Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

holtiton rahankäyttö

Euroopan parlamentin jäsen ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) pitää EU:n rahankäyttöä holtittomana. Hän viittaa erityisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havaintoihin sekä keväällä uutisoituihin EU:n elvytyspakettiin liittyviin väärinkäytöksiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat arvioivat joka vuosi EU:n tulot ja menot varmistaakseen, että vuotuiset tilinpäätökset ovat luotettavia ja sääntöjen mukaisia. Pirkko Ruohonen-Lerner pitää tilintarkastajien tuoreimman vuotta 2022 koskevan vuosikertomuksen havaintoja huolestuttavina.
– EU:n budjettimenoja koskevat virheet lisääntyivät huomattavasti. EU:n talousarvioon kohdistuva kokonaisriski oli vuoden lopussa lähes 250 miljardia euroa, mitä ei voida hyväksyä, toteaa Ruohonen-Lerner.
Veronmaksajien rahojen käytössä tulee olla tarkka
Tarkastajat kertovat menojen virhetason olleen merkittävä. Tämän vuoksi he antoivat kielteisen lausunnon EU:n vuoden 2022 menoista. Virhetaso ei kuvaa petoksia tai tuhlausta, vaan rahamääriä, joita ei ole käytetty sääntöjen mukaisesti. Tarkastajat tunnistivat lisäksi 14 petosepäilyä ja ilmoittivat niistä Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan syyttäjävirastolle (EPPO).
– Veronmaksajien rahojen käytössä tulee olla tarkka. Miten näitä varoja sitten käytetään? Esimerkiksi Italiassa viljelijä sai EU-tukea sitruunapuiden kasvattamiseen. Maataloustuet juoksivat, vaikka alueella ei kasvanut ainuttakaan sitruunapuuta. Kansalliset viranomaiset eivät kumma kyllä tätä pikkuseikkaa havainneet, ihmettelee Ruohonen-Lerner.
Italiassa koplattu EU:n elvytysrahoja rikollisille
Elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) avulla EU:ssa pyrittiin lieventämään koronapandemian taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettiin 13 avustusmaksua 11 jäsenvaltiolle, yhteensä 46,9 miljardia euroa. Näistä 13 maksusta peräti 11:ssä oli sääntöjenmukaisuusongelmia. Kuudessa maksussa virhetaso oli merkittävä.
Huhtikuussa uutisoitiin mittavista elvytysrahojen väärinkäytöksistä Italiassa. EU:n syyttäjäviranomaisen tutkinnassa on peräti 179 projektia pelkästään Italiassa, mikä vastaa jopa 86 prosenttia koko elvytyspakettivaroihin liittyvistä huijausepäilyistä. EU-varoja on käytetty esimerkiksi rikollisten huviloihin, autoihin ja muihin luksustuotteisiin.
– On tärkeää, että jokainen euro, joka ohjataan EU:n budjetin kautta, käytetään avoimesti ja tehokkaasti. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä ja karsia turhia menoja. Tarvitsemme myös parempaa valvontaa varojen käyttöön, Ruohonen-Lerner painottaa.
&nbsp;

Ruohonen-Lerner vaatii järkeä EU:n rahankäyttöön: Valtavia summia valunut väärinkäytöksiin ja turhiin menoihin

Mediatietojen mukaan Saksa pyrkii kansallistamaan Uniper-kaasuyhtiön, johon valtionyhtiö Fortum on kanavoinut jo 15 miljardia euroa, josta kahdeksan miljardia viime tammikuussa lainoina ja takauksina. &#8211; Perussuomalaiset vaatii omistajaohjausta parlamentaariseen selvitykseen niin, että kaikki puolueet tulevat mukaan omistajaohjauspolitiikan uudelleenmäärittelyyn, jotta virheistä voitaisiin ottaa oppia tulevaisuutta ajatellen, puoluejohtaja Riikka Purra sanoo.

Perussuomalaiset on jättämässä välikysymyksen Uniperin ja Fortumin tilanteesta. Perussuomalaiset on jo kesästä saakka vaatinut pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä vastauksia, joita ei ole saatu.
Perussuomalaiset vaativat tietoa esimerkiksi siitä, mitä tammikuussa tapahtui, kun Fortum tuki Uniperia 8 miljardilla, miksi Suomelle jäi kesällä Saksan edessä luu käteen niin sanotussa Uniperin pelastuspaketissa ja mikä tulee olemaan suomalaisen veronmaksajan enimmäisvastuu sotkuista.
&#8211; Omistajaohjausministerin ulostulot ovat olleet sekavia, yleensä on käynyt niin, että tuntia, paria myöhemmin media on korjannut ministerin väitteitä, MTV Uutisextrassa <a href="https://netti-tv.fi/katso/uutisextra-vieraana-perussuomalaisten-puheenjohtaja-riikka-purra/653830">haastateltavana</a> ollut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Marin lähetteli tekstiviestejä Saksaan
Purra toteaa, että erityisesti pääministerin asema mietityttää kuviossa.
&#8211; Hän on ollut hygieenissä roolissa, eikä juuri ole ottanut kantaa tilanteeseen. Vaikka en usko, että pääministeri olisi voinut muuttaa koko tilannetta, vähäpuheisuus silti kertoo hänen prioriteeteistaan eli siitä, mihin hän haluaa panostaa. Erityisesti kesällä, kun tilanne alkoi kärjistyä.
Uniper-kriisi osui Sanna Marinin kesälomaviikoille, eikä Marin aktiivisesti tuolloin pyrkinyt hoitamaan asiaa. Sittemmin pääministeri on kertonut lähettäneensä kaksi tekstiviestiä Saksan liittokansleri Olaf Scholzille.
&#8211; On hyvä pitää mielessä, että kyse ei ole nyt edes miljoonista vaan jopa viidestätoista miljardista. Mikäli tappioita tulee, summasta jopa noin puolet kohdistuu valtioon, eli veronmaksajiin ja osa yksityisille sijoittajille, Purra painottaa.
Omistajaohjauspolitiikka isoissa ongelmissa
Perussuomalaiset katsoo, että suomalaisessa omistajaohjauspolitiikassa on jo pitkään ollut suuria ongelmia.
&#8211; Perussuomalaiset vaatii omistajaohjausta parlamentaariseen selvitykseen niin, että kaikki puolueet tulevat mukaan omistajaohjauspolitiikan uudelleenmäärittelyyn, jotta virheistä voitaisiin ottaa oppia tulevaisuutta ajatellen.
&#8211; Toinen seikka on tietenkin se, että kannattaako strategisilla aloilla, joilla valtiolla on merkittävä omistus, ylipäätään lähteä tällaiseen seikkailuun. Viime kädessä suomalainen veronmaksaja joutuu kantamaan riskien seuraukset, Purra sanoo.
Pöydällä ei ole enää hyviä vauhtoehtoja
Oppositiojohtaja Purra pelkää Uniperista koituvan miljarditappiot.
&#8211; Nyt pöydällä ei ole enää hyviä vaihtoehtoja. Mediatietojen perusteella Fortum tulisi saamaan Uniper-omistuksestaan noin 350 miljoonaa. Samaan aikaan puhutaan 15 miljardista, joita Uniperiin on aiemmin laitettu.
Summat ovat valtavia, kun ne suhteutetaan Suomen BKT:hen tai vaikka valtion budjettiin.
&#8211; Suomessa olisi myös omia, kansallisia kohteita, joihin kipeästi tarvittaisiin rahaa. Nyt esimerkiksi keskustellaan hoitajien palkoista.
Luotto Tuppuraiseen mennyt
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) on väläyttänyt, että mikäli Saksa kansallistaa Uniperin, Saksan tulisi palauttaa 8 miljardin rahoitus Fortumille.
Purra sanoo, että luottamus Tuppuraiseen ei ole kummoiselta tasolla.
&#8211; Tuskin kahdeksaa miljardia saadaan takaisin, jos edes muutama miljardi saataisiin, olisi sekin jonkinlainen voitto tässä tilanteessa.

