Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Homesairaudet

Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat miljardien eurojen kustannukset kansanterveys- ja työvoimakulujen kasvuna. Perussuomalainen kansanedustaja Rami Lehto on jättänyt toimenpidealoitteen rakentajien ja rakennusten huollosta ja valvonnasta vastaavien lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi ja kriminalisoimiseksi.

Lehdon aloitteessa ehdotetaan hallituksen ryhtyvän toimiin rakentajien ja rakennusten huollosta sekä valvonnasta vastaavien lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi ja kriminalisoimiseksi. Aloitteella on erityisesti tarkoitus korjata rakennusten sisäilmaongelma.
Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat miljardien rahalliset kustannukset kansanterveys- ja työvoimakulujen kasvuna, puhumattakaan niistä inhimillisistä kärsimyksistä, joita ongelmat aiheuttavat yhteiskunnassamme, Lehto muistuttaa.
&#8211; Hälyttävää on, että yli 40 prosentissa kouluista, 20-25 prosentissa asunnoista ja lisäksi 5 prosentissa toimistokiinteistöjä on home- ja kosteusvaurioita, jotka altistavat päivittäin jopa 800 000 suomalaista. Tästä seuraten Suomessa on jo tällä hetkellä varovaisestikin arvioiden 100 000 vakavasti sairastunutta, Lehto sanoo.
<h4>Betoni ei ehdi kuivua, kun aikataulut ovat liian kireät</h4>
Sisäilmaongelmia esiintyy sekä korjatuissa että uudisrakennuskohteissa. Korjauskohteissa korjaukset ovat olleet monesti riittämättömiä. Uudiskohteissa ongelmana ovat puolestaan liian kireät rakentamisaikataulut sekä ympärivuotinen rakentaminen, jossa kosteudenhallinta on laiminlyöty ja varsinkin betonirakenteiden kuivumisesta tingitään.
Rakentamisen vastuita tulisikin tiukentaa ja olisi löydettävä keinot, joissa vastuita nykyistä selvemmin kohdistetaan niille toimijoille, jotka tosiasiassa ovat vahingon aiheuttaneet, Lehto esittää.
Myös kunnan rakennusvalvontaviranomaisille pitäisi laatia nykyistä selkeämmät ohjeet huolehtia kunnan omien rakennusten kunnossapidosta ja rakentamisesta. Lisäksi pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojen riittävyyden selvittämiseksi.

Home- ja kosteusvauriot riivaavat uuttakin rakennuskantaa – Kansanedustaja Rami Lehto vaatii rakennusvalvonnan tehostamista

Kätilöopiston työntekijät aikovat nostaa rikossyytteen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä vastaan, kertoi kätilö Annika Rönneberg <a href="https://stage.sudev.fi/tuumaustunnilla-torstaina-sisailmasairastuneet-jatetty-suomessa-heitteille-miksi-ongelmaa-ei-oteta-vakavasti/">Työmiehen tuumaustunnilla</a>. Rönnebergin mukaan ainakin työturvallisuusrikoksen tunnusmerkit täyttyvät.

