Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ID-ryhmä

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon mielestä kehitysapu ei ole Suomen valtion ydintoimintaa ja siitä voidaan leikata. &#8211; Jos ihmisille tärkeistä palveluista leikataan ja he eivät saa tarvitsemiaan terveydenhoito- tai muita palveluita Suomessa, niin on aika kummallista, jos ulkomaille lapioitavaan veronmaksajien rahaan ei kajottaisi millään tavalla.

Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010130010.html">Vaaligrilli</a> alkoi tuikea savu tupruten. IS tuntui leipovan kuin käärmettä pyssyyn valtakunnallisen median hellimää kuvaa salaliitoista, perussuomalaisista sekä Jussi Halla-ahosta.
Kun media ihmettelee jotakin, kyse on journalismista. Kun perussuomalaiset ihmettelevät jotakin, kyse on median mukaan salaliitosta.
Twitterin vasemmalla laidalla
Ensimmäisenä aiheena olivat perussuomalaisten ministereiden taannoiset lausunnot. Halla-ahon mukaan kyse on ollut poliittista puheenvuoroista, eikä hän näe niissä ”mitään ihmeellistä”. Vapaaseen yhteiskuntaan kuuluu arvostelu &#8211; puolin ja toisin.
&#8211; Tämä on aika tavalla trumpilaisesta pelikirjasta lainattua, aika harvinaista sellaisessa tilanteessa, että kannetaan hallitusvastuuta, IS:n toimittaja väitti.
&#8211; Haluatko hieman täsmentää, mikä näissä kommenteissa oli niin huonoa ja vaarallista, että niihin pitäisi ottaa erikseen kantaa? Halla-aho joutui kysymään.
&#8211; Useammat ihmiset ajattelevat, että tällainen vihjailu potkuilla virkamiehille tai apulaisoikeuskanslerin ovat niinku oikeusvaltiota rapauttavaa käytöstä, toimittaja yritti.
&#8211; Tahtoo olla niin, että tietenkin tuolla Twitterin vasemmassa laidassa kaikki, mitä perussuomalaiset sanovat, on suoraan Trumpin pelikirjasta ja rapauttaa oikeusvaltiota. On aivan selvää, että oikeusvaltiossa ja sanavapauden vallitessa viranomaistoiminta on altista kritiikille ja siitä on sallittavaa ja jopa toivottavaa käydä julkisuudessa keskustelua, Halla-aho totesi.
Media ihmetteli itse gallupien puutetta
Seuraavaksi uppouduttiin uupuviin kannatuskyselyihin. Viimeisimmät presidenttiehdokkaiden suosiota mittaavat gallupit olivat ennakkoäänestyksen alkaessa joulun tienoilta.
Asiaa olivat tiettävästi ihmetelleet myös ”tarkemmin määrittelemättömät perussuomalaiset”.
&#8211; Monissa pääkirjoituksissa ja kolumneissa media on itse ihmetellyt sitä, että miksi Yle jättää yhden perinteisen gallupin väliin &#8211; eli tammikuun alun gallupin. Mutta sitten kun perussuomalaiset ihmettelevät samaa asiaa, se on salaliittoteorian lietsomista, Halla-aho ihmetteli.
Putinisteja kaikissa EU:n ryhmissä
Halla-aholta tiedusteltiin myös sitä, onko hän aina oikeassa. Näin ei IS:n mukaan ollut ainakaan vuonna 2019, kun perussuomalaiset liittyi Euroopan parlamentissa ID-ryhmään.
&#8211; Niillä tiedoilla ja siinä tilanteessa ID-ryhmään liittyminen ei ollut virhe. Ymmärsimme sen, että olemme monien ryhmään kuuluvien puolueiden kanssa täysin eri linjalla Venäjään liittyen, mutta maahanmuuttoon liittyvät kysymykset painoivat siinä kohdassa enemmän vaakakupissa.
&#8211; Mielestäni on aika mielenkiintoista se, että perussuomalaiset on ainoa puolue, jonka niskaan kaadetaan ikään kuin vastuu eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden tekemistä synneistä. Kaikissa Euroopan parlamentin ryhmissä on putinistisia puolueita, niin vasemmistoryhmissä kuin sosiaalidemokraateissa.
&#8211; Sen myönnän, etten pystynyt silloin 2019 realistisesti ennustamaan ja arvioimaan sitä, miten syvällä tässä putinistisessa hulluudessa monet silloiset yhteistyökumppanimme olivat, Halla-aho sanoi.
Haavistolle Afrikka tulee ensin
Halla-ahon mielestä kehitysapu ei ole Suomen valtion ydintoimintaa ja siitä voidaan leikata. Afrikkaan ja muualle vuosikymmenten aikana ”lapioitu lahjaraha” ei välttämättä ole tehnyt haluttua vaikutusta taistelussa länsimaille myönteisistä sieluista.
&#8211; Jos ihmisille tärkeistä palveluista leikataan ja he eivät saa tarvitsemiaan terveydenhoito- tai muita palveluita Suomessa, niin on aika kummallista, jos ulkomaille lapioitavaan veronmaksajien rahaan ei kajottaisi millään tavalla.
&#8211; Tottakai sieltä pitää leikata &#8211; ja sieltä pitää leikata ensimmäisenä.
&#8211; Minä ymmärrän sen, että Pekka Haavistolle ja vihreille Afrikka tulee ennen Suomea ja että afrikkalaisten etu tulee ennen suomalaisten etua, mutta tässä on perustavaa laatua oleva arvoero meidän ja vihreiden välillä.

