Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

huumausainepolitiikka

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen huumeiden käyttöhuoneista: ”En voi sallia järjestäytyneen rikollisuuden tukemista missään muodossa”

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään kannabiksen käytön, hallussapidon, omatarveviljelyn, valmistuksen ja myynnin laillistamista vaativaa kansalaisaloitetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew antoi esitykselle täystyrmäyksen.

&#8211; Vihervasemmiston ideologisella hulluudella ei ole rajoja. Näin pitkälle nyt ollaan menty, että halutaan huumeet lailliseksi keinolla millä hyvänsä, kansanedustaja Kaisa Garedew kauhisteli.
&#8211; Kannabista ei missään nimessä tule laillistaa, eikä huumepolitiikkaan tule muutenkaan tehdä minkäänlaisia höllennyksiä. Niistä ei tule seuraamaan mitään hyvää!
Käsittämättömän vastuutonta
Torstain täysistunnossa käsiteltävänä olleessa nipin napin eduskuntaan edenneessä kansalaisaloitteessa haluttiin sallia kannabiksen käyttö, hallussapito, omatarveviljely, valmistus ja myynti. Haittojen kustannukset voitaisiin aloitteen mukaan kustantaa kannabiksesta saatavilla verotuotoilla.
Aloite antaa lisäksi ymmärtää, että kannabis ei oikeastaan ole kovin haitallistakaan. Väitettä perusteltiin aloitteessa siten, että kannabiksen käytöstä johtuvien haittojen on arvioitu olevan lievempiä kuin tupakan ja alkoholin ja kannabiksen arvioidaan aiheuttavan vähemmän riippuvuutta kuin kahvissa olevan kofeiinin.
&#8211; Aivan käsittämättömän vastuutonta tekstiä! Kannabis on äärimmäisen haitallista, eikä etenkään nuorille tulisi antaa minkäänlaisia kuvitelmia muusta, Garedew pöyristyi.
Eniten kannabista käyttävät nuoret
Ylilääkäri Margareeta Häkkisen mukaan kannabis voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistuneisuutta, paniikkituntemuksia ja harhoja sekä vaikuttaa hedelmällisyyteen. Se voi tehdä käyttäjänsä apaattiseksi ja kyvyttömäksi keskittymään tai oppimaan uusia asioita. Muisti heikkenee ja tarkkaavaisuus kärsii.
Kannabis voi myös laukaista psykoosin. Vaikka se on itsessään yleensä tilapäinen, puolet kannabispsykoosipotilaista saa myöhemmin skitsofrenian tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin. Kyse ei siis Garedewin mielestä ole harmittomasta hupiaineesta, vaan vaarallisesta huumeesta.
&#8211; Nuorten kehittyville aivoille vaikutukset ovat tietysti kaikkein tuhoisimmat. Eniten kannabista käyttävät nuoret aikuiset, Garedew muistutti.
Kanadassa laillistamiskokeilu epäonnistui
Kannabiksen laillistaminen ei tuota sellaisia tuloksia, joita aloitteessa maalaillaan, Garedew kertoi ja mainitsi esimerkin Kanadasta. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2022 selvityksen mukaan Kanada laillisti kannabiksen vuonna 2018. Käyttö oli runsasta jo ennen sitä ja laillistamisen jälkeen yleistyi entisestään.
&#8211; Yksi syy laillistamiselle oli huoli nuorten kannabiksen käytöstä. Laillistamisen jälkeen nuorten kannabiksen käyttö ei ole vähentynyt ja käytön yleisyys herättää edelleen huolta. Myös talouden ja turvallisuuden kannalta uudistus selvästi epäonnistui, koska laittoman kannabiksen osuus markkinoista on Kanadassa edelleen merkittävä, Garedew kertoi.
Saatavuuden lisääminen lisää kulutusta
Garedew muistutti myös Poliisihallituksen esiin nostamista näkökulmista edellisen kannabiksen rangaistavuuden poistamista vaatineen kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä:
“Kannabiksen käytön ja vähäisen kasvattamisen dekriminalisointi ei poistaisi tai vähentäisi huumausainekauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Kasvava huumausaineiden kysyntä luo aina tarjontaa, jota järjestäytynyt rikollisuus kykenee hyödyntämään. Poliisin havaintojen mukaan järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää elämänhallintansa menettäneitä henkilöitä esim. kannabiksen kasvattamisessa.”
&#8211; Kuten kaikessa päihdepolitiikassa, saatavuuden lisääminen siis lisää kulutusta ja kulutuksen lisääntyminen lisää haittoja. Näitä haittoja emme tarvitse yhtään enempää, vaan huumepolitiikan tulee jatkossakin tähdätä ennaltaehkäisyyn ja hoitoon pääsyn parantamiseen, Garedew totesi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