Suuri joukko kätilöitä sairastui kätilöopistolla vanhan kiinteistön terveydelle haitallisten homesieni- ja mikrobipitoisuuksien vuoksi. Sairaala suljettiin keväällä 2017 kyseisten sisäilmaongelmien vuoksi.
Sairaalan henkilökuntaa ja heidän oireiluaan ei kuunneltu eikä otettu vakavasti. Rönnebergin mukaan Kätilöopistoa ei olisi koskaan suljettu, ellei sen henkilökunta olisi tullut voimakkaasti julkisuuteen asian tiimoilta.
Kätilöiden mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n itse järjestämä työterveyshuolto on yksi suurimmista syypäistä siihen, että sairaalan henkilökunta ei ole saanut ajoissa asianmukaista hoitoa.
&#8211; Lukuisat kollegani ovat viestineet, että työterveyslääkärin kohtelu on ollut vähättelevää ja loukkaavaa, Rönneberg sanoi Perussuomalaisten työmies Matti Putkosen isännöimällä <a href="https://stage.sudev.fi/tuumaustunnilla-torstaina-sisailmasairastuneet-jatetty-suomessa-heitteille-miksi-ongelmaa-ei-oteta-vakavasti/">Tuumaustunnilla</a>.
&#8211; Monissa tapauksissa myös jatkotutkimuksiin pääsy on ollut erittäin hidasta ja joidenkin kohdalla se on johtanut siihen, että työntekijän astma ja keuhko oireet ovat viivästyneen hoidonaloituksen vuoksi, päässeet erittäin vaikeahoitoisiksi.
<h4>Ehkä se johtuu masennuksesta?</h4>
Lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu sisäilman laadun vaikutus muun muassa neurologisiin oireisiin. Näitä oireita, kuten epätavanomaista väsymystä, huimausta ja jatkuvaa töissä alkavaa päänsärkyä oli erityisen runsaasti kätilöopiston työntekijöillä.
&#8211; Silti työterveyslääkäri on saattanut täysin sivuuttaa potilaan kokemuksen ja kehottanut ensi töikseen työntekijää pohtimaan masennuksen mahdollisuutta, Rönneberg hämmästeli.
Rönneberg ei ymmärrä, kuinka Kätilöopistolta saapuneet samankaltaiset potilastapaukset eivät ole saaneet lääkäreiden ammatillista kiinnostusta heräämään. Silloin lääkärit olisivat voineet myös päätyä pohtimaan oireiden ilmaantumisen sekä rakennuksen välistä yhteyttä ajoissa.
&#8211; Onko tällöin työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi laiminlyöty ja ammattitauti, joka olisi asianmukaisessa riskien arvioinnissa pitänyt tunnistaa, päässyt syntymään?
<h4>Ammattiliitostakaan ei apua</h4>
Kätilöt ovat kysyneet neuvoa myös ammattiliitostaan Tehystä, joka varoitti, että tätä taistelua he eivät todennäköisesti voi oikeudessa voittaa. Aiemmat sisäilmasairastumisia koskevat oikeudenkäynnit ovat Suomessa kaatuneet sairastuneiden tappioksi.
&#8211; Tämä koettelee minun sekä muiden kätilöiden käsitystä oikeusvaltiosta, Rönneberg sanoo.
Suomessa ei ole ryhmäkanneoikeutta. Se edesauttaisi sairastuneita aktivoitumaan ja vaatimaan oikeuksiaan. Tällä hetkellä jokaisen on kannettava itse vastuu mahdollisesta tappiosta oikeudenkäynnissä.
&#8211; Ryhmäkanneoikeus muuttaisi tilanteen kansalaisten eduksi. Tästä seikasta on varmasti moni suomalainen kanssani samaa mieltä, Rönneberg sanoi.
Kymmenet kätilöt aikovat kuitenkin lähteä kokeilemaan seuraavaa erää tuulimyllyjä vastaan, Rönneberg sanoi.
&#8211; Aiomme nimittäin nostaa sairaanhoitopiiriä vastaan rikossyytteen &#8211; koska vähintään työturvallisuusrikoksen tunnusmerkit täyttyvät helposti.

Kätilöopiston henkilökunta vaatii oikeutta – suuri joukko sai oireita vanhan rakennuksen sisäilmasta

VIDEO | Sisäilmasairaus alkaa usein ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä ja silmien punoituksella. Lopuksi voidaan olla tilanteessa, jossa edessä ovat neurologiset ja reumaattiset oireet sekä astma. Tänäkin päivänä sisäilman aiheuttamat oireet tulkitaan helposti psykosomaattisiksi. Asialle on tehtävä jotakin. Tätä mieltä olivat niin puhujat kuin yleisökin kansanedustaja Lea Mäkipään emännöimässä tilaisuudessa Eduskunnan kansalaisinfossa.

