Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Ilkka Matinpalo

Juho Eerola: Päätösvallan siirtäminen takaisin kansallisille parlamenteille tulee aloit­taa asteittain, ja siten että lähdetään liikkeelle alueilta, jotka eivät alun alka­enkaan kuulu EU:lle. EU:n tulisi keskittyä lähinnä talouteen ja kauppaan, ei juu­ri muuhun.
Simon Elo: Suomessa on järjestettävä EU-kansan­äänestys vuoden 2017 loppuun men­nessä sen jälkeen kun jäsenyysehdoista on ensin neuvoteltu EU:n kanssa. An­nan vallan konkreettisesti kansan käsiin.
<blockquote>Neuvotteluissa Suomen edus­tajien pitää osata olla oikealla taval­la hankalia. On vedettävä kotiin päin, ei Brysseliin päin.<cite>Erkki Havansi</cite></blockquote>
Jussi Halla-aho: EU-jäsenyyden puitteissa päätösval­taa voidaan palauttaa karsimalla niitä alueita, joilla unionilla on toimivaltaa, sekä vähentämällä europarlamentin valtaa jäsenmaita edustavan neuvos­ton hyväksi.
Erkki Havansi: Kuten Hollanti teki, tulee Suomenkin lähettää Brysseliin pitkä lista asioista, joissa vaadimme, että EU lopettaa ai­heettoman ja toissijaisuusperiaatteen vastaisen sekaantumisensa Suomen asi­oihin. Ja neuvotteluissa Suomen edus­tajien pitää osata olla oikealla taval­la hankalia. On vedettävä kotiin päin, ei Brysseliin päin.
Laura Huhtasaari: Nykymuotoinen EU tulisi keven­tää ja purkaa. Brysselin keskusjohtoi­seen määräysvaltaan ei jäsenmaiden tule enää suostua. Puhumattakaan li­sätä integraatiota, mitä vanhat puolu­eet haluavat tehdä. Suomeen sovelle­taan lainsäädäntöä, joka ei lähde omista tarpeistamme, vaan perustuu suurten EU-maiden ja suurten yritysten etuun. EU:ssa tehtävien lakien sisältö perustuu aika pitkälle firmojen lobbaukseen. EU tulisi ohjata itsenäisten valtioiden va­paakauppa-alueeksi, jossa kukin maa voisi valita sellaisen valuutan tai valuut­ta-alueen, joka parhaiten vastaisi sen etuja. Yhteistyötä voi tehdä vain sellai­nen maa, jolla on päätösvalta omista asioistaan.
Toimi Kankaanniemi: EU pitää purkaa ennen kuin se romah­taa. Tilalle pitää luoda koko Euroopan kattava yhteisin pelisäännöin toimiva vapaakauppa-alue. Samalla euroalue tulee jakaa kolmeen sisäisesti homo­geeniseen valuutta-alueeseen. Tämän jälkeen Suomea koskevat lait ja budjet­ti päätetään eduskunnassa, jolle päätös­valta kuuluu perustuslakimme mukaan.
Jani Kolehmainen: Laitetaan EU remonttiin! Vaalien jäl­keen liittoudutaan muiden EU-kriittis­ten puolueiden kanssa ja saavutetaan tarpeeksi suuri ryhmä parlamenttiin, jolloin voimme aloittaa neuvottelut EU-jäsenmaita koskevien velvoitteiden ke­ventämisestä ja päätösvallan palautta­misesta kansalliselle tasolle.
Marko Kulpakko: Annettu ääni perussuomalaisille pa­lauttaa suomalaisille päätösvallan!
Maria Lohela: Yksi ihminen ei voi muuttaa järjes­telmää. Poliittisen suunnan myös ko­timaassa on muututtava, jotta pää­töksissä voidaan entistä paremmin huomioida kansallinen etu. EU:n sopi­muksia tulisi tarkastella uudelleen.
Anne Louhelainen: EU:sta tulevaa sääntelyä tulee vähen­tää ja myös jo voimassa olevaa sääte­lyä purkaa. Uutta sääntelyä on tehty en­tisten päälle, mitään purkamatta pois. Komissiossa on yli 33 000 virkamies­tä valmistelemassa uutta sääntelyä. On tärkeää vaikuttaa vahvemmin komissi­on ohjelmaan ja kaikkiin sieltä tuleviin lakiesityksiin. Suomalaisten kansallis­ta näkökulmaa pitää tuoda paremmin esiin.
Ilkka Matinpalo: 1. Lähdemme mukaan Iso-Britanni­an David Cameronin etenemismalliin mukaan lukien kansanäänestys. 2. Es­tämme uusien turhien EU-direktiivien läpimenon. 3. Teemme ”kirves-inven­taarion” eli lähdemme kumoamaan tur­hia jo olemassa olevia direktiivejä. 4. Sil­tä osin kuin direktiiveissä on vain EU:n suosituksia, poistamme turhan säänte­lyn myös omista laeistamme.
Pirkko Mattila: Perussopimuksia tulee voida muut­taa vedoten siihen, että eurotalous on aiheuttanut Suomelle jatkuvan taantu­man ja pahenevan työttömyyden, myös velkaantumiskehityksen. Lisäksi Suo­men on käytettävä kansallista päätös­valtaa, jota sillä on, implementoimme direktiivit aivan liian etupainotteisesti ja kireälle tasolle. Vallan palauttaminen on välttämätöntä talouden tilanteen takia.