Garedew tyrmää ehdotuksen kannabiksen laillistamisesta: ”Vihervasemmiston ideologisella hulluudella ei ole rajoja”

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen ei kannata huumeiden käyttötiloja eikä sallivampaa huumausainepolitiikkaa, jolla ylläpidetään järjestäytynyttä rikollisuutta ja mahdollistetaan päihdeongelman jatkuminen veronmaksajien rahoilla.

Kansanedustaja Mira Nieminen osallistui asiantuntijana lauantaina 4.11. ja toisen kerran 11.11. Triplassa järjestettyihin ensimmäisiin kansalaisparlamentin keskustelutilaisuuksiin, joiden aiheena oli huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistavan lainvalmistelun aloittaminen. Huumausainepolitiikkaan liittyvissä keskusteluissa haettiin näkemyksiä puolesta ja vastaan huumausaineiden käyttötilat sallivalle kokeilulle.
Puoltajat perustelivat näkemyksiään muun muassa sillä, että huumausaineiden käyttäjien terveysriskit ja yliannostuskuolemat vähenisivät ja että käyttötilat vähentäisivät julkisilla paikoilla tapahtuvaa huumausaineiden käyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä häiriöitä ympäristölle ja muille ihmisille.
&#8211; En kannata huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistavan lainvalmistelun aloittamista. Olen kriittinen huumausaineiden käyttötiloja, yleisesti sallivampaa huumausainepolitiikkaa ja kannabiksen laillistamisen edistämistä kohtaan. Koen, että aikaisemmassa poliisin työssäni ja muun elämänkokemuksen kautta olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät, enkä halua olla edistämässä mitään niistä muodoista, Nieminen sanoo.
&#8211; En koe moraalisesti oikeaksi, että sallimalla laittomien huumausaineiden käytön ylläpidämme järjestäytynyttä rikollisuutta ja mahdollistamme päihdeongelman sekä rikollisen elämäntavan jatkumisen veronmaksajien rahoilla. Lisäksi edesautamme myönteisen ja sallivan mielikuvan luomisessa nuorille huumeista sekä yhteiskunnallisesta palveluverkostosta, jossa huumeiden käyttöä tuetaan.
Nuorten huumekuolemien määrä huolestuttaa
Suomessa on verrattain paljon huumekuolemia, ja etenkin kasvavasta nuorten huumekuolemien tilastosta tulee olla huolissaan. Asia ei kuitenkaan korjaannu perustamalla huumeidenkäyttöhuoneita tai uutta palvelumuotoa tämän ympärille, sillä ei ole selkeää näyttöä siitä, että käyttöhuoneet vaikuttaisivat yliannostuskuolemien määrään.
&#8211; Suomessa päihdekulttuuri poikkeaa muista maista, joihin käyttötiloja on aikanaan perustettu runsaan suonensisäisen heroiininkäytön ja siihen liittyvien epäpuhtaiden käyttövälineiden ja terveysriskien takia.
Nyt tähän ainejoukkoon ovat nousseet vahvat synteettiset opioidit, fentanyylit, joiden vaikutus on myös nopea, sekä niihin liittyvät yliannostuskuolemat.
&#8211; Suomessa yleisimmin käytetyt päihdyttävät aineet ovat pidempivaikutteisia ja lamaannuttavia, kuten buprenorfiini, rauhoittavat lääkkeet ja alkoholi, joiden yhteiskäytön jälkivaikutuksena saattaa seurata hengenvaarallisen tilan aiheuttava hengityslama, joka tapahtuu paljon myöhemmin käytön jälkeen. Käyttötiloilla ei siten saada aikaiseksi sellaista apua kuin olisi tarkoitus kuolemien välttämiseksi, Nieminen kertoo.