Tilaisuuden nimenä oli kattavasti “Sisäilmasairauksien aiheuttajat, ehkäisy ja hoito &#8211; ratkaisuja kasvavaan ongelmaan.” Aihe koskettaa selvästi monia, sillä kansalaisinfon tilat olivat turvoksiin asti täynnä ja kansa korvat hörössä koko parituntisen tilaisuuden ajan.
Pikkuparlamentissa kuultiinkin asiantuntijoiden puheenvuoroja kasvavan ongelman todellisista aiheuttajista, sairauden ehkäisystä ja diagnostiikasta sekä mittausmenetelmistä ja sisäilman puhdistamisesta. Aivan kädettömiä ei oltu käytännön ratkaisujenkaan suhteen, sillä tilaisuuden lopuksi kuultiin niin sanotusti hevosen suusta miten sisäilman myrkyistä on mahdollista päästä eroon titaanioksidin avulla.
Ohjelman aluksi kansanedustaja Lea Mäkipää kertoi työstä, jota perussuomalaiset jo ovat tehneet eduskunnan vallan saleissa sisäilma- ja homeongelman ratkaisemiseksi. Hän muistutti myös siitä, että Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan Suomessa on 800 000 ihmistä, jotka päivittäin altistuvat sisäilman ongelmille niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Mäkipää totesi sairastuneiden jääneen aivan liian vähälle huomiolle.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/27zari99"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Lea Mäkipää. 5 min 40 sek.
-Sairastuneet tarvitsevat uudet diagnoosinumerot saadakseen tukea toimenpiteisiin ehkäisemään lisäsairastumista, tukea kuntoutumiseen ja työllistymiseen, sairastuneille soveltuvien asuntojen hankintaan ja yhdenvertaiseen sosiaaliturvaan.
<h4>Lindström haluaa teknikot takaisin rakennuksille</h4>
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström oli hänkin hankkiutunut väentungokseen kiireisestä ministeriaikataulustaan huolimatta, ovathan sisäilmasairausten helpottaminen ja ratkaisujen löytäminen perussuomalaisten sydämenasia.
&#8211; Hallitus on hyväksynyt jo hallitusohjelmassaan kärkihankkeena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Yksi projekteista on Terveellisten talojen Suomi.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/4miw78s3"></iframe> 
Jari Lindström
Vastatessaan yleisön kysymyksiin Lindström pohti myös sitä, onko rakentamisessa ja sen tehokkuuden tavoittelussa menty jo liian pitkälle. Hänen mukaansa voisi ehkä miettiä, pitäisikö teknikkotaso palauttaa rakennustyömaille. Näin toimien pystyttäisiin yhdistämään paras teoreettinen tieto ja käytännön osaaminen ja siten ehkäisemään ongelmia jo ennakolta.
Biokemisti Pekka Nikkola puhui sisäilman ongelmien takia sairastuneen näkökulmasta ja käsillä olevan ongelman hoidosta. Hän esitti näkemystensä tueksi visuaalista näyttöä ja puhui ikäänkuin tiedemiehen suulla. Hän puuttui myös siihen, että valitusvirkamiehet Suomessa suojelevat enemmänkin toisiaan ja muita virkamiehiä kuin kansaa. Hyviä uutisia on hänen mukaansa kuitenkin tiedossa.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/orwvh0yz"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Pekka Nikkola. 19 min 35 sek. 
Turun yliopiston dosentti Esa-Matti Lilius valisti seikkaperäisesti kosteusvauriodiagnostiikasta ja mittausmenetelmistä. Hän muistutti yleisöä Toxtest-tutkimushankkeesta vuodelta 2010-2012. Lopputoksena oli tieteellinen sekaannus eikä kiistatonta selvyyttä asiasta ole vieläkään.
Asia on suomalaisessa tiedeyhteisössä selvästi hankala ja suuria tunteita herättävä.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/elu4z7dk"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Esa-Matti Lilius Turun yliopistosta. 24 min 6 sek. 
Lilius esitteli tilaisuudessa myös biomonitorointimallia.
Tekninen johtaja Kari Enroth oli paikalla kertomassa edustamansa yrityksen fotokatalyysiä hyödyntävästä ratkaisusta sisäilmasairauksien ehkäisemiseksi.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/s9ueww6f"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Kari Enroth. 18 min 58 sek.
&#8211; Heti alkuun korostan, että kyseessä ei ole remonttimenetelmä, eikä tällä voi eikä saa korvata kunnolla tehtyä kosteusvauriokorjausta.
Enroth käytti esimerkkinään Äänekoskella tehtyä kouluremonttia, jossa käytettiin fotokatalyysiä. Remontti mahdollisti Enrothin mukaan koulunkäynnin väliaikaisen jatkamisen toivottomiksi tuomituissa tiloissa.

