Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Humanitaarinen suojelu

Monet maatalousyrittäjät ovat olleet huolissaan työvoiman saatavuudesta ensi kesänä, kun kausityöntekijöitä ei liikkumisrajoitusten vuoksi todennäköisesti saada kolmansista maista. Marjat uhkaavat jäädä poimimatta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on ratkaisu ongelmaan.
&#8211; Huomautan, että riippumatta muusta työllisyystilanteesta Suomessa on huomattava, täysin käyttämätön työvoimareservi, joka sopii maatalouden tarpeisiin kuin nyrkki naamaan: humanitaarisin perustein saapuneet maahanmuuttajat, Jussi Halla-aho ehdottaa.
Median mukaan työhaluista väkeä
Suomessa oli viime vuonna esimerkiksi yli 30 000 arabiankielistä, yli 20 000 somalinkielistä ja yli 15 000 kurdinkielistä henkilöä. Määrät ovat kaikissa ryhmissä vähintään kaksinkertaistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana.
&#8211; Näissä väestöryhmissä työllisyysaste on hyvin matala, ja työllistyneistäkin suuri osa toimii tehtävissä, jotka liittyvät suoraan maahanmuuttoon ja kotouttamiseen ja joita ei näin ollen olisi olemassa ilman maahanmuuttoa. Tällaisten julkisrahoitteisten tehtävien määrää tuskin voidaan pitää ennallaan tai kasvattaa, kun julkinen kassa on tulevina aikoina muutenkin koetuksella.
&#8211; Olen lehdistä lukenut, että kyseisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat työhaluista väkeä. He ovat suurelta osin myös parhaassa työiässä. Monissa puheenvuoroissa heitä on näistä syistä pidetty ratkaisuna Suomen huoltosuhdeongelmiin. Edelleen olen lukenut, että matala työllisyysaste johtuu lähinnä työmarkkinoilla muhivasta rakenteellisesta syrjinnästä. Työtä pidetään yleisesti parhaana kotouttajana, Halla-aho muistuttaa.
Motivoinut henkilö selviää tehtävistä 
 
Halla-aho vetoaa Facebookissa sekä maatalousyrittäjiin että julkiseen valtaan:
&#8211; Aloittakaa NYT ponnekas rekrytointikampanja arabin-, somalin- ja kurdinkielisen väestön keskuudessa. En väheksy maataloustöitä, mutta olen varma, että ahkera ja motivoitunut henkilö selviää niistä tehtävistä, joita aiempina vuosina on teetetty kausityöntekijöillä, vaikka korkeampaa koulutusta tai täydellistä kielitaitoa ei olisikaan.
&#8211; Näin ratkaistaan monta ongelmaa yhdellä iskulla. Maahanmuuttajien nauttima arvostus lisääntyy ja suvaitsemattomuus vähenee; maatalouselinkeinon työvoimapula saadaan torjuttua; sosiaaliturvamenot vähenevät. Tämä on näytön paikka kaikille osapuolille, Halla-aho toteaa.

Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”

