Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ihmisoikeussopimukset

Suomen itärajan tilanne on kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Itärajan tuntumassa asuva Ilpo Heltimoinen nostaisi rajamaakuntien asiaa esille europarlamentissa.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen asuu itärajan tuntumassa Lappeenrannassa ja tuntee rajamaakuntien tarpeet. Miehellä on vuosien kokemus EU:n päätöksenteosta, sillä hän on toiminut Euroopan alueiden komitean jäsenenä vuodesta 2017.
– Uskon, että laaja ja pitkä kokemukseni luo vahvan pohjan edistää Suomen ja rajamaakuntien etua EU:ssa, varsinkin EU:n itärajaan liittyvissä kysymyksissä. Mottoni on Suomen puolesta aina ja joka päivä, Heltimoinen sanoo.
Hän on Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu. Euroopan alueiden komitean pyynnöstä Heltimoinen laatii parhaillaan virallista lausuntoa EU:lle.
– Lausunnon teemana on etsiä uusia keinoja, joilla Euroopan unioni voisi paremmin tukea taloudellisia sokkeja kohdanneita alueita. Erityisesti Itä-Suomi on kärsinyt taloudellisesti Ukrainan sodan seurauksista.
Suomi-kuvaa vahvistettava
Heltimoisen mielestä suomalaisen mepin tärkein tehtävä on ajaa Suomen etua ja edistää toissijaisuusperiaatetta eli päätöksentekoa mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– Mikäli minut valitaan europarlamenttiin, ajan paikkaperusteista politiikkaa, joka antaa alueille enemmän mahdollisuuksia toteuttaa Euroopan unionin yhteisiä tavoitteita paikallisesti toimivammilla keinoilla, Heltimoinen lupaa.
Hän haluaa antaa EU:n yksilökohtaisten määräysten sijaan alueille ja kunnille vapaammat kädet keinojen suhteen.
– Jäsenvaltioiden suvereniteettia tulee kunnioittaa, samoin toissijaisuusperiaatetta, eli päätökset pitää aina tehdä niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista, Heltimoinen sanoo.
Heltimoisen mukaan Suomi ei kykene edistämään kansallista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hänestä Suomen tulisi tehdä enemmän kokonaisvaltaista edunvalvontatyötä yli organisaatiorajojen.
– Asenteen tulisi olla, että ”jokainen Brysselin koneessa tietää Suomen kannan ja kuinka sitä pitää edistää”. Haluaisin maksimoida Suomen vaikutusvallan Brysselissä tiiviimmän yhteistyön keinoin, Heltimoinen linjaa.
Sodan vaikutus huomioitava
EU:n pitää Heltimoisen mielestä ottaa huomioon Kaakkois-Suomen geopoliittinen asema Venäjän naapurina, sillä nykytilanne vaikuttaa Kaakkois-Suomen talouteen.
– Venäjän hyökkäyssodan takia Kaakkois-Suomessa ei voida hyödyntää esimerkiksi tuulienergiaa, raja-alueille aikaisemmin kohdennettuja EU-tukia, raaka-aineiden tuontia Venäjältä, itärajan ylittävää turismia eikä teollisuuden tarvitsemaa kulkureittiä, Saimaan kanavaa, Heltimoinen luettelee.
Heltimoisen mukaan EU:n tulee tunnistaa ja tunnustaa erilaisten taloudellisten sokkien vaikutus kokonaisturvallisuuteen varsinkin itärajalla.
– On luotava uusia tapoja varmistaa itärajan elinvoima eli EU:n ulkoraja. Ilman elinvoimaa heikkenee myös kokonaisturvallisuus, Heltimoinen huomauttaa.
Turvapaikanhaku lähelle lähtömaita
Hänestä EU:n maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kehittää niin, että eritysosaajat pääsevät helposti töihin EU-alueen yrityksiin ja turvapaikanhaku viedään niin lähelle lähtömaita kuin mahdollista.
– EU:n tulee olla aktiivinen ja ottaa johtava rooli ihmisoikeussopimusten uudistamiseksi liittyen turvapaikanhakuun. Voimassa olevat ihmisoikeussopimukset on tehty toisenlaiseen maailmaan, eikä niissä tunnisteta muun muassa välineellistettyä turvapaikanhakua, Heltimoinen toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen: ”Suomen puolesta aina ja joka päivä”

Europarlamentin täysistunnossa Strasbourgissa käytiin myöhään tiistai-iltana keskustelu otsikolla Viimeaikaiset tapahtumat Suomen ja Venäjän välisellä EU:n ulkorajalla ja tarve noudattaa EU:n oikeutta.

