Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

homekoulut

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne osallistui tänään perussuomalaisten ryhmän edustajana parlamentaariseen keskusteluun hallituksen sisäilmakirjauksista sekä Terveet tilat 2028 -ohjelmasta. Ranne nosti erityisesti esiin sisäilmauhrien tilanteen parantamisen sekä virkavastuun toteutumisen sisäilmakatastrofeissa.

&#8211; Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään ja meillä on periaatteessa lait, jotka turvaavat kaikille oikeuden turvallisiin ja terveisiin työ- ja toimintatiloihin. Oikeus ei kuitenkaan toteudu arjessa. Home- ja kosteusvaurioille altistuu päivittäin jopa 800 000 suomalaista. Heistä jo yli 100 000 on sairastunut vakavasti. Terveet tilat 2028 -ohjelmasta ei kuitenkaan juuri löydy ongelmille ratkaisuja tai konkretiaa. Ollaanko edelleen haluttomia auttamaan uhreja ja asettamaan kunnallisia viranhaltijoita vastuuseen laiminlyönneistään, joiden seuraukset ovat yhteiskunnalle kalliita ja yksilöille jopa traagisia? Lulu Ranne kysyy.
Syyllisiä etsitään väärästä suunnasta
Ranteen mukaan jo sairastuneita, vammautuneita ja sisäilmakodittomia vähätellään, leimataan ja painostetaan edelleen. Sairastumisen syitä peitellään. Esimerkiksi rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä sairastumisiin on kuitenkin hyvää tieteellistä näyttöä (&#8221;Ympäristö- ja terveys&#8221;, prof. Juha Pekkanen 15.2.2021).
&#8211; Sisäilmaoireista kärsiville tuputetaan &#8221;aivojumppaa&#8221; ja terapiaa. Syyllisiä etsitään ahkerasti esimerkiksi perheiden sisältä, mutta rakennusten ongelmia ei haluta myöntää, saati tutkia lisää. Fyysisesti oireilevat eivät ole psyykkisesti sairaita, vaikka useat sisäilmaoireet ahdistavatkin.
Suomessa jopa tuhannet perheet ovat joutuneet törkeän painostuksen kohteeksi, kun ovat vaatineet lapsilleen lain mukaan kuuluvia terveitä koulutiloja. Opettajia on pakotettu olemaan hiljaa sisäilmaongelmista. Lukuisten sisäilmasairaiden lasten kohdalla on jopa ryhdytty tehtailemaan lastensuojeluilmoituksia. Työpaikalla, päiväkodeissa ja koulussa sairastuneet on heivattu kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Perheet ovat joutuneet jättämään kotinsa, Ranne luettelee epäkohtia.
Laiminlyönnit kriminalisoitava
Ranne esitteli tilaisuudessa perussuomalaisten ehdotuksia ratkaisuiksi. Väärinrakentaminen, huollon ja valvonnan laiminlyönnit on Ranteen mukaan kriminalisoitava.
Nykyinen lainsäädäntö on käytännössä heikko eikä esimerkiksi virkavastuu toteudu. Lisäksi tarvitaan ryhmäkanneoikeuden laajentaminen kattamaan myös sisäilmaongelmista aiheutuneisiin terveysongelmiin liittyvät siviiliriita-asiat.
&#8211; Virkavastuussa olevat kuntien terveys-, työsuojelu- ja rakennustarkastajat sekä koulujen ja kuntien johto laiminlyövät tehtäviään. Heillä on velvollisuus huolehtia siitä, että esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulutilat sekä kaikki muutkin kuntien työskentelytilat ovat terveelliset ja turvalliset, mutta he ovat usein ennemmin lojaaleja kuntatyönantajiensa resurssivaikeuksille kuin oppilaiden oikeuksille. Heitä myös painostetaan. On jopa tapauksia, joissa rakennusvalvonnassa on todettu, että tiettyihin rakennuksiin ei voi mennä, koska siitä seuraa hirveä lasku kunnalle. Rakennusvalvontaan, terveystarkastuksiin ja työsuojeluun liittyvät tehtävät olisikin Ranteen mukaan jatkossa siirrettävä riittävän kauas rakennuksesta vastuussa olevista kunnista esim. maakuntatasolle.
&#8221;Nyt tarvitaan konkretiaa, ei päivittelyä&#8221;
Ranne vaatii, että rakennetun ympäristön aiheuttamalle sairaudelle on annettava tautiluokitus, koska syy-yhteys pystytään riittävällä todennäköisyydellä varmistamaan. Kun henkilö poistuu altistumisalueelta tarpeeksi pitkäksi aikaa, loppuvat sisäilmaoireet.
&#8211; Kun sairaudet on virallisesti luokiteltu, pääsevät uhrit tarvittavaan kuntoutukseen, saavat oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä pääsevät eläkejärjestelmän piiriin, toteaa Ranne.
Ranteen mielestä valtion talousarvioon on varattava määrärahat kohdistettaviksi home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan sekä evakkotalojen rakentamiseen.
&#8211; Lisäksi on perustettava rakennetun ympäristön aiheuttamien sairauksien poliklinikoita, joista vähintään yksi yliopistollisen sairaalan yhteyteen. Nyt tarvitaan konkretiaa, ei vatvomista ja päivittelyä.