Politiikassa päätetään yhteisten rahojen käytöstä. Rahat voi käyttää monella tavalla, mutta sama raha ei voi olla samaan aikaan useammassa paikassa – täytyy tehdä valintoja, muistuttaa Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Suomen Perustan vasta julkaisemassa <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/">tutkimuksessa</a> Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia tarkastellaan Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamia veroja, saamia tulonsiirtoja ja käyttämiä julkisia palveluita verrattuna suomalaisiin.
Kun otetaan huomioon julkiseen talouteen vaikuttavien edellä mainittujen tekijöiden vaihtelu muun muassa maassaoloajan ja iän mukaan, aiheuttaa keskimääräinen kyseisistä maista tuleva muuttaja vuosikymmenten saatossa Suomen julkiselle taloudelle sadoissa tuhansissa euroissa liikkuvan negatiivisen vaikutuksen.
Irakilaiset ja somalit käyvät kalliiksi
Mielikuva nuorina aikuisina Suomeen tulevista maahanmuuttajista lottovoittona Suomen julkiselle taloudelle elää vielä tiukassa. Ajatuksena on, että parikymppisillä tulijoilla on koulut käytynä ja koko veroeuroja kartuttava työura vielä edessä.
&#8211; Todellisuus on Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien kohdalla kuitenkin toinen, sillä näiden joukossa nimenomaan nuoret aikuiset ovat julkisen talouden rahoituksen kannalta kaikista kalleimpia muuttajia – edessä kun on vuosikymmeniä kestävä Suomessa vietettävä aika, mutta maksettujen verojen ja yhteiskunnalta saatujen palveluiden ja tulonsiirtojen tase ei ole veronmaksajan kannalta positiivinen, sanoo Suomen Perustan toiminnanjohtaja, Uudellamaalla perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana oleva Simo Grönroos.
Humanitaarinen maahanmuutto rasittaa taloutta
Kun tarkastellaan 20-24-vuotiaiden Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien julkisen talouden vaikutuksia koko elinkaaren aikana, liikkuvat summat lähellä miljoonaa euroa.
Irakista tulevan muuttajan odotustusarvoinen julkisen talouden vaikutus koko eliniän ajalta on -690 000 euroa ja jos otetaan lasten vaikutukset mukaan, niin negatiivinen vaikutus nousee -844 000 euroon. Somaliasta tulevan nuoren muuttajan osalta luvut ovat -951 000 ja lasten vaikutukset mukaan lukien nousee luku -1 343 000 euroon.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto ei siis vahvista julkisen talouden rahoitusta vaan aiheuttaa kuluja enemmän kuin tuloja.
&#8211; Kun eduskuntavaalit lähestyvät, niin on varmasti paikallaan pohtia, mitä vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia voidaan esimerkiksi 1,3 miljoonalle eurolle keksiä. Siis sille summalle, joka menee yhden Somaliasta tulevan nuoren aikuisen ja tämän lasten yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin, Grönroos sanoo.
Samalla rahalla lisää poliiseja, opettajia, hoitajia&#8230;
Suomessa on poliiseja väkilukuun suhteutettuna eurooppalaisessa mittakaavassa varsin vähän. Pienempien varkauksien ja ilkivallan suhteen poliisilla ei näytä olevan resursseja kuin kirjata ylös rikosilmoitukset. 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin 13 poliisia lisää – kentällä liikkuvia partiopoliiseja vielä tätäkin useampia.
&#8211; Koulujen liian suuret ryhmäkoot vaikuttavat negatiivisesti koulurauhaan ja oppimiseen. Opettajia 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin parikymmentä, Grönroos laskee.
&#8211; Puutteet vanhusten hoidon tasossa ovat nousseet huolestuttavalla tavalla esiin viime aikoina. Sairaanhoitajia saataisiin 1,3 miljoonalla eurolla palkattua vuodeksi 25 käsiparia.
Auttaminen pakolaisleireillä tehokkaampaa
Grönroos pohtii, mitä jos 1,3 miljoonaa euroa haluttaisiin käyttää maailman hädänalaisten auttamiseen – siis oikeasti tehokkaasti ja siten että apu menee taatusti apua eniten tarvitseville ihmisille. 1,3 miljoonalla eurolla voitaisiin tuplata 500 pakolaisleireillä elävän ihmisen elämiseen käytössä olevat resurssit vuodeksi.
&#8211; Tämä tarkoittaa sitä, että viidellesadalle ihmiselle saataisiin tuplasti paremmat asumisolot, ravitsevampi ruoka, parempi terveydenhoito ja opetus jne.
Raha on pois kaikesta muusta
Yhden nuorena Suomeen tulevan humanitaarisen maahanmuuttajan aiheuttama miljoonan euron luokkaa oleva negatiivinen julkisen talouden elinkaarivaikutus kerääntyy vuosikymmenten saatossa.
&#8211; Tämä kokonaissumma on kuitenkin tärkeää tiedostaa, kun tehdään maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä päätöksiä, sillä yhteen tarkoitukseen menevä raha on aina jostain muusta pois.
&#8211; Humanitaarisen maahanmuuton tuomat yhteiskunnalliset ongelmat omat oman epistolansa aihe, mutta jo yksin julkisen talouden lukujen valossa on selvää, että Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva humanitaarinen maahanmuutto ei ole hyödyksi Suomen julkiselle taloudelle. Jos tarkastellaan, mitä summalla saisi aikaan pakolaisleireillä, niin nähdään, ettei humanitaarinen maahanmuuttoa ole myöskään tehokas tapa auttaa, Grönroos sanoo.
Enemmistö perussuomalaisten linjoilla
Grönroos painottaa, että jos humanitaarinen maahanmuutto lopetettaisiin, niin rahaa säästyisi niin veronmaksajan taskuun, suomalaisten peruspalveluiden rahoitukseen kuin myös siihen, että Suomen taloudelliseen tilanteeseen nähden sopivaksi katsottu summa voitaisiin käyttää vuosittain pakolaisleireillä tapahtuvaan auttamiseen. Aihetta on käsitelty tarkemmin muun muassa Suomen Perustan <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/humanitaarisen-auttamisen-reformi/">aloitepaperissa</a> Humanitaarisen auttamisen reformi.
&#8211; Suomen Perustan Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (56 %) olisikin valmis lopettamaan kokonaan humanitaarisen maahanmuuton ja keskittämään auttamisen pakolaisleireille. Onkin vaikea keksiä syytä, miksi tähän kaikkia hyödyttävään win-win ratkaisuun ei ryhdyttäisi, Grönroos toteaa.

