Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

hyveposeeraaminen

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ihmetteli eduskunnassa, että vanhojen kaivelulla on peruuttamatonta merkitystä, jos kyseessä on perussuomalainen, mutta ei esimerkiksi silloin, kun SDP valitsee puoluesihteeriä.

&#8211; On helpottavaa, että tämän kesän surullinen saaga saadaan vihdoin päätökseen. Natsit ovat huutaneet Twitterissä, kuinka Suomessa ei ole ollenkaan rasismia, ja äärivasemmisto puolestaan on pyrkinyt maalaamaan kuvan, kuinka me emme olisi ollenkaan hyvä maa maahanmuuttajille. Ja onpa jopa ministereidemme päitä vaadittu leikattaviksi, Sebastian Tynkkynen aloitti puheenvuoronsa.
&#8211; Allekirjoitan sen ajatuksen, että meillä varmasti Suomessa oli tarve isommalle rasismikeskustelulle, sillä sellaista ei isossa mittakaavassa ole tullut käytyä koko yhteiskunnan läpäisevästi.
Maahanmuuttajia jo kolmannessa sukupolvessa
Tynkkynen totesi, että samaan aikaan kun maahanmuuttajataustaisten osuus Suomessa on kasvanut nopeasti, moni ei ole päivittänyt lapsuudestaan saamiaan eväitä.
&#8211; Siitä ei ole kuin muutama kymmenen vuotta, kun Suomi oli siinä määrin homogeeninen yhteiskunta, että aapisessa tummaihoinen ihminen edusti vierautta ja häntä kutsuttiin sanalla, joka tänä päivänä käytettäessä osoittaa suurta piittaamattomuutta. Ikäluokka toisensa perään kasvoi samojen mielikuvien parissa.
&#8211; Sittemmin Suomi on muuttoliikkeen kautta muuttunut niin, että meillä on jo kolmannen sukupolven maahanmuuttajataustaisia lapsia, joiden vanhemmatkin ovat syntyneet Suomeen. On epäreilua ajatella, että he eivät olisi suomalaisia. Samassa tilanteessa varmasti jokainen meistä toivoisi, ettei meitä pidettäisi jotenkin vaillinaisesti suomalaisina, sillä eihän meillä silloin aidosti ole kokemusta muuhun maahan kasvamisesta kuin Suomeen, Tynkkynen sanoi ja jatkoi:
&#8211; Mutta tapa, jolla tämä suuri rasismikeskustelu on käyty, ei kerää pisteitä.
Paremmistolla omat pelisäännöt
Tynkkysen mukaan rasismin ja perussuomalaisten välille on väkisin piirretty yhtäsuuruusmerkkiä.
&#8211; Sen jälkeen jokainen oman elämänsä hyvesankari on potkinut yhtä aikaa palloja yhteen maaliin niin, että puolustautuminen on oikeasti ottanut voimille.
&#8211; Samaan aikaan kaikkia koskevat pelisäännöt on paremmiston kesken muutettu yhdelle joukkueelle. Nimittäin perussuomalaisten osalta nykyisyyttä ei määritä se, miten toimit nyt, vaan se, miten olet toiminut 15 vuotta sitten. Irtisanoutumista ja anteeksipyytämistä ei enää lasketa, eikä tiedonannon teoillakaan ole enää merkitystä, vaikka ne menisivät pidemmälle kuin mitä paremmisto on itse aikaisemmin ollut valmis edistämään, Tynkkynen huomautti.
Elämme mielipuolisessa toimintaympäristössä
Tynkkynen huomautti, että esimerkiksi SDP:n uuden puheenjohtajan poseeraukset natsiviittauksen edessä ohitetaan olankohautuksella, kuten myös ohitetaan saman puolueen kansanedustajan juutalais- ja homovastaiset puheet.
&#8211; Vanhojen kaivelulla on peruuttamatonta merkitystä, jos kyseessä on perussuomalainen, mutta ei esimerkiksi silloin, kun SDP valitsee puoluesihteeriä. Mutta tällaisessa mielipuolisessa toimintaympäristössä me elämme.
&#8211; Onkin tärkeää päättää, toimimmeko oikeasti yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti ja syrjimättömästi kaikkia kohtaan — ovatko pelisäännöt kaikille samat. Paremmistosta kerrotaan, kuinka maahanmuuttopolitiikasta voi käydä keskustelua myös asiallisesti, ja kun me asiallisesti esitämme ne pohjoismaiset kriteerit, joita muuttoliikkeessä pitäisi olla, kyseessä onkin jo maahanmuuttajavihamielinen hallitus, Tynkkynen ihmetteli.
Kaikki hyötyvät turvallisesta yhteiskunnasta
Tynkkynen painotti, että perussuomalaiset ei luovuta. Maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen ei lisää, vaan vähentää rasismia. Tällä hetkellä yksittäiset maahanmuuttajat joutuvat viiteryhmänsä toisten jäsenten tekojen vuoksi epäedulliseen valoon.
&#8211; Ei meidän tule pelätä puhua siitä, mitä hirveyksiä tapahtui Oulussa ja muualla Suomessa sen jälkeen, kun Suomeen tuli 32 000 siirtolaista vuosina 2015 ja 2016. Ei meidän tule katsoa vierestä, kun Suomeen syntyy ensimmäisiä segregoituneita gettoja ja maahanmuuttajataustaiset katujengit nöyryyttävät, varastavat ja pahoinpitelevät julmasti hyvinkin pieniä lapsia.
&#8211; Meidän tulee tehdä toimia, jotta niin suomalaiset kuin maahanmuuttajat itse hyötyvät turvallisemmasta yhteiskunnasta ja siitä, että jokaisella on velvollisuus kantaa kortta yhteiseen kekoon. Tämän eteen hallitus tulee tekemään työtä, ja se ei ole rasismia, Tynkkynen muistutti.