Purra pelkää Uniper-sotkusta koituvan veronmaksajille miljarditappiot: ”Suomessa olisi omia, kansallisia kohteita, joihin tarvittaisiin kipeästi rahaa”

Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen vuosikertomusta 2021. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvosteli erityisesti hallituksen talouspolitiikkaa ja piti EU:n lyijyasetusta uhkana vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää aloitti puheenvuoronsa arvostelemalla hallituksen velanottotahtia:
&#8211; Lyhyesti voisin sanoa, että tämä hallituksen vuosikertomuksen kolmas osio julkisesta taloudesta kertoo hallituksen velanotosta ja rahankäytöstä, joka on mielestäni holtitonta ja järkyttävää. Otsikot ”Verotus muuttuvassa maailmassa” ja ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla” tuovat taas väistämättä mieleeni erään kansalaisen kirjoituksen minulle.
Oma porraspää laitettava kuntoon ensin
Mäenpää luki kansalaiselta saamansa palautteen, joka sopi kansanedustajan mielestä hyvin aihepiirin käsittelyyn:
&#8211; &#8221;EU:n myötä touhu on kasvanut liian suureksi. Ihmiset eivät enää saa sitä tunnetta, että kuuluisivat johonkin ryhmään, jonka eteen tehdä töitä ja ahkeroida. Isänmaallisuutta ja kansallisvaltioiden rajaa on hämärretty. Ihmisiä ahdistaa, kun he eivät voi tehdä enää työtä ja kerätä verorahoja isänmaan hyväksi. Sekin vaikuttaisi aika paljon kansalaisten mielialaan, jos valtio laittaisi oman porraspään ensin kuntoon, ennen kuin alkaa vieraisiin pöytiin tarjoilemaan&#8221;, kuului Mäenpään saama väkevä kansalaisviesti.
Puolustuspolitiikassa parlamentaarista yhtenäisyyttä
Mäenpää huomautti myös pitävänsä Suomen korkean maanpuolustustahdon suurimpana uhkana tällä hetkellä Euroopan unionin lyijyasetusta. Mäenpää kertoi, että hallituksen vuosikertomukseen vuodelta 2019 laadittiin asetuksesta hänen aloitteestaan lausuma puolustusvaliokunnassa, jonka jälkeen sama valiokunta on toistanut yhteistä näkökulmaa ja linjausta EU:n lyijyasetuksesta useaan otteeseen esimerkiksi antamalla yksimielisen mietinnön valtioneuvoston puolustusselontekoon.
&#8211; Mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa, kuuluu puolustusvaliokunnan linjauksen ydinkohta.
Mäenpään mieltä lämmitti erityisesti se, että Euroopan unionin lyijyasetuksen suhteen on oltu yksimielisessä rintamassa:
&#8211; Maanpuolustus on meidän kaikkien yhteinen asia. Tuolloin emme edes vielä tienneet, mitä turvallisuuspoliittisia mullistuksia Eurooppaan helmikuu 2022 oli tuomassa. Siksi nämä jo ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua ja Ukrainan sodan laajenemista julkituodut kannanotot ovat erityisen merkittäviä. Olimme jo tuolloin puolustuspolitiikassa yhdessä isänmaan asialla.
Kansallista etua edistettävä myös jatkossa
Tyytyväisyydestään huolimatta Mäenpää vaati Suomelta ja hallitukselta kansallista määrätietoisuutta tulevaisuudessakin:
&#8211; Tämä linja antaa selkänojaa myös jatkoa varten. Tiukkana pitää kansainvälisillä kentillä kansallisen edun nimissä tarvittaessa olla, vaikka siellä painetta tulisikin. Linjasta ei saa lipsua. Euroopan unionin kemikaaliviraston esitys lyijyn käytön rajoittamiseksi ampumatarvikkeissa ja kalastuspainoissa pitää ehdottomasti torjua. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat sen. Tämä on niin merkittävä asia, että tulee vaikuttamaan maanpuolustustahtoon, jos tällainen surkea Euroopan unionin päätös tulee tänne meitä kiusaamaan. Tästä pitää teidän hallituspuolueissa ehdottomasti nostaa koko ajan kissa pöydälle.
&nbsp;

Mäenpää arvosteli ankarasti hallituksen velanottoa: ”Hallituksen rahankäyttö on holtitonta ja järkyttävää”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne kertoo perussuomalaisten olevan vaalitenttien perusteella ainoa puolue, joka haluaa tasapainottaa taloutta niin, että verorahat riittävät kansalaisista huolehtimiseen. Kaikki muut puolueet haluavat vain ruokkia alati paisuvaa julkista sektoria, jonka seurauksena verot nousevat ja velka kasvaa.