Perussuomalaisten Grönroos: Kumman valitset – yhden somalimaahanmuuttajan vai 13 poliisia?

Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho sanoo, että maahanmuutto pitäisi jatkossa nähdä diilinä maahanmuuttajan ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä.

&#8211; Se voisi myös olla diili, joka hyödyttää molempia osapuolia. Sen sijaan perussuomalaiset katsovat, että nykyisenkaltainen humanitaarinen maahanmuutto on kaikkia mielekkäitä mittareita käyttäen haitallista Suomelle. Siksi sitä ei ole syytä harjoittaa jatkossa.
Huono tapa lääkitä ongelmaa
Halla-aho puhui perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Hän toi esille perusteluissaan, kuinka humanitaarisessa maahanmuutossa on pitkälti kyse rajallisten resurssien käyttämisestä erittäin pienen ihmisjoukon asuttamiseen Euroopassa.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto on kaikin tavoin huono tapa lääkitä ongelmia. Uskon kuitenkin, että tällaisen maahanmuuton lopettaminen on suunta, johon koko Eurooppa on menossa. Perussuomalaiset haluavat jouduttaa tätä kehitystä. Meillä on myös siihen koko kansan tuki, Halla-aho sanoi.

Halla-aho: Maahanmuutto pitäisi jatkossa nähdä diilinä maahanmuuttajan ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä – ”Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava”

