Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ikärakenne

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa: Maahanmuuton hokeminen ratkaisuna on järjetöntä

Ajatuspaja Suomen Perusta toiminnanjohtaja Simo Grönroos ottaa <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a> kantaa <a href="https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009928963.html?fbclid=IwAR1ODv8Gg1LbcKX-oy74cZrMd5nBaM1KJ_B-cnMMQs2CIUq0iBfAdLJkTpk">Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä</a> julkaistuun juttuun maahanmuuttotilastoista. Grönroos selittää, miksi maahanmuutolla ei voida ratkaista väestön ikääntymisen aiheuttamaa kestävyysvajetta &#8211; lisätä sitä toki voidaan.

Vaikka maahanmuutto Suomeen on ollut perinteisesti eurooppalaista ja suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat olleet venäläiset ja virolaiset, ei eurooppalaisten maahanmuuttajien osuus ole enää niin merkittävä kuin Helsingin Sanomat antaa ymmärtää, sillä Afrikan ja etenkin Aasian maiden osuus muuttajien lähtömaiden joukossa on ollut jyrkässä kasvussa viime vuodet, kertoo ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
&#8211; Siirtolaiskriisin aikoihin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tuli hyvinkin runsasta maahanmuuttoa, ja arabia onkin ollut jo useamman vuoden Viron ja Venäjän jälkeen maan kolmanneksi yleisin vieras kieli. Etenkin Aasian maat, kuten Intia, Filippiinit, Kiina ja Bangladesh, ovat korostuneet viime vuosina maina, joista Suomeen muutetaan.
&#8211; Toisin kuin Helsingin Sanomat antaa ymmärtää, valtaosa maahanmuutosta ei siis tule enää Euroopasta, vaikka merkittävä osa maassa olevista maahanmuuttajista on vielä eurooppalaistaustaisia, Grönroos huomauttaa.
Maahanmuuttajaryhmien välillä suuria eroja
Kun kaikkia maahanmuuttajia tarkastellaan tilastoissa yhtenä ryhmänä, kuten Helsingin Sanomat tekee, eivät tilastot maahanmuuttajien sosioekonomisesta asemasta kerro Grönroosin mielestä koko totuutta.
&#8211; Koska maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja, tasapainottavat eurooppalaisten muuttajien parempi koulutus ja korkeampi työllisyysaste nykyään tulijoiden enemmistönä olevien ulkoeurooppalaisen maahanmuuttajien negatiivisempia lukemia, kun kaikkia maahanmuuttajia katsotaan tilastoissa yhtenä ryhmänä.
&#8211; Kuulostaako järkevältä, että virolaisten yli 70 prosentin työllisyysasteella markkinoidaan irakilaisten tai somalien maahanmuuttoa, joiden työllisyysaste on jossain alle 40 prosentin tienoilla? Grönroos kysyy.
Harvalla ryhmällä positiivinen talousvaikutus
Kun taas pohditaan maahanmuuton vaikutusta kestävyysvajeeseen, on Grönroosin mukaan oleellista ymmärtää, että maahanmuuttajan ikää tai työllisyysastetta oleellisempi mittari maahanmuuton vaikutusten mittaamisessa on laskea tietyn maahanmuuttajaryhmän julkisen talouden vaikutus eli se, paljonko keskimääräinen muuttaja mistäkin ryhmästä maksaa veroja verrattuna tämän käyttämiin julkisiin palveluihin ja saamiin tulonsiirtoihin.
&#8211; Tilastot kertovat, että vain harvalla muuttajaryhmällä tämä vaikutus on positiivinen, eli harvan ryhmän keskimääräinen edustaja maksaa enemmän veroja kuin aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja. Erityisen negatiiviset vaikutukset ovat monilla Euroopan ulkopuolelta tulevilla muuttajaryhmillä eikä keskiverto länsimainenkaan muuttaja pääse kuin suunnilleen neutraaliin vaikutukseen, vaikka joidenkin kansallisuuksien vaikutus yltääkin positiiviselle puolelle, Grönroos kirjoittaa.
Maahanmuuton määrä on ennätyssuurta
Maahanmuutolla ei siis voida käytännössä ratkaista väestön ikääntymisen aiheuttamaa kestävyysvajetta – lisätä sitä toki voidaan, uskoo Grönroos.
&#8211; Siinä Helsingin Sanomat on kuitenkin oikeassa, että maahanmuuton määrä on nykyään ennätyssuurta. Tilanne onkin erittäin huolestuttava, sillä 50 000 maahanmuuttajaa vuodessa Suomen kokoiseen maahan tarkoittaa sitä, että tilanne ei todellakaan ole enää terveellä pohjalla.
Lisää tilastotietoa maahanmuutosta ja sen vaikutuksista voi lukea esimerkiksi <a href="https://www.suomenperusta.fi/teema/muuttoliike/?fbclid=IwAR1ODv8Gg1LbcKX-oy74cZrMd5nBaM1KJ_B-cnMMQs2CIUq0iBfAdLJkTpk">Suomen Perustan</a> sivuilta.
&nbsp;

Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin Kuukausiliitteen maahanmuuttoluvut: Maahanmuutolla ei voi ratkaista ikärakennemuutoksen aiheuttamaa kestävyysvajetta

Peruskoulujen määrä on Suomessa pienentynyt nopeasti. Suurin osa lähiaikoina lakkautetuista peruskouluista on ollut noin sadan oppilaan kouluja, jotka olisivat oppilasmääränsä suhteen olleet yhä elinkelpoisia. Perussuomalainen Nuoriso vastustaa suomalaisten kuntien aikeita lakkauttaa elinkelpoisia peruskouluja.

Koulujen lakkautuksilla saavutetut säästöt on myös kyseenalaistettu, sillä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportin mukaan koulumenot ovat kasvaneet kaikkein vähiten niissä kunnissa, joissa suuria kouluverkkomuutoksia on tehty vähemmän.
&#8211; Keskittämällä lähikouluja suurempiin yksiköihin kuntapäättäjät tekevät karhunpalveluksen näiden seutujen asukkaille, sillä palvelujen karsiutuminen karkottaa ennen pitkää asukkaatkin. Samalla koululakkautukset riistävät lapsilta ja nuorilta mahdollisuuden käydä koulunsa tutussa lähiympäristössä, jossa he ovat kasvaneet. Eivät nämä lakkautukset ole sen arvoisia, mikäli niillä ei aidosti saavuteta mitään hyötyjä, moittii Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
Negatiivinen vaikutus talouteen
Säästötoimien kohdentaminen lapsiin ja nuoriin on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa, sillä lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden veronmaksajia ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevia ylläpitäjiä.
&#8211; Lasten ja nuorten palveluista leikkaaminen johtaa hyvin todennäköisesti lapsimäärän pienentymiseen ja ikärakenteen huonontumiseen, millä on pidemmän päälle hyvin negatiivinen vaikutus talouteen. Säästötoimien vaikutuksia syntyvyyteen tulisi aina pyrkiä ennakoimaan ennen säästötoimien suorittamista. Pelkästään puheet koulujen lakkauttamisesta voivat jo rohkaista lapsiperheitä muuttamaan pois alueelta.

Perussuomalainen Nuoriso: Elinkelpoisten koulujen lakkauttaminen on tulevaisuudelta leikkaamista

Maapallon väkiluku kasvaa edelleen ja suunta kääntyy vasta vuonna 2086. Väestö lisääntyy erityisen reippaasti Afrikassa. Ikärakenteeltaan nuori kansa tietää dynaamista yhteiskuntaa, mutta saattaa myös näkyä paineena muuttaa unelmien perässä ulkomaille.