&#8211; Nykyisillä valtapuolueilla ei ole mitään suunnitelmia siitä, miten julkinen talous saataisiin tasapainoon ja verorahat riittämään suomalaisten palveluihin. Riittää, että saadaan luottamuspaikkoja ja ”demokratiarahaa” poliittiseen puuhailuun, virkajohto kyllä sitten hoitaa ajattelun. Se sama kasvava virkajohto, joka ei ole vuosikymmeniin saanut taloutta ja palveluja kuntoon, tiivistää perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne.
Uudistuksesta puuttuvat mekanismit, jotka helpottavat julkistalouden kestävyysvajetta. Uudistus ei myöskään sisällä todellisia kannustimia hillitä menoja tai tehostaa toimintaa, koska valtio täydentää rahoitusta jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan.
Kasvua ei ole näköpiirissä
Vanhat, tutut poliitikot ovat edelleen paisuvan viranhaltijajoukon vietävissä. Johtaja- ja esimiestason sekä hallinnon henkilöstö kasvaa, kun Erva-alueiden, sairaanhoitopiirien, kuntien sote-palvelujen sekä palo- ja pelastusalan johto ja hallinto siirtyvät hyvinvointialueille. Näiden vanhojen päälle tulee uusi johto- ja hallintopyramidi.
&#8211; Uudistus olisi pitänyt tehdä kansanterveys, kansantalous ja vaikuttavuus edellä. Nyt mennään hallinto edellä, ilman menojarrua. Me veronmaksajat joudumme taas holtittoman taloudenhoidon maksumiehiksi, toteaa Ranne.
&#8211; Vaalitenttien perusteella perussuomalaiset on nähtävästi ainoa puolue, joka tosiasiassa haluaa tasapainottaa julkista taloutta niin, että verorahat riittävät kansalaisista huolehtimiseen. Näköpiirissä ei ole kasvua, kaikkein vähiten vihreää sellaista, jolla palvelut voitaisiin maksaa. Sen perään kuitenkin koko hallitus SDP:stä keskustaan sekä kokoomus haikailevat.
&#8211; Kaikki muut puolueet myös ruokkivat alati paisuvaa julkista sektoria EU-, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikallaan, jonka seurauksena verot nousevat ja velka kasvaa. Lisäksi Sanna Marinin hallitus ajaa sisään uuden verotason, joka kasvattaa kokonaisveroastetta, toteaa Ranne.
Julkiset menot tärkeysjärjestykseen
Ranteen mukaan media sivuuttaa perussuomalaisten ratkaisut julkisen talouden kuntoon laittamiseksi ja palvelujen pelastamiseksi. Tänään 18.1. Hufvudstadsbladet esimerkiksi uutisoi, että Ranteen puheista Ylen ruotsinkielisessä vaalitentissä käy hyvin selväksi, että rahat eivät riitä, mutta perussuomalaisten ratkaisut eivät selviä.
&#8211; Meillä on selvä linja, kun kuuntelee. Valtion tasolla on pistettävä julkiset menot tärkeysjärjestykseen ja pienennettävä julkisen talouden kokoa suhteessa kansantalouteen. On luovuttava menoista, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Se mitä jää tehtäväksi, on tehtävä paremmin ja tuottavammin. Näin valtio voi turvata sote-sektorin rahoituksen, joka voi kasvaa suhteessa muuhun budjettitalouteen.
Ensimmäinen kausi menee vahinkoja torjuessa
Hyvinvointialueilla on Ranteen mukaan otettava johtaminen omiin käsiin ja varmistettava, ettei valta valu entistä enemmän virkakoneistoille. Alueille on saatava muutoksen johtamiseen kykenevät hallitukset ja niiden työnyrkeiksi toiminnan- ja prosessinohjauksen ammattilaisista koostuvat johtoryhmät, jotka pystyvät viemään toiminnalliset muutokset läpi.
Tämä vaatii poliitikoilta aivan uutta otetta johtamiseen. Alueiden on myös asetettava mitattavat tavoitteet kansanterveydelle, toimintakyvylle ja sote-menoille sekä määriteltävä palvelut, prosessit ja palveluverkko näistä tavoitteista lähtien.
Ranne arvioi, että ensimmäinen aluevaltuustokausi menee vahinkojen torjunnassa sekä parempaa maan hallitusta ja uudistuksen korjaussarjaa odotellessa.
&#8211; Perussuomalaiset tekee parhaansa maan talouden parantamiseksi ja suomalaisten palveluiden pelastamiseksi. Muutos vaatii johtamista, arvoja ja selkärankaa, jota valtapuolueilla ei enää ole, päättää Ranne.
&nbsp;

Ranne: Sote-uudistus romuttaa talouden ja palvelut, jos vanha valta jatkaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne ihmetteli tänään täysistunnossa hallituksen Julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022-2025.

&#8211; Voisi luulla, ettei epäonnistuminen vaadi suunnittelua. Hallituksella on ollut vapaat kädet kirjoittaa suunnitelma, ja silti hallitus ei saavuta omia tavoitteitaan edes suunnitelmatasolla.
Jättää kielteiset vaikutukset huomiotta
Lulu Ranne pitää tätä suunnitelmaa eräänlaisena puoliväliarviona, miten hallituksen politiikka puree julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin ongelmiin, ja summaa keskeiset havainnot:
&#8211; Ensinnäkin hallitus yliarvioi karkeasti ja älyllisen epärehellisesti toimiensa positiivisia vaikutuksia, ja jättää kielteiset vaikutukset huomiotta. Tästä huolimatta suunnitelma todistaa hallituksen epäonnistuvan sekä alkuperäisen hallitusohjelmansa että kestävyystiekarttansa tavoitteiden saavuttamisessa kaikilla aikaväleillä.
&#8211; Toiseksi valtionvarainministeriö on arvioinut hallituksen toimien talous-, kasvu- ja työllisyysvaikutuksia. Hallituksen tavoitteita ei saavuteta ministeriön käyttämillä oletuksilla. Arvioita heikomman kehityksen riskit ovat erittäin merkittävät.
&#8211; Tuloksena julkisen talouden velkasuhteen kasvu ei taitu 2020-luvun puolessa välissä, eikä julkinen talous saavuta tasapainoa sen jälkeenkään edes vuoteen 2060 mennessä. Samoin työllisyysaste ei nouse 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä, eikä työllisten määrän kasvutavoitteita saavuteta hallituksen toimenpitein millään aikavälillä, Ranne sanoo.
Ongelmat vain korostuvat
Ranteen mukaan valtionvarainministeriön arviot työllisyyden lisäämisen ja bruttokansantuotteen kasvun osalta osoittavat, että hallitusohjelman pysyvien toimien vaikutus bruttokansantuotteeseen on vain 0,6 prosenttiyksikköä ja työllisyyteen 7 000 henkilöä. Hallitusohjelman väliaikaisten toimien kasautuvat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat sen sijaan kaikilla oletuksilla nolla.
Korona- ja elvytysrahan kylvämisen hiipuessa tänä vuonna miljardien vaikutukset peräytyvät niin, että bruttokansantuotteeseen jää vain noin 0,2 prosenttiyksikön ja työllisiin 3 000 henkilön kasvu. Niillä parilla miljardilla, jotka Suomi saa elpymisvälineestä vuosina 2021-2026, talous kasvaa vain noin 0,1 prosenttiyksikköä ja työllisyys 9 000 henkeä, Ranne lisää.
&#8211; Kokonaisvaikutukset ovat täysin riittämättömät verrattuna hallituksen tavoitteisiin. Väliaikaiset koronatoimet olivat pääosin välttämättömiä ja välitön tuho vältettiin, mutta mitään keskipitkän tai pitkän aikavälin ongelmia ei ratkaistu, päinvastoin velkaa tuli kymmeniä miljardeja lisää, ja ongelmat vain korostuvat ja pahenevat hallituksen toimesta.
Millä oikeudella hallitus jatkaa?
Ranne ihmettelee, että ellei hallitus kykene tuottamaan edes suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi edes 10 vuoden jänteellä, mikä oikeutus sillä on jatkaa ideologiansa härkäpäistä, kaikki tosiasiat sivuuttavaa ajamista.
&#8211; Syntyy vaikutelma, ettei talouden tasapainotus todellisuudessa edes ole hallituksen tavoite, vaan tavoite on käynnistää niin paljon Suomea tuhoavia kehityskulkuja, ettei millään seuraavalla hallituksella riitä aika niiden kääntämiseen ja tuhojen torjumiseen, Ranne sanoo.

Hallitus ei edes tavoittele tasapainoista taloutta – millään seuraavalla hallituksella ei riitä aika tuhojen torjumiseen

Hallitus otti viime vuonna velkaa 18,4 miljardia. Tänä vuonna budjettivajetta on saatu aikaiseksi 14,4 miljardin euron edestä, vaikka vuosi on vasta puolivälissä. Näihin lukuihin ei sisälly EU:n vedätysrahaston kautta muille maille lahjoitettavat ja itse käyttämämme varat, jotka kaikki lopulta rahoitetaan valtion velanotolla. Muutkin takaukset ovat kasvaneet huimasti, perussuomalaiset muistuttivat tänään eduskunnassa.

Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on vuoden 2019 tasolta eli 59,5 prosentista loikkaamassa vuonna 2023 peräti 73,9 prosenttiin. Velkaisuusaste nousee lähes 15 prosenttiyksikköä.
Velkaennustekin pohjautuu oletukseen, että korona on pian käytännössä ohi ja että talous kasvaa voimakkaasti ensi ja sitä seuraavana vuotena.
&#8221;Muut eivät maksa laskujamme&#8221;
Pysyvätkö Suomen ja maailman taloudet kovassa kasvussa, sitä ei kukaan tiedä varmasti. Mikäli korona muunnoksineen pääsee uudelleen irti tai ylivelkaiset maat eurokriisiytyvät uudelleen, olisi kyyti kylmää.
&#8211; Damokleen miekan lailla päämme yläpuolella keikkuu aina seuraava finanssi- ja talouskriisi, jonka varalta meidän on omattava elvytysvaraa. Kukaan muu ei meidän laskujamme maksa, mutta liian usein joudumme maksamaan muidenkin laskut, totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila.
&#8211; Näin tilanteessa, missä lähitulevaisuudessa häämöttää väestön ikääntymisestä aiheutuva kestävyysvaje. Myös taloudellinen huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työssäkäyviin heikkenee tulevaisuudessa, ellei työllisyyttä saada nousuun. Silti vihreät vaativat lehtien palstoilla valtion varoista yhtä sun toista ja keskusta sitäkin enemmän. Marginalisoituvalle kannattajajoukolle entistä suurempien etujen nyhtäminen valtion varoista ei vaikuta valtionhoitajamaiselta vaan puoluepoliittiselta hätähuudolta.
Velkaa otettiin muuhun kuin koronaelvytykseen
Perussuomalaisille on selvää, että koronapandemian kaltaisessa tilanteessa täytyi elvyttää ja kotitaloudet ja yritykset kannateltava akuutin kriisin yli. Määrärahojen kasvua selittävät kuitenkin monet muut hankkeet kuten kehitysyhteistyö, EU-tukiaiset ja ilmoittautuminen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun etulinjaan maksajaksi.
&#8211; Se, mitä hallitus kutsuu vastuunkantamiseksi, on käytännössä tulonsiirtoa ja vastuita vieraiden valtojen hyväksi.
&#8211; Hallitukselle pitäisi olla selvää, että vaikka pandemian takia menokehykset eivät ole hauskanpitoa rajoittamassa, se ei tarkoita, että kaikki mukava tulee heti toteuttaa. Ellei jokin menolisäys nosta suomalaisen työn tuottavuutta ja lisää siten talouskasvua, menolisäys on pois jostain muusta. Ei ehkä juuri nyt, mutta ennen pitkää se on pois hyvinvoinnistamme, Junnila muistutti.
&#8211; Ei ole reilua eikä oikein kasvattaa menoja sateenkaarihallituksen kaikkien osapuolien mieliksi ja jättää ikävät leikkaukset seuraavan hallituksen taakaksi. Maltillisemmalla linjalla jotain hallituksen perinnöstä voisi jäädä elämään muutoinkin kuin velkana.
Hallitus olisi voinut leikata toissijaisista menoista
Junnila painotti, että jos menoja halutaan kasvattaa ilman lisävelkaantumista, tarvitaan talouskasvua ruokkivia uudistuksia. Sote-uudistus on hallituksen konkreettisista uudistuksista suurin ja vaikutuksiltaan kauaskantoisin.
&#8211; Asiantuntijalausunnoissa sen arvioidaan kuitenkin vain lisäävän lähivuosien menoja. Työllisyystoimeksi hallitukselle kelpaa maahanmuuton kasvattaminen ja kasvustrategiaksi maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet, jotka todellisuudessa tarkoittavat kilpailuedun luovuttamista vastikkeetta ulkovalloille.
&#8211; Hallitus olisi halutessaan voinut palata noudattamaan menokehyksiä jo tänä vuonna. Hallitus olisi voinut leikata sellaisista menoista, jotka eivät kansalaisiamme ilahduta tai maatamme vaurastuta, Junnila sanoi.
Menot kasvavat, rahoituspohja heikkenee
Perussuomalaisten mielestä hallitus voisi halutessaan minimoida suomalaisten sosiaaliturvan varaan rakentuvan maahanmuuton ja torjua Etelä- ja Keski-Euroopan pyrkimykset Suomen metsien saattamisesta ylikansalliseen kontrolliin.
&#8211; Suorien menojen lisäksi takausvastuut ovat koronan ja EU:n vedätyspaketin takia kasvaneet nykyisen hallituksen aikana huomattavasti tavanomaista nopeammin. Tämä kehitys on pysäytettävä, Junnila vaati.
&#8211; Perussuomalaiset ovat jättäneet julkisen talouden suunnitelmaan vastalauseen, jossa kritisoimme hallitusta menokurin puutteesta ja kansalaisten ja teollisuuden etujen laiminlyönnistä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Toivomme vilpittömästi, että hallitus havahtuu toimintansa seurauksiin, suorittaa tarvittavat korjausliikkeet ja lopettaa keskinäisen sulle-mulle -valtapelin.

PS: Verovarojen käyttö tärkeysjärjestykseen – leikkauksia menoihin, jotka eivät ilahduta kansaa tai vaurastuta Suomea

Elvytyspaketti meni lopulta läpi eduskunnassa pitkälti kokoomuksen tuella, vaikka näennäisesti puolueen eduskuntaryhmässä kymmenen kansanedustajaa äänestikin vastaan. Härskin tempun ilmeisenä tavoitteena on pyrkiä keräämään tulevissa vaaleissa äänet sekä EU-elvytyksen vastustajilta että kannattajilta.