Tynkkynen: Tapa, jolla suuri rasismikeskustelu on käyty, ei kerää pisteitä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan. Halla-ahon mukaan ilmastotoimissa pitäisi hyvetekojen sijaan jatkossa kiinnittää huomiota tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksiin. Myös tavallisten kansalaisten intressit tulisi huomioida.

Tänään keskiviikkona järjestettiin ensimmäinen presidenttiehdokkainen yhteistentti Helsingissä. Paikalla oli neljä ehdokkuudestaan ilmoittanutta kandidaattia eli Pekka Haavisto (vihr), Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk), Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sekä eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Paikallaolijoista Halla-aho on ainoa, joka on nimitetty presidenttiehdokkaaksi. Muut kolme ovat lähdössä kisaan kannatusyhdistysten tuella, ja niinpä esimerkiksi Aaltolan ja Haaviston korttien keräily on yhä kesken.
Venäjän kanssa turha neuvotella
Halla-aho on Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle, mikä on noteerattu myös kansainvälisellä tasolla. Halla-aho katsookin, että lännen Ukrainalle antaman tuen olisi syytä jatkua. Venäjän hallinnon puheisiin sodan päättämisestä diplomaattisin keinoin Halla-aho viittaa kintaalla.
&#8211; En näe, mistä Venäjän kanssa voisi neuvotella. Ratkaisu kriisiin on siinä, että Venäjä lopettaa sodan, ja se on yksin Venäjän käsissä. En kuitenkaan usko, että investoituaan sotaan huomattavia summia Venäjän nykyjohto lopettaisi sotatoimet muuten kuin kärsittyään mittavaa sotilaallista tappiota. Tämän tavoitteen saavuttamisessa länsimaat voivat auttaa.
&#8211; Ukrainalle annetaan paljon apua, kuten pitääkin. Paradoksaalisesti Ukrainan on silti pitänyt ensin vakuutella länsimaiden päättäjät ja yleisö halustaan puolustaa omaa maataan, jotta länsi jatkaa materiaalitoimituksia.
Presidentin valtaoikeudet eivät kuulu ehdokkaille
Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan, joka sinänsä ei kuulu presidentin toimivallan alueelle, mistä Halla-aho huomauttikin. Toisaalta Halla-aho on itse aiemmin korostanut presidentin olevan myös arvojohtaja, jolloin presidentin puheenvuorojen aiheet voinevat toisinaan ulottua perinteisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten ulkopuolelle.
Halla-aholta kysyttiin, tulisiko presidentille antaa lisää sananvaltaa myös ilmastoasioissa. Halla-aho huomautti, että presidenttiehdokkaat ovat vääriä henkilöitä ottamaan kantaa valtaoikeuksiin, joista päättäminen on eduskunnan käsissä. Halla-aho esittikin keskustelun siirtämistä eduskuntavaalien alle.
Hän huomautti, että ilmastonmuutos on vain yksi aikamme haaste muiden isojen haasteiden joukossa.
&#8211; On paljon isoja asioita, kuten nuorten pahoinvointi, koulujen romahtaminen ja rikollisuus. Kaikki nämä ovat isoja aiheita, mutta mikä näistä nyt olisi sellainen, mikä tulisi liittää presidentin tehtäviin, jotka ovat tällä hetkellä melko selkeät. Ilmastotyötä tehdään usealle eri sektorille kohdistuvalla lainsäädännöllä, joista mikään ei kuulu luontevasti kuulu presidentin toimivaltaan.