Suomen huumekuolemat Euroopan kärkiluokkaa
Kuolemat Suomessa ovatkin useimmiten siis moniainemyrkytyksiä, ja ne liittyvät usein samalla mielenterveysasioihin tai itsemurhiin. Tämän lisäksi nuorten käytössä on viime aikoina esiintynyt esimerkiksi hyvin matalan kynnyksen vahva rauhoittava lääkeaine Ksalol, jota tavataan jopa alakouluikäisillä. Lääke on Suomessa kielletty, halpa ja helposti saatavilla katukaupasta ”itsehoitolääkkeenä”.
&#8211; Näiden Suomessa kiellettyjen lääkkeiden sisällöstä ei aina ole tietoa, ja niihin kohdistuu myös epäilyjä fentalyynistä, joka on saattanut aiheuttaa kuolemantapauksia tässä ikäryhmässä.
&#8211; Suomessa huumausainekuolemat ovat Euroopan kärkiluokkaa, mutta tilastoja ei voida suoraan verrata maittain, koska Suomessa tehdään jokaisessa epäselvässä kuolemansyyssä poliisin tutkinnan aikana hyvin tarkka oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja kuolemansyyntutkinta, jotka nostavat näitä lukuja tilastoissa, Nieminen toteaa.
Huumausainepolitiikassa on epäonnistuttu
Suomen huumausaine- ja päihdepolitiikassa on epäonnistuttu hoidon saatavuuden osalta. Nyt tätä yritetään paikata käyttöhuoneilla, mikä ei poista itse hoitopaikkojen ja avun saamisen akuutimpaa ongelmaa. Maassa on aikanaan ajettu alas kuntien päihdepalveluja ja karsittu hoitopaikkoja. Apua ja oikeanlaista hoitoa ei ole osattu tarjota huumeidenkäyttäjille tai lääkeriippuvaisille, koska päihdekulttuuri on ollut hyvin vahvasti sidoksissa alkoholiin ja keskittynyt aikuisiin.
&#8211; Päihdehuollon hoitopaikkoja ja matalan kynnyksen palveluja tarjoavia tahoja on liian vähän, ja usein terveyden- ja sosiaalihuollon tarjoamaa ja järjestämää paikkaa joutuu odottamaan jopa viikkoja. Kun huumeongelmainen tarvitsee apua ja haluaa hakeutua hoitoon, olisi mahdollisuus ja palvelu tarjottava heti.
&#8211; Tilaisuus auttaa ei kestä odotusta, sillä useimmiten henkilö hakeutuukin takaisin huumeiden ja käyttäjäkavereiden pariin. On mielestäni hyvin erikoista tarjota myös apua käyttötiloissa oleville henkilöille, jotka ovat huumeiden vaikutuksen alaisena. En koe tästä olevan vastaavaa hyötyä, koska tiedon vastaanottaminen on kyseisessä päihdetilassa heikkoa, Nieminen kritisoi.
Huumeita käytetään siellä, mistä sopiva paikka löytyy
Huumausaineiden käyttöhuoneita on perusteltu terveydenhuollon säästöillä ja sillä, että infektioita ja tartuntatauteja voidaan niissä estää tarjoamalla hygieenisiä tiloja ja puhtaita käyttövälineitä sekä turvallisella tilalla etenkin naiskäyttäjien hyväksikäyttöjen estämiseksi. Huumausaineen käyttäjä ei katso tilaa, aikaa tai paikkaa, jos on tarve saada käyttöannos. Kaikkia pistoksia ja huumeita ei hakeuduta koskaan käyttämään näissä huoneissa etenkään, jos käyttötilaverkosto on harva.