Eduskunta hyväksyi tänään äänestyksessä EU-elvytyspaketin eli hallituksen esityksen eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen 2020/2053 hyväksymisestä.
Perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaisesti päätöksen läpimenoon tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä, joten hallituspuolueiden äänet eivät yksin riittäneet, vaan hallitus tarvitsi myös opposition tukea.
Kaikki perussuomalaiset äänestivät vastaan
Elvytyspaketti meni lopulta läpi äänin 134-57. Tyhjää äänesti kaksi ja poissa oli kuusi kansanedustajaa. Kaikki perussuomalaisten edustajat äänestivät elvytyspakettia vastaan.
Etukäteen tiedettiin, että elvytyspaketti jakaa hallituspuolueita. Hallituksen puolelta keskustan Hannu Hoskonen piti sanansa, ja äänesti elvytyspakettia vastaan kuten oli alun perin aikonutkin. Myös keskustan Tuomas Kettunen antoi ei-äänen elvytyspaketille.
Huomiota herättävää on, että vasemmistoliiton ”vastarannan kiisket” Markus Mustajärvi ja Johannes Yrttiaho olivat tänään poissa, eli he jättivät äänensä käyttämättä. Tunnetusti Yrttiaho on aiemmin saanut omassa eduskuntaryhmässään kurinpalautusta moitittuaan voimakkaasti elvytyspakettia muun muassa valiokuntakäsittelyssä.
Kokoomuksen temppuilu jatkunut jo kolme viikkoa
Käytännössä elvytyspaketti meni lopulta läpi pitkälti juuri kokoomuksen tuella, vaikka näennäisesti puolueen eduskuntaryhmässä kymmenen kansanedustajaa äänestikin elvytyspakettia vastaan. 
Härskin tempun ilmeisenä tavoitteena on pyrkiä keräämään kesän kuntavaaleissa ja muissa tulevissa vaaleissa äänet sekä EU-elvytyksen vastustajilta että kannattajilta. Salliessaan joidenkin kansanedustajien osoittaa EU-kriittisyyttä, kokoomus onnistui samaan aikaan osoittamaan vastustusta ja tukea elvytyspaketille, samalla kuitenkin tosiasiallisesti varmistaen paketin läpimenon.
Venkoileva kokoomus on esittänyt viime viikkoina vaihtelevia temppuja. Vielä kolmisen viikkoa sitten kokoomus ilmoitti ryhmänjohtajansa Kai Mykkäsen suulla, että kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elvytyspaketista. Sittemmin päätös peruttiin ja Mykkänen väitti, että kokoomusedustajat voivat äänestää miten haluavat, sillä uutta ryhmäpäätöstä asiassa ei kuulemma ole tehty.
Mykkäsen ja kokoomuspomo Petteri Orpon on ollut helppoa luovia tilanteessa, sillä molemmat ovat hyvin ehtineet laskea, että elvytyspaketti menee läpi pakettia eduskuntaryhmässä kannattavien äänillä.
Lopulta kokoomuksen eduskuntaryhmässä elvytyspakettia vastustivat Heikki Autto, Markku Eestilä, Janne Heikkinen, Timo Heinonen, Terhi Koulumies, Mia Laiho, Paula Risikko, Wille Rydman, Janne Sankelo ja Heikki Vestman. Tyhjää äänestivät Pia Kauma ja Kari Tolvanen. Kauman äänestyspäätös näyttäytyy epäilyttävänä, sillä hän on aiemmin kristisoinut EU-elvytystä näyttävästi.
Kokoomuksen puheet ja teot ristiriidassa keskenään
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio harmittelee, että keskusta ja kokoomus lähtivät tukemaan elpymispakettia, joka <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-erittain-pettyneita-aanestystulokseen-suomelta-vietiin-valtavasti-rahaa-ja-itsemaaraamisoikeutta/">heikentää Suomen taloutta</a> ja on samalla vallansiirto EU:lle.
Tavio huomauttaa, että keskusta olisi voinut yksin kaataa EU-paketin, mutta se taipui punavihreiden hallituskumppanien tahtoon.
Kokoomus on aiemmin profiloitunut talouskuripuolueena, mutta kokoomuksenkin puheet ja teot ovat EU:n suhteen ristiriidassa keskenään. Koska kokoomuksen eduskuntaryhmän selvä enemmistö antoi tukensa muiden maiden veloista vastaamiselle, puolue tosiasiassa tukee holtitonta taloudenpitoa.

Näin kokoomus vedätti kannattajiaan: Salli joidenkin kansanedustajien äänestää vastaan – varmisti elvytyspaketin läpimenon eduskuntaryhmän enemmistöllä