Sisäilmauhrit edelleen paitsiossa – virkavastuu ei toteudu, eivätkä somaattiset oireet poistu terapialla

Takavuosien huippusuosittuna ”Remontti-Reiskana” tunnetuksi tullut Jorma Piisinen lähtee Järvenpään kuntavaaliehdokkaaksi perussuomalaisten listoilta. Pitkään julkisuudesta poissa pysytellyt Piisinen katsoo asioiden ajautuneen Suomessa siihen pisteeseen, että alkaa olla tilausta sellaiselle poliitikolle, joka sanoo suoraan, miten asiat ovat.
 
Itseoppinut rakennus- ja remonttimies Jorma Piisinen tuli tunnetuksi vuosina 1991-2010 MTV3:lla esitetystä käytännön remontointiohjeita tarjoavasta Joka kodin asuntomarkkinat -makasiiniohjelmasta. Piisisen esittämä Remontti-Reiska oli niin suosittu hahmo, että sai Joka kodin asuntomarkkinoiden päätyttyä jatkaa MTV3 MAX -kanavalla vuonna 2010 alkaneessa Remontti-Reiska-ohjelmassa ja sen jälkeen vielä Harjakaisen ja Piisisen talkoissa vuonna 2012.
<iframe loading="lazy" title="Remontti-Reiska lähtee kuntavaaleihin, lähde sinäkin!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iR2jBMqUufA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Olimme tavallaan uranuurtajia, sillä asumiseen, kodin kunnossapitoon, rakentamiseen ja remontointiin liittyvät ohjelmat olivat siihen aikaan uutta. Nythän näitä sisustusohjelmia on kyllä, mutta sellaista raakaa rakentamista ja remonttia kuin meillä ei enää niin näytetä, Piisinen kertoo.
Remonttia kaipaa nyt koko Suomi
Piisinen on aina mielellään antanut ihmisille rakentamis- ja remonttivinkkejä, mutta väkisin parrasvaloissa paistattelu pelkän julkisuuden takia ei häntä niin kiinnostanut. Siksi hän vetäytyi pois julkisuudesta remonttiohjelmien loputtua.
Vuosien varrella häntä lähestyttiin monta kertaa useissa eri vaaleissa useiden puolueiden taholta, mutta Piisinen kieltäytyi aina, koska piti itseään liian suorasanaisena politiikkaan. Nyt asiat ovat kuitenkin ajautuneet Suomessa sille mallille, että Remontti-Reiskan on tullut aika lähteä politiikkaan.
&#8211; Tämä joo joo -politiikka ja musta tuntuu -politiikka on ajanut tämän valtion konkurssin partaalle. Yrittäjätaustaisena minulle on muotoutunut sellainen ajattelumalli, että olisi parempi, jos rahaa tulisi enemmän kuin sitä menee. Se on tästä päivänpolitiikasta unohtunut, yhtä lailla valtakunnallisesti kuin kuntapolitiikassakin.
&#8211; Olen miettinyt, että minulla saattaisi olla politiikkaan jotain annettavaa, ja ainakin nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin, Piisinen pohtii.
Nyt pitää ajatella suomalaisten etua
Puolueekseen Jorma Piisinen valitsi perussuomalaiset, jonka kokee itsensä näköiseksi puolueeksi. Perussuomalaiset eivät yritä miellyttää ketään, vaan sanovat suoraan, miten asiat ovat. Sellainen toimintatapa on Piisiselle luontaista, koska hän ei osaa kaunistella asioita muita miellyttääkseen.
&#8211; Kaikkein suurin menoerä, ulkomaille virtaava valuutta ja koko maailman sosiaalitoimistona pyöriminen, pitäisi saada poikki ja ajatella ensisijaisesti meidän suomalaisten etua. Ja vaikka joka ainoa lamppu sammutettaisiin täältä Suomesta, ei sillä olisi mitään merkitystä maailman ilmaston kannalta.
&#8211; Kuntasaralla olen ollut aika voimakkaastikin äänessä siitä, että kotipaikkakunnan elinkeinoasiamiehen tulisi pitää oman paikkakunnan yrittäjien puolia. Paikkakunnan työpaikkaomavaraisuus on asia, mitä pyrin ajamaan yritysten ja työpaikkojen lisäämisellä, kertoo Piisinen ajatusmaailmastaan.
&#8211; Julkiset kilpailutukset on ehdoitettava niin, että kotipaikkakunnan yritykset tulevat hankintalain puitteissa huomioiduiksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos muu ei auta, niin vaikkapa muodostamalla työyhteenliittymiä, joissa hyödynnettäisiin usean yrityksen erikoisosaamista.
Rakennusvalvontaan panostettava
Rakennusalan ihmisenä Piisinen on Järvenpäässä seurannut huolestuneena sitä, että kouluja on rakennusvirheiden takia jouduttu purkamaan jopa puolessa välissä suunniteltua elinkaartaan ja nyt rakennetaan uusia. Uusia kouluja rakennettaessa pitäisi Piisisen mielestä rakennuttajan etua valvoa mahdollisimman hyvin.