&#8211; Satunnainen käyttäjäkunta jää siis vähäiseksi, eivätkä käyttöhuoneet ole tarkoituksenmukaisia, kun tarkastellaan niihin liittyviä kustannuksia. On käyttäjien itsensäkin kertomaa, että huumeita käytetään siellä, mistä sopiva paikka löytyy tai yhteisissä asunnoissa kaveripiirissä, myös kaduilla ja käytävissä.
&#8211; Huumekämpissä käynyt tietää, että hygienia, siisteys tai järjestelmällisyys ovat toissijaisia huumemaailmassa. Tarvetta käyttäjien mukaan on nopeasta hoitoon pääsystä, riittävistä hoitopaikoista sekä oikeista hoitomuodoista, Nieminen sanoo.
Yksi käyttötila maksaa jopa miljoona euroa
Yhden huumausaineiden käyttötilan on arvioitu maksavan jopa lähemmäksi miljoona euroa. Herääkin kysymys, onko yhteiskunnalla taloudellisia resursseja luoda ja ylläpitää tällaista verkostoa tilanteessa, jossa mietimme muun terveydenhuollon sopeuttamista hyvinvointialueilla valtakunnallisesti. Käyttötilakustannukset eivät myöskään jää yksin sotepuolelle, vaan niihin liittyy lisäksi monia muita menoeriä eri sektoreilta.
&#8211; On muistettava, että yksin hoitohenkilöstöstä on valtava pula eikä hoitajia riitä edes perusterveydenhuoltoon tai vanhusten kotihoitoon eikä poliiseja tarkoituksenmukaisempiin valvontatehtäviin. Siksi onkin tehtävä vaikuttavampia toimenpiteitä; on edistettävä hoitopaikkojen saatavuutta sekä matalan kynnyksen jo valmiina olevia palveluja eikä rakentaa uutta palvelumuotoa, johon liittyy paljon lainsäädäntöä, toimivaltakysymyksiä, tulkintaongelmia sekä lisäkustannuksia.
&#8211; Taloudellista hyötyä huumausainekäyttöhuoneille ei juurikaan voi lasketa, kun käyttöhuonetoiminnalla ei voida korvata muita kysynnän vähentämisen toimenpiteitä, kuten ehkäisyä ja hoitoa, Nieminen toteaa.
Rikollisuus ei poistu huumeiden ympäriltä
Huumeet ovat jatkossakin laittomia, etenkin vaarallisiksi luokiteltavat huumeet, joita tutkitaan törkeinä huumausainerikoksina jo vähäisen määrän hallussapidosta. Kyse on niiden käytön sallimisesta valvotusti. Huumeisiin liittyy paljon muuta oheisrikollisuutta, ja pitkälle mennyttä huumeidenkäyttöä rahoitetaan pääosin rikollisin keinoin. Järjestäytynyttä rikollisuutta ei tule tukea ylläpitämällä riippuvuuksia suomalaisten veronmaksajien rahalla.
&#8211; On selvää, että missä on käyttäjiä, siellä on huumekauppaa, rikollisuutta ja häiriöitä. Avoimia kysymyksiä tuleekin paljon liittyen poliisin tehtäviin, vastuisiin ja toimivaltuuksiin, jos käyttöhuoneessa tai sen läheisyydessä epäillään rikosta tai havaitaan yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavaa toimintaa tai rikollisuuden lisääntymistä.
&#8211; Puuttumisen ja huumausainerikosten tutkinnan kannalta on kysyttävä esimerkiksi, miten rajataan matkat ja etäisyydet laittomien huumausaineiden hallussapidolle käyttötilaan mentäessä tai sieltä poistuttaessa. Miten estetään huumausaineiden leviäminen tai millä puututaan saatavuuteen, jos perusteena on laillinen käyttö näissä tiloissa? Nieminen kysyy.
INCB suhtautuu käyttöhuoneisiin varauksella