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ministerien liepeillä häärii useiden kymmenien avustajien sekä avustajien tukihenkilöiden hovi. Avustajamassan palkkakulut ovat kolmessa vuodessa paisuneet jo 80 prosenttia. Nykyisiin palkkoihin hupenee vuodessa 11 miljoonaa euroa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ministereitä komppaa nyt historiallisen suuri avustajajoukko, vaikka avustajien määrä alkoikin paisua jo 2019 jolloin Antti Rinne (sd) aloitti pääministerinä. Tuolloin kerrottiin, että Rinteen hallituksen ministereillä oli 80 avustajaa joista 65 oli erityisavustajia ja 15 valtiosihteereitä. Avustajien määrä lähti laukalle heti hallituksen vaihduttua, sillä pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksella oli tukenaan neljä valtiosihteeriä ja 42 erityisavustajaa.
Ministereillä on tällä hetkellä 65 erityisavustajaa, eli avustajista saisi kasattua jo kuuden jalkapallojoukkueen verran pelaajia. Avustajien lisäksi Marinin hallituksessa on 15 valtiosihteeriä, eli yli kolme kertaa enemmän kuin Sipilän hallituksessa.
Avustajarallin pyörittäminen ei ole halpaa lystiä. Talouselämä-lehti <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/b6910073-2838-4b53-823b-d5a48cae5052">uutisoi</a> tällä viikolla, että ministereiden ja heidän valtiosihteereidensä ja erityisavustajiensa palkkausmenot olivat viime vuonna huimat 11 miljoonaa euroa. Vuodesta 2018 summa on kasvanut viidellä miljoonalla eurolla eli yli 80 prosenttia.
Avustajilla on omat avustajat
Ministerien <a href="https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/erityisavustajat">erityisavustajat</a> on lueteltu valtioneuvoston verkkosivulla, mutta avustajapopulan todellista määrää ei sieltäkään voi tarkistaa.
Samaan aikaan kun avustajia on vyörytetty valtioneuvoston ovista sisään, avustajien tueksi on jouduttu palkkaamaan lisää sihteerejä, assistentteja ja muita toimihenkilöitä tukemaan ministerien avustajia, eli erityisavustajilla on ikään kuin ”omia avustajia&#8221;.
Valtioneuvoston kanslian henkilöstöyksikön päällikkö Ritva Järvinen kertoo, että ministerien erityisavustajat saavat ministeriöissä toimistopalveluja tai muita avustavia palveluja sihteereiltä, hallinnollisilta avustajilta tai assistenteilta sekä apua yleisesti muilta virkamiehiltä.
Avustajia ja avustajien tukihenkilöitä siis riittää niin, että päät kolisevat yhteen. Huomiota herättää kuitenkin, että edes avustajajoukkueiden tuella hallituksessa ei keksitty keinoja viedä kuntavaalit ajallaan läpi. Hallituksella on ollut runsaasti aikaa laatia suunnitelma terveysturvallisista vaaleista ja toimeenpanosta. Koronapandemian puhkeamisesta on kulunut jo vuosi, eikä kuntavaalien ajankohta tule kenellekään yllätyksenä.
Erityisavustajien palkkakuningas Marinin tiimissä
Suomen Uutiset selvitti Marinin hallituksen avainministerien erityisavustajien kuukausipalkkoja, joista kävi ilmi huomattavaa vaihtelua. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pienimmätkin palkat ovat silti melko muhkeita. Useimmat erityisavustajat tienaavat noin 6 000 euroa kuussa, mutta avustajaryhmästä voidaan myös erottaa palkkahuippu, jossa ansiot kipuavat lähelle 8 000 euroa. Monilla avustajilla on palkan päällä puhelinetu, jonka verotusarvo on 20 euroa.
Pääministeri Marinilla itsellään on tukena jopa kuusi erityisavustajaa, joista jokaiselle on valtioneuvoston sivulla ilmoitettu oma erityinen tehtäväalueensa.
Poliittinen erityisavustaja Matti Niemi ansaitsee eniten, hänen palkkansa on huimat 7 987 euroa. Lähelle pääsee talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, jonka palkka on 7 187 euroa. EU-asioita hoitava erityisavustaja Tuulia Pitkänen ansaitsee 5 055 euroa ja eduskunta-asioista vastaava avustaja Pirita Ruokonen 5 560 euroa.
Marinin avustajakunnan palkoissa erottuva poikkeus on kansainvälisistä asioista vastaava erityisavustaja Lauri Voionmaa, jonka palkaksi ilmoitetaan 1 559 euroa. Viimeisimpänä Marinin avustajakuntaan on liittynyt viestintä- ja mediasuhteista vastaava Elisa Gebhard, jonka palkkatietoja ei ehditty saada tähän artikkeliin.
Oikeusministeri Henrikssonilla viisi avustajaa
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk) kallispalkkaisin tukihenkilö on erityisavustaja Jukka Ihanus, joka samalla toimii keskustan ministeriryhmän sihteerinä. Ihanuksen palkka on 7 785euroa. Erityisavustajat Eeva Kärkkäinen ja Markus Ylimaa ansaitsevat kumpikin 6 066 euroa. Erityisavustaja Silja Silvastin palkka on 4 549 euroa.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) erityisavustajat Pilvi-Elina Kupias, Emilia Tervonen ja Tino Aalto ansaitsevat kaikki 6 066 euroa. Aallon palkka oli aiemmin 5 560 euroa, mutta hänen palkkaansa korotettiin syyskuussa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) kallispalkkaisin erityisavustaja on Otto Andersson, joka ansaitsee 7 785 euroa. Kolme muuta avustajaa Silja Borgarsdóttir Sandelin, Lisa Palm ja Niklas Mannfolk ansaitsevat kaikki 6 066 euroa. Henrikssonin viides erityisavustaja Jade Malmi ansaitsee 5 560 euroa kuussa. Jokaisella on puhelinetu.
Ulkoministeri Pekka Haavistolla (vihr) on kolme erityisavustajaa. Joel Linnainmäki ja Otto Turtonen ansaitsevat molemmat 5 560 euroa. Kolmas avustaja Jeri Aalto on avustajakunnassa yksi harvoista, joiden palkka jää alle 5 000 euron. Aallon palkka on 4 549 euroa kuussa. Kaikilla Haaviston erityisavustajilla on myös puhelinetu.
Ex-europarlamentaarikko avustaa Vanhasta
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) erityisavustaja Ilkka Hamunen on äskettäin saanut palkankorotuksen, ja hän ansaitsee nyt 5 560 euroa kuussa. Hamusen aiempi palkka oli 5 000 euroa kuussa. Harakan toinen avustaja Johanna Juselius ansaitsee 7 178 euroa.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) tarvitsee tehtäviensa hoitamiseen viisi avustajaa. Heikki Sairanen ja Sameli Sivonen ansaitsevat kumpikin 5 055 euroa kuussa. Kallispalkkaisin on Ville Hulkkonen, joka ansaitsee 7 785 euroa. Hulkkonen toimii samalla vihreiden ministeriryhmän sihteerinä. Sami Kerman tienaa 6 571 euroa ja Emilia Laaksonen 5 560 euroa. Kaikilla Ohisalon erityisavustajilla on puhelinetu.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasella (kesk) on neljä erityisavustajaa. Vanhasen avustajakunnan palkkakuningas on erityisavustaja Ann-Mari Kemell 7 582 euron kuukausipalkkoineen. Vanhasta avustaa myös entinen europarlamentaarikko, keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Hänenkin raha-asiansa ovat kunnossa, sillä Pakarinen tienaa 7 178 euroa kuussa. Jari Flinck ja Tuomas Vanhanen ansaitsevat kumpikin 6 167 euroa.
Antifa-aktivistille 7 785 euroa kuukaudessa
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd) on kolme avustajaa. Timo Lehtinen ja Sampo Varjonen ansaitsevat molemmat 6 066 euroa kuussa. Laura Lindebergin palkka on 5 560 euroa. Kaikilla on puhelinetu.
Li Anderssonin (vas) vanhempainvapaan aikana opetusministerin tehtävää hoitava Jussi Saramo (vas) käyttää viittä avustajaa. Eniten tienaa Dan Koivulaakso, joka samalla hoitaa vasemmistoliiton ministeriryhmän sihteerin postia. Koivulaakso ansaitsee 7 785 euroa kuussa.
Koivulaakso on erikoinen valinta valtioneuvoston avustajakaartiin, sillä Koivulaakso tunnetaan poliittisen väkivallan kannattajana. Koivulaakso myös tukee väkivaltaisen Antifa-järjestön toimintaa. Hän myös vaati vuonna 2012 perussuomalaisten valiokuntapaikkojen eväämistä sekä puolueen eristämistä poliittisin keinoin.
Saramon muut avustajat Touko Sipiläinen ja Henri Purje ansaitsevat kumpikin 6 066 euroa. Lauri Holappa tienaa 6 571 euroa ja Niina Jurva 5 560 euroa.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) kolme avustajaa Hanna Hänninen, Juho Orjala ja Jiri Sironen ansaitsevat kaikki 6 066 euroa kuussa.

Hallituksen ministereillä 65 erityisavustajaa – Suomen Uutiset selvitti palkkoja: Jopa lähes 8 000 euroa kuukaudessa

Hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Pääministeri Sanna Marin perusteli ratkaisua eilen Ilta-Sanomien puheenjohtajatentissä sillä, että hänen mielestään kunnat tarvitsevat rahat. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan koronan varjolla on kuitenkin sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa.