Maailman väkimäärä jatkaa kasvamistaan ja porukkaa on pallolla jo 8 miljardia. Väestönkasvu on nopeaa, sillä 7 miljardin asukkaan raja meni rikki vuonna 2011. YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan kehitys <a href="https://www.un.org/development/desa/pd/sites/www.un.org.development.desa.pd/files/undesa_pd_2022_wpp_key-messages.pdf">johtuu</a> ravinnon ja hygienian parantumisesta sekä panostuksista kansanterveyteen.
Maailman väkiluku kasvaa teoriassa (ilman katastrofeja) 10,4 miljardiin vuonna 2086. Sen jälkeen populaatio alkaa hitaasti pienentyä. Eräs syy väkiluvun kasvuun on eliniän pidentyminen. Globaalisti naisten elinaikaodote on nyt 73,8 vuotta ja miesten 68,4 vuotta.
Puolet väestönkasvusta tapahtuu kahdeksassa maassa eli Nigeriassa, Tansaniassa, Kongossa, Egyptissä, Etiopiassa, Pakistanissa, Intiassa ja Filippiineillä. Intia on jo ensi vuonna maailman väkirikkain valtio yli 1,4 miljardilla asukkaallaan.
Väki pyrkii paremman elämän äärelle
Siirtolaisuus ja monentyyppinen maahanmuutto ovat olleet syynä siihen, että rikkaiden maiden väkiluku on noussut, vaikka kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Vuosien 2000–2020 välisenä aikana hyvinvointivaltioiden nettomuuttovoitto oli 80,5 miljoonaa henkilöä.
Maapallon väestönkasvu keskittyy tulevina vuosikymmeninä paljolti Afrikkaan. Jo nyt muuttopaine Afrikasta Eurooppaan on tasolla, josta näyttää olevan erittäin vaikeata löytää <a href="https://stage.sudev.fi/laiton-maahanmuutto-repii-italiaa-tuhat-valimerelta-saapunutta-paasi-maihin-perusongelma-ratkaisematta/">yhteistä linjaa</a> edes EU:n sisällä.
<a href="https://stage.sudev.fi/pako-afrikasta-on-alkanut-italiaan-saapui-jopa-tuhat-laitonta-maahantulijaa-muutamassa-tunnissa/">Painetta</a> ei helpota ainakaan se, että Afrikan väestömäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä Eurooppaan muuttamisesta haaveilee Afrobarometrin <a href="https://www.afrobarometer.org/wp-content/uploads/migrated/files/publications/Publications%20conjointes/partenaires/afrobarometer-moibrahim-updata-ing-the-narrative-about-african-migration.pdf">mukaan</a> runsas neljäsosa afrikkalaisista eli vajaat 400 miljoonaa ihmistä.

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen osallistui tutkijavieraana Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämään maahanmuuttoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?”</a> Tutkijavieraiden parissa vallitsi yksimielisyys muun muassa siitä, ettei korkeakoulutettujen ja hyväpalkkaisten maahanmuuttajien houkutteleminen Suomeen onnistu helposti.