Europarlamentaarikkojen pitämistä puheista yli puolet oli suomalaisten. Myös Teuvo Hakkarainen (ps/ECR) osallistui keskusteluun.
&#8211; Nämä ihmisoikeussopimukset on tehty sellaisille ihmisille, jotka eivät kunnioita kenenkään ihmisoikeuksia. Venäjä ei välitä mistään sopimuksista mitään, kuten toiminta Suomen rajalla osoittaa.
Uhka ei ole muuttunut, eikä muutu
Hakkarainen ei usko, että muutos parempaan olisi mahdollinen itänaapurissamme.
&#8211; Toistakymmentä kertaa Suomen tunnetun historian aikana Venäjä on käynyt suomalaisten kimppuun. Mikään ei siis ole muuttunut, eikä muutu. Uhka on ikuinen. Diktatuuri on ikuinen siinä maassa. Pyöveliä vain vaihdetaan välillä. Aivopesty kansa ei kykene kaatamaan tsaarejaan tässä maassa.
Venäjä kunnioittaa vain voimaa
Puheensa lopuksi Hakkarainen kertoi kannattavansa voimatoimia.
&#8211; Venäjä kunnioittaa vain voimaa, siksi niille pitää vastata samalla mitalla. Sinisilmäisyyden aika on ohi. Yhteistyö pitää lopettaa Venäjän kanssa totaalisesti.

Hakkarainen: ”Ihmisoikeussopimukset on tehty sellaisille ihmisille, jotka eivät kunnioita kenenkään ihmisoikeuksia”

Viranomaisten mukaan Britanniaan tuli laittomasti kanaalin yli ainakin yhdeksäntoista terroristiepäiltyä viime vuonna. Osalla epäillyistä on kytköksiä Isis-terroristijärjestöön. Tulijoiden karkottaminen on hankalaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vuoksi. Niinpä heidät majoitetaan hotelleihin veronmaksajien kustannuksella. 
Viranomaislähteiden mukaan Britanniaan tuli laittomasti ainakin yhdeksäntoista terroristiepäiltyä viime vuonna, kertoo <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-11958145/Almost-20-suspected-terrorists-crossed-Channel-small-boats-year.html">Daily Mail</a>. Laittomat tulijat saapuivat Ranskasta kanaalin yli pienveneillä.
Useimmat näistä terrorismista epäillyistä kohdehenkilöistä ovat ilmoittautuneet turvapaikanhakijoiksi, joten heidän maastapoistamisensa on hankalaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vuoksi. Vaarana on, että nämä terroristiepäillyt saattaisivat kotimaassaan joutua kidutuksen tai muun julman kohtelun uhreiksi.
Terroristiepäiltyjen joukossa Isisin jäseniä
Seitsemän epäillyistä oli jo aktiivisen terrorismitutkinnan kohteina lähtömaassaan ennen Britanniaan saapumista. Tällä hetkellä osa yhdeksästätoista epäillystä on turvallisuuspalvelu MI5:n ja terrorisminvastaisen poliisin valvonnassa. Epäiltyjen ympärivuorokautinen tarkkailu tulisi kuitenkin valtavan kalliiksi.
Kyseiset yhdeksäntoista terroriepäiltyä asustelevat nyt hotelleissa eri puolilla Iso-Britanniaa veronmaksajien kustannuksella. Heidän joukossaan on muun muassa irakilaisia, iranilaisia, afgaaneja, somaleja ja yksi libyalainen. Tutkinnassa olevista tapauksista viisi liittyy Isis-terroristijärjestöön tai sen haarajärjestöihin.
Viranomaiset ovat onnistuneet selvittämään turvapaikanhakijoiden todellisia henkilöllisyyksiä ja taustoja tulijoilta otettujen sormenjälkien perusteella. Osa heistä on jo aiemmin tuomittu terrorismirikoksista ulkomailla. Viranomaiset eivät kuitenkaan halua nostaa heitä vastaan oikeusjuttuja Britanniassa, koska oikeudenkäynti olisi työläs ja lopputulos epävarma.
Uusi laki estäisi hakemasta turvapaikkaa
Britanniassa on parhaillaan käsiteltävänä <a href="https://stage.sudev.fi/ei-turvapaikkaa-laittomasti-maahan-tulleelle-britannian-uusi-lakiesitys-haluaa-pysayttaa-kumiveneet/">lakiesitys</a>, joka estäisi laittomasti maahan tulleita hakemasta turvapaikkaa. Tieto maahan turvapaikanhakijoina tulleista terroristiepäillyistä korostaa uuden lainsäädännön tarpeellisuutta.
Uuden lain mukaan kaikki laittomasti maahan tulleet otetaan säilöön, minkä jälkeen heidät palautetaan joko omaan kotimaahansa tai johonkin kolmanteen maahan, kuten Ruandaan. Säilöönottokeskuksina aiotaan käyttää muun muassa entisiä ilmavoimien kasarmialueita.
Lain tarkoituksena on suitsia kanaalin yli pienveneillä tapahtuvaa laitonta siirtolaisuutta. Jo näin varhain keväällä tulijoita saattaa olla jopa tuhat viikossa. Viranomaiset pelkäävät, että tänä vuonna laittomasti maahan tulevien kokonaismäärä ylittää 80 000 henkeä.