Huumausaineyleissopimusten toimeenpanoa valvova Kansainvälinen huumausainevalvontalautakunta (International Narcotics Control Board, INCB) on julkaissut kannanoton käyttöhuoneista ja niiden yleissopimustenmukaisuudesta. Kannanotossa todetaan, että lautakunta on ilmaissut suhtautuvansa varauksellisesti käyttöhuoneisiin, koska niiden toiminta saattaa lisätä huumeiden väärinkäytön ja laittoman kaupan riskiä sekä koska niissä kulutetut aineet voivat olla laittomista lähteistä.
&#8211; Kannanotossaan lautakunta muistuttaa, että kaikkien sopimusosapuolten pitää torjua laitonta huumekauppaa kaikissa sen muodoissa eikä toiminnalla saa rohkaista huumeiden väärinkäyttöön tai huumekauppaan.
Lain ja sen tulkinnan haasteellisuus
Huumausainekäyttötilat tulisivat aiheuttamaan monia tulkinnallisia lainkäytön ongelmatilanteita. Olisi epätodennäköistä, että lainsäädännöstä saataisiin niin tarkkarajaista tai selkeää, että niiltä vältyttäisiin. Tämä lisäisi jo ennestään kuormitusta poliisin tutkinnassa, syyttäjillä ja tuomioistuimissa. Eettisiltä kysymyksiltä ei voitaisi myöskään välttyä käyttäjien tai hoitajien osalta, sillä miten rajataan käyttäjien sallitut ikärajat tai se, kenellä on oikeus käyttää palvelua?
&#8211; Henkilökunnan tehtävät, vastuut tai velvollisuudet toimia esimerkiksi pistostilanteessa avustajina tai käsiteltäessä aineita, joiden vaarallisuudesta ei ole tietoa, on kyseenlaista. Kenet siihen voitaisiin pakottaa? Palveluiden antaminen anonyymisti ei ole mahdollista. Näissä kysymykseen tulevat ongelmat myös esimerkiksi täysi-ikäisyyden varmistamisesta ja potilasrekisterivelvoitteista. Uutta ja muutettavaa lainsäädäntöä olisi merkittävästi, ja se veisi myös yhteiskunnan varoja.
&#8211; Hallitusohjelmassa ei ole tuotu esille huumausaineiden käyttöhuoneita, eikä niiden edistäminen ole todennäköisesti tämän hallituksen agendalla. Katson, että Suomen tulee olla huumausainepolitiikassa vahvasti mukana ennalta estävässä työssä ja priorisoida käytettävissä oleva raha varmistamalla riittävät hoitopaikat ja -muodot eri kohderyhmille ikään ja käyttöaineisiin liittyen, ei lisäämällä huumeidenkäyttöä, Nieminen sanoo.
Kansalaisparlamentti on uusi demokratiakokeilu
Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto ja deliberatiivisen eli keskustelevan demokratian kokeilu, joka järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran marraskuussa 2023. Sen tarkoituksena on kehittää suomalaista demokratiaa, edistää julkista keskustelua ja osallistaa kansalaisia päätöksentekoon.
Kansalaisparlamentissa tavalliset ihmiset pääsevät keskustelemaan ristiriitoja herättävistä kysymyksistä, kuulemaan asiantuntijoita ja muodostamaan mielipiteensä yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Osallistujien mielipiteiden pohjalta koostettu raportti luovutetaan vastaavalle eduskunnan valiokunnalle päätöksentekoon käytettäväksi. Kansalaisparlamenttiin lähetettiin kutsu 30 000 suomalaiselle, joista valittiin 600 henkilöä, jotka edustavat eri väestöryhmiä sekä erilaisia näkemyksiä. Kansalaisparlamentti toteutetaan Åbo Akademin, Sitran, eduskunnan, Tampereen ja Standfordin yliopiston yhteistyönä.
&nbsp;