Suomalaisten rokottaminen koronaa vastaan on käynnistynyt nihkeästi. Ongelmia on ilmennyt sekä rokotteiden jakelussa että niiden saatavuudessa. Samaan aikaa kansallista rokotusstrategiaa ei ole.
Rokotteiden saatavuus riippuu EU:n ripeydestä, sillä Suomi on ulkoistanut rokotteiden jakelun EU-yhteishankintojen varaan. EU:n kautta rokotteita tulee Suomeen silloin tällöin. Hallituksella <a href="https://stage.sudev.fi/saarikolla-tai-ohisalolla-ei-minkaanlaista-kasitysta-kuinka-moni-suomalainen-on-rokotettu-juhannukseen-mennessa/">ei ole tietoa</a> tai arviota siitä, kuinka moni suomalainen on saatu rokotettua puolen vuoden kuluttua eli juhannukseen mennessä.
Pääministeri Sanna Marin sanoi tiistaina Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä tekevänsä kaikkensa, että rokotteita saataisiin EU:n kautta Suomeen niin nopeasti kuin mahdollista.
&#8211; Mielestäni on perusteltua ja oikein, että olemme osa EU:n yhteishankintoja, muuten olisimme lastuna laineilla jos olisimme taistelemassa näistä kysytyistä rokotteista. Toki hallitus kantaa vastuun tästä kokonaisuudesta, Marin sanoi.
Suomi suhtautuu liian naiivisti EU-yhteistyöhön
Siinä missä Suomi luottaa rokotteiden saatavuudessa EU:n solidaarisuuteen ovat eräät EU-maat, kuten Saksa, ryhtyneet hankkimaan rokotteita omin päin. Suomen ulkoministeri, tehtävässään lakia rikkonut Pekka Haavisto (vihr) puolestaan häärii mukana hankkeessa, jossa esitetään koronarokoteapua EU:n ulkopuolisille Itä-Euroopan maille.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Suomi on rokoteasiassa tehnyt saman virheen kuin muissakin eurooppalaisissa projekteissa, eli Suomi suhtautuu liian naiivisti eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Halla-ahon mukaan ei ole syytä tuudittautua siihen uskoon, että rokoteasia saataisiin hoidettua EU:n yhteishankintojen kautta.
&#8211; Suomessa on kuviteltu, että muut EU-maat Suomen tavoin asettaisivat jonkin yhteisen hyvän oman kansallisen etunsa edelle. Näin ei tässäkään tapauksessa näytä käyvän, kuten ei myöskään elpymisrahastossa tai monissa muissakaan kysymyksissä. Useimmat EU-maat edelleen varsin raadollisesti vahtivat omaa kansallista etuaan. Suomella pitäisi olla myös rinnakkaisia toimintalinjoja, kuten suorat hankinnat lääkevalmistajilta.
&#8211; Suomessa vakuutellaan, että rokotuskampanja etenee suunnitelmien mukaan ja kaikki menee hyvin. Tosiasia on silti se, että rokotukset etenevät erittäin tahmeasti ja verkkaisesti.
Marin myönsi ylikompensaation kunnille
Puoluejohtajatentissä puhuttiin myös taloudesta. Pääministeri Marinilta ihmeteltiin, miksi hallitus jakaa tänä vuonna kunnille jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. IS:n toimittaja kysyi Marinilta, kuinka kauan koronalla voidaan perustella menolisäyksiä, jotka eivät johdu koronasta.
Marinin päätöstä ylimäärisestä kuntavaalimiljardista <a href="https://stage.sudev.fi/paaministeri-marin-jatti-neljasti-vastaamatta-kysymykseen-miksi-kunnat-saavat-miljardi-euroa-ylimaaraista-halla-aho-auttoi-koronaan-vedoten-velkahana-on-auki-kuntavaalitkin-viela/">on arvosteltu</a> laajasti. IS:n tentissä Marin perusteli rahanjakoa samanlaisilla argumenteilla kuin ennenkin.
&#8211; Syy sille, miksi kunnat saavat enemmän kuin jälkikäteisesti arvioituna viime vuoden puolella olisivat tarvinneet on siinä, että arvioiden mukaan kunnat tarvitsevat tämän. Halusimme toimia niin, että kunnat eivät viime syksyn budjettipäätöksissä lomauttaisi tai irtisanoisi ihmisiä, vaan pitäisivät huolta peruspalveluista vaikeana aikana. Olen sitä mieltä, että on ollut tärkeää tukea kuntia, vaikkakin jonkin verran myös ylikompensaatiota on ollut, Marin sanoi.
Velkapiikki on auki
Halla-ahon mukaan koronan varjolla velkaantumiseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Halla-aho on huolestunut kevytmielisestä velkaantumisesta.
&#8211; Joskus menneessä maailmassa julkinen talous oli siinä mielessä yksinkertaista, että hallituksella oli kirstu, jossa oli tietty määrä kulta- ja hopeakolikoita. Kun ne oli käytetty, piti keksiä jotain muuta. Tänä päivänä kirstun pohja ei valitettavasti tule vastaan, koska rahaa saa lainaamalla lisää lähes loputtomasti ja halvalla korolla, Halla-aho sanoi.
Hänen mukaansa koronan vakavin seuraus suomalaiselle yhteiskunnalle on se, että korona on tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä.
&#8211; Toisaalta korona on tarjonnut perusteen tehdä mitä hyvänsä: nyt velkapiikki on auki, kaikki voidaan perustella koronalla, kuten kunnille jaettava ylimäärinen kuntavaalimiljardi. Suurin huolenaihe on siis se, että on kokonaan sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa, ja jotka tulevat vastaan entistä pahempina myöhemminkin, Halla-aho sanoi.
Kokoomusjohtaja Petteri Orpo myötäili Halla-ahoa.
&#8211; Samaan aikaan kun tehdään velkarahalla välttämätöntä elvytystä ja pelastustoimia, pitäisi tehdä myös uudistuksia, jotka mahdollistavat kasvun.
Eläkeputken poisto ei luo uusia työpaikkoja
Kuntatalous tarvitsee toimiakseen kuntalaisten verotuloja. Niitä saadaan sitä enemmän, mitä useampi on töissä. IS:n toimittaja huomautti sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr) siitä, että vaikka vaalikausi on tulossa puoliväliin, on hallitus toistaiseksi jättänyt kipeästi kaivatut työllistämistoimet kokonaan tekemättä.
Joulukuussa hallitus sai toki sorvattua päätöksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien, eli niin sanotun eläkeputken poistamisesta, mutta senkään työllisyysvaikutuksista ei ole tietoa.
Halla-aho totesi, ettei eläkeputken poistaminen luo yhtään uutta työpaikkaa. Perussuomalaisten johtaja muistutti, että merkityksellisesti työllisyysastetta saadaan nousuun vain sillä, että yksityiselle sektorille syntyy uusia työpaikkoja ja samalla työn tekeminen suhteessa tulonsiirtojen varassa elämiseen on kannattavampaa.
&#8211; Näihin voidaan vaikuttaa verotuksella sekä laskemalla ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia, jolloin palkkatuloista jää enemmän käteen. Tällöin ei tarvitse nostaa bruttopalkkoja, joka vaikuttaa kielteisesti työpaikkojen määrään.
&#8211; Yritysten toimintaedellytyksiin voidaan vaikuttaa verotuksella ja esimerkiksi sillä, että harjoitetaan hieman vähemmän kiilusilmäistä ja punavihreää ilmastopolitiikkaa, Halla-aho muistutti.

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Siitä ei pääse mihinkään, että kuntiin koronan varjolla jaetut tukirahat ovat ylimitoitettuja koronan aiheuttamiin vahinkoihin, Halla-aho sanoi tänään Keskuskauppakamarin puoluejohtajien kuntavaalitentissä. Halla-aho arvosteli myös hallituksen hanketta pidentää oppivelvollisuus 18 ikävuoteen, joka käy kalliiksi kunnille ja jolla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Perussuomalaisten mielestä opetuksen ongelmat olisi korjattava jo perusopetuksessa.
 
