Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

hyvinvointialueuudistus

Kuntaliitto jatkaa kolmella johtajalla, perussuomalaiset vastusti – Kankaanniemi: Kun kaikesta joudutaan säästämään, on ylimitoitettu johtajakolmikko Kuntaliiton johdossa kohtuutonta

Hyvinvointialueuudistuksen lakiin kirjattiin pykälä, jonka mukaan hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä. Rahaa on käytetty esimerkiksi työntekijöiden palkkaamiseen, mainoslehtien tekemiseen, heijastimien jakamiseen ja jopa grillin hankkimiseen.

&#8211; On mielestäni irvokasta, että samalla kun ihmisten palveluita hyvinvointivaltuustojen toimesta karsitaan, niin puolueet yrittävät väkisin keksiä, miten ne voisivat käyttää valtuustoryhmille suotua demokratiarahaa. Osa puolueista ei ole edes keksinyt, miten ne käyttäisivät tuon rahan kokonaan. Seuraavaksi varmaan kehitetään ”huvitoimikunta”, jonka tehtävä on keksiä, mihin rahat käytetään, kansanedustaja Rami Lehtinen puntaroi.
Ryhmäraha ei ole perusteltu
Eduskuntapuolueille jaetaan vuosittain 34,5 miljoonaa euroa puoluetukea. Hyvinvointialueiden ryhmäraha tulee siis sen lisäksi. Ryhmärahaa on perusteltu muun muassa sillä, että valtuustoryhmät voivat tuoda julki tekemisiään kansalaisille.
&#8211; Mielestäni on median tehtävä kertoa, mitä aluevaltuustoissa tapahtuu, ja sen ne ovatkin hoitaneet hyvin. Tämän perusteella raha ei ole perusteltu. Jos hyvinvointialueiden aluevaltuustoryhmät oikeasti tarvitsevat rahaa johonkin, niin mielestäni se pitäisi ottaa tuosta nyt jo jaettavasta 34,5 miljoonan euron potista, Lehtinen toteaa.
Rahaa tarvitaan palveluihin
Edustaja Lehtinen on juuri tehnyt lakialoitteen ryhmärahan lopettamisesta. Se on nyt muiden kansanedustajien allekirjoitettavana, minkä jälkeen se siirtyy valmisteluun. Jos lakialoite hyväksytään, eivät hyvinvointialueet enää saisi jakaa ryhmärahaa vaan tuo rahamäärä siirtyisi alueiden palvelutuotantoon.
&#8211; Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa pitää mielestäni kaikkien olla valmiita säästämään. Ryhmäraha ei ole erityisen tarpeellinen hyvinvointialueilla, mutta palveluihin tarvitaan rahaa. Tämän takia halusin tehdä aloitteen ryhmärahan lopettamisesta, Lehtinen lopettaa.
&nbsp;

Kansanedustaja Rami Lehtinen teki lakialoitteen ryhmärahan lopettamisesta: ”Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa pitää mielestäni kaikkien olla valmiita säästämään”

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi oikaisee Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa 22.11. esitettyjä virheellisiä väittämiä.

Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa 22.11.2023 annettiin väärää tietoa kuntien valtionosuusleikkauksista. Väite siitä, että Orpon hallitus tai valtiovarainministeriö olisi tarkoituksella leikkaamassa valtionosuuksia, on totaalisen virheellinen. Leikkaus perustuu täysin Marinin hallituksen epäonnistuneeseen soterahoituslakiin. Lisäksi se johtuu vuonna 2022 voimassa olleista verolaeista. Nykyisellä hallituksella ei ole viime vaalikaudella säädettyjen lakien sisältöön mitään osuutta. Niitä on noudatettava, kunnes ne korjataan.
Verohallinto sai teknisesti vuoden 2022 verotuksen valmiiksi lokakuun lopussa. Näin tapahtuu joka vuosi. Nyt verotus toi yllätyksen mm. verovähennysten ja tulopohjan muutosten vaikutuksista vuoden 2022 verotukseen. Se puolestaan johti soterahoituslain mukaiseen rajuun leikkaukseen kuntien valtionosuuksista. Tämä yllätti myös mm. Kuntaliiton asiantuntijat. Toisin kuin pääkirjoituksessa väitettiin, nykyisellä hallituksella ei ole ollut tähän mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Miksi se olisi edes yrittänyt &#8221;kurittaa&#8221; ahdinkoon ajautuneita kuntia? Absurdi ajatus!
Toinen käsittämätön väite oli syytös valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja hänen avustajiensa &#8221;lapsellisesta yrityksestä pimittää asia&#8221;. Ensinnäkin asia kuuluu täysin kunta- ja hallintoministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) vastuulle, ei Purran. Toiseksi salaliittoteoria pimityksestä on lapsellinen, koska asia olisi joka tapauksessa tullut pian julki. Miksi sitä olisi yritetty pimittää?
Julkistamisen ajankohta määräytyi verotietoihin perustuvien vaikutusten arvioinnin valmistumisesta perjantaina 17.11.2023, jolloin sattui olemaan myös kuntien veroprosenttien viimeinen ilmoituspäivä.
Kunnissa ymmärrettävää hämmästystä ja ankaraa kritiikkiä herättänyt valtionosuusleikkaus on yksi äärimmäisen vakava osoitus siitä, että hyvinvointialueuudistus, jonka Marinin hallitus valmisteli ja silloiset punavihreät hallituspuolueet eduskunnassa hyväksyivät, epäonnistui erittäin monelta osin. Se on ajanut hyvinvointialueiden lisäksi myös kunnat taloudelliseen ahdinkoon. Valtion raju velkakierre syveni.
Nykyinen hallitus estää kuntien valtionosuusleikkauksen ensi vuoden osalta pikaisella lainmuutosesityksellä, joka on jo eduskunnan käsittelyssä. Pysyvä leikkaus on välttämätöntä ja mahdollista estää ensi vuonna tehtävällä lainmuutoksella, jonka huolelliseen valmisteluun hallitus nyt viisaasti varasi riittävästi aikaa.
Hallitusohjelma sisältää myös kuntien valtionosuus- ja verotulojen tasausjärjestelmän kokonaisuudistuksen, joka toteutuu vuoden 2026 alussa. Se on poikkeuksellisen tärkeä uudistus. Sillä tasataan valtaviksi revenneitä kuntien välisiä eroja. Näistä kertoo karuimmin mm. se, että ensi vuonna Kauniaisten tuloveroprosentti on 4,4, Helsingin 5,3 ja Laukaan 9,9.
Orpon hallituksen vastuulla on Marinin hallituksen virheiden korjaaminen. Siinä on vaativa työmaa. Niin suureen kriisiin Suomi on ajautunut.
&nbsp;

Kankaanniemi: Vääriä väitteitä Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen esittämän ilmastolain paisuttavan erityisesti pienten kuntien hallintoa ja kuluja kohtuuttomasti. Lain tavoitteena on vauhdittaa ilmastotyötä sellaisissa kunnissa, joissa ilmastotyö ei ole vielä käynnistynyt tai edennyt pitkälle. Perussuomalaiset esittivät lakiehdotuksen hylkäämistä ympäristövaliokunnassa.

&#8211; Hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä pienten kuntien resurssit pienenevät entisestään, ja laki koskisi erityisesti näitä pienempiä kuntia. Mistä tarvittavat varat tähänkin uudistukseen saadaan – veronmaksajien kukkaroista vai otetaanko lisää lainaa? kysyvät kansanedustajat Petri Huru, Sheikki Laakso, Rami Lehto ja Jouni Kotiaho.
Asiantuntijat samoilla linjoilla
Esityksessä on kysymys velvoitteesta huomioida ilmastosuunnitelma kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa. Nykyisellään edellä mainituista säädetään ainoastaan kuntalaissa.
&#8211; Useat asiantuntijat olivat perussuomalaisten kanssa samoilla linjoilla siitä, että esimerkiksi kuntastrategiasta ei tule määrätä missään muussa laissa kuin kuntalaissa, jotta vastuut pysyvät selkeinä. Hallituspuolueet eivät tästä olleet kiinnostuneita, vaan lisäävät entisestään ilmastobyrokratiaa seurauksista huolimatta, kansanedustajat kritisoivat.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Kuntien hallintoa paisutetaan ilmastobyrokratialla

Eduskunta käsitteli keskiviikkoisessa täysistunnossaan valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaiset jätti asiaan 30 lausumaa sisältävän vastalauseensa.