Presidenttiehdokas Halla-aho: ”Tottakai kehitysavusta pitää leikata – ja sieltä pitää leikata ensimmäisenä”

Puoluehallituksen kokouksessa selonteon europarlamentin kuluneesta vaalikaudesta antanut perussuomalaisten eurokansanedustaja Teuvo Hakkarainen aikoo asettua ehdolle myös ensi kesän eurovaaleissa. Perussuomalaisten mepit Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner vastustavat parhaillaan käsiteltävänä olevaa ehdotusta meppien määrän lisäämisestä ja ylikansallisten vaalilistojen mahdollistamisesta Suomen edun vastaisena.

Perussuomalaisten eurokansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoi selonteossaan kesällä 2021 parlamentin käsittelyyn otetusta 55-ilmastopaketista, joka käsittää toistakymmentä ilmasto- ja energiapolitiikan lakiesitystä, joilla halutaan saavuttaa EU:n ilmastolain tavoitteet. Hakkarainen jätti muutosesityksiä lähes kaikkiin mietintöluonnoksiin päästökaupasta maankäyttösektoriin ja uusiutuvasta energiasta ilmastorahastoon, joissa hän yritti tarjota maltillisempia ratkaisuja ja lisätä joustoa toteutukseen.
&#8211; Parlamentti hyväksyi syksyn aikana myös yhteisen maatalouspolitiikan jättipaketin, joka sekin valjastettiin vihreän siirtymän työkaluksi. Budjetiltaan se on kolmannes EU:n kokonaisbudjetista, josta noin 40 % käytetään ilmastotoimien edistämiseen, Hakkarainen kertoi.
EU:n metsästrategia ohjaa komission työtä metsäpolitiikassa. Komissio haluaa metsät osaksi EU:n säädöskehikkoa, luoda puitteet metsänhoidolle ja päättää metsien hoidosta ja suojelusta jäsenmaiden puolesta.
&#8211; Lähdin siitä, että metsät ovat jäsenmaiden kansallisomaisuutta: osaamme hoitaa ne itse. Äänestyksessä parlamentin punavihreä enemmistö kuitenkin jyräsi, ja aika näyttää, oliko siinä Suomen metsävarojen kohtalon hetket.
Venäjän hyökkäys ja energiakriisi
Kevättä 2022 leimasivat Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energia-asiat. Kun kaasun tuonti Venäjältä katkesi, ja sähkön tukkuhinta on sidottu kaasun hintaan EU:n sisämarkkinoilla, myös sähkön hinta lähti nousukiitoon. Jäsenmaat joutuivat turvautumaan kansallisiin ratkaisuihin, kun komissio ei uskaltanut kajota EU:n sähkömarkkinamalliin sähkön hinnan madaltamiseksi.
&#8211; Paperitiikeri sai kyllä aikaan paljon päätöslauselmia Venäjästä ja riiteli sisäisesti kaasuputkista. Pakotepolitiikka ja Ukrainan tukeminen on jatkunut näihin päiviin, kuten tiedämme, Hakkarainen totesi.
Keväällä jatkui myös 55-paketin käsittely, jossa perussuomalaismepit Hakkarainen ja Laura Huhtasaari yrittivät puolustaa Suomen kansallista etua, toimivaltaa, elinkeinorakennetta ja kilpailukykyä. Kesän yllätyksenä ilmastopaketin kivijalka, päästökauppauudistus, kaatui parlamentin äänestyksessä. Myös EU:n ilmastorahasto ja hiilitullit jumiutuivat hetkeksi, mutta uuden kompromissin jälkeen nekin hyväksyttiin.