Ilmastoratkaisuja tulisi etsiä järkiperäisesti
Nykyään mediassa näkee paljon uutisia nuorten pahoinvoinnista, joka on yhteydessä ilmastoahdistukseen. Halla-aho tuomitsi jyrkästi ilmastopaniikin lietsomisen kohdistamisen lapsiin ja nuoriin.
&#8211; Minusta on ikävää, että nykyisin me elämme tunnetaloudessa, jossa tärkeintä usein vaikuttaa olevan se, että tunnemme vahvasti eri asioista. Olen täysin vakuuttunut siitä, että ihmisten henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta johtuen ei millään tavalla edistä ratkaisujen löytämistä.
&#8211; Olen huolissani maapallon tulevaisuudesta siinä missä kaikki muutkin, mutta tätäkin asiaa voidaan lähestyä järkiperäisesti. Suomessa usein ajatellaan, että meidän on tärkeää tehdä hyvetekoja, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme paremmiksi. Todellisuudessa meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota täällä tehtävien ratkaisujen seurannaisvaikutuksiin. Jos me esimerkiksi vaikeutamme teollisuuden toimintaa Suomessa, vaarana on että sama tuotanto siirtyy Kiinaan, missä vaikutukset ilmastolle ovat huomattavasti negatiivisemmat.
Halla-aho varoitti kiilusilmäisestä lähestymistavasta ilmastopolitiikkaan.
&#8211; On muitakin näkökulmia ja aspekteja kuin maksimaaliset ilmastotoimet. Ihmiset ovat huolissaan omasta toimeentulostaan, ympäristön turvallisuudesta ja ennen kaikkea lastensa tulevaisuudesta.
Kilpailuetu pois Kiinalta
Halla-aho huomautti, että paras tapa löytää tavallisten kansalaisten hyväksyntä ilmastotoimille olisi hakea tulokulmia, missä myös tavallisten ihmisten intressit otetaan huomioon ympäristön hyvinvoinnin ohella.
&#8211; Esimerkiksi niin, että kauppapoliittisilla keinoilla tulisi pyrkiä tuomaan Eurooppaan takaisin vastuullisesti toimivaa teollisuutta. Se tarkoittaa työtä, hyvinvointia ja samalla pienempiä päästöjä. Tällä hetkellä globaali kauppa yhdistettynä eri maiden eritasoisiin ilmastotoimiin johtaa siihen, että toimijat, kuten Kiina, saavat omalle saastuttavalle teollisuudelleen yritystukea Suomelta. Se etu on otettava pois Kiinan kaltaisilta toimijoilta. Me voimme tuottaa samoja asioita kuin Kiina nyt tekee, myös Euroopassa.
Halla-aho katsoo, että Suomi on tehnyt pitkään &#8211; ja kaukonäköisesti &#8211; viisasta energiapolitiikkaa.
&#8211; Ympäristöliikkeen painostuksesta ja propagandasta huolimatta me emme esimerkiksi ole luopuneet ydinvoimasta. Sen vuoksi me emme ole tänä päivänä riippuvaisia kivihiilestä tai venäläisestä fossiilienergiasta, kuten moni sellainen maa, joka lankesi ympäristöliikkeen seireenilauluihin.
&#8211; Suomen tilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tietenkin meidän pitää pyrkiä viemään omia ratkaisujamme muualle maailmaan. En kuitenkaan näe, miten paljon voisimme vielä kiristää esimerkiksi omasta energiantuotannostamme päästöjä pois, jotta sillä olisi jotain merkitystä globaalissa mittakaavassa.

Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kutsuu pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamaa hallitusta ilmastohallitukseksi, joka pidäkkeettä siirtelee veronmaksajan rahaa eri asioihin, joita nimitetään ilmastopolitiikaksi tai vihreäksi siirtymäksi. Kansantalouden kannalta ilmastohallitus on kuitenkin saanut tuhoisaa jälkeä aikaan, sillä kun investoinneista suuri osa kohdistuu vihreään siirtymään, se ei paranna tuottavuutta.

Vuonna 2018 käynnistyi Suomessa kaikkien aikojen poliittinen ilmastopuhe. Tuolloin pääministeri Juha Sipilän (kesk) koolle kutsumassa puolueiden ilmastopöydässä perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet julistivat pidäkkeetöntä vihreää ilmastosanomaa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 23.2.2023 - Purra ja Ranne esittelevät sinivalkoisen siirtymän ohjelman" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/O1OXZjmdCzI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Sipilän ilmastoneuvotteluista perussuomalaiset käveli ulos. Muut puolueet kuitenkin kirjasivat maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan tavoitteet tätä hallituskautta ohjaamaan.
&#8211; Syntyi ilmastohallitus, sosialidemokraattien ja keskustan ympärille, ja ilmastonmuutos on sen ohjelman ensimmäinen sana. Ilmastorintamaa tukee oppositiosta kokoomus, jonka linja ei eroa vähääkään vasemmistolaisesta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Vihreälle rahalle on aina ottajia
Viimeisen vuoden aikana on vahvistunut väite, että elinkeinoelämä ja yritykset haluavat ja vaativat Suomessa maailman kunnianhimoisinta politiikkaa. Purra huomauttaa, että jos nyörit ovat löysällä vihreän rahan kohdalla, sille tietysti on ottajia eikä tästä tarvitse olla ihmeissään.
Luvut kuitenkin puhuvat puolestaan, eikä vihreä siirtymä olekaan saanut aikaan talouskasvua, päinvastoin.
&#8211; Suomessa on onnetonta kasvua eikä näivettynyt talous ole keksinyt viime vuosina nokioita eikä kovin paljon muutakaan dynaamista; niinpä se on tarrannut vihreäksi väitettyihin unelmiin ja ikiliikkujiin. Veronmaksajan raha on halpaa; se on näille ideologioille aivan julmetun halpaa. Samaan aikaan julkinen talous paisuu, verokiila kasvaa, tuottavuus mataa.
&#8211; Tuottavuutta tutkinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjola on huomauttanut, että Suomessa on investoitu tuottavuuden kannalta vääriin kohteisiin. Investoinneista suuri osa kohdistuu vihreään siirtymään, eikä tämä, professorin sanoin, paranna tuottavuutta.
Ruotsissa realistisempaa ilmastopolitiikkaa
Purra kehottaa vaihteeksi tarkastelemaan länsinaapurin tilannetta ja siellä tehtyjä linjauksia.
&#8211; Katsotaanpa Ruotsiin. Tuohon maahan, jossa julkinen talous on voimakkaassa kunnossa, yritykset monipuolisia, vahvoja ja kasvavia, maahan, jossa oma valuutta auttaa kriiseissä selviämistä. Ei siellä ole tällaista ilmastohulluutta. Päinvastoin. Siellä elinkeinoelämä muistuttaa liian kunnianhimoisen politiikan vaikutuksista kotitalouksille, yrityksille ja vientisektoreille. Ruotsissa pääomia liikkuu muutenkin; niitä ei tarvitse kuorruttaa vihreällä hötöllä.
Marinin hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta on asetettu vuoteen 2035. Ruotsissa noudatetaan realistisempaa linjaa
&#8211; Ruotsin hiilineutraalisuustavoite on kymmenen vuotta myöhäisempi kuin Suomella. Monien tahojen mukaan sekin on liian aikainen.
&#8211; Tälläkö Suomi ihan oikeasti kuvittelee pelastavansa itsensä? Vihreillä lupauksilla ja rahan kippaamisella kaikkeen hyvältä kuulostavaan, Purra kysyy.
Suomi kaipaa ihailua maailmalta
Purra moittii Marinin hallituksen ilmastopolitiikkaa naiiviudesta ja realismin puutteesta.
&#8211; Tosiasiat ilmastonmuutoksen ominaisuuksista – kaikkien näiden vuosien jälkeen – tuntuvat olevan aivan kateissa. Kyseessä on globaali ongelma eivätkä kaasut tunne valtioiden rajoja. Sillä, että Suomi potkii itsensä hieveriin, ei ole minkäänlaista vaikutusta globaaliin ilmastoon.
&#8211; Kaiken lisäksi ennen usein mainittu hiilivuoto – eli teollisuuden ja tuotannon siirtyminen muualle, kuten Aasiaan – lisää päästöjä. Mutta Suomi suorittaa. Tätä naiivia suorittamista me perussuomalaiset kutsumme poseeraamiseksi. Sillä pyritään nostamaan omaan hyvyyttä ja moraalisuutta ja keräämään ihailua maailmalla. Sen lisäksi, että poseeraamisesta on Suomelle itselleen haittaa, se ei myöskään tuon taivaallista auta korjaamaan ilmastonmuutosta, Purra sanoo.
Missä taloudellinen järki?
Hän jatkaa, että kyse ei ole siitä, ettemmekö tekisi osaamme ja jopa näyttäisi esimerkkiä muille.
&#8211; Tässä on kuitenkin menty aikoja sitten yli. Poliittisessa keskustelussa meille jopa esitetään kysymyksiä, miten me korjaisimme ilmastonmuutoksen. Me emme korjaa ilmastonmuutosta. Suomen toimilla ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä.
&#8211; Merkitystä Suomen toimilla on sen sijaan itsemme kannalta. Ja nyt on menty yli. Missä on järki, taloudellinen ja teknologinen järki?

Purra: Suomessa on ilmastohallitus, jolle veronmaksajan raha on halpaa

Hallituspuolue keskustan rivit repesivät, minkä johdosta kokoomuksen äänet ratkaisivat translain läpimenon eduskunnan äänestyksessä.
 