&#8211; Julkisen talouden suunnitelma ei sisällä kovin konkreettisesti keinoja tai edes tavoitteita julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Julkisia menoja ei ole uskallettu laittaa tärkeysjärjestykseen, vaikka tiedämme, että se on ennemmin tai myöhemmin edessä, totesi kansanedustaja Jari Koskela puheenvuorossaan.
Suomalaisten veroeuroja valuu maailmalle
Koskela korosti, että koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuvat kasvavat kustannukset ovat monin paikoin perusteltuja ja niillä on puoluekentän laaja tuki. Sen sijaan hän kritisoi hallitusta kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia aitoja taloutta tasapainottavia toimia.
&#8211; Hyvinvointialueuudistus, oppivelvollisuuden pidentäminen ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat pysyviä tai kohtuuttomia kustannuksia, ja niiden positiivinen vaikutus talouteen on vähintäänkin erittäin epävarmaa.
Koskela tuskaili myös, että kalliiden uudistusten ja niin kutsuttujen tulevaisuusinvestointien lisäksi hallitus on sitonut suomalaisten veronmaksajien rahoja erilaisiin yhteiseurooppalaisiin tulonsiirtomekanismeihin. Tulossa oleva sosiaalinen ilmastorahasto siirtää sosiaalipoliittista valtaa unionille ja sen voidaan katsoa vievän EU:ta entistä syvemmälle kohti epäsymmetristä tulonjakounionia. Tämä on eduskunnan viime vuonna hyväksytyn kannan vastaista.
Kuntataloudella edessä kovat ajat
Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan kuntatalouden vahvistamiseksi on tärkeää, että kunnat toteuttavat laajan itsehallintonsa puitteissa tuottavuutta ja elinvoimaa lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Mietinnön mukaan kunnilta odotetaan valmiutta sopeuttaa palvelutuotantoaan palvelutarpeen muuttuessa.
&#8211; Kuntien tehtäväkenttää todennäköisesti joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Tämä johtanee siihen, että kuntien tehtäviä joudutaan karsimaan ja tehokkuutta lisäämään, Koskela aprikoi.
Kuntatalous on ollut viimeiset pari vuotta todellisuutta parempi ylimitoitettujen koronatukien vuoksi. Koskela pelkää, että kohta on karu todellisuus edessä ja on epävarmaa, onko velkaantuneella ja inflaation kurittamalla valtiolla silloin enää resursseja pelastaa rahavaikeuksissa olevia kuntia.
Sotemäärärahat eivät riitä
Kuntien tehtävistä valtaosa siirtyy puolen vuoden päästä hyvinvointialueille. Alustavasti budjetoidut määrärahat eivät tule ollenkaan riittämään, sillä pelkästään palkkaharmonisointi maksaa paljon arvioitua enemmän.
Perussuomalaiset on vastalauseessaan esittänyt hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjaamista.
&#8211; On tärkeää pitää huolta, että sopeutusta ei tehdä hoitohenkilökuntaa vähentämällä. Se ei ole inhimillinen tapa hoitaa hoitoa tarvitsevia kansalaisiamme, Koskela sanoo.

Koskela kritisoi hallitusta kyvyttömyydestä taloutta tasapainottaviin toimiin – kalliit uudistukset ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia

Jokaisen Suomen kuntalaisen kaikki terveydenhuollon asiat siirtyvät kokonaan uuteen hallintoon, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii, ettei uudistus saa heikentää palveluja tai niiden saatavuutta.
&#8211; Hyvinvointialueuudistus ei itsessään lisää tekeviä käsiä, eikä lähipalvelutakuuta ole sisällytetty lakiin. Epäselvää on, missä terveysasemat ja vuodeosastot siirtymäajan jälkeen sijaitsevat ja millaisia palveluita niissä tarjotaan. Aito arkiasioiden toimivuus ja riittävät resurssit tulee varmistaa. Hyvinvointialueuudistus ei saa heikentää palveluita tai niiden saatavuutta.
Toimenpidealoitteessaan Reijonen vaatii, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin riittävän laajan seurannan ja vertailun järjestämiseksi siitä, miten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut toimivat eri hyvinvointialueilla. Tarvittaessa tulee tehdä muutoksia lainsäädäntöön, jotta jokaisella suomalaisella on mahdollisuus riittävän kattaviin ja oikea-aikaisiin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin asuinpaikasta riippumatta.
&nbsp;

Reijonen: Hyvinvointialueuudistus ei saa heikentää palveluita tai niiden saatavuutta  ﻿

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviossa esitettyjä määrärahoja enimmäkseen perusteltuina, mutta on huolissaan jatkuvasta menojen siirtämisestä kehysten ulkopuolelta ja hallituksen kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia taloutta tasapainottavia toimia.