&#8211; Haittamaahanmuutto luo suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia vastaanottavissa maissa, kuten Suomessa. Perussuomalaisten tavoitteena on myös korjata jo olemassa olevaa maahanmuutto-ongelmaa edistämällä sellaisten ihmisten paluumuuttoa, jotka eivät tosiasiallisesti ole suojelun tarpeessa, Jussi Halla-aho painottaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho linjasi Työmiehen tuumaustunnilla maanantaina, kuinka perussuomalaisten tärkeä periaate on julkisen rahankäytön priorisoiminen.
&#8211; Tässä suhteessa perussuomalaiset eroavat kaikista muista puolueista. Meille Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa. Julkinen valta on vastuussa ennen kaikkea suomalaisista. Sen sijaan kaikki muut puolueet kannattavat haittamaahanmuuton jatkamista tai jopa moninkertaistamista sekä kehitysapumenojen kaksinkertaistamista, Halla-aho totesi.
Pelleily maksanut jo maltaita
Hän jatkoi, kuinka kyse on miljardiluokan aukosta budjetissa.
&#8211; Kyse ei ole vuoden 2015 piikistä turvapaikanhakijamäärissä vaan pitkään jatkuneesta, kumuloituvasta väestökehityksestä. Kukaan ei kysy, mistä nämä rahat otetaan. Samaan aikaan riidellään pikkurahoista, kun kyse on esimerkiksi tieverkon ylläpidosta, vanhusten inhimillisestä hoidosta, eläkeläisköyhyydestä tai homekouluista. Ja kyllä: nämä asiat ovat vastakkain.
&#8211; Syksyllä 2015 pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti avoimen kutsun, joka uutisoitiin lähes reaaliajassa Lähi-idässä. Silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että on rasismia kyseenalaistaa Ruotsin kautta tulleiden turvapaikkaturistien motiiveja. Tästä pelleilystä koitui veronmaksajalle pelkkinä vastaanottokeskuskuluina yli puolen miljardin euron lasku, Halla-aho sanoi.
Julkisen vallan ehkäistävä ongelmia
Halla-aho linjasi, kuinka perussuomalaisten tavoitteena on lopettaa haittamaahanmuutto kokonaan.
&#8211; Se ei ole ratkaisu maailman pakolaisongelmiin, mutta se luo suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia vastaanottavissa maissa, kuten Suomessa. Lisäksi perussuomalaisten tavoitteena on edistää jo olemassa olevan maahanmuutto-ongelman korjaamista edistämällä sellaisten ihmisten paluumuuttoa, jotka eivät tosiasiallisesti ole suojelun tarpeessa ja jotka eivät ole integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
&#8211; Kuten olen ennenkin monesti sanonut, perussuomalaiset on Suomen poliittisin puolue. Meidän arvopohjamme on se, että Suomen valtio on suomalaisten edunvalvontakoneisto. Meidän mielestämme julkisen vallan tehtävä on ehkäistä ja ratkaista ongelmia, jotta itsenäiset kansalaiset voivat mahdollisimman vapaasti ja turvallisesti elää omaa elämäänsä ja toteuttaa omia visioitaan, Halla-aho painotti.
PS hallitukseen riittävän vahvalla kannatuksella
Haittamaahanmuuton lopettaminen perussuomalaisten tavoitteiden mukaisesti edellyttää perussuomalaisten osallistumista seuraavaan hallitukseen. Vaikka vanhat puolueet ovat jo etukäteen irtisanoutuneet hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, Halla-aho muistutti, kuinka hallituskelpoisuuden määrittelee viime kädessä vaalitulos ja se, mikä on tarkoituksenmukaista.
&#8211; Kokoomuksen ja keskustan puheet perussuomalaisten sulkemiselle pois hallituksesta ovat vaalipropagandaa, joka suunnattu äänestäjiämme vastaan. Perussuomalaiset ovat hallituksessa riittävän vahvalla kannatuksella.