&#8211; Myös uudet polttomoottoriautot vuodesta -35 kieltävä esitys ja maankäyttösektoria säätelevä LULUCF hyväksyttiin.
EU:ssa puu ei uusiudu
Syksyllä 2022 parlamentti alkoi käsitellä ennallistamisasetusta. Esitys herätti alusta asti suurta huomiota, sillä se antaa aikaan sidottuja, velvoittavia tavoitteita ennallistaa suuri määrä taantuneita luontotyyppejä EU:ssa. Hakkarainen jätti valiokunnassa jälleen muutosesityksiä kohtuuttomiin tavoitteisiin ja aikatauluun, kustannuksiin, kansalliseen päätösvaltaan ja liikkumavaraan liittyen.
&#8211; Samaan aikaan ilmastopaketista käytiin jo trilogeja eli loppuneuvotteluja. Vielä viimeisiä parlamentin kantoja muodostettiin: esimerkiksi puuta ei katsottu uusiutuvaksi parlamentin äänestyksessä. Näin vähällä järjellä EU-päätöksiä tehdään! Hakkarainen hämmästeli.
Poliittinen ryhmä vaihtui
Kevään eduskuntavaaleissa Huhtasaari palasi Suomeen ja Pirkko Ruohonen-Lerner nousi varapaikalta mepiksi. Samalla perussuomalaiset vaihtoivat poliittista ryhmää ID:stä ECR-ryhmään osan ID-ryhmän jäsenistä suhtautuessa turhan kepeästi Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Ruohonen-Lerner sai paikan työllisyysvaliokunnassa. Hakkarainen sai jatkaa ympäristövaliokunnassa, mutta menetti varapaikan maatalousvaliokunnassa, jonka merkitys on koko ajan kasvanut.
&#8211; Kesäkuussa ennallistaminen kaatui valiokunnassa, mutta parlamentin kanta hyväksyttiin lopulta ilman mietintöä. Vaikka kanta on esitystä parempi ja taloudellisiin ja sosiaalisiin huoliin saatiin osin vastattua, pääongelmat ovat yhä olemassa.
&#8211; Myös EU:n yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa on päästy trilogeihin. Uudet säännöt tulevat muuttamaan sitä, miten tulijoita kohdellaan rajoilla, sijoitetaan EU:ssa ja palautetaan, Hakkarainen kertoi.
Latinalaisen Amerikan ja Keski-Amerikan EU-suhteista vastaavissa valtuuskunnissa Hakkarainen on matkustanut koronasulun päätyttyä Argentiinaan, Meksikoon, Costa Ricaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan.
&nbsp;

Europarlamentin asialistalla meppien määrän lisääminen ja ylikansalliset vaalilistat – Hakkarainen: Vastustimme ehdotusta Suomen edun vastaisena

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner siirtyy varasijalta Euroopan parlamenttiin Laura Huhtasaaren palatessa kotimaan politiikkaan perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Samalla perussuomalaiset vaihtoi myös europarlamenttiryhmää.

Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa ensimmäiselle varasijalle jäänyt Pirkko Ruohonen-Lerner palaa Euroopan parlamenttiin Laura Huhtasaaren siirtyessä Suomen eduskuntaan. Ruohonen-Lerner toimi perussuomalaisten edustajana europarlamentissa vuosina 2015-2019. Sitä ennen hän toimi perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2007-2015 Uudenmaan vaalipiiristä. Ruohonen-Lerner toimi myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 2011-2014.
Samalla perussuomalaiset <a href="https://twitter.com/ecrgroup/status/1645811462009663492?t=5YWP1rkp8C56AUpr6zwgcQ&amp;s=19">vaihtoi EU-parlamenttiryhmää</a> ID-ryhmästä Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmään (ECR), jonka jäsenenä perussuomalaiset toimi aiemmin EU-parlamenttikaudella 2014-2019. ECR:n jäseniin kuuluu muun muassa ruotsidemokraatit. Ruohonen-Lernerin kanssa perussuomalaisia europarlamentissa edustaa Teuvo Hakkarainen.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
It was a great pleasure to welcome Perussuomalaiset 🇫🇮 representatives Pirkko Ruohonen <a href="https://twitter.com/PirkkoRL?ref_src=twsrc%5Etfw">@PirkkoRL</a> and Teuvo Hakkarainen into the ranks of the ECR Group today.<a href="https://twitter.com/persut?ref_src=twsrc%5Etfw">@persut</a> <a href="https://twitter.com/NProcaccini?ref_src=twsrc%5Etfw">@NProcaccini</a> <a href="https://t.co/xLBtPmOegx">pic.twitter.com/xLBtPmOegx</a>
&mdash; ECR Group (@ecrgroup) <a href="https://twitter.com/ecrgroup/status/1645811462009663492?ref_src=twsrc%5Etfw">April 11, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Pirkko Ruohonen-Lerner Laura Huhtasaaren tilalle europarlamenttiin – europarlamenttiryhmä vaihtui

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra lähetti Helsingin Sanomiin vastakommentin lehden eiliseen pääkirjoitukseen. Suomen Uutiset julkaisee Purran kommentin kokonaisuudessaan.

