Oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan liikkeenä meidän on kuunneltava sorrettujen ihmisten, vapauden ja oikeuden puolesta taistelevien ääniä. Ei ilmasto-oikeutta ilman kansainvälistä solidaarisuutta, Greta julisti.
Politisointi suivaannutti katsojan
Tämä oli ilmeisesti liikaa ilmastomiehelle, joka ponnahti katsojien joukosta lavalle. Mies <a href="https://www.tv4.se/artikel/7bXDe2R2mvlI1a4GgWTHgX/mannen-ser-roett-rycker-mikrofon-fran-greta-mitt-under-klimataktion">tempaisi</a> (VIDEO) mikrofonin Thunbergin kädestä ja karjaisi:
&#8211; Olen tullut tänne ilmastomielenosoitukseen enkä poliittiseen tilaisuuteen.
&#8211; Rauhoitu hyvä mies, Greta tokaisi ja Thunbergin hengenheimolaiset kuskasivat miehen kiiruusti pois lavalta.
Thunbergin Fridays for Future &#8211;<a href="https://twitter.com/FFF_Sweden/status/1717566938723791178?s=20">järjestö</a> on saanut pyyhkeitä siitä, että se on Instagram-tilillään <a href="https://www.instagram.com/fridaysforfuture/">arvostellut </a>länsimaista media puolueellisesta suhtautumisesta Israelin ja terroristijärjestö Hamasin väliseen sotaan. Järjestön mukaan media aivopesee kansaa Israelin puolelle.

Mikki tempaistiin Gretan kädestä – palestiinalaisten asia oli liikaa lavalla

EU on ajautumassa kohti velkaunionia. Velka- ja alijäämäsäännökset on otettava taas vakavasti. Yksittäisellä jäsenmaalla tulisi halutessaan olla mahdollisuus jäädä pois EU:n yhteisistä päätöksistä. Näillä teemoilla saatetaan nousta Hollannin suurimmaksi puolueeksi marraskuun parlamenttivaaleissa.

Parikymmentä vuotta parlamentaarikkona ovat muokanneet Pieter Omtzigtista poliitikon, jonka sanaa kansa kuuntelee yhä herkemmin korvin Hollannissa.
Omtzigt oli muun muassa keskeisessä roolissa paljastamassa skandaalia, joka <a href="https://apnews.com/article/europe-mark-rutte-cabinets-estonia-general-elections-b4532458837e77737908ab756fecd45d">kaato</a>i pääministeri Mark Rutten kolmannen hallituksen vuoden 2021 alussa. Hollannin hallitusta johtaa tällä hetkellä kuitenkin Mark ”teflon” Rutten toimitusministeriö ja vaalit on määrä pitää marraskuussa.
Rutten neljäs hallitus <a href="https://stage.sudev.fi/kristillisdemokraatit-kaatoivat-hollannin-hallituksen-maahanmuutto-taas-keskeinen-erimielisyyksien-aihe/">hajosi</a> nimittäin heinäkuussa kiistaan maahanmuutosta.
Tuliterällä puolueella gallupkärkeen
Pieter Omtzigt perusti uuden <a href="https://nltimes.nl/2023/08/21/pieter-omtzigt-participate-parliamentary-election-party">puolueen</a> (Nieuw Sociaal Contract) elokuussa ja jo syyskuussa tehdyssä mielipidetiedustelussa se oli toisella sijalla Alankomaiden 17 poliittisen puolueen kirjossa.
Elokuussa Omtzigt ilmoitti kuitenkin, ettei hän ole kiinnostunut pääministerin asemasta uudessa hallituksessa.
Taustasyynä saattaa olla sekin, että Hollannissa hallituksen muodostaminen voi järjestelmän mutkikkuuden takia kestää kuukausia, eikä suurimman puolueen johtajasta välttämättä sukeudu pääministeriä.
Veli velka otettaessa
Kriittinen suhtautuminen Euroopan unioniin ja ennen kaikkea sen laajentumiseen on Omtzigtin politiikan ytimessä. Byrokratioilla kun on tapana laajentua lähes automaattisesti. Euroskeptikon roolin hän kiistää.
Bloombergin haastattelussa hän kuitenkin <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-10-11/after-dutch-elections-mark-rutte-s-nemesis-wants-an-end-to-joint-eu-debt#xj4y7vzkg">arvostelee</a> Rutten hallituksen höveliä tapaa mennä mukaan yhteiseen eurooppalaiseen menoon:
&#8211; Olen huolissani velan kertymisestä. Velan kasvattaminen on helppoa mutta sen vähentäminen ei.
Kaikessa ei tarvitse olla mukana
EU:lla on tätä menoa suuri riski muuttua ”velkaunioniksi”, jossa kaikki jäsenmaat ovat vastuussa toistensa veloista. Kehityssuunta on Omtzigtin mukaan vaarallinen ja siksi ennen koronaa vallassa olleet finanssisäännökset (julkisen talouden velka sekä alijäämä) olisi syytä ottaa jälleen vakavasti.
Euroopan unionin yhteishankkeet pitäisi arvioida kunkin jäsenmaan lähtökohdista ja tehdä päätökset sen pohjalta. Omtzigt ei ymmärrä, ”miksi Euroopan komission jokaiselle suunnitelmalle pitäisi vastata myöntävästi”. Hän ei ole <a href="https://www.theguardian.com/world/2023/sep/21/how-anti-establishment-parties-could-shape-europe-this-autumn">ajatuksineen</a> yksin Euroopassa.
Yhdellä maalla ei toki saisi olla valtaa estää muiden suunnitelmia ja päätöksiä. ”Mutta jos haluatte tehdä sen yhdessä, voitte tehdä sen ilman meitä.”