Parinkymmenen terroristin epäillään elelevän hotellissa Britannian veronmaksajien kustannuksella

Perussuomalaiset hiillosti hallitusta – ja myös kokoomusta – tänään translaista eduskunnan kyselytunnilla. Myös kokoomus tukee hallituksen esitystä, jonka mukaan sukupuolta voisi jatkossa vaihtaa omalla ilmoituksella. Juridista sukupuolta voisi muuttaa vuoden välein.

&#8211; Vihervasemmistolaiset hallituspuolueet kokoomuksen tuella katsovat, että kenen tahansa – ei vain transihmisten – pitää voida vaihtaa sukupuolta omalla ilmoituksellaan kerran vuodessa ilman mitään lääketieteellistä selvitystä, perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri hämmästeli.
&#8211; Sukupuolten lisäksi sotkette isä ja äiti -käsitteet. Isä voisi vaihtua ilmoituksella äidiksi ja äiti isäksi, jos henkilö vaihtaa sukupuoltaan. Toisaalta äiti voi olla myös mies, ja mies voi synnyttää. Kaikki tämä aiheuttaa hämmennystä lapsissa ja monissa ihmisissä. Ihmiset kokevat tämän biologian vastaisuutena, Meri totesi.
Mitä kouluissa tullaan opettamaan biologiasta?
Meri kysyi opetusministeri Li Anderssonilta (vas.) pitääkö hänen mielestään jatkossa opettaa koulujen biologian tunneilla, että sukupuoli on asia, joka on jokaisen ihmisen itsensä määriteltävissä ja päätettävissä, biologisesta totuudesta välittämättä.
Ministeri Andersson ei suostunut kertomaan näkemystään asiasta vaan totesi, että poliitikot eivät päätä siitä, mitä oppikirjoissa lukee. Hän vetosi opetussuunnitelmaan, joka tunnustaa sukupuolen moninaisuuden, ja paikalliset opetussuunnitelmat tehdään paikallisesti.
Mikään sopimus ei vaadi tällaista lakia
Meri huomautti, että toisin kuin usein annetaan ymmärtää, mikään ihmisoikeussopimus ei vaadi Suomea toteuttamaan hallituksen esitystä sukupuolen itsemäärittelystä.
Meri nosti esille myös lain riskit, mikäli biologinen mies voi esiintyä naisena.
&#8211; Jatkossa sukupuolensa naiseksi ilmoittanut henkilö on lähtökohtaisesti päästettävä naisten vessoihin, pukuhuoneisiin ja pesutiloihin. Vankilassa hänet olisi sijoitettava naisten osastolle. Vastaava laki on ulkomailla johtanut häiriö- ja uhkatilanteisiin, kun biologinen mies on ollut naisten tiloissa.
Tunteen perusteella ei lakeja muuteta
&#8211; Maailma muuttuu monella tapaa, mutta yksi haastava asia on se, että jokainen ihminen omassa kehossaan kokee tunnetta, että tuntuu mukavalta tai ei tunnu. Kyllä me joudumme tunnustamaan, että kaikille tämä tunne ei ole niin automaattisesti yhteiskunnan puolelta määritellyllä tavalla maistuva, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) muotoili vastauksessaan.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomautti, ettei lakeja tule säätää tuntemusten perusteella.
&#8211; Perussuomalaiset ei kiistä sitä, etteikö ihmisillä olisi aina ollut näitä kokemuksia ja sukupuoliristiriitoja. On vain toinen kysymys, ollaanko eduskunnassa lainsäätäjänä todella säätämässä lakeja vähemmistökokemusten ja -tuntemusten pohjalta. Vai pitäisikö kuitenkin Suomessa vallita laki ja järjestys? Kai biologisilla faktoilla on merkitystä? Tavio totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset translaista: Sukupuoli ei ole ilmoitusasia eikä mikään ihmisoikeussopimus vaadi sellaista oikeutta – hallituksen esitys sotii biologiaa vastaan

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään sisäministeri Maria Ohisalo mainitsi nimeltä useita Suomea velvoittavia ihmisoikeusasiakirjoja, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Ohisalo vihjasi, että maahanmuuttopolitiikan kiristäminen edellyttäisi sopimuksista irtautumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri joutui korjaamaan.

Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Välikysymyskeskustelussa tänään sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sivuutti täysin maahanmuuton taloudelliset kustannukset, vaikka ne olivat välikysymyksen oleellinen osa.
Ikävistä numeroista puhumisen sijaan Ohisalo muistutti, että hallitus on sitoutunut huolehtimaan perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumisesta, ja että hallituksen tavoitteena on edistää myönteistä perhepolitiikkaa ja lapsen oikeuksien toteutumista.
&#8211; Meitä velvoittavat kansainväliset velvoitteet. Mistä kansainvälisistä sopimuksista perussuomalaisten mielestä pitäisi luopua? Ohisalo sanoi.
Sisäministerin yritys jäi heikoksi
Seuraavaksi Ohisalo luetteli ministeriaitiosta Suomea velvoittavia ihmisoikeusasiakirjoja, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.
&#8211; Mistä näistä perussuomalaiset haluaa Suomen irtautuvan, haluaisin tietää, Ohisalo yritti, ikään kuin Suomella ei olisi mahdollisuuksia kiristää kalliiksi käyvää maahanmuuttopolitiikkaansa.
Tanska täysin eri linjalla kuin Suomi
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomautti Ohisalolle, että Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset eivät edellytä Suomen maahanmuuttopolitiikan löysentämistä.
&#8211; Mainitsemanne kansainväliset sopimukset eivät edellytä ollenkaan tällaisia löysennyksiä, mitä te haluatte tehdä. Vai väitättekö muka, että Tanska ei toimi kansainvälisen oikeuden mukaisesti? Meri kysyi.
Tanskan, joka on mukana samassa sopimusjärjestelmässä kuin Suomikin on, maahanmuuttopolitiikka on kääntynyt täysin toiseen suuntaan. Tanskan sosiaalidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11751633">linjasi</a> tammikuussa, että hallituksen tulevaisuuden tavoitteena on nolla turvapaikkahakemusta.
Huonoihin päätöksiin ei tarvitse takertua
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sisäministeriö lähetti lausuntokierrokselle perheenyhdistämistä edistävän ja helpottavan lakiesityksen ilman ennakkoon käytyjä neuvotteluja. Ministeri Ohisalon esitys meni selvästi pidemmälle kuin hallitusohjelmaan tehty kirjaus.
Loppukesästä asti perussuomalaiset ovat ihmetelleet, miksi muut hallituspuolueet eivät puutu asiaan ja miten ylipäänsä tällainen esitys on voitu lähettää lausuntokierrokselle tällaisessa tilanteessa.
Meri huomautti hallitukselle, että huonoista päätöksistä ei tarvitse pitää väkisin kiinni.
&#8211; Haluaisin hallituspuolueilta vastauksen kysymykseen: lopetatteko te tämän esityksen valmistelun? Jos esitys ei mielestänne ole hyvä, niin tehän voitte jo täällä ilmoittaa, että te ette kannata tätä, Meri sanoi.

Ohisalo luetteli ministeriaitiosta ihmisoikeussopimuksia – Leena Meri napautti takaisin: ”Kansainväliset sopimukset eivät edellytä näitä löysennyksiä, joita te haluatte tehdä”

ihmisoikeussopimukset

Eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen: ”Suomen puolesta aina ja joka päivä”

Hakkarainen: ”Ihmisoikeussopimukset on tehty sellaisille ihmisille, jotka eivät kunnioita kenenkään ihmisoikeuksia”

Parinkymmenen terroristin epäillään elelevän hotellissa Britannian veronmaksajien kustannuksella

Perussuomalaiset translaista: Sukupuoli ei ole ilmoitusasia eikä mikään ihmisoikeussopimus vaadi sellaista oikeutta – hallituksen esitys sotii biologiaa vastaan

Ohisalo luetteli ministeriaitiosta ihmisoikeussopimuksia – Leena Meri napautti takaisin: ”Kansainväliset sopimukset eivät edellytä näitä löysennyksiä, joita te haluatte tehdä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025