&#8211; Vahvuutemme on se, että emme ole perinteinen oikeisto-vasemmisto-puolue. Pystymme siis monilla politiikan sektoreilla yhteistyöhön. Kansallisen edun puolustaminen on hyvin yhteen sovitettavissa sekä oikeiston että vasemmiston kanssa. Voimme siis tehdä yhteistyötä moneen suuntaan, Halla-aho sanoi.
Nettoveronmaksajien määrä pienenee
Suomella on tulevaisuudessa edessään väestöllisiä haasteita. Kansa ikääntyy ja tarvitsee samalla enemmän tulonsiirtoja.
&#8211; Nettoveronmaksajien määrä siis pienenee tulevaisuudessa. Haittamaahanmuutto vain pahentaa näitä ongelmia, ja heikentää tulonsiirtojen rahoituspohjaa.
&#8211; Olen varma, että suurin osa suomalaisista ymmärtää taloudelliset realiteetit. Suomalaiset myös ymmärtävät leikkaukset, jos rahaa ei jatkuvasti kipata kohteisiin, joilla ei tekemistä hyvinvoinnin kanssa, Halla-aho sanoi.
Kaikille maahanpääsyyn samat kriteerit
Haittamaahanmuuton Halla-aho määrittelee maahanmuutoksi, joka aiheuttaa nettokustannuksia Suomelle tai turvallisuuteen liittyviä ongelmia.
&#8211; Kaikki tietävät, mikä on tällaista maahanmuuttoa. Se on maahanmuuttoa esimerkiksi islamilaisista maista, tämä on tilastollinen tosiasia.
Haittamaahanmuuttoa voidaan Halla-ahon mukaan vähentää asettamalla kaikille maahanpääsyyn samat kriteerit, joista ei tehdä poikkeuksia.
&#8211; Humanitaarinen mahanmuutto on vaikutuksiltaan lähes yksinomaan haitallista. Jos keskeisissä humanitaarisissa ryhmissä työllisyysaste on vuodesta toiseen heikko, voidaan todeta, ettei se toimi ja että se on lopetettava.
Huoltosuhteen heikkenemistä ei pidä kiihdyttää maahanmuutolla
Halla-aho muistutti, ettei perussuomalaiset suhtaudu kategorisen kielteisesti kaikkeen maahanmuuttoon.
&#8211; Suhtaudumme neutraalisti maahanmuuttoon, joka vaikutuksiltaan neutraalia. Mutta tällaista maahanmuuttoa Suomeen on vain hyvin vähän saatavilla. Voimme tietysti tässä yhteydessä puhua vaikka Intiasta tulevista koodaajista ja muista asiantuntijoista, vaikka tosiasiassa heidänkin kohdallaan kyse on halpatyövoimasta, jonka kustannukset lankeavat veronmaksajille, eli nettovaikutus on negatiivinen.
&#8211; Lähtömaan palkkaan nähden Suomen palkka on monelle ruhtinaallinen. Mutta jos sillä palkalla ei voi elää Suomessa pääkaupunkiseudulla, asumiskulut siirtyvät osittain veronmaksajille, eli julkiselle taloudelle tulee kustannuksia tästä. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen ei siis ole peruste heikentää huoltosuhdetta sellaisella maahanmuutolla, joka pahentaa huoltosuhdetta edelleen, Halla-aho totesi.
Kehitysapu ei ole johtanut kestäviin tuloksiin
Halla-aho kritisoi myös kehitysapua, joka ei ole johtanut kestäviin tuloksiin.
&#8211; Näkemyksemme on, ettei kehitysapu ole tehnyt maailmasta parempaa paikkaa. Kehitysapu ei hillitse, vaan se lisää elintasosiirtolaisuutta ja lamaannuttaa paikallista toimintaa ja taloutta.
Kansainväliset, pakolaisten asemaa säätelevät sopimukset, kuten Geneven sopimus ovat Halla-ahon mukaan sinänsä toimivia, mutta nykyiset ongelmat ovat seurausta sopimusten laveasta tulkinnasta.
&#8211; Geneven sopimus on muuten hyvä, mutta ongelmana on sen sisällön venyttäminen ennakkoratkaisuilla. Sopimuksia ei ole aikoinaan kirjoitettu mahdollistamaan massamaahanmuuttoa mantereelta toiselle.
&#8211; Pakolaissopimuksia käytetään nykyään tavalla, joka sotii niiden henkeä ja tarkoitusta vastaan. Sopimusjärjestelmä ei siis ole ongelma, vaan sen tulkinnat, Halla-aho painotti.