Mira Nieminen ei kannata huumausaineiden käyttötilakokeilua – ”Olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät”

llta-Sanomat järjesti torstai-iltana Helsingin Sanomatalossa vaalitentin eduskuntapuolueiden puheenjohtajille. Perinteisestä tyylistä poiketen puoluejohtajat oli jaettu kolmeen ryhmään, ja jokaista ryhmää tentattiin vuorollaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli sijoitettu viimeiseen ryhmään ja hänen kanssaan kysymyksiin vastaamassa olivat vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Li Andersson.
Tällä kertaa kaikki kysymykset olivat suoraan kansalaisilta, jotka olivat kysymyksiään lähettäneet Ilta-Sanomien pyynnöstä. Kysymysten perusteella näyttäisi siltä, että tulossa ei sittenkään ole ilmastovaalit, vaan maahanmuuttovaalit, jota aihepiiriä useat kysymykset koskivat.
Ilmastoasioista äänestäjiä näyttäisi lähinnä kiinnostavan se, kallistuuko autoilu tai muuten millä tavalla autoilusta ollaan tekemässä vaikeampaa.
Perussuomalaiset ottavat sisäilmaongelmat vakavasti
Puoluejohtajilta kysyttiin heti tentin alussa näkemystä sisäilmasairastumisen yhteydestä julkisten rakennushankkeiden laatuun. Halla-aho totesi, että perussuomalaiset on jo pitkään ottanut sisäilmaongelmat vakavasti ja että perussuomalaiset jopa järjesti sisäilmaseminaarin, josta ei kuitenkaan uutisoitu mediassa.
&#8211; Sisäilmasairauksissa syy-seuraussuhteet ovat vaikeasti osoitettavissa, joten ihmisiä on aiheetta jopa väitetty mielisairaiksi. Asiassa kyse on rahankäytön priorisoinnista. Poliitikot mielellään sijoittavat rahaa kohteisiin, joissa tulokset näkyvät nopeasti. Tämä ei valitettavasti ole sellainen, Halla-aho sanoi.
Sekä Haaviston että Anderssonin mielestä rakentamisen laatuun olisi kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi.
Maahanmuutto kostautuu pienituloisille
Halla-aholta kysyttiin, eivätkö perussuomalaisia kiinnosta aktiivimalli, sote, kansanedustajien nostamat verottomat kulukorvaukset ja eläkkeet sekä ilmastonmuutos, sillä kysyjän arvion mukaan perussuomalaisilla ei juuri olisi muita teemoja kuin maahanmuuttoasiat.
Halla-aho vastasi, että tämä johtuu pitkälti siitä, että toimittajien kysymykset koskevat enimmäkseen maahanmuuttoa.
&#8211; Olemme kyllä osallistuneet aktiivisesti myös esimerkiksi energia-, ilmasto- ja työllisyyskeskusteluun. Toisaalta olemme myös pyrkineet avaamaan sitä, miksi maahanmuuttokysymys on pienituloisten kannalta oleellinen.
&#8211; Kun Suomen väestö vanhenee, ratkaisu siihen ei ole se, että Suomeen tuodaan ihmisiä, jotka eivät koskaan työllisty. Keskeisissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on vuodesta toiseen 10-15 prosentin välillä. Tämä pahentaa niitä ongelmia, joissa kärsijänä on ensimmäisenä pieni ihminen.
Hallitusohjelman noudattaminen ei sopinut &#8221;arvopohjaan&#8221;
Halla-aholta kysyttiin, mikseivät perussuomalaiset hallituksessa ollessaan kyenneet estämään syksyn 2015 suurta turvapaikanhakijamäärää. Halla-aho muistutti, että perussuomalaisia johtivat tuolloin nykyiset siniset.
&#8211; Kun minut valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, vaadin hallitusta ainoastaan noudattamaan hallitusohjelmaan sovituista maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä, mutta kuten näimme, tämä ei sopinut keskustan ja kokoomuksen arvopohjaan.