Riikka Purran kirjoitus tarjoaa lisähuomioita ja selvennystä Helsingin Sanomien eiliseen pääkirjoitukseen, jossa HS vihjailee Euroopan kansallismielisten puolueiden poliittisten teemojen väitetyistä yhteyksistä Vladimir Putinin politiikkaan. HS luonnollisesti onnistuu kirjoittamaan myös perussuomalaiset mukaan tekstiin, mutta jättää Suomen ja Euroopan johtavien demaripoliitikkojen valtiojohtotasoiset Venäjä-kytkennät tyystin mainitsematta.
Eilisessä HS:n paperilehdessä julkaistussa versiossa lehti kutsuu omia inhokkipoliitikkojaan rotiksi. Sama rottavertaus oli hetken aikaa eilen myös jutun verkkoversion otsikossa, kunnes otsikko eilen yllättäen muuttui.
Ei tukea Venäjä-mielisille lausunnoille
Purra kirjoittaa, että perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei ole moitittavaa.
&#8211; Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (24.3.) otetaan värikkäästi kantaa Euroopan kansallismielisten puolueiden ja perussuomalaisten Venäjä-politiikkaan. Jo ennen ID-ryhmän perustamista keväällä 2019 silloinen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho teki selväksi, ettei ID-puolueilla ole yhteistä ulkopolitiikkaa, vaan ryhmän puolueiden yhteiset nimittäjät ovat EU-federalismin vastustaminen, maahanmuuttokritiikki ja Euroopan kristillisen arvoperimän puolustaminen.
&#8211; Perussuomalaiset ei ole koskaan osoittanut tukeaan esimerkiksi Italian Legan tai Ranskan Kansallisen liittouman Venäjä-mielisille lausunnoille. ID-ryhmässä perussuomalaisten lähimmät yhteistyökumppanit ovat Tanskan kansanpuolue ja Viron Ekre, jotka jakavat perussuomalaisten näkemykset myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Purra huomauttaa.
Perussuomalaiset tuomitsee aggression
Perussuomalaiset on äänestänyt Euroopan parlamentissa tällä vaalikaudella kaikkien niiden parlamentin päätöslauselmien puolesta, jotka ovat tuominneet Venäjän aggression Ukrainassa ja muut maan kansainvälistä oikeutta loukanneet toimenpiteet.
&#8211; Suomalaisten meppien rintama ei ole ollut näissä Venäjä-äänestyksissä yhtenäinen, vaan sosialidemokraatteja ja keskustaa edustavat mepit ovat tietyissä Venäjä-päätöksissä äänestäneet tyhjää. Perussuomalaiset mepit ovat ajaneet ID:n sisällä muutenkin itsenäistä linjaa. Tämän voi jokainen tarkistaa Vote Watch Europe -sivuston ryhmäuskollisuustilastoista.
Perussuomalaisilla tiukka linja
Perussuomalaisten europarlamentaarikon Laura Huhtasaaren vuonna 2016 julkaisemat sodan uhkaan liittyvät twiitit eivät ole minkäänlainen osoitus Venäjän tukemisesta.
&#8211; Presidentinvaaleissa 2018 Huhtasaari oli ainoa ehdokkaista, joka piti Venäjää mahdollisena uhkana Suomelle. Suomessa on entisiä pääministereitä ja nykyisiä puoluesihteereitä, jotka ovat toimineet korkeapalkkaisissa töissä venäläisissä pankeissa tai konsultteina venäläisille energiayhtiöille.
&#8211; Kun perussuomalaiset jo vuosia sitten kritisoi venäläisten maakauppoja, kaksoiskansalaisuutta ja viisumivapauden toteuttamista, sai puolue vastaansa syytöksiä russofobiasta. Venäjä-politiikka ei ole teema, jossa perussuomalaisia voi vaatia tilille, sillä puolueen linja on aina ollut Venäjään johdonmukainen ja tiukka, Purra kirjoittaa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Rotista minä en voi sanoa mitään, koska en halua joutua käräjille. 
Sen totean, että HS ei nähnyt tarpeelliseksi julkaista kommenttiani tähän eiliseen pääkirjoitukseen. 
Kukaan ei saa läpi viestiä, joka rikkoisi lehden itsensä vaaliman narratiivin, vaikka kuinka väärän. <a href="https://t.co/MBo3fFDBFv">pic.twitter.com/MBo3fFDBFv</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1507234473422827522?ref_src=twsrc%5Etfw">March 25, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Artikkelia on muokattu 25.3.2022 klo 13.38 HS:n julkaisupäätöksen osalta. Purran lehdelle lähettämä kirjoitus on sittemmin julkaistu Helsingin Sanomissa.

Purra: Perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei moitittavaa

Viime heinäkuussa Euroopan komissio julkisti odotetun strategiapaperinsa EU:n uusi metsästrategia 2030. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Teuvo Hakkarainen on Identiteetti ja Demokratia -ryhmänsä lailla huolissaan komission pyrkimyksistä astua jäsenmaiden tontille metsäpolitiikassa.