&#8211; Jotkut ovat sitä mieltä, että minä en ymmärrä mitään, koska onhan täällä rakennusvalvontaviranomaiset. Mutta ei rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin kuulu päivittäinen laadunvalvontatyö, vaan se on työnjohdon tehtävä. Ja kun tänä päivänä työnjohtajilla tahtoo olla tulospalkkaus, niin senhän arvaa, mihin se johtaa. Sen vuoksi paikalla pitäisi olla kaupungin etuja täysipäiväisesti valvova rakennusvalvoja – tuleehan kouluja useita ja työt painottuvat osittain päällekkäin, Piisinen painottaa.
Rakennusvirheiden riski kasvaa
Järvenpäässä on parhaillaan yksi koulu rakenteilla, keväällä pitäisi alkaa toinen ja mahdollisesti vielä päiväkotikin. Uudet koulut on suunniteltu niin energiataloudellisiksi kuin ne vain on mahdollista tehdä, mutta jos niiden rakentamista ei valvota, kasvaa myös rakennusvirheiden riski. Kaikki panostus energiatehokkuuteen menee hukkaan, jos koulut mätänevät ennen aikojaan.
&#8211; Olisi hirveä tilanne, jos nämäkin koulut jouduttaisiin parinkymmenen vuoden päästä purkamaan. Moni ei ymmärrä, että se lisää myös riskejä, kun paksunnetaan rakenteita ja eristekerroksia. Lämmin, kostea ilmavuoto paksuun rakenteeseen on suuri riskitekijä nykyisellä rakentamisen laadulla.
&#8211; Pahin tilanne olisi se, jos oppilaat, opettajat ja henkilökunta altistuvat ja herkistyvät homeelle niin, että menetämme kokonaisen sukupolven suoraan koulun penkiltä sairauseläkkeelle, Piisinen varoittaa.
Rakentaminen verenperintönä
Rakentamisesta tuli vuonna 1960 syntyneelle Piisiselle ammatti jo verenperintönä isän puolelta. Piisisen isä ja sedät olivat rakennusalan ammattilaisia ja yrittäjiä, ja rakentaminen on ollut Piisisen leipätyötä pikkupojasta lähtien. Hän meni rakennustyömaille jo kahdeksanvuotiaana kesätöihin, ja 16-vuotiaasta saakka hän on sillä tavoin hankkinut leipänsä kokopäiväisesti.
&#8211; Olen aina sanonut, että olen ikään kuin syntynyt vasara kourassa. Faija kertoi aikanaan, että olisinko ollut kahtakaan vuotta vanha, kun pienellä puuvartisella vasaralla naputtelin radiosta nappulat rikki, Piisinen naurahtaa.
Elämäntapaliikkuja
Jorma Piisisen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista poikaa. Vanhin poika on syntynyt vuonna 1991 eli täyttää kolmekymmentä, seuraava syntyi vuonna 1994 ja täyttää 27 ja nuorin, vuonna 1999 syntynyt poika täytti hiljattain 21.
&#8211; Rouva on syntynyt vuonna 1966, mutta hän on vasta 25-vuotias, Piisinen heittää.
Piisinen on ollut elämäntapaliikkuja pienestä pitäen ja on elämänsä aikana harrastanut jos jonkinlaista urheilua ja liikuntaa. Tällä hetkellä hän pyrkii pitämään kunnostaan huolta talvella kuntosalilla ja kesäisin juoksemalla portaissa ja pyöräilemällä.
&#8211; Kuntosali on nyt koronan takia jäänyt, minkä ikävä kyllä huomaa, kun vilkaisee peiliin. Alkaa painovoima voittaa vetovoiman, jos näin voi sanoa, veistelee Piisinen.
Koulukiusaaminen saatava loppumaan
Piisinen on huolissaan myös lisääntyneestä ja raaistuneesta koulukiusaamisesta, joka pitäisi saada loppumaan. Vapaan kasvatuksen tilalle Piisinen tarjoaa lääkkeeksi riittävän kovia rangaistuksia. Jos lapsilla ei ole minkäänlaista uhkaa, ei myöskään opettajilla ole mitään keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen.
Teoilla on oltava seuraamuksensa, jotta yhteiskunta saataisiin kuriin. Lapset ja nuoret kokevat turvallisuuden tunteena ja välittämisenä selkeiden rajojen asettamisen ja myös sen, että rajoja valvotaan. Jos rajat ylitetään, seuraa siitä rangaistus.
&#8211; Kun minä tein koulussa pahojani, niin opettaja kantoi minut toisella luokalla kansakoulua korvista nurkkaan seisomaan ja kirjoitti kotimuistutuksen, joka piti vanhemmilla allekirjoituttaa. Sen seurauksena faija soitti opettajalle, lupasi antaa minulle selkäsaunan ja antoi kanssa. Törttöily koulussa loppui siihen. Minä en saanut traumoja tästä, ja oman näkemykseni mukaan minusta on kasvanut ihan yhteiskuntakelpoinen kansalainen, kertoo Piisinen.
&nbsp;