Piritta Poikonen: Pienenä ensiapuna toimisi jo pelkkä palaaminen nykyisten perussopimus­ten noudattamiseen. Nythän EU rohmu­aa valtaa nykysopimusten ohi ja yli. Tar­vitsemme uudistushaluisten kriittisten voimien voiton EU-vaaleissa, jotta EU:n hallitsematon rönsyily saadaan kuriin. Sen jälkeen voimme alkaa suunnitella jopa perussopimusten muuttamista nii­tä supistavaan suuntaan.
Sakari Puisto: Talouden kannalta Suomen on kes­keistä kuulua Euroopan talousaluee­seen ETA:aan, turvallisuuden kannalta Natoon. EU:ta ja euroa en kaipaa, niistä voidaan vaikka erota että saadaan pää­tösvalta takaisin.
Pirkko Ruohonen-Lerner: EU:n kanssa tulee neuvotella uusista sopimuksista. Tavoitteena tulee olla EU-byrokratian purkaminen eli hallinnon sekä kustannusten keventäminen. Pää­töksenteko pitää saada takaisin mah­dollisimman lähelle kansalaista, kuntiin ja kansallisvaltioihin. Europarlamentti­vaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut al­hainen, sillä monen mielestä EU-tason päätöksenteko on liian kaukana eikä se siksi kiinnosta.
Sampo Terho: EU-komission pitää pyytää jäsenmail­ta, elinkeinoelämältä ja kansalaisjärjes­töiltä palautetta siitä, mikä sääntely on niille tarpeellista ja mikä haitallista. Sen jälkeen sääntelyä on purettava ja EU:n valtaoikeuksia rajattava huomattavas­ti &#8211; eli on alettava keskittyä oleelliseen. Näin päätösvalta palaisi monissa asiois­sa lähemmäs kansalaisia.
Maria Tolppanen: Palauttaisin unionin juurilleen rau­hanliikkeeksi ja vapaakaupan edistä­jäksi. Purkaisin pankkiunionin ja antai­sin valtioiden hoitaa itse oman pankki-, raha- ja finanssipolitiikkansa. Siirtäisin tukipolitiikan kokonaan pankkien laina­harteille ja lopettaisin EU:n omien sään­töjenkin vastaisen ongelmatalouksien vastuun siirtämisen muiden valtioiden kansalaisten maksettavaksi. Poistaisin EU:lta vallan puuttua kansallisiin sosiaa­liturva-asioihin. Näillä toimilla saataisiin päätösvaltaa Suomeen.
Mauno Vanhala: Päätösvaltaa ei pysty palauttamaan muuten kuin eroamalla EU:sta ja ym­märtääkseni siitä vallitsee jonkinlainen konsensus, ettei perussuomalaiset täs­sä vaiheessa aktiivisesti aja eroa EU:sta. Suomi kyllä voisi Hollannin ja Ison-Bri­tannian tapaan käydä EU:n kanssa asi­oita, jotka voitaisiin palauttaa kansalli­seen päätäntään.
Juha Väätäinen: Eroamalla ensin eurosta, joka tuhoaa meille liian kovana valuuttana Suomen vientimarkkinat ja koko taloutemme. Suomessa tulee järjestää uusi kansanää­nestys EU:sta. Ollako vaiko ei olla &#8211; to be or not to be &#8211; siinäpä kysymys kansalle EU:sta ja sen jäsenyydestä! Kansa asial­le, ei pöhöttyneet poliitikot!
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-062014/">Perussuomalainen 6/2014</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokkaat vastaavat: kuinka palauttaisit päätösvallan takaisin suomalaisille?

Juho Eerola: Kannatan nykyistä Dublin-menettelyä, jonka mukaan turvapaikanhakijan hakemus käsitellään siinä maassa, johon hakija ensiksi tulee. Minkäänlaiseen taakanjakoon ei talouskriisin varjolla tule ryhtyä. Jokainen maa päättäköön itse miten turvapaikanhakijansa hoitaa, mutta yhteisen ulkorajavalvonnan osalta voimme yhteistyötä tehdä.
Simon Elo: EU:n yhteinen maahanmuuttopolitiikka tarkoittaa käytännössä taakanjakoa etelän ja pohjoisen välillä. Kreikkaan tulevia pakolaisia sijoitettaisiin vasemmistohenkisen solidaarisuuden perusteella Suomeen. EU ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto. Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin toimintaa on vahvistettava, jotta pystymme hallitsemaan unionin ulkorajoja. Täytyy muistaa, että Suomi on Venäjän naapurina EU:n ulkorajalla.
Jussi Halla-aho: Vaatimukset unionitasoisen taakanjakomekanismin luomisesta ovat kasvaneet viime vuosina. On elintärkeää, että maahanmuuttoa koskeva päätösvalta pysyy kansallisissa käsissä. Euroopalla kokonaisuutena ei ole varaa satoihin tuhansiin tai miljooniin kouluttamattomiin tulijoihin, joiden työllistymisennuste on olematon.
Erkki Havansi: Suomen on syytä vastustaa voimakkaasti sitä, että EU-Bryssel alkaisi määrätä, keitä