&#8211; Komissio ei kunnioita toissijaisuusperiaatetta eikä EU:n perussopimuksiin kirjattua toimivallan jakoa, ympäristövaliokunnan lausuntoa metsästrategiasta laatimassa oleva perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen toteaa.
Lausunto on jatkoa vaalikauden alkupuolella valmistuneelle oma-aloitemietinnölle, jossa Hakkarainen niin ikään toimi ID-ryhmän varjoesittelijänä.
&#8211; Olen puheissani ja mepin toimissani tuonut toistuvasti esiin Suomen asiaa: sitä, että metsät ovat maamme elinvoiman lähde, ja osaamme hoitaa ne itse! Hakkarainen painottaa.
Suomen metsiä ei saa sosialisoida EU:lle
Komissio katsoo unionin alueen metsiä lähinnä ilmastopolitiikan näkökulmasta ja osana yhteisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Perussuomalaisille tämä ei käy: metsät ovat kansallisomaisuutta eivätkä miltään osin sosialisoitavissa EU:lle.
&#8211; Komission ei pidä nyt eikä tulevaisuudessa määritellä mitään metsänhoitotapoja kestäviksi tai kestämättömiksi ja siten kytkeä metsiämme osaksi EU:n säädöskehikkoa, Hakkarainen selvittää. Suomella on jo oma metsänkäyttösuunnitelmansa, joka huomioi myös ympäristönsuojelun.
&#8211; Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta, vaan EU tarvitsee metsiämme, meppi kiteyttää.
Metsäala ei kaipaa myöskään hallinnollista taakkaa
Hakkarainen aikoo puolustaa metsästrategianeuvotteluissa jäsenmaiden toimivallan lisäksi eurooppalaisen kilpailukyvyn säilyttämistä metsäsektorilla sekä tuoda esiin metsien monipuolisen käytön erilaisia myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan.
&#8211; Hallinnollista taakkaa metsäalalle ei myöskään tarvita, mutta juuri sitä EU osaa tuottaa parhaiten, komission suunnitelmista huolestunut europarlamentaarikko sanoo.
&nbsp;

Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta

Italian kannatusmittauksissa pitkään kärkipaikalla olevan Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini haluaisi Euroopan parlamentin EU-kriittiset ryhmät yhden sateenvarjon alle, <a href="https://www.euractiv.com/section/politics/short_news/salvini-gathers-the-best-illiberals-in-new-eu-parliament-group/">Euractiv uutisoi</a>. Tällaisesta ryhmästä tulisi kolmanneksi suurin ryhmä, mikä näkyisi esimerkiksi valiokuntapaikkojen jaossa.

Liitto kuuluu Identiteetti ja demokratia -ryhmään (ID). Ryhmään kuuluu myös perussuomalaiset. Matteo Salvini tähyilee yhtä ryhmää ECR:n kanssa.
<a href="https://www.politico.eu/europe-poll-of-polls/european-parliament-elections-2019/">Kannatusmittausten</a> valossa yhditetystä ryhmästä tulisi toiseksi suurin ryhmä. EPP-ryhmästä eronut Unkarin Fidesz-puolue voisi Salvinin mielestä hyvin liittyä yhteiseen ryhmään.
Parlamenttiin ratkaiseva voima
Yhteisellä ryhmällä olisi suuren kokonsa vuoksi enemmän vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
&#8211; On tullut aika yhdistää parhaat näistä kolmesta ryhmästä ja muodostaa ratkaiseva voima Euroopan parlamenttiin, Salvini totesi.
&#8211; Eurooppa ei ole Euroopan unioni. Eurooppa ei ole euro. Se on miljoonat eurooppalaiset.
ECR pohtii uutta ryhmää
Muutama ECR-ryhmään kuuluva puolue keskusteli uuden ryhmän muodostamisesta ja nykyisen ryhmän nykytilasta. ECR:n tavoitteet ovat niin ikään laajentaa vaikutusvaltaansa Euroopan parlamentissa.
&#8211; Tavoitteemme on luoda suuri keskusta-oikeistolainen voima Euroopan parlamenttiin. Se pystyisi patoamaan EU:n nykyisen kehityssuunnan; mikä on erittäin liberaali, erittäin politisoitunut, täynnä kaksoisstandardeja ja sopimusrikkomuksia, nimetön puolalaisen Laki ja oikeuspuolueen politiikko kertoi.