&#8211; Me emme voi kantaa vastuuta vanhan puoluejohdon tekemistä ratkaisuista. Ikävä kyllä vanhalla johdolla ei ollut aikomusta pitää kiinni vuoden 2015 hallitusohjelmaan saaduista kirjauksista, Halla-aho sanoi.
Hän lisäsi, että useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat jo keväällä 2017, että hallituksen pitkään valmistelema sote-uudistus kytketään siihen, että hallitusohjelmaa noudatetaan.
Haavisto puolusteli puoluetoverinsa lentokonehäiriköintiä
Haavistolta pyydettiin näkemystä vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen riehumisesta lentokoneessa viime kesänä. Pennanen ryhtyi sekoilemaan lentokoneessa, jossa mukana oli pakkopalautettava henkilö poliisisaattueessa. Pennanen sai tempustaan syytteet ilmailurikkomuksesta ja haitanteosta virkamiehelle.
Haavistolle kysymys ei ollut mieluinen ja hän pyrki etäännyttämään itsensä ja puolueen Pennasen temppuilusta.
&#8211; Hän varmaan edustaa sellaisia ihmisiä, joilla on ollut huoli palautusten turvallisuudesta. Se on ollut kansalaistottelemattomuutta, ja hänen oma valintansa, josta joutuu oikeusprosessiin. En ole ottanut siihen kantaa, koska se ei ole ollut osa vihreiden toimintaa, Haavisto muotoili ja sanoi itsekin aikoinaan harjoittaneensa kansalaistottelemattomuutta Koijärvellä.
Nuorisojärjestöillä radikaaleja kannanottoja
Halla-aholta kysyttiin, miksi Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja on eduskuntavaaliehdokkaana, vaikka nuorisojärjestö on aiemmin ilmoittanut vastustavansa ulkomaalaisten adoptioiden tukemista. Kysymyksestä seurasi kiivas väittely etnisestä suomalaisuudesta ja suomen kansalaisuudesta.
&#8211; Nuorisojärjestöillä on yleensä radikaaleja kannanottoja, eikä tämä rajoitu perussuomalaisiin. Mielestäni ei ole relevantti kysymys, miten määritellään kuka on suomalainen. Kuitenkin aiheesta käytävä keskustelu jalostaa ajattelua ja radikaalit ajatukset muuttuvat maltillisemmiksi ajan kanssa, Halla-aho sanoi.
Anderssonin mielestä Halla-ahon olisi pitänyt tuomita nuorisojärjestö sen lausuntojen perusteella. Andersson myös viittasi itseensä suomenruotsalaisena.
&#8221;Jos saisin Somalian kansalaisuuden, olisinko somali?&#8221;
Halla-aho kuittasi takaisin, että hänellä ei ole tapana pöyristyä lausunnoista ja Halla-aho sanoi kestävänsä sen, että hänen kanssaan ollaan eri mieltä asioista.
&#8211; Ongelma keskustelussa on, että suomen kielessä ei ole sanaa suomalaiselle etnisyytenä ja suomalaiselle kansalaisena. Jos minä muuttaisin Somaliaan ja saisin kansalaisuuden, minusta tulisi somalialainen, mutta olisinko Lin mielestä silloin somali? Halla-aho kysyi Anderssonilta, joka väitti seuraavaksi perussuomalaisten harjoittavan erottelupolitiikkaa.
Halla-aho vastasi, että Suomessa elää jo nyt etnisiä vähemmistöjä, jotka ovat samalla tavalla suomalaisia kuin kaikki muutkin.
&#8211; Haluaisin nostaa tataarit ja juutalaiset esiin. Vähemmistöt kuuluvat Suomeen, he ovat suomalaisia, mutta he ovat myös eri etnisyyksiä. He ovat ihan ylpeitä siitä. Minusta on omituista, jos Suomessa olisi yksi etninen ryhmä, joka ei saa pitää itseään etnisenä ryhmänä eli me suomalaiset.
Yhteinen näkemys löytyi huumausainepolitiikassa