Tuliterä EU-kriittinen puolue matkalla vaalivoittoon Hollannissa: ”Jos haluatte tehdä sen yhdessä, voitte tehdä sen ilman meitä”

Hollannissa käytiin keskiviikkona parlamenttivaalit ja tulos kertoo istuvan pääministeri Mark Rutten johtaman VVD-puolueen saaneen suurimman potin.

Kun lähes kaikki äänet on laskettu VVD on saamassa 33 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. EU- ja maahanmuuttovastainen Vapauspuolue tulee toiseksi ja saa 20 paikkaa. Vapauspuolueen takana 19 paikkaan yltävät kristillisdemokraatit ja liberaali D66.
Rutten puolue menettää kuitenkin kahdeksan paikkaa, kun taas Geert Wildersin vetämä Vapauspuolue lisää paikkamääräänsä viidellä. Vihreävasemmisto jyräsi mittaavaan vaalivoittoon. Puolue lisäsi paikkamääränsä 14 paikkaan, missä on lisäystä peräti kymmenen paikkaa. Sen sijaan päättyvällä kaudella hallituksessa ollut Työväenpuolue koki rökäletappion menettäessään 29 paikkaa. Puolue jäi vain yhdeksään paikkaan.
Rutte poimi Wildersin teemoja
Rutten torjuntavoiton arvellaan <a href="http://www.telegraph.co.uk/news/2017/03/16/won-dutch-election-does-mean-geert-wilders-far-right-netherlands/">pohjautuvan</a> siihen, että hän matki osittain Wildersin vaaliteemoja. Amsterdamin vapaan yliopiston politiikan tutkija Andre Krouwel kertoi, että Rutten kova linja kertoi äänestäjille heidän puolustavan hollantilaisia. Hollanti esti turkkilaisten kampanjoinnin Turkin tulevasta kansanäänestyksestä. Äänestyksessä presidentin valtaoikeuksia lisättäisiin reippaasti. Samalla Hollannin ja Turkin välille puhkesi diplomaattinen kriisi. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavusoglu ei nähnyt eroa sosialidemokraattien ja fasistien välillä todeten, että kaikki ovat veistetty samasta puusta.
Wilders iloitsi puolueen nousua Hollannin toiseksi suurimmaksi puolueeksi 12 vuoden jälkeen. Viime vaalien jälkeen Vapauspuolue oli maan kolmanneksi suurin puolue. Vapauspuolueen saamat viisi lisäpaikkaa ovat enemmän kuin aiemmissa vaaleissa saadut lisäpaikat. Kaiken lisäksi Wilders ohjasi <a href="http://www.express.co.uk/news/politics/779964/Dutch-election-2017-who-won-what-happens-next-Geert-Wilders-Mark-Rutte-Netherlands-vote">vaalien suunnan</a>, ja Vapauspuolueen vahvistunut asema vaikuttaa maan politiikkaan tulevallakin kaudella.
Maahanmuuttomyönteisyys ei purrut
Maan hallituksessa viime kaudella istunut Työväenpuolue suorastaan romahti. EU-maiden tiukka säästölinja ja maahanmuuttomyönteinen politiikka sai äänestäjät hakemaan toisenlaisia vaihtoehtoja. Noin 25 prosentin kannatuksesta suli lähes 20 prosenttiyksikköä.
Rutten hallituspuolueet menestyivät aiemmissa vaaleissa kahmien 51,4 prosenttia äänistä. Nyt puolueiden yhteenlaskettu ääniosuus romahti 27 prosenttiin. Rutte joutuukin katselemaan uusia hallituskumppaneita.
EU-johtajat tyytyväisinä