Sisäilmasairaudet ovat kansantauti

Kansanedustaja Jari Lindström (ps.) avasi tilaisuuden. Seuraavaksi Pekka Nikkola kertoi kattavasti kosteusvaurio-ongelmista. Videon pituus: 35 min 14 sek.
Biokemian maisteri Pekka Nikkola kertoi hätkähdyttäviä tietoja siitä, miten nykytilanteeseen on tultu. Homeongelma on Suomen oma ongelma, sillä kosteusvaurio-ongelmaa ei juuri esiinny ulkomailla. Tästä kertoivat Ylen ulkomaantoimittajat vuosi sitten.
Huonosti rakennetaan aivan tahallaan
&#8211; Rakentamisen laatu varsinkin yhteiskunnan omistamissa rakennuksissa on ollut maassamme jo puoli vuosisataa tarkoituksellisen kehno. Tästä pitivät huolen valtiovarainministeriön korkeat virkamiehet, joiden mukaan rakennuksen tulee kestää vain 30 vuotta, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi rakentamista. Nyt sitä tosiaan on ja rahat ovat loppu, Nikkola moitti.
Nikkola on perehtynyt koulutuksessaan kosteusvaurioihin liittyviin bacillus&#8211; ja streptocymes-bakteereihin. Ne aiheuttavat allergista alveoliittia, joka on keskeinen kosteusvaurioiden aiheuttama sairaus. Nikkola on sairastanut allergiasta alveoliittia 14 vuotta ja yhtä pitkään hän on perehtynyt kosteusvaurioiden aiheuttamien vaivojen syntyyn. Allerginen alveoliitti ei parannu, vain sen oireita voi hoitaa.
Betonia tehdään väärästä materiaalista
Suomalaisten ongelmat saattavat johtua kansallisesta tavasta tehdä betonia vääristä aineista. Kosteusvaurio-ongelmat johtuvat kastuneesta tai kosteasta, liian vähän aikaa kuivaneesta betonista, jossa on hiekan sisältämiä bakteereita. Niistä on tutkittu parhaimmin bacillus- ja streptomyces-bakteerit.
&#8211; Ulkomailla, kuten Ruotsissa käytetään betonin tekoon pääasiassa kalliomursketta, liuske- ja kalkkikiveä, joilla on erilainen mikrobikanta ja jotka eivät tuota kastuessaan pahoja myrkkyjä, Nikkola kertoo.
Kosteuden tuomat myrkyt löydettiin 20 vuotta sitten
Kosteusongelmat alkoivat 40 vuotta sitten ja niitä on tutkittu noin 20 vuotta. 1990-luvun alussa Kuopion yliopiston tutkijat saivat selville, että kosteusvauriomikrobit tuottavat kasvaessaan myrkkyä, joka tuhoaa muun kasvuston. Tieteellisessä julkaisussa kerrottiin etenkin streptomyces-bakteerin myrkystä.
Vuonna 1991 Yle kertoi, että nyt on paljastunut suomalaisen rakentamisen huono laatu.
&#8211; Rakennusteollisuus puolustautui sanomalla, että rakennukset tehtiin kestämään 40 vuotta. Eli 10 vuotta pitempään kuin valtiovarainministeriön virkamiehet edellyttivät. Kosteusvauriot mainittiin, mutta mikrobimyrkyistä ei puhuttu mitään.
Vuosina 1994-95 sairastui Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä lähes 20 työntekijää allergiseen alveoliittiin ja he saivat ammattitautikorvauksen vaikeuksitta. Seuraavana vuonna linja muuttui.
Tietoa salattiin 14 vuotta
Vuonna 1995 perustettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisäilmapoliklinikka, jota johti tohtori Helena Mussalo-Rauhamaa.