Kaikilta puheenjohtajilta kysyttiin, millä rahamäärällä he tulisivat toimeen kuukaudessa ja riittäisikö toimeentuloon 518 euroa, eli työttömän käytössä kuukausittain olevat rahat.
&#8211; Ihminen kyllä tulee toimeen vähällä rahalla, jos on vain vähän rahaa. Näin se on, minullakin on tästä kokemusta opiskeluajalta, Halla-aho sanoi.
Andersson sanoi, ettei hän pärjäisi näin pienillä tuloilla. Haavisto sanoi joskus aikaisemmin sinnitelleensä vastaavalla summalla kuukaudessa, mutta että nykyisin se olisi hänelle vaikeaa.
Puoluejohtajilla oli kohtalaisen yksimieliset näkemykset kysymykseen, joka koski kannabiksen laillistamista. Haavisto nosti esille, että kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä on haitallisia vaikutuksia. Silti Haaviston mielestä poliisin resurssit tulisi ohjata kovien huumausaineiden torjuntaan. Andersson arvioi, että kannabiksen laillistaminen olisi omiaan lisäämään aineen käyttöä. Andersson kuitenkin sanoi kannattavansa käytön dekriminalisointia.
Halla-aho sanoi olevansa molempien puoluejohtajien kanssa suunnilleen samoilla linjoilla.
&#8211; Olen molempien kanssa samaa mieltä siinä, että itse en kannata kannabiksen laillistamista. En tiedä, onko kannabis vaarallisempi aine kuin alkoholi, mutta ongelma nimeltä alkoholi ei ole peruste tuoda toista ongelmaa siihen rinnalle.
Erimielisyyksistä voitava keskustella sivistyneesti
Lopuksi kaikille puoluejohtajille esitettiin kysymys, jonka kysyjä halusi tietää, millä tavalla jokaisen puoluepomon oma puolue ottaisi huomioon poliittisen vastustajan perustellun ja varteenotettavan esityksen, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa sekä milloin puoluejohtajat olisivat valmiita kuuntelemaan poliittisen vastustajan mielipiteitä kiihkotta, siitä huolimatta että oma mielipide olisi toinen, jos kyseinen esitys palvelisi hyvin suomalaista yhteiskuntaa.
&#8211; Minun ihannemaailmassani puolueet tarjoavat toisilleen vaihtoehtoja. Erimielisyyksistä on voitava keskustella sivistyneesti, kuten olemme voineet keskustella tänään. Kuitenkin johtuen siitä, että monissa asioissa meillä voi olla erilainen käsitys siitä, mikä on yhteiskunnan kokonaisetu, yhteisymmärryksen löytäminen voi olla vaikeaa, Halla-aho sanoi.
Anderssonin mielestä asiaperusteinen väittely kuuluu politiikkaan, mutta hän sanoi kannattavansa hyvin perusteltua esitystä. Haavisto sanoi antaneensa tunnustusta hallitukselle Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä.

Andersson yritti painostaa Halla-ahoa tuomitsemaan perussuomalaisten nuorisojärjestön – Halla-aho: ”Ei ole tapana pöyristyä, jos joku on minun kanssani eri mieltä”

huumausainepolitiikka

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen huumeiden käyttöhuoneista: ”En voi sallia järjestäytyneen rikollisuuden tukemista missään muodossa”

Garedew tyrmää ehdotuksen kannabiksen laillistamisesta: ”Vihervasemmiston ideologisella hulluudella ei ole rajoja”

Mira Nieminen ei kannata huumausaineiden käyttötilakokeilua – ”Olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät”

Andersson yritti painostaa Halla-ahoa tuomitsemaan perussuomalaisten nuorisojärjestön – Halla-aho: ”Ei ole tapana pöyristyä, jos joku on minun kanssani eri mieltä”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025