Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari haluaa EU:n kulukuurille turhaa hallintoa purkamalla. Keskeisin tavoite on juuri nyt tulonsiirtounionin lakkauttaminen. &#8211; Verovaroilla kerättyä yhteistä kukkaroa ei koskaan pitäisi antaa kenellekään muulle kuin omalle kansalle, muuten seurauksena on moraalikato, Huhtasaari sanoo.

Euroopan parlamenttiin keväällä valittu Laura Huhtasaari sanoo, että Euroopan kansallismielisten puolueiden EU-kriittinen ID-ryhmä on EU:n sisällä katsottu jopa vaaralliseksi.
&#8211; Kun ID-ryhmä lopulta saatiin aikaiseksi, niin se koettiin uhkana, koska me vastustamme EU-doktriinia ja liittovaltiokehitystä. Tällä hetkellä tilanne on se, että EU:ta halutaan tiivistää ja siirtää jäsenvaltioilta entistä enemmän toimivaltaa EU:lle, milloin minkäkin kriisin varjolla. Euroalueen loppuun saattaminen tarkoittaisi sitä, että EU:lle tulisi yhteinen valtiovarainministeriö, yhteinen budjetti, yhteiset velat ja lopputuloksena kollektiivinen kärsimys, Huhtasaari varoittaa.
ID-ryhmää syrjään vastuupaikoilta
Hän ja Teuvo Hakkarainen edustavat perussuomalaisia ID-ryhmässä, joka on 73 edustajallaan EU-parlamentin viidenneksi suurin ryhmä. Kansallismielisiä kohtaan suuntautunut paine realisoitui kesällä siten, että parlamentin äänestyksissä ID syrjäytettiin keskeisiltä vastuupaikoilta. Ryhmä jäi esimerkiksi ilman valiokuntien puheenjohtajuuksia ja varapuheenjohtajuuksia.
Huhtasaari paheksuu blokkaamista, jota hän pitää epädemokraattisena.
&#8211; Meille olisi kuulunut kaksi valiokuntien puheenjohtajuutta ja kahdeksan varapuheenjohtajuutta, mutta meidät eristettiin. EU-parlamentti syrji näin 21 miljoonaa ihmistä, jotka halusivat, että meidän äänemme kuuluu ja että me pääsemme vaikuttamaan.
EU:lta odotettava johdonmukaisuutta 
Huhtasaari jätti parlamentissa kirjallisen kysymyksen komissiolle liittyen Espanjan oikeusvaltiotilanteeseen. Huhtasaari tiedustelee komission valmiutta tutkia, onko Espanja rikkonut EU:n oikeusvaltioperiaatteita langettamalla kohtuuttoman ankarat vankeustuomiot Katalonian itsenäisyyskansanäänestyksestä vastuussa olleille henkilöille.
Huhtasaari muistutti, kuinka EU-komissio ja Euroopan parlamentti ovat aiemmin esittäneet huolensa Unkarin ja Puolan demokratian ja oikeusvaltion tilasta käynnistämällä perussopimusten mukaisen oikeusvaltiomenettelyn kyseisiä maita vastaan
&#8211; Katalonian tilanne johtuu pitkälti eurokriisistä. Se on hyvä esimerkki kollektiivisesta kärsimyksestä. Espanja on kärsinyt eurossa mukana olemisesta. Maan talous on kuihtunut ja nuorisotyöttömyys maassa on kasvanut. Vauras Katalonia on sitten joutunut maksajaksi. Kuitenkin esimerkiksi Baskimaan itsehallintoalue saa kerätä ja hallinnoida omat verovaransa itse. Katalonialla tätä oikeutta ei ole, ja eurokriisi on vain kärjistänyt tilannetta, Huhtasaari sanoo.
Hän lisää, että hänen tarkoituksensa ei ollut päällepäsmäröidä Espanjan sisäisiä asioita.
&#8211; Suomalaisena meppinä toin vain esille, että EU:lta on syytä odottaa johdonmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta jäsenvaltioitaan kohtaan. Jos kerran on lähdetty syynäämään kansallismielisten vallassa olevaa Unkaria ja Puolaa, niin sitten pitäisi kiinnittää huomiota myös Espanjan oikeuslaitokseen. Ei voi olla niin, että sillä ei ole mitään väliä mitä tehdään vaan sillä, kuka tekee.
Valta vaihtuu hitaasti
Huhtasaari on EU-parlamentissa täysjäsenenä afcossa, eli perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa. Lisäksi hän on varajäsenenä kansainvälisen kaupan sekä kansalaisvapauksien, oikeus- ja sisäasioiden valiokunnissa.