&#8211; He saivat miltei välittömästi selville, että kosteusvauriorakennuksen aiheuttama sairaus on allerginen alveoliitti, jossa on vain vähän valkosoluja keuhkoissa. Sitä ei saa sotkea toisentyyppiseen allergiseen alveoliittiin eli homepölykeuhkoon, jossa on runsaasti valkosoluja, Nikkola kertoo.
&#8211; Tätä tietoa ei kerrottu julkisuuteen! Se kerrottiin vasta vuoden 2009 sisäilmastoseminaarissa, Nikkola ihmettelee.
Ammattitautitutkimukset siirrettiin vuonna 1995 Työterveyslaitokselle.
&#8211; Erittäin monelle tehtiin altistuskokeita kolmella eri homeallergeeniuutteella, vaikka tiedettiin aivan varmasti, että sairaus on allerginen alveoliitti eikä homeallergia. Allergeeniuutteita käytettiin tarkoituksellisesti väärin! Uutteita käytettiin IgE-välitteisen allergian varmistamiseen, Nikkola kertoo.
Allerginen alveoliitti tarkoittaa käytännössä, että henkilö tulee yliherkäksi hyvin monille aineille hyvin pieninä pitoisuuksina. Hänestä tulee monikemikaali- ja mikrobiallerginen. Se on vaikea tilanne.
Kun henkilö altistuu oireille huoneessa, siitä pitää lähteä pois. Oire on tarkoitettu varoitukseksi. Valitettavasti sitä säätöä ei voi kääntää takaisin lievemmälle.
Boori &#8211; kaiken pahan alku?
Vuosina 1994-97 professori Mirja Salkinoja-Salonen selvitti, mistä valkosolujen vähyys keuhkoissa johtui. Kosteusvauriomikrobit, lähinnä bakteerit, tuottavat pepditimyrkkyjä, jotka keuhkoihin juuttuessaan tuhosivat valkosolujen mitokonrioita. Myrkyntuotanto alkoi mikrobeissa, jos vesi sisälsi booria.
Booria on tai oli ainakin lasivillassa, kipsilevyssä, eko- eli selluvillassa ja aiemmin myös pyykinpesuaineissa.
Homeitiöt jopa helpottavat oireita
Jatkuvasti on puhuttu homeoireista, vaikka Nikkolan mukaan home voi jopa parantaa oireita.
&#8211; Paras keino on oleskella maissa, joissa on Suomea enemmän homeitiöitä ilmassa, kuten Välimeren maissa tai Englannissa. Homeitiöt sisältävät betaglukaania, johon peptidimyrkyt tarttuvat keuhkoissa. Myös 8-10 vuorokauden vesipaasto tekee oireettomaksi. Oireettomuus jatkuu, kunnes altistuu uudelleen mikrobimyrkyille, Nikkola sanoi.
&#8211; Olin Englannissa täysin oireeton, kunnes saavuin Helsinki-Vantaan kakkosterminaaliin. Hengitys vaikeutui viidessä sekunnissa. Se johtui terminaalin betonilattiasta. Oireet poistuivat, kun kakkosterminaali siirtyi toiseen käyttöön, Nikkola kertoo.
Eduskunnan selvitys ei vieläkään kerro
Vuonna 2012 Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, joissa vaietaan täysin edellä kerrotuista asioista.
&#8211; Tämä julkaisu on erinomainen, mutta valitettavasti se koskee ei-suomalaista homeongelmaa. Sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä suomalaisen kosteusvaurion kanssa. Tätä raportin tekoa ei olisi missään nimessä antaa Työterveyslaitokselle, Nikkola manaa.