Tutkija Samuli Salminen nosti keskustelussa esiin sen, että maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on keskimäärin huomattavasti kantaväestöä heikompaa. Vaikka maahanmuuttajaryhmät ovat työllistymiskehityksen suhteen hyvin erilaisia, ei tilanne näytä hyvältä edes OECD-maista tulleiden kohdalla, joiden työllistymisasteen kehitys pitkällä aikavälillä jää suomalaisen kantaväestön alle.
&#8211; Sen sijaan, että katsotaan pelkkää väestön lisäämistä maahanmuutolla, pitäisikö maahanmuuton määrän sijasta keskittyä laatuun? Nythän tilanne on se, että näitä oikeasti korkeasti koulutettuja ja korkeapalkkaisia erityisasiantuntijoita on suunnilleen kymmenesosa EU:n ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajista. Maahanmuutto painottuu tällä hetkellä sellaisiin maahanmuuttajaryhmiin, jotka eivät pärjää kovin hyvin, Salminen kertoi.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät jää Suomeen
EU:n ulkopuolelta suoraan töihin tulevissa maahanmuuttajissa on kaksi isoa kategoriaa: yhtäältä korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat, joita ei koske saatavuusharkinta, ja toisaalta matalapalkka-aloille tulevat, jotka muodostavat noin 60 % suoraan töihin tulevista. Suoraan töihin tulevien lisäksi EU:n ulkopuolelta tulee maahanmuuttajia humanitäärisistä syistä, perheenyhdistettyinä, opiskelijoina jne.
Erityisasiantuntijan luvalla tulevat maahanmuuttajat pärjäävät todella hyvin Suomessa, mutta he muodostavat tulijoista selkeän vähemmistön ja näyttää siltä, että he eivät jää Suomeen. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että mitä paremmin maahanmuuttaja pärjää Suomessa, sitä herkemmin hän myös muuttaa täältä pois.
&#8211; Jos katsotaan koko EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa, ei vain suoraan töihin tulevia, niin yhden ääripään tästä muodostavat nuo hyvin pärjäävät koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat ja toisen ääripään puolestaan todella huonosti pärjäävät humanitaariset. Noita muita kuin hyvin pärjääviä koulutettuja ja hyväpalkkaisia erityisasiantuntijan luvalla tulevia voidaan karsia poliittisilla päätöksillä, jos tähän on poliittista tahtoa, Salminen sanoi.
Ongelmana kantaväestön aivovuoto
Usein kuulee puhuttavan, että työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin paikata Suomen huoltosuhdetta ja ikärakennetta. Julkisuudessa ei kuitenkaan puhuta paljoa siitä, että joka vuosi Suomesta muuttaa pois tuhansia kantaväestön korkeakoulutettuja. Kantaväestön aivovuodosta huolestunut Salminen kysyi seminaarin osanottajilta, onko tämä oikeasti järkevä suunnitelma, kun tiedetään, että Suomeen tulee työperäisen maahanmuuton kautta suurimmaksi osaksi siivoojia sekä ravintola- ja rakennusalan työntekijöitä.
&#8211; Kaikki kunnia näiden alojen työntekijöille, mutta kun elämme jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa korostetaan paljon koulutusta, ja tiedämme, että meiltä muuttaa pois suomalaisia korkeakoulutettuja, niin toimiiko tämä yhtälö suuressa mittakaavassa, että korvaamme sitä väestöä matalasti koulutetulla työvoimalla? Salminen kysyi.
Huoltosuhdeongelmaa ei ratkaista maahanmuutolla
Valtiotieteen tohtori, dosentti Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoi olevansa Salmisen kanssa monista asioista samaa mieltä. Suomessa on aidosti ongelma siinä, että maahanmuuttajien työllisyysaste ja tulotaso on liian matala. Kansainvälisiä vertailuja on vaikea tehdä, mutta loppujen lopuksi tilanne näyttää melko samanlaiselta muissakin maissa. Kansainvälisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneilla on keskimäärin suurempia vaikeuksia kuin muilla.
&#8211; Mielestäni Suomessa ei riittävän hyvin ymmärretä sitä, että kun puhutaan niistä kaikkein tavoitelluimmista maahanmuuttajista, niin he eivät ole sellaisia ihmisiä, joiden on pakko muuttaa johonkin tiettyyn maahan, vaan he valitsevat sen maan, jonne he muuttavat. Onko Suomi riittävän houkutteleva sellaisten ihmisten silmissä, joilla on varaa valita? Saukkonen kysyi.