Halla-aho: Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa – haittamaahanmuutto on lopetettava

Eduskunta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2016+2.aspx" target="_blank">päätti</a> keskiviikkona, ettei humanitaarisen suojelun perusteella ole enää mahdollista hakea oleskelulupaa.

Humanitaarista suojelua koskevan oleskeluluvan edellytyksistä ei säädetty Euroopan unionin lainsäädännössä tai pakolaissopimuksessa, vaan taustalla oli Suomen oma kansallinen ratkaisu.
Kansainvälistä suojelua hakeneelle on aiemmin voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella ulkomaalaislain nojalla, jos edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole ollut. Tällöin on edellytetty, että hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä vallitsevien levottomuuksien, huonon ihmisoikeus- tai turvallisuustilanteen, huonon humanitaarisen tilanteen tai vastaavien olosuhteiden vuoksi.
Mtv3:n <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lain-puolesta-aanesti-107-edustajaa-oleskelulupaa-ei-voi-enaa-saada-humanitarisin-perustein/5840598" target="_blank">mukaan</a> vuonna 2015 Suomessa myönnettiin 119 oleskelulupaa humanitaarisen suojelun perusteella. Tämä tarkoitti noin seitsemän prosenttia kaikista myönnetyistä luvista. Humanitaarisen suojelun perusteella myönnettiin eniten oleskelulupia somalialaisille.
Muutoksen tavoitteena oli saada Suomen lainsäädäntö paremmin vastaamaan Euroopan unionin lainsäädäntöä.

Oleskelulupaa ei saa enää humanitaarisen suojelun perusteella

Maahanmuuton ministerityöryhmä on käynnistänyt hankkeen, jossa tarkistetaan kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä. Sen seurauksena humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta luopumista tullaan todennäköisesti luopumaan. Samalla  tarkistetaan myös perheenyhdistämisen kriteerejä.

Humanitaarista suojelua koskevan oleskeluluvan edellytyksistä ei säädetä Euroopan unionin lainsäädännössä tai pakolaissopimuksessa, vaan taustalla on Suomen oma kansallinen ratkaisu. Tällä perusteella myönnettävien oleskelulupien määrä on noin yksi prosentti kansainvälistä suojelua saaneiden kokonaismäärästä.
Sisäministeriössä valmisteilla olevan hankkeen tavoitteena on, että Suomen lainsäädäntö vastaisi paremmin Euroopan unionin lainsäädäntöä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta luopumista. Samalla jouduttaisiin muuttamaan eräitä muita säännöksiä, joissa on viittaus mainittuun lupaperusteeseen.
Hankkeen yhteydessä tiukennettaisiin myös perheenyhdistämisen kriteerejä. EU-direktiivissä määritellään perheenyhdistämisen perusedellytykset sekä lisäedellytykset, joiden soveltamisesta jäsenvaltiot päättävät. Suomi ei ole ottanut käyttöön kaikkia direktiivin lisäedellytyksiä. Perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennettaisiin näiden lisäedellytysten pohjalta.
Maahanmuuton ministerityöryhmään kuuluvat perussuomalaista ulkoasiainministeri Timo Soini, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindström. Ryhmää johtaa sisäministeri Petteri Orpo (kok.)
Alustavan aikataulun mukaan hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle tammikuussa 2016. Sisäministeriö kertoi asiasta <a href="https://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/suomi_tarkistaa_maahanmuuttolainsaadantoa_eu_n_saannosten_mukaisesti_63452" target="_blank">tiedotteessaan</a>.
&nbsp;

Humanitaarinen suojelu

Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”

Perussuomalaisten Grönroos: Kumman valitset – yhden somalimaahanmuuttajan vai 13 poliisia?

Halla-aho: Maahanmuutto pitäisi jatkossa nähdä diilinä maahanmuuttajan ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä – ”Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava”

Halla-aho: Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa – haittamaahanmuutto on lopetettava

Oleskelulupaa ei saa enää humanitaarisen suojelun perusteella

Humanitaarisen suojelun perusteella annettavasta oleskeluluvasta ollaan luopumassa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025