Susi ja sekunda kannattaa vain grynderille: homeongelmat saatava kuriin

Kosteusvaurioihin liittyvät terveyshaitat koskettavat huomattavan suurta ihmisjoukkoa. Yli 600 000 suomalaista on saanut jonkinasteisia oireita altistuttuaan homeelle ja kosteusvaurioille. Valtaosa oireista on lieviä ja ohimeneviä, mutta tuhannet saavat vuosittain vakaviakin oireita. Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Valtonen kertoi, että ihmisten alttius homeoireisiin vaihtelee.
<blockquote>&#8221;Homesairaus alkaa yleensä hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä, hengitysteiden polttelulla ja silmien punoituksella&#8221;</blockquote>
&#8211; Jotkut voivat olla jopa vuosikymmeniä homeisessa rakennuksessa saamatta oireita, toiset voivat saada selviä oireita jo muutaman kuukauden altistuksen jälkeen, Valtonen kertoi.
Valtosen mukaan homesairaus alkaa yleensä hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä, hengitysteiden polttelulla ja silmien punoituksella. Seuraavaksi ärsytysoireiden lisäksi potilaalle alkaa ilmaantua poikkeavan paljon keuhkoputkentulehduksia ja poskiontelotulehduksia sekä usein myös päänsärkyä ja poikkeavaa väsymystä. Tämän jälkeen osalle potilaista tulee erilaisia neurologisia oireita kuten raajojen puutumisia, kipuja eri puolille kehoa. Keskittyminen on vaikeaa, muisti voi pätkiä, ikään kuin ”aivot olisivat sumussa”. Tämän jälkeen osalle potilaista tulee reumaattisia oireita. Osalle potilaista voi lopulta puhjeta astma.
<h4>Monikemikaaliyliherkkyys</h4>
Valtonen kertoi myös nk. monikemikaaliyliherkkyydestä, joka liittyy voimakkaasti homesairauteen. Noin puolelle homepotilaista tulee aikaa myöten myös tällainen yliherkkyys. Monikemikaaliyliherkät potilaat saavat erilaisia oireita mm. hajuvesistä, hajusteista, tupakansavusta, maaleista, lakoista, liuottimista, painomustetuotteista, auton tuulilasin pesunesteestä, hiuslakasta, erilaisista pölyistä ja pakokaasuista. Tällainen yliherkkyys on potilaalle usein pahempi kuin pelkkä homeallergia, koska ärsyttävien kemikaalien välttäminen käytännössä on usein vaikeampaa kuin homealtistuksen välttäminen.
<h4>Homesairauden tunnistaminen vaikeaa</h4>
Valtosen mukaan tällä hetkellä ei ole olemassa luotettavaa laboratoriokoetta, joka varmistaisi tai poissulkisi kohtalaisella varmuudella homesairauden. Päinvastoin, potilaan oirekuvaa ei aina uskota ja potilaan sairaus saatetaan tuomita ”psykiatriseksi”. Homesairauteen ei myöskään ole tällä hetkellä olemassa riittävän hyvää hoitomuotoa. Paras keino on välttää lisäaltistuksia homeille ja ärsyttäville kemikaalille.
&#8211; Yliopistollisiin sairaaloihin tulisi perustaa sisäilmaklinikat, Valtonen ehdottaa.
Inspector Sec Oy:ta edustava Risto Salin kummasteli, miksi hallinnolliset tulkinnat ja lääkärien tulkinnat poikkeavat käyttäjien kokemuksista.
&#8211; Ihmiset sairastuvat, vaikka sisäilma on todettu mittausten perusteella hyväksi. Yleisesti hyväksytyillä mittaustuloksilla on parhaimmillaankin vain heikko korrelaatio terveysoireiden kanssa, Salin muistutti.
<h4>Myrkyllinen home sammuttaa valot</h4>
Biokemian ja immunologian dosentti, tohtori Esa-Matti Lilius kertoi puheenvuorossaan uudesta, myrkyllisen sisäilman nopeaan testaamiseen liittyvästä tutkimusinnovaatiosta. Uusi menetelmä perustuu valoa vuottavan bakteerin altistamiseen homeongelmasta kärsivän talon pölylle. Bakteerin tuottama valo on suoraan verrannollinen elävien bakteerisolujen lukumäärään. Mikäli bakteerisolut kuolevat pölyn myrkyllisen homeen vuoksi, voidaan tehdä päätelmiä myrkyllisyyden tasosta.
<h4>Titaanidioksidilevyillä homeen kimppuun? </h4>
Claeris Oy:ta tilaisuudessa edustanut FL Katri Kaipainen kertoi yhtiönsä titaanidioksidipohjaisesta pinnoitetuotteesta, joka on tarkoitettu ilman puhdistukseen. Titaanidioksidipinta reagoi valoon, ja yhdessä ilman ja ilmankosteuden kanssa syntyy Kaipiaisen mukaan happiradikaaleja, jotka reagoivat ilman epäpuhtauksien kanssa hajottaen orgaaniset yhdisteet lopulta vakaiksi lopputuotteiksi.
<h4>Mikä neuvoksi homeongelmissa?</h4>
Professori Valtosen lääkkeet homeongelmiin olivat selkeät: Homesairauteen liittyvää tutkimusta pitäisi lisätä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi rakennuttaa puhtaita turva-asuntoja homesairaiden evakkoasunnoiksi. Perimmäinen ongelma on Valtosen mukaan rakentamisen huono laatutaso. Tähän vaikuttaminen on viime kädessä poliittinen kysymys.
Perussuomalaisten järjestämää tilaisuutta emännöi Ritva ”Kike” Elomaa, kommenttipuheenvuoron pitivät eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ja eduskunnan varapuheenmiesAnssi Joutsenlahti. 
Esa Lilius (17 min 37 sek):
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/puv3bm89" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Risto Salin (15 min 1 sek):
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/0mq18njt" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Katri Kaipainen (4 min 27 sek):
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/41x5ih3y" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Paneelikeskustelu (49 min 32 sek);
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/0h58qk6x" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>

Homesairaudet

Home- ja kosteusvauriot riivaavat uuttakin rakennuskantaa – Kansanedustaja Rami Lehto vaatii rakennusvalvonnan tehostamista

Kätilöopiston henkilökunta vaatii oikeutta – suuri joukko sai oireita vanhan rakennuksen sisäilmasta

Sisäilmasairaudet ovat kansantauti

Susi ja sekunda kannattaa vain grynderille: homeongelmat saatava kuriin

Uusilla aseilla homeongelman kimppuun

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025