Perussuomalainen Nuoriso katsoo translain uudistuksen ampuneen yli ja ohi maalin.
&#8211; Uudistuksessa käytettiin lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistoa verukkeena lain radikaalille muuttamiselle myös muilta osin. Aiemmin sukupuolimerkinnän muutos edellytti risteävän sukupuolikokemuksen pysyvyyttä ja lääketieteellistä arviointia, mutta translain uudistuksessa myötä tästä luovutaan. Nyt sukupuolimerkinnän muutos on mahdollista koko täysi-ikäiselle väestölle omalla ilmoituksella kerran vuodessa.
Lisää väärinkäytösten riskiä
Translain käsittelyssä opposition huolet sivuutettiin ideologisesti eikä lain mahdollistamiin väärinkäytöksiin kyetty saati tahdottu vastata.
&#8211; Translain uudistus ulotettiin ideologisista syistä koskemaan koko väestöä, ei vain transsukupuolisuutta kokevia. Uudella translailla ei pelkästään horjuteta sukupuolen biologiaperustaa, vaan myös tietoisesti lisätään väärinkäytösten riskejä, toteaa Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Joakim Vigelius.
Seuraavaksi vuorossa lapset
Perussuomalainen Nuoriso on huolestunut alaikäisten sekoittamisesta osaksi transaktivismia. Punavihreiden kansanedustajien lisäksi järjestöt, erityisesti Seta, ovat jo julistaneet seuraavaksi tavoitteekseen ulottaa translaki koskemaan myös lapsia ja nuoria.
&#8211; Lasten sukupuoli-identiteetin kehitykseen ei tule sekaantua juridisilla eikä fyysisillä toimenpiteillä. Lasten ja vielä fyysisesti sekä henkisesti kehittyvien nuorten identiteettikehitys on vielä kypsymätön, jolloin ei ole vastuullista vahvistaa sitä juridisin toimin saati suorittamalla peruuttamattomia hormonaalisia tai kirurgisia toimenpiteitä identiteettipolitiikan yllyttämänä.
&#8211; Ulkokultaista ja hyveposeeraavaa identiteettipolitiikkaa tehdään tässä kehittyvien nuorten mielenterveyden kustannuksella. Paremmiston kovempia vaatimuksia perustellaan sisällöllisesti ontolla ihmisoikeuspuheella, jolla kyseenalaiset tavoitteet tai kokeilut voidaan pukea hyväksyttävään muotoon sekä taktisesti samalla kaiken kriittisen tarkastelun yläpuolelle, linjaa nuorisojärjestön pääsihteeri Jaakko Leppänen.

Perussuomalainen Nuoriso: Translaki ampui yli

Humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle useita miljardeja euroja vuodessa, vaikka kerta toisensa jälkeen osoittautuu, ettei rahoilla saavuteta pysyvää muutosta, vaan korruptio pikemminkin lisääntyy. Siksi perussuomalaiset irtisanoutuvat kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta, jossa kehitysapua esitetään nostettavaksi joka vuosi 600 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 saakka.