Lisätalousarvio sisältää määrärahoja 2,3 miljardin edestä ja nostaa tämän vuoden nettolainanoton tarpeen noin 9 miljardiin. Valtion velka on vuoden lopulla kokonaisuudessaan näillä näkymin ainakin 138 miljardia.
&#8211; Lisätalousarvion tulopuolella on noin yksi miljardi, joka koostuu yhteisö- sekä ansio- ja pääomatuloverojen arvioitua suuremmasta saannosta. Tämä nousu on kuitenkin väliaikaista. Kasvanut verokertymä kertoo menneestä, ei nykyhetkestä saati tulevasta, huomauttaa Jari Koskela.
Energiakriisi suurena huolenaiheena
Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja energian hintojen nousun takia tehtäviin toimiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ollaan tekemässä ylimääräinen indeksitarkistus. Esimerkiksi kansaneläke nousee 24 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa 18 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti päivittäistavarakaupan hinnat ovat 6,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja lisää nousua on luvassa viimeistään syksyllä.
&#8211; Esitetyillä indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia. Kotitalouksilla on vastassaan ruoan hinnan nousun lisäksi samaan aikaan myös liikkumisen ja asumisen hinnan nousuja sekä energiatehokkuutta lisääviä asuntojen pakkoremontteja. Mistä pieni- ja keskituloisilla riittää raha tähän kaikkeen? Koskela kysyy.
Yhdessä asiassa Suomi ei seuraa muuta Eurooppaa
Muualla Euroopassa tehdään mittavia veronalennuksia polttoaineille. Veroja lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle. Koskelan mielestä on todella erikoista, että Suomi ei seuraa tässä muuta Eurooppaa. Poikkeava linja haittaa vain Suomen omaa kilpailukykyä.
&#8211; Nousevat energiakustannukset joudutaan joka tapauksessa ainakin osittain kattamaan kasvavilla toimeentulotukimenoilla. Järkevämpää olisi tehdä tuki suoraan veronalennuksilla, joilla olisi myös talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia dynaamisia vaikutuksia, ja ne helpottaisivat muidenkin kuin toimeentulotukea hakemaan pakotettujen elämää, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueuudistus parantaa vain puolueiden asemaa
Lisätalousarviossa esitetään myös rahoitusta hyvinvointialueiden valmisteluun. Esimerkiksi ICT-kustannuksiin on ehdotettu 150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistus näyttää lisäävän kustannuksia paljon enemmän kuin uudistusta suunniteltaessa ajateltiin.
&#8211; Miten tämä uudistus lopulta muuttaa sote-palveluita paremmiksi? Nyt nimittäin näyttää siltä, että uudistus on vain loputon rahareikä ja ainoat voittajat ovat puolueiden piirijärjestöt, joille valuu uutta puoluetukea. Miten tämä uudistus parantaa hoidon määrää ja laatua? Ei mitenkään. Tätä on syytä miettiä ja virheistä ottaa opiksi myös tulevia uudistuksia suunniteltaessa, Koskela ehdottaa.

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

hyvinvointialueuudistus

Kuntaliitto jatkaa kolmella johtajalla, perussuomalaiset vastusti – Kankaanniemi: Kun kaikesta joudutaan säästämään, on ylimitoitettu johtajakolmikko Kuntaliiton johdossa kohtuutonta

Kansanedustaja Rami Lehtinen teki lakialoitteen ryhmärahan lopettamisesta: ”Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa pitää mielestäni kaikkien olla valmiita säästämään”

Kankaanniemi: Vääriä väitteitä Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa

Perussuomalaiset: Kuntien hallintoa paisutetaan ilmastobyrokratialla

Koskela kritisoi hallitusta kyvyttömyydestä taloutta tasapainottaviin toimiin – kalliit uudistukset ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia

Reijonen: Hyvinvointialueuudistus ei saa heikentää palveluita tai niiden saatavuutta

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

hyvinvointialueuudistus

Kuntaliitto jatkaa kolmella johtajalla, perussuomalaiset vastusti – Kankaanniemi: Kun kaikesta joudutaan säästämään, on ylimitoitettu johtajakolmikko Kuntaliiton johdossa kohtuutonta

Kansanedustaja Rami Lehtinen teki lakialoitteen ryhmärahan lopettamisesta: ”Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa pitää mielestäni kaikkien olla valmiita säästämään”

Kankaanniemi: Vääriä väitteitä Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa

Perussuomalaiset: Kuntien hallintoa paisutetaan ilmastobyrokratialla

Koskela kritisoi hallitusta kyvyttömyydestä taloutta tasapainottaviin toimiin – kalliit uudistukset ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia

Reijonen: Hyvinvointialueuudistus ei saa heikentää palveluita tai niiden saatavuutta ﻿

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

Reijonen: Hyvinvointialueuudistus ei saa heikentää palveluita tai niiden saatavuutta