Saukkonen oli Salmisen kanssa samaa mieltä myös siitä, että Suomen huoltosuhdeongelmaa ei saada kansainvälisen muuttoliikkeen keinoin ratkaistua. Saukkosen mukaan se vaatisi niin suurta tulijamäärää, ettei sellaista mitenkään voi tapahtua, ei varsinkaan työperusteisen muuttoliikkeen kautta.
Huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle
Paljon keskustelua herätti kysymys siitä, että myös Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät Suomessa kantaväestöä heikommin. Dosentti Saukkonen kertoi, että Helsingin toisen sukupolven maahanmuuttajista noin neljännes on somalialaistaustaisia, joiden vanhemmilla on usein matala koulutustaso. Vanhempien koulutustaso usein määrittää sen, kuinka hyvin lapset pärjäävät koulussa ja menestyvät opinnoissaan ja myöhemmin työelämässä.
Samuli Salminen oli monesta Saukkosen esittämästä kommentista vahvasti samaa mieltä:
&#8211; On todella haastavaa houkutella Suomeen niitä korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisia, ja myös kantaväestössä huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Jos maahanmuuttopolitiikan keinoin otettaisiin Suomeen hyvin pärjääviä maahanmuuttajia, periytyisi heidän pärjäämisensä myös seuraavalle sukupolvelle. Kun teemme nyt maahanmuuttopoliittisia valintoja sen suhteen, keitä Suomeen tulee, pitää muistaa, että seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenien viiveellä, Salminen huomautti.
Kukaan ei haluaisi Ruotsin ongelmia
Kaikkien keskusteluun osallistuneiden välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että kukaan ei halua Suomeen Ruotsin ongelmia maahanmuuttajalähiöineen ja ammuskeluineen. Vaikka ongelmat tunnustettiinkin, eivät muut keskustelijat Salmista lukuun ottamatta tarjonneet ratkaisuksi juuri mitään konkreettisia keinoja.
EU:n sisällä liikkuminen on täysin vapaata, mutta EU:n ulkopuolelta voitaisiin poliittisen tahtotilan mukaan valikoida maahanmuuttajia. Suoraan töihin tulevista voidaan karsia saatavuusharkinnan kautta tulevat matalapalkkaiset perussuomalaisten ehdottamalla palkkarajalla, joka ei koskisi kausityötekijöitä. Humanitaariset voidaan sijoittaa turvaan Euroopan ulkopuolelle Tanskan mallin mukaisesti ja antaa humanitaarista tukea pakolaisleireille. Perheenyhdistämisten tulorajoja voidaan helposti kiristää, koska ne ovat nyt hyvin alhaalla, voidaan valita, ketkä pääsevät Suomeen opiskelemaan ja niin edelleen.
&#8211; Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima, kuten monesti poliittisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, vaan on poliittisen keskustelun paikka, minkälaista maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta halutaan tai ei haluta, Salminen totesi.
Maahanmuutto saatava osaksi poliittista keskustelua
Salmisen mielestä maahanmuutto pitäisi Suomessakin saada pikkuhiljaa mukaan normaaliin poliittiseen keskusteluun. Kun käydään julkista keskustelua esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta tai muista julkisista palveluista, puhutaan käytännössä aina siitä, mihin meillä on varaa, koska resurssit ovat rajalliset. Jonkun on tuotava tällaiset realiteetit mukaan myös maahanmuutosta käytävään keskusteluun.
”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?” -tilaisuuden tutkijavieraita olivat mainittujen Salmisen ja Saukkosen lisäksi dosentti Minna Säävälä TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksesta. Muut seminaarin keskustelijat olivat Ismo Söderling Siirtolaisinstituutista, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä Darya Hulik Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitosta. Vapaus valita toisin -yhdistyksen puolesta keskustelua veti dosentti Jouko Kajanoja. Keskustelutilaisuuden taltiointi on katsottavissa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">YouTubessa</a>.
&nbsp;