Huhtasaari sanoo, että hän pyrkii valiokunnissa nimenomaan vaikuttamaan lopputulokseen, mikä on toisinaan työlästä ja raskasta. EU-parlamentti tekee komission esityksistä päätöksiä yhdessä ministerineuvoston kanssa.
&#8211; Tosin täällä mennään enemmistön päätösten mukaan, joten asioiden muuttaminen voi olla hidasta. Demokratiassa valta vaihtuu aina hitaasti. Tällä hetkellä me olemme vastavirrassa, ja yritämme kääntää virran suuntaa. Vasta sen jälkeen on mahdollista ottaa ”homma haltuun” eri tavalla. Kuitenkin on jo nyt mahdollista luoda painetta EU:n sisällä ja tehdä vaihtoehtoisia esityksiä. Nyt on äärimmäisen tärkeää estää lisätoimivallan siirto jäsenvaltioilta EU:n keskushallinnolle.
Muut päättävät Suomen puolesta
Huhtasaari sanoo, että EU:ssa monella alueella kuitenkin halutaan lisätä määräenemmistöpäätöksiä, jolloin käytännössä Saksa, Ranska ja Italia saisivat päättää asioista.
&#8211; Onpa kyse sitten ympäristöverotuksesta, ilmastokriisistä tai maahanmuuttokriisistä, niin lopputulos on aina se, että toimivaltaa pitäisi siirtää lisää EU:lle. Jos kuitenkin otat tämän asian esille muiden Suomen puolueiden kanssa, niin vastaus on yleensä se, että Suomen ääni kuuluu paremmin, kun muut päättävät Suomen puolesta, Huhtasaari ihmettelee.
EU-varoja valuu väärinkäytöksiin
EU:n pääasiallinen tulonlähde on jäsenvaltioilta kerättävät jäsenmaksut. Muutamia vuosia lukuun ottamatta Suomi on ollut EU:n nettomaksaja, eli Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin unioni maksaa takaisin. Unionilla on myös painetta kasvattaa jäsenmaksujaan Brexitin myötä.
Europarlamentaarikkona Huhtasaaren eräs päätavoite on pyrkiä pistämään EU kulukuurille.
&#8211; EU on esimerkiksi merkittävä kehitysavun antaja. Niitäkin rahoja valuu väärinkäytöksiin, Huhtasaari huomauttaa, ja viittaa unionin syyttäjänviraston arvioon, jonka mukaan jäsenvaltiot menettävät vuosittain jopa 50 miljardia euroa arvonlisäveroja kansainvälisten petosten vuoksi.
Myös EU:n petoksentorjuntavirasto OLAF on kiinnittänyt huomiota EU-varojen laajaan väärinkäyttöön. 
Huhtasaaren näkemyksen mukaan EU:n hallintoa pitää purkaa ja samalla lakkauttaa turhia virastoja.
&#8211; Keskeisintä on kuitenkin tulonsiirtounionin lakkauttaminen: ei enää jatkossa nettosaajia eikä nettomaksajia. Siinä ei ole mitään järkeä, että Suomi maksaa esimerkiksi Romanian korruptiosta. Verovaroilla kerättyä yhteistä kukkaroa ei pitäisi antaa kenellekään muulle kuin omalle kansalle, muuten seurauksena on moraalikato.
Kansallismieliset hallitukseen jäsenmaissa
Huhtasaaren oman näkemyksen mukaan nykymuotoinen EU tulisi pidemmällä aikavälillä lakkauttaa kokonaan.
&#8211; Omassa visiossani EU olisi pelkkä kauppaliitto, eikä EU:ssa edes olisi komissiota tai EU-parlamenttia. Ministerineuvoston alla olisi virkamieskoneisto, joka katsoisi, miten kauppasopimukset toimivat, noudatetaanko niitä ja EU olisi siis itsenäisten valtioiden vapaakauppa-alue, joilla valtioilla olisi oma rahapolitiikka.
EU:n muuttaminen on mahdollista lähinnä vain perussopimuksien kautta, ja se edellyttää laajaa yhteistä tahtotilaa. Viime vuosina kansallismieliset puolueet ovat kuitenkin lupaavasti nostaneet kannatustaan eri puolilla Eurooppaa.
&#8211; Kansallismielisten pitäisi vielä omissa maissaan päästä hallitukseen, ja sitä kautta ministerineuvostoon nimittämään komissaarit, se olisi yksi realistinen reitti EU:n muuttamiseen, Huhtasaari sanoo.