Suomi maksoi Afganistanille viime vuonna toiseksi eniten kehitysyhteistyörahojaan &#8211; yhteensä 24,5 miljoonaa euroa. Länsimaiden lähdettyä Afganistanista maa sortui muutamassa päivässä talibanien käsiin. Sen enempää suomalaisten kuin muidenkaan maiden kansalaisten verorahojen pumppaaminen ei ollut johtanut pysyvään muutokseen, kertoi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron asiasta eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Sebastian Tynkkynen.
&#8211; Sen sijaan ääri-islamilainen sharia-laki palasi voimaan, ja tytöt alkoivat polttamaan koulutodistuksiaan. Kaikki raha ja tavarat, mitä olemme antaneet maahan, ovat nyt Talibanin käytössä, Tynkkynen sanoi.
&#8211; Jos tämä tuntuu käsittämättömältä, kannattaa muistaa, että Suomi antoi kehitysapua Nicaraguaan yli 30 vuoden ajan ja joutui lopulta katkaisemaan rahahanat kokonaan, sillä korruptio vain lisääntyi maassa.
Ei ylivaalikautisille suunnitelmille
Eduskunnan käsiteltävänä oli tiistain täysistunnossa paperi, jonka tarkoitus on linjata Suomen kehityspolitiikkaa ylivaalikautisesti. Toisin sanoen kehityspolitiikan ylivaalikautisessa selonteossa on tarkoitus päättää niistä periaatteista, joiden mukaan jatkossa autetaan riippumatta siitä, keistä tulee seuraavissa vaaleissa pääministeripuolue ja keistä hallituksen muut apupuolueet.
&#8211; Ajatus on kaunis, mutta tämän lopputuloksen voi heittää suoraan roskakoriin. Nimestään huolimatta tästä paperista löytyvät linjaukset eivät ole ylivaalikautisia, sillä me perussuomalaiset emme seiso näiden takana.
Mahdotonta tukea kehitysavun korotuksia
Jos perussuomalaiset nousevat seuraavien vaalien jälkeen hallitukseen, ei puolueen edustajille voi kukaan tulla sanomaan, että nyt nostetaan kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon mukaisesti kehitysapua 600 miljoonalla eurolla joka vuosi aina vuoteen 2030 saakka, sillä perussuomalaiset eivät koskaan ole sitoutuneet tällaiseen tavoitteeseen.
&#8211; On täysin mahdotonta antaa hyväksyntää vielä isommalle rahan syytämiselle kehitysapuun, kun jo nykyisillä rahoilla tehdään mitä sattuu ja samaan aikaan auttamisresurssejamme poltetaan ilmaan ylläpitämällä nykyistä ”lottovoittajien” vastaanottokeskusverkostoa. Suomi voisi auttaa yhtä maassamme täysylläpitoa nauttivaa humanitääristä maahanmuuttajaa kohden yli 30 humanitääristä apua tarvitsevaa ihmistä YK:n pakolaisleireillä, Tynkkynen kertoi.
Humanitääristä maahanmuuttoa on jarrutettava ensin