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”

Perussuomalaiset pyrkii kunnissa edistämään sellaista yrittäjä- ja työllisyyspolitiikkaa, että tulonsiirtoja tarvitsevien ihmisten määrä vähenee. &#8211; Ainoa tapa saada julkista taloutta tasapainoon ja verorasitusta kevyemmäksi on se, että Suomeen syntyy uutta tuottavaa työtä. Se hyödyttää sekä kuntien että valtion taloutta ja tietysti myös työllistynyttä henkilöä itseään, Jussi Halla-aho sanoo.

Suomessa, kuten monissa muissakin länsimaissa, väestön vanheneva ikärakenne on ongelma julkisen talouden kannalta. Työikäisen väestön määrä siis pienenee ja eläkeläisten määrä kasvaa. Samalla yhä pienempi nettoveronmaksajien joukko joutuu rahoittamaan julkiset palvelut, joita yhä useampi tarvitsee.
Huono maahanmuutto käy kalliiksi
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan kuvattu tilanne onkin painava peruste olla lisäämättä ylimääräisiä julkisia kustannuksia niin valtion tasolla kuin kunnissa.
&#8211; Tilannetta ei pidä enää pahentaa esimerkiksi huonolla maahanmuuttopolitiikalla. Suomi maksaa tälläkin hetkellä noin 1,5 miljardin edestä vuodessa tulonsiirtoja ulkomaalaisille. Tämä on hankittu ja täysin turha menoerä.
&#8211; Ylimääräisiin kustannuksiin kuntatasolla voidaan katsoa myös päätökset erilaisista rakennusinvestoinneista, joilla kunnat vain yrittävät lisätä omaa vetovoimaansa sen sijaan että pitäisivät huolta kuntien asukkaiden perusasioista, Halla-aho sanoo.
Sosiaaliturva-asiakkaita ei tarvita lisää ulkomailta
Halla-aho korostaa, että kuntien ja valtion taloutta ei voi erottaa toisistaan.
&#8211; Sama veronmaksaja maksaa veroja valtiolle ja kunnalle. Olennaista on verorasitus. Ainoa tapa saada julkista taloutta tasapainoon ja verorasitusta kevyemmäksi on se, että Suomeen syntyy uutta tuottavaa työtä. Se hyödyttää sekä kuntien että valtion taloutta ja tietysti myös työllistynyttä henkilöä itseään, Halla-aho sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.1.2021 - PS:n kuntavaaliohjelma, Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WWvCsEnXeAc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän jatkaa, että perussuomalaiset pyrkii edistämään sellaista yrittäjä- ja työllisyyspolitiikkaa, joka vähentää tulonsiirtoja tarvitsevien ihmisten määrää.
&#8211; Perussuomalaiset ei siis suinkaan halua leikata sosiaaliturvaa, vaan tavoitteemme on vähentää sosiaaliturvaa tarvitsevien ihmisten määrää. Toisaalta lopettamalla sosiaaliturva-asiakkaiden maahantuonnin ulkomailta, toisaalta myös edistämällä sitä, että ihmiset siirtyisivät entistä enemmän tekemään tuottavaa työtä.

Väestö vanhenee ja palvelujen maksajia on entistä vähemmän – Halla-aho: Tilannetta ei saa pahentaa- ”Painava peruste olla lisäämättä ylimääräisiä julkisia kustannuksia kunnissa”

ikärakenne

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa: Maahanmuuton hokeminen ratkaisuna on järjetöntä

Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin Kuukausiliitteen maahanmuuttoluvut: Maahanmuutolla ei voi ratkaista ikärakennemuutoksen aiheuttamaa kestävyysvajetta

Perussuomalainen Nuoriso: Elinkelpoisten koulujen lakkauttaminen on tulevaisuudelta leikkaamista

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”

Väestö vanhenee ja palvelujen maksajia on entistä vähemmän – Halla-aho: Tilannetta ei saa pahentaa- ”Painava peruste olla lisäämättä ylimääräisiä julkisia kustannuksia kunnissa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025