Keskuskauppakamari katsoo, että valtion tänä vuonna kunnille suuntaamat väliaikaiset koronatuet ovat antaneet monelle kunnalle tekosyyn jättää välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia tekemättä.
Valtiovarainministeriön aiemman arvion mukaan kunnille olisi menossa tänä vuonna jopa yli miljardi euroa enemmän kuin oikeasti tarvittaisiin. Rahanjaon vuoksi monen kunnan talous saattaa tänä vuonna olla jopa ylijäämäinen.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan hallitus on jakanut kunnille ylimääräisen ”kuntavaalimiljardin”.
&#8211; Osumatarkkuus rahojen jakamisessa on ollut heikko. Vaikka valmiita mekanismeja rahan jakamiseen ei tällaisessa erityistilanteessa ollut, niin ei siitä mihinkään pääse, että kuntiin koronan varjolla jaetut tukirahat ovat ylimitoitettuja koronan aiheuttamiin vahinkoihin, Halla-aho sanoi tänään Keskuskauppakamarin puoluejohtajien kuntavaalitentissä.
Tuliko koronasta yleisperustelu kaikelle tuhlaamiselle?
Halla-ahon ohella tentattavina olivat Annika Saarikko (kesk), Petteri Orpo (kok) sekä pääministeri Sanna Marinin puolesta tentattavaksi saapunut Ville Skinnari (sd).
Skinnarin mukaan miljardirahoituksessa olisi kyse kansalaisten perusoikeuksien turvaamisesta. Perusoikeuksien puolustaminen on tietysti tärkeää, mutta Skinnari ei osannut sanoa, miksi rahaa annetaan enemmän kuin sitä tarvittaisiin.
Saarikko totesi, että rahanjaolla kuntiin on pyritty muun muassa estämään lomautuksia ja irtisanomisia.
Kokoomusjohtaja Orpo oli Halla-ahon linjoilla. Orpo totesi, että vaikka peruspalvelut pitääkin turvata, miljardi ylimääräistä on liikaa.
&#8211; Hallituksen tapa hoitaa koronakriisiä on se, että kaikki ratkaistaan rahalla. Nyt sitä rahaa pumpataan kuntatalouteen, Orpo sanoi.
Halla-aho huomautti, että rakenteellisista ongelmista johtuen kuntien talous oli kuralla jo ennen koronakriisiäkin.
&#8211; Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kuntia pitää auttaa niiden vaikeuksissa. Huolestuttavaa kuitenkin on se, että koronasta on tullut yleisperustelu kaikelle. Kun velkahana on nyt saatu auki, alkavat miljardit tuntua pikkurahoilta. Siitä on syytä olla huolissaan. Koronakriisi menee kyllä ohi, mutta krooniset ongelmat jäävät, eikä niitä voida loputtomasti rahoittaa velaksi tai veroja korottamalla.
Halla-aho ei innostu maakuntauudistuksesta soten kyljessä
Vuosikausia valmisteltu soteuudistus on lopulta nytkähtämässä eteenpäin, ja hallituksen valmistelemasta lakiesityksestä keskustellaan ensi viikolla eduskunnassa.
Soteuudistuksen kyljessä on kuitenkin tulossa myös maakuntauudistus, jota Halla-aho ei pidä välttämättömänä.
&#8211; Suhtaudun epäilevästi siihen, edellyttääkö sote-uudistus maakuntauudistusta siihen mukaan himmeliksi. Jo olemassa olevaa maakuntarakennetta voidaan kehittää ja käyttää myös moniin muihin tarkoituksiin.
Varsinaisesta sote-uudistuksesta Halla-aho toteaa, että ainoa legitiimi tavoite pitäisi olla se, että kustannusten kasvu saadaan kuriin.
&#8211; Asioita pitää pystyä tekemään kustannustehokkaammin. Pelkillä organisaatiouudistuksilla kustannusongelmia ei pystytä ratkaisemaan.
Julkisesta taloudesta turhat menokohteet pois
Halla-ahon mukaan tilanteessa, jossa kunnilta siirretään ylemmälle tasolle tehtäviä, joista kunnat eivät suoriudu yksin, niin vastaavasti valtiolta pitäisi siirtää soveltuvin osin päätöksentekovaltaa, jopa alueellista lainsäädäntövaltaa maakunnille.
&#8211; Jotta alueellisesti monimuotoisemmassa Suomessa alueet pystyisivät paremmin hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja toisaalta kompensoimaan heikkouksiaan, Halla-aho sanoi.
Orpolle hallituksen esittämä suunnitelma ei kelpaa.
&#8211; Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat sujuvan hoidon varmistaminen ja se, että rahat riittävät. Nyt hallituksen esittämässä mallissa kumpaankaan ei löydy ratkaisuja, Orpo moitti.
Skinnarin mukaan digitaalisilla menettelyillä ja tehokkailla prosesseilla saataisiin aikaiseksi säästöjäkin.
Halla-aho totesi, että organisaatiomallista riippumatta, jos halutaan turvata julkinen terveydenhoito, on vähennettävä kustannusten tarvetta satsaamalla perusterveydenhoitoon ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, jotta ihmiset olisivat yleisesti terveempiä.
Halla-aho myös painotti, että julkisesta taloudesta turhat menokohteet on karsittava pois.
&#8211; Jotta rahaa sitten riittää niihin asioihin, jotka ovat kuntien ja valtion ydintehtäviä. Keskeisin tehtävä lienee julkinen terveydenhoito.
Oppivelvollisuuden pidentäminen huonosti ajoitettu hanke
Hallitus aikoo toteuttaa oppivelvollisuusuudistuksen, johon kuuluu oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen. Uudistus käy kalliiksi: hallituksen omien laskelmien mukaan uudistus maksaisi 110 miljoonaa.
Kuntaliiton mukaan kyse olisi kuitenkin vähintään 180 miljoonan kustannuksista, josta oppimateriaalien osuus olisi 114 miljoonaa. Käytännössä maksajiksi joutuisivat kunnat.
Perussuomalaiset vastustaa hanketta, joka käy kalliiksi ja jolla ei saada aikaan haluttuja tavoitteita. Perussuomalaisten mielestä opetuksen ongelmat olisikin korjattava jo perusopetuksen puolella.
Halla-ahon mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen on ylipäätään huonosti ajoitettu hanke korona-aikana.
&#8211; Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise niitä ongelmia, joiden vuoksi osa nuorista ei selviydy toisesta asteesta tai ei hakeudu sinne. Ongelmat ovat paremminkin perusopetuksessa, jossa nykyisin vaaditaan liikaa itsenäisyyttä nuorilta, jotka eivät ole siihen valmiita. Tälläkin hetkellä meillä valmistuu perusopetuksesta luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Nämä henkilöt eivät selviä toisesta asteesta, ja oppivelvollisuuden laajentaminen ei sitä tilannetta ratkaise.
Halla-aho totesi, että kaikki ovat uudistuksen tavoitteista yksimielisiä.
&#8211; On hyvä, että kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Tämä uudistus ei kuitenkaan tule siihen johtamaan. Uudistuksella paremminkin vain saadaan siivottua koulupudokkaita pois tilastoista.

Halla-aho moittii hallitusta ylimääräisestä kuntavaalimiljardista eli holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Osumatarkkuus rahojen jakamisessa ollut heikko”

holtiton rahankäyttö

Ruohonen-Lerner vaatii järkeä EU:n rahankäyttöön: Valtavia summia valunut väärinkäytöksiin ja turhiin menoihin

Purra pelkää Uniper-sotkusta koituvan veronmaksajille miljarditappiot: ”Suomessa olisi omia, kansallisia kohteita, joihin tarvittaisiin kipeästi rahaa”

Mäenpää arvosteli ankarasti hallituksen velanottoa: ”Hallituksen rahankäyttö on holtitonta ja järkyttävää”

Ranne: Sote-uudistus romuttaa talouden ja palvelut, jos vanha valta jatkaa

Hallitus ei edes tavoittele tasapainoista taloutta – millään seuraavalla hallituksella ei riitä aika tuhojen torjumiseen

PS: Verovarojen käyttö tärkeysjärjestykseen – leikkauksia menoihin, jotka eivät ilahduta kansaa tai vaurastuta Suomea

Näin kokoomus vedätti kannattajiaan: Salli joidenkin kansanedustajien äänestää vastaan – varmisti elvytyspaketin läpimenon eduskuntaryhmän enemmistöllä

Hallituksen ministereillä 65 erityisavustajaa – Suomen Uutiset selvitti palkkoja: Jopa lähes 8 000 euroa kuukaudessa

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Halla-aho moittii hallitusta ylimääräisestä kuntavaalimiljardista eli holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Osumatarkkuus rahojen jakamisessa ollut heikko”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025