Perussuomalaisten ohjelmassa vuodelta 2019 todetaan muun muassa seuraavaa: “Ensisijainen tavoitteemme maahanmuuttopolitiikassa on lopettaa kokonaan humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen. Vastaavasti kehitysapujärjestelmää tulee tehostaa ja uudistaa tätä tavoitetta paremmin tukevaksi.”
&#8211; Tämänkin keskustelun aikana varmasti moni edustaja tulee laulamaan sitä väsynyttä virttä, että “miksi te ette ole valmiita lisäämään kehitysyhteistyövaroja, jos kerran haluatte auttaa paikan päällä”.
&#8211; Jos looginen päättelykyky toimii, pystyy asian ymmärtämään helposti. Kuten olemme sanoneet: jos humanitäärinen maahanmuutto Suomeen suostutaan lopettamaan, olemme valmiita panostamaan enemmän siellä, missä apua ja kehitystä oikeasti tarvitaan, Tynkkynen linjasi.
Hyvä omatunto ostetaan veronmaksajien rahoilla
Tällä hetkellä humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle useita miljardeja vuodessa. Raha ei kasva puussa. Jos muut puolueet ensin päättävät käyttää monta miljardia euroa siihen, että joka vuosi otetaan muutama tuhat onnekasta Ruotsin rajalta ja suorilla lennoilla Suomeen elämään, niin sitten ei sovi valittaa siitä, että rahaa pitäisi saada enemmän paikan päällä auttamiseen, jolloin apu olisi moninkertaista.
&#8211; Teidän muiden puolueiden on päätettävä, että haluatteko te auttaa oikeasti vai leikkiä auttajia tuhlaamalla auttamisrahamme siihen, että tänne otetaan ihmisiä hyvän omantunnon ostamiseksi.
Projektit levällään ja vaikuttavuus kyseenalaista
Perussuomalaiset haluavat parannuksia myös kehitysavun kohdentamiseen ja valvontaan. Esimerkiksi Afrikan kaakkoisrannikolla sijaitsevassa Mosambikin pääkaupungissa Maputossa asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Suomelle viiden miljoonan kansalaisensa huolehtijana jo Maputo olisi kooltaan jättimäinen kehitysyhteistyökohde, saati sitten kuusi kertaa Suomen kokoinen Mosambik.
&#8211; Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Suomi tekee kuitenkin pienenä maana kahdenvälistä kehitysyhteistyötä kolmessa maanosassa ja 16 maassa. Tässä ei ole mitään järkeä.
&#8211; Tällä selonteolla jatketaan käytännössä nykylinjalla, eli kehitysyhteistyömme olisi levällään kuin Jokisen eväät, Tynkkynen ihmetteli.
Perussuomalaiset irtisanoutuu suunnitelmista
Perussuomalaisille on tärkeää hyveposeeramisen sijaan aito auttaminen ja suomalaisten verorahojen tuhlaamisen lopettaminen.
&#8211; Siksi irtisanoudumme tästä kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta, Tynkkynen totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset irtisanoutuu kehityspolitiikan selonteosta: ”Lopputuloksen voi heittää suoraan roskakoriin”