Hollannin vaaleja seurattiin Euroopassa, sillä vaalit olivat ensimmäiset &#8221;kolmesta tärkeästä vaalista&#8221;. Ranskassa ja Saksassa käydään vaalit. Kaikissa vaaleissa on pelätty EU-vastaisten puolueiden laajaa voittokulkua. Hollannin vaalien jälkeen EU-johtajilta sateli onnitteluja Ruttelle.
Ranskan presidentti François Hollande twiittasi: &#8221;Lämpimät onnittelut Mark Ruttelle selkeästä voitosta ekstremismistä&#8221;.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Je félicite chaleureusement <a href="https://twitter.com/markrutte?ref_src=twsrc%5Etfw">@markrutte</a> pour sa nette victoire contre l&#39;extrémisme.
&mdash; François Hollande (@fhollande) <a href="https://twitter.com/fhollande/status/842260693571235843?ref_src=twsrc%5Etfw">March 16, 2017</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
EU-parlamentin ex-puhemies Martin Schulz puolestaan kertoi olevansa helpottunut nähdystä tuloksesta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Geert Wilders konnte die Wahl in NL nicht gewinnen. Ich bin erleichtert. Wir müssen aber weiter für ein offenes und freies Europa kämpfen!
&mdash; Martin Schulz (@MartinSchulz) <a href="https://twitter.com/MartinSchulz/status/842114685201702926?ref_src=twsrc%5Etfw">March 15, 2017</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
EU-parlamentin EPP-ryhmän johtaja Manfred Weber kirjoitti vaalituloksen olleen todellinen isku kaikkia antieurooppalaisia vastaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
The electoral result in the Netherlands is a real blow for all Anti-Europeans. Good news for Europe! <a href="https://twitter.com/hashtag/DutchElections?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#DutchElections</a> 2/2
&mdash; Manfred Weber (@ManfredWeber) <a href="https://twitter.com/ManfredWeber/status/842118766913806348?ref_src=twsrc%5Etfw">March 15, 2017</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Italian pääministeri Paolo Gentiloni muistutti, että tällä tuloksella Hollanti ei ole lähtemässä EU:sta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
No <a href="https://twitter.com/hashtag/Nexit?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Nexit</a> La destra anti UE ha perso le elezioni in Olanda. Impegno comune per cambiare e rilanciare l&#39;Unione
&mdash; Paolo Gentiloni (@PaoloGentiloni) <a href="https://twitter.com/PaoloGentiloni/status/842125050572595201?ref_src=twsrc%5Etfw">March 15, 2017</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Hollannin vaaleissa pääministerille torjuntavoitto – Vapauspuolue kasvatti suosiotaan

Hollannin parlamenttivaalit

”EU:n pahin painajainen” voitti Hollannin vaalit – maahanmuuttokriittinen valtavirta vahvistuu Euroopassa

Mikki tempaistiin Gretan kädestä – palestiinalaisten asia oli liikaa lavalla

Tuliterä EU-kriittinen puolue matkalla vaalivoittoon Hollannissa: ”Jos haluatte tehdä sen yhdessä, voitte tehdä sen ilman meitä”

Hollannin vaaleissa pääministerille torjuntavoitto – Vapauspuolue kasvatti suosiotaan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025