Remontti-Reiska lähtee kuntavaaleihin perussuomalaisten ehdokkaana: ”Nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin”

Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat miljardien eurojen kustannukset kansanterveys- ja työvoimakulujen kasvuna. Perussuomalainen kansanedustaja Rami Lehto on jättänyt toimenpidealoitteen rakentajien ja rakennusten huollosta ja valvonnasta vastaavien lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi ja kriminalisoimiseksi.

Lehdon aloitteessa ehdotetaan hallituksen ryhtyvän toimiin rakentajien ja rakennusten huollosta sekä valvonnasta vastaavien lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi ja kriminalisoimiseksi. Aloitteella on erityisesti tarkoitus korjata rakennusten sisäilmaongelma.
Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat miljardien rahalliset kustannukset kansanterveys- ja työvoimakulujen kasvuna, puhumattakaan niistä inhimillisistä kärsimyksistä, joita ongelmat aiheuttavat yhteiskunnassamme, Lehto muistuttaa.
&#8211; Hälyttävää on, että yli 40 prosentissa kouluista, 20-25 prosentissa asunnoista ja lisäksi 5 prosentissa toimistokiinteistöjä on home- ja kosteusvaurioita, jotka altistavat päivittäin jopa 800 000 suomalaista. Tästä seuraten Suomessa on jo tällä hetkellä varovaisestikin arvioiden 100 000 vakavasti sairastunutta, Lehto sanoo.
<h4>Betoni ei ehdi kuivua, kun aikataulut ovat liian kireät</h4>
Sisäilmaongelmia esiintyy sekä korjatuissa että uudisrakennuskohteissa. Korjauskohteissa korjaukset ovat olleet monesti riittämättömiä. Uudiskohteissa ongelmana ovat puolestaan liian kireät rakentamisaikataulut sekä ympärivuotinen rakentaminen, jossa kosteudenhallinta on laiminlyöty ja varsinkin betonirakenteiden kuivumisesta tingitään.
Rakentamisen vastuita tulisikin tiukentaa ja olisi löydettävä keinot, joissa vastuita nykyistä selvemmin kohdistetaan niille toimijoille, jotka tosiasiassa ovat vahingon aiheuttaneet, Lehto esittää.
Myös kunnan rakennusvalvontaviranomaisille pitäisi laatia nykyistä selkeämmät ohjeet huolehtia kunnan omien rakennusten kunnossapidosta ja rakentamisesta. Lisäksi pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojen riittävyyden selvittämiseksi.