Eduskunnassa käytiin viime viikolla lähetekeskustelu Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024. Julkisen talouden suunnitelma sisältää Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan suunnitelma on täysin ylioptimistinen, jonka seurauksena menokehykset ylitetään ja raju velkaantuminen jatkuu.
 
&#8211; Hallituksen vastuuttomuus on käsinkosketeltavaa. Olisi toivottavaa, että hallitus edes hyveposeeraisi leikkaamalla kehitysavusta, sillä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa meillä ei vain yksinkertaisesti ole varaa työntää velkarahaa loputtomasti toimimattomaan kehitysapuun, Ari Koponen sanoo.
Koposen mukaan riihessä ei saatu aikaiseksi läheskään riittäviä työllisyystoimia siihen verrattuna, että koko hallitusohjelma lepää 75 prosentin työllisyysasteen varaan.
Velkaantuminen paisuu
Riittämättömien työllisyystoimien lisäksi hallitus ei saanut aikaan myöskään menoleikkauksia, sillä se on erittäin haluton perumaan mitään hallitusohjelmansa hankkeita.
&#8211; Tämän seurauksena velkaannumme lisää 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2023. Hallituksen vasemmistolainen ideologia ohjaa paisuttamaan menoja, verottamaan ja ottamaan velkaa. Hallitusta pitäisi kehua hyvistä ja tehokkaista toimista, vaikka tosiasiassa velan ottamisessa ja verojen korottamisessa ei ole mitään vaikeaa. Päinvastoin se on juuri se kaikista helpoin ratkaisu.
&#8211; Lisäksi, kun oppositiosta huomautetaan holtittomasta lainanotosta, hallitus käyttää lapsia, vanhuksia ja muita heikompiosasia ikään kuin ”ihmiskilpenä”, että, näiltäkö ryhmiltä te sitten leikkaisitte. Tämä on vastenmielinen tapa, Koponen huokaisee.
Hyveposeeraamista lainarahalla
Pelkästään kehitysavun määräksi on budjetoitu ensi vuodelle 1,245 miljardia euroa. Jos oletetaan, että kehitysapua budjetoidaan myös vuodelle 2023 saman verran, jo pelkästään näillä varoilla saisi katettua kehyksen ylimenon ja kehitysmaillekin jäisi vielä reilu miljardi rahaa jaettavaksi.
Koposen mielestä on täysin absurdia, että hallitus ei halua koskea kehitysapuun pitkällä tikullakaan, vaan laittaa sen Suomen tulevaisuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten edelle.
&#8211; Presidentti Koivisto sanoi viisaita sanoja kolmisen kymmentä vuotta sitten siitä, miten valtio, joka velkaantuu, ei voi lähettää velkarahaa maan rajojen ulkopuolelle. Tätä viisautta toivoisi myös nykyisiltä päättäjiltä, mutta vihervasemmistohallitukselta se on liikaa pyydetty, Koponen sanoo.
Otsikon virheellinen sanajärjestys korjattu.
&nbsp;

hyveposeeraaminen

Tynkkynen: Tapa, jolla suuri rasismikeskustelu on käyty, ei kerää pisteitä

Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”

Purra: Suomessa on ilmastohallitus, jolle veronmaksajan raha on halpaa

Perussuomalainen Nuoriso: Translaki ampui yli

Perussuomalaiset irtisanoutuu kehityspolitiikan selonteosta: ”Lopputuloksen voi heittää suoraan roskakoriin”

Koponen: Hallitus pistää kehitysavun heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten edelle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025