Matteo Salvini haluaisi yhdistää EU-kriittiset europarlamenttiryhmät – tähtäimessä kolmanneksi suurin ryhmä

Euroopan parlamentin Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) ei hyväksy sitä, että Turkki on edelleen virallisesti ehdokas Euroopan unionin jäseneksi.

&#8211; EU:n tekemä ehdokkuuden hyväksyminen oli valtava virhe. Ensinnäkin: Turkki ei ole eurooppalainen maa. Se ei myöskään ole demokratia: Erdoganin hallinto vainoaa vähemmistöjä ja rikkoo sananvapauden periaatetta. Koska EU:n sisällä ei ole enää sisärajoja, Turkin liittyminen johtaisi valtavaan ja hallitsemattomaan muuttovirtaan Eurooppaan, ryhmän sivuilla todetaan.
Vaara useiden jäsenmaiden turvallisuudelle
ID-ryhmän mukaan tilanne pahenee entisestään.
&#8211; Turkki uhkaa EU:n jäsenvaltioiden, kuten Kreikan ja Kyproksen, turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Erdogan tukee myös islamistisia terroristiryhmiä Syyriassa, Irakissa, Vuoristo-Karabachissa, Libyassa jne.
&#8211; Erdoganin hallinnon hyväksymiä provokaatioita ei pitäisi palkita jatkamalla loputtomia ja turhia liittymisneuvotteluja Turkin kanssa. Siksi Euroopan parlamentin Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) haluaa näiden neuvottelujen päättyvän. Myös liittymistä edistävä EU:n rahallinen tuki Turkkiin olisi lopetettava.
Turkki uhitteli siirtolaisvyöryllä
Euroopan parlamentin ID-ryhmään kuuluva jäsen Laura Huhtasaari esitti unionille jo viime vuoden maaliskuussa, että se lopettaisi kaikki Turkille myönnettävät taloudelliset avustukset ja harkitsisi kauppapoliittisten pakotteiden langettamista, jos maa ei lopeta uhitteluaan.
&#8211; Turkin autoritäärinen presidentti Erdogan yrittää kiristää EU:lta lisää rahaa ja ulkopoliittisia myönnytyksiä käyttämällä maassaan oleskelevia maahanmuuttajia hybridiaseena Eurooppaa vastaan. Turkin presidentti on vihamielisellä toiminnallaan osoittanut olevansa epäluotettava kumppani EU:lle, Huhtasaari totesi.
Kriisi Turkin ja Kreikan rajalla oli reilu vuosi sitten vakava, kun kymmenet tuhannet ihmiset lähtivät liikkeelle tavoitteenaan päästä EU:n alueelle. Suuri osa Kreikan rajalle saapuneista ihmisistä oli Turkissa pidempään oleskelleita nuoria miehiä, muun muassa Afganistanista, jotka olivat tulleet paikalle bussien tai taksien kuljettamina.
ID-ryhmän vetoomuksen EU:n ja Turkin välisten jäsenyysneuvotteluiden lopettamiseksi voi käydä allekirjoittamassa <a href="https://fi.idgroup.eu/ei_turkin_eu_jasenyydelle">täällä</a>.
&nbsp;

ID-ryhmä

Presidenttiehdokas Halla-aho: ”Tottakai kehitysavusta pitää leikata – ja sieltä pitää leikata ensimmäisenä”

Europarlamentin asialistalla meppien määrän lisääminen ja ylikansalliset vaalilistat – Hakkarainen: Vastustimme ehdotusta Suomen edun vastaisena

Pirkko Ruohonen-Lerner Laura Huhtasaaren tilalle europarlamenttiin – europarlamenttiryhmä vaihtui

Purra: Perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei moitittavaa

Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta

Matteo Salvini haluaisi yhdistää EU-kriittiset europarlamenttiryhmät – tähtäimessä kolmanneksi suurin ryhmä

ID-ryhmä: Tiukka ei Turkin EU-jäsenyydelle

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025