Home- ja kosteusvauriot riivaavat uuttakin rakennuskantaa – Kansanedustaja Rami Lehto vaatii rakennusvalvonnan tehostamista

Eduskunnassa keskusteltiin eilen kansalaisaloitteesta, jossa esitetään toisen asteen opiskelun muuttamista maksuttomaksi. Aloitteen kustannukset olisivat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Perussuomalaiset korostivat eduskuntakeskustelussa keinoja, joilla toisen asteen opiskelukustannuksia voitaisiin alentaa.
&#8211; Mahdollinen taloudellinen tuki tulee kohdentaa ennen kaikkea pienituloisille perheille, joille erityisesti koulumateriaalin hankinta ja pitkät koulumatkat aiheuttavat ongelmia, kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.
Laadukasta opetusta lähellä kotia
Perussuomalaiset haluavat turvata laadukkaan ja tehokkaan opetuksen mahdollisimman lähellä kotia.
&#8211; On panostettava kouluverkon ylläpitoon sekä homekoulujen kunnostukseen. Myös pienempien lukioiden ja ammattioppilaitosten säilyttäminen koko Suomessa on taloudellisesti ja inhimillisesti tärkeää, Elomaa lisää.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio ja Juho Eerola korostavat toimivan oppilaitosverkon merkitystä opiskelijoille Elomaan tavoin.
&#8211; Pitkät koulumatkat tai opiskelija-asunnon hankkiminen opiskelupaikkakunnalta aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia monelle toisen asteen opiskelijalle. Lapsuudenkodista muuttaminen on varsinkin alaikäiselle muutenkin iso elämänmuutos omasta taloustilanteesta riippumatta, Savio huomauttaa.
&#8211; Mahdollisimman monen opiskelijan on voitava käydä koulua kotoa käsin ja mielellään myös jalan, Eerola täydentää.
Perussuomalaiset ovat vaatineet eduskunnassa parhaillaan meneillään olevan lukiolain käsittelyn yhteydessä pienten lukioiden aseman turvaamista, jotta mahdollisimman monet nuoret voisivat suorittaa lukio-opinnot omalla kotiseudullaan.
Oppikirjat tehokkaampaan käyttöön
Kansanedustaja Arja Juvonen nosti eduskuntakeskustelussa esille oppimateriaalin tiheän uusimisrytmin, joka vaikeuttaa käytettyjen oppikirjojen kierrättämistä.
&#8211; Oppikirjoja tulisi voida käyttää tehokkaammin. Esimerkiksi lukiokirjojen vaihtuvuus on suuri. Vaaditaan uusinta painosta, vaikka tieto on samaa myös vanhemmissa painoksissa. Näin kirjojen kierrätys ei ole mahdollista vaan on aina ostettava uusi, Juvonen toteaa.
Perussuomalaisten näkemyksen mukaan toisen asteen opiskelukustannuksia voitaisiin alentaa merkittävästi myös siirtämällä oppimateriaali vaiheittain avoimeen verkkoympäristöön laatu ja tekijänoikeudet huomioiden. Lopputulos olisi yleinen, yhteinen ja jatkuvasti täydennettävä kansallisen oppimateriaalin tietopankki.

PS-kansanedustajat: Tiheä oppilaitosverkko ja avoin oppimateriaaliympäristö parantaisivat opiskelijoiden asemaa

homekoulut

Sisäilmauhrit edelleen paitsiossa – virkavastuu ei toteudu, eivätkä somaattiset oireet poistu terapialla

Remontti-Reiska lähtee kuntavaaleihin perussuomalaisten ehdokkaana: ”Nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin”

Home- ja kosteusvauriot riivaavat uuttakin rakennuskantaa – Kansanedustaja Rami Lehto vaatii rakennusvalvonnan tehostamista

PS-kansanedustajat: Tiheä oppilaitosverkko ja avoin oppimateriaaliympäristö parantaisivat opiskelijoiden asemaa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025