Huhtasaari lakkauttaisi nykymuotoisen unionin kokonaan: ”EU:n pitäisi olla pelkkä kauppaliitto”

Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen arvelee, että kansallismielisten puolueiden ID-ryhmä saattaa jopa kasvaa seuraavan viisivuotiskauden aikana. Ryhmä on jo nyt parlamentin viidenneksi suurin. – Ryhmämme vastustaa haitallista maahanmuuttoa ja jäsenvaltioiden vastuiden lisäämistä. Näille teemoille on kasvavaa kannatusta myös oman ryhmämme ulkopuolella, Hakkarainen sanoo.

Euroopan parlamenttiin ensiyrittämällä noussut Teuvo Hakkarainen on tuonut Brysseliin mukanaan Mannerheimin patsaan ja Suomen lipun, jotka ovat hänen työhuoneensa ikkunalaudalla. Hakkaraisen mukaan ne muistuttavat siitä, että Suomen ei pidä jäädä enempää EU:n määräysvallan alle.
&#8211; EU pyrkii jatkuvasti kasvattamaan omaa valta-asemaansa, vaikka oikeasti EU:n toimivalta on vain lainassa jäsenvaltioilta. EU:n kehityskulku kohti liittovaltiota voidaan vielä pysäyttää, ja haluan myös itse olla mukana sitä tekemässä, Hakkarainen kertoo Brysselin parlamenttirakennuksessa sijaitsevassa työhuoneessaan.
Maataloustuista päätettävä kansallisesti
Hakkarainen nostaa ensinnä esille Suomen maa- ja metsätalouspolitiikan, jonka osalta päätösvaltaa on vähitellen kasautunut entistä enemmän Brysseliin. Hakkaraisen pidemmän tähtäimen tavoitteena on muun muassa palauttaa maataloustuista päättäminen takaisin kansalliseen päätösvaltaan.
&#8211; Suomen pohjoinen sijainti puoltaa erityistukea suomalaisille tuotteille, että niiden tuotanto pysyy jatkossakin kotimaassa. Suomen ruoka on huippulaadukasta ja puhdasta, joten sen saatavuus tulee turvata jatkossakin. Jos me annamme ajaa kotimaisen tuotannon alas, niin sitä ei enää saada takaisin, Hakkarainen sanoo. 
Suomen metsäosaamisesta ei tiedetä EU:ssa
Kuten eduskunnassa, myös EU:ssa keskeinen osa edustajan työstä tehdään valiokunnissa, joissa käsitellään ja laaditaan mietintöjä lakialoitteista. Hakkarainen sanoo, että hän sai ne valiokuntapaikat, mitkä halusikin. Nyt hän on jäsenenä ympäristövaliokunnassa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa.
Suomen metsäosaamisesta ei tiedetä EU:ssa
Hakkarainen on asettanut erääksi keskeiseksi tavoitteekseen nostaa esille syvällisempää maa- ja metsätaloudellista tietotaitoa, paremman päätöksenteon pohjaksi. Hakkaraisen mukaan EU:ssa ei ole kovinkaan syvällistä tietoon perustuvaa metsäpoliittista osaamista.
&#8211; Ympäristövaliokunnassa kärkenä näyttää olevan vihervasemmistolainen suojelupolitiikka. Yleinen käsitys on se, että Suomessa hakataan metsät loppuun. Siitä ei ole tietoa, kuinka Suomessa tosiasiassa uudistetaan ja hoidetaan metsää. Meillä on Suomessa maailman paras metsähoidon osaaminen. Osoitukseksi siitä kelpaa sekin, että luonnon monimuotoisuus on meillä onnistuttu säilyttämään.
Ympäristövaliokunta uudelle vierailulle Suomeen
Hakkarainen muistuttaa, että Suomessa metsien kasvu ylittää kirkkaasti hakkuiden määrän, joten samalla myös Suomen hiilinieluvarastot kasvavat.
&#8211; Metsien runsas kasvu ja hyvinvointi on osoitus suomalaisten ammattitaidosta ja siitä, että meillä on jo satoja vuosia panostettu metsänhoitoon. Sen sijaan monessa muussa EU-jäsenvaltiossa metsäalueita on hakattu paljon loppuun eikä metsien uudistamista ole osattu tehdä kestävästi.
&#8211; Täältä EU:sta on aiemmin tehty valiokuntatason vierailuja Suomeen, mutta vieraille on näytetty vain hakkuualueita eikä sitä koko prosessia, miten Suomessa uudistetaan metsää ja miten se saadaan kasvamaan nopeasti. Yritänkin itse tuoda ympäristövaliokunnassa esille paremmin tätä kokonaisuutta. Kutsun myös valiokunnan uudelle vierailulle Suomeen, Hakkarainen sanoo.
Kansallismielisten linja on yhtenäinen
Hakkarainen sekä perussuomalaisten toinen europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kuuluvat kesällä perustettuun Euroopan kansallismielisten puolueiden ID-ryhmään. Mukana on kaikkiaan 73 edustajaa, joten ID on viidenneksi suurin ryhmä 751-paikkaisessa parlamentissa.
Tällä hetkellä meneillään on eräänlainen suvantovaihe, sillä uusi komissio ei ole vielä aloittanut tehtävässään. Hakkarainen sanoo, että yhteistyö ID-ryhmässä on sujunut hyvin. Hakkaraisen mukaan ryhmä saattaa jopa kasvaa parlamentin viisivuotiskauden aikana.
&#8211; Euroopan kansallismielisten puolueiden linja on melko yhtenäinen. Myös ongelmat jäsenvaltioissa ovat samankaltaisia. Islamilaisesta maahanmuutosta johtuvat konfliktit ja haitat tosin ovat monissa maissa vielä laajempia kuin Suomessa. Ryhmämme vastustaa haitallista maahanmuuttoa ja jäsenvaltioiden vastuiden lisäämistä. Näille teemoille on kasvavaa kannatusta myös oman ryhmämme ulkopuolella.
Ei suuria odotuksia uudesta komissiosta
Komissio käyttää aloitevaltaa EU:ssa. EU-parlamentti ja ministerineuvosto yhteismenettelyllä käsittelevät ja hyväksyvät komission lakiesitykset. Hakkarainen sanoo, ettei hänellä ole suuria odotuksia uudesta komissiosta.
&#8211; Pelkään pahoin, että komissio haluaa tehdä Suomen kannalta uusia kipeitä ratkaisuja. Yhteisvastuuta halutaan lisätä ja puuttua niihin asioihin, mitä Suomessa jo nyt tehdään hyvin.
&#8211; Sanoisin, että pidemmällä aikavälillä EU ei voi kuitenkaan jatkaa taakanjaon, kiristyvien maksuvelvoitteiden ja muiden vastuiden tiellä. Jäsenvaltioiden kansalaisten sietokyvyn raja tulee varmuudella vastaan.
Euroopan ulkorajat kiinni
Vuoden 2015 siirtolaiskriisissä Eurooppaan saapui yli 1,2 miljoonaa ihmistä, yleisimmin turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneena. Muuttoliikkeen seuraukset ovat kaikkien tiedossa. Vaikka tulijamäärät ovatkin vähentyneet, tilanne ei ole täysin ohi. Yksi näkökulma asiaan on, että EU-alueella, myös Suomessa, oleskelee edelleen useita tuhansia henkilöitä joko laittomasti tai siitä syystä, ettei palautus kotimaahan onnistu.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut lähettää miljoonia syyrialaispakolaisia Eurooppaan, jos Euroopan maat esittävät kritiikkiä Turkille Syyrian miehittämisestä. Hakkaraisen mukaan EU:ssa ei ole valmiutta löytää toimivaa ratkaisua, mikäli kriisi eskaloituu uudestaan.
&#8211; EU-tasolla ei ole mitään yhteistä tahtotilaa. Jos kriisi alkaa uudestaan, EU on hampaaton, kuten edelliselläkin kerralla. Kyky tehdä päätöksiä, tarvittaessa raskaitakin, kriisin edessä puuttuu kokonaan.
&#8211; Jäsenvaltiot saattavat sitten joutua tekemään omia ratkaisujaan. Suomessa pääministeri Antti Rinne tunnetusti on valmis ottamaan lisää turvapaikanhakijoita rajan yli, Hakkarainen varoittaa.
Hakkaraisen mukaan ainoa ratkaisu olisi sulkea Euroopan ulkorajat kokonaan.
&#8211; Mitään muuta mahdollisuutta ei ole. Kun etukäteen on tiedossa, että tänne ei voi tulla, niin paine Eurooppaa kohtaan laskee vähitellen. Olen kuitenkin melko varma, ettei nykyisellä EU:lla riitä kanttia tällaisiin päätöksiin, Hakkarainen sanoo.

Hakkaraisen mielestä EU ei voi jatkaa taakanjaon tiellä: ”Kansalaisten sietokyvyn raja tulee vastaan”

Jussi Halla-aho totesi Kultaranta-keskusteluissa, että turvallisuuden luominen ja ylläpitäminen ei välttämättä tarkoita aktiivista asioiden tekemistä vaan sitä, että pyritään torjumaan uhkia, jotka konkreettisesti vaikuttavat ihmisten tai yhteiskunnan turvallisuuteen.

Europarlamenttiin on syntynyt uusi kansallismielisten ja EU-kriittisten edustajien ryhmä nimeltä Identiteetti ja demokratia (ID). Ryhmä kertoi perustamisestaan torstaina.
Presidentti Sauli Niinistön isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta kysyttiin, millä tavalla uusi ryhmä rakentaa turvallisuutta ja yhtenäisyyttä.
Halla-aho sanoi, että laajemmin on varmasti olemassa filosofisia näkemyseroja siitä, mitä turvallisuus on.
&#8211; Itse näkisin, että turvallisuuden luominen ja ylläpitäminen ei välttämättä tarkoita aktiivista asioiden tekemistä vaan sitä, että pyritään torjumaan sellaisia tekijöitä ja uhkia, jotka konkreettisesti vaikuttavat ihmisten tai yhteiskunnan turvallisuuteen.
&#8211; Kansallismielisiä puolueita ja perussuomalaisia on arvosteltu siitä, että olemme keskittyneet valittamaan tai osoittamaan ongelmia sen sijaan, että tarjoaisimme positiivisia visioita. Itse näkisin pikemminkin niin, että me luotamme ihmisten kykyyn luoda omia positiivisia visioitaan.
&#8211; Me ajattelemme, että yhteiskunnan tehtävä on poistaa esteitä, kuten turvallisuuteen liittyviä ongelmia, jotka estävät ihmisiä toteuttamasta omia positiivisia visioitaan. Maahanmuutto lienee kaikkein konkreettisin, joskaan ei ainoa esimerkki uhkakuvista, Halla-aho totesi.
Vapaa liikkuvuus mahdollistaa rikollisuutta
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan keskeinen tulevaisuuden uhka on ilmastonmuutos ja siitä aiheutuva paine siirtyä Eurooppaan.
&#8211; Minun mielestäni ratkaisu ei ole se, mitä Jussin porukka esittää, eli rajoja eurooppalaisten valtioiden välille ja että annetaan väestön ikääntyä.
Halla-aho sanoi, että tavalliset suomalaiset kyllä arvostavat vapaan liikkuvuuden mahdollistavaa Schengen-järjestelmää.
&#8211; Samaan aikaan on kuitenkin nähty, että Schengen tarjoaa uusia mahdollisuuksia turvapaikkashoppailuun ja rajat ylittävään rikollisuuteen. Tämän vuoksi monet maat ovat käyttäneet Schengeniin sisältyvää mahdollisuutta palauttaa sisärajavalvonta tilapäisesti käyttöön.
&#8211; Tämä johtui siitä valtavasta poliittisesta paineesta, jonka siirtolaiskriisi aiheutti äänestäjien keskuudessa syksyllä 2015 ja siitä eteenpäin, Halla-aho muistutti.
Schengen menetetään, jos sitä ei muuteta
Vaalitulokset ympäri Eurooppaa sekä useat kyselytulokset ja tutkimukset osoittavat, että eurooppalaiset kaipaavat turvallisuutta ja tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Rinne halusi haastoi Halla-ahoa, joka nosti esille sisärajojen valvonnan palauttamisen.
&#8211; Jos 100–200 miljoonaa ihmistä lähtee Afrikasta liikkeelle ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun seurauksena, niin pistetäänkö me rautaa rajalle ja estetään kenenkään tulemasta? Mitä meidän pitää tehdä? Rinne kysyi
Halla-aho vastasi, että Schengen-järjestelmää pitäisi uudistaa niin, että laittoman siirtolaisuuden torjunnasta tulisi laillinen peruste palauttaa sisärajavalvonta ilman tiukkoja määräaikoja, jonka umpeuduttua sisärajavalvonnasta pitää luopua.
&#8211; Jos Schengenistä tulee laittoman maahanmuuton ja muuttoliikkeen mahdollistaja, niin silloin me menetämme Schengen-järjestelmän, koska sen legitimiteetti (yleinen hyväksyttävyys) ihmisten silmissä murenee, Halla-aho sanoi.
Afrikkalaisten on ratkaistava itse omat ongelmansa
Halla-aho korosti, että elintasosiirtolaisuuden juurisyihin on puututtava
&#8211; Pitää pyrkiä edistämään sellaisia olosuhteita Afrikassa ja Lähi-idässä, että ihmisillä ei olisi pakkoa lähteä etsimään parempaa elämää Euroopasta. Samalla on kuitenkin oltava realisti: ei Eurooppa voi rakentaa afrikkalaisille hyvinvointivaltioita tai luoda sinne työpaikkoja. Kyllä Afrikan on löydettävä omiin ongelmiinsa afrikkalaisia ratkaisuja.
&#8211; Jos ymmärsin oikein, ratkaisusi on Schengen-järjestelmän kehittäminen niin, että rajat voidaan laittaa kiinni. En kyllä näe semmoista Eurooppaa järkevänä tulevaisuuden näkökulmasta, Rinne sanoi Halla-aholle.
Rajavalvonta ei sulje rajoja kaikilta
Halla-aho huomautti, että ei rajavalvonta tarkoita samaa kuin se, että raja on kiinni.
&#8211; Rajavalvonta tarkoittaa sitä, että rajan yli pääsee ihmisiä, joilla on rajan ylittämiseen oikeuttavat asiakirjat. Esimerkiksi Iso-Britannia ei kuulu Schengeniin eikä ole koskaan kuulunutkaan siihen. Ei se ole estänyt liikennettä kanaalitunnelissa Ranskan ja Ison-Britannian välillä, Halla-aho huomautti.

Halla-aho: Schengen-järjestelmää pitäisi uudistaa niin, että laittoman siirtolaisuuden torjunnasta tulisi laillinen peruste palauttaa sisärajavalvonta

ID

Huhtasaari lakkauttaisi nykymuotoisen unionin kokonaan: ”EU:n pitäisi olla pelkkä kauppaliitto”

Hakkaraisen mielestä EU ei voi jatkaa taakanjaon tiellä: ”Kansalaisten sietokyvyn raja tulee vastaan”

Halla-aho: Schengen-järjestelmää pitäisi uudistaa niin, että laittoman siirtolaisuuden torjunnasta tulisi laillinen peruste palauttaa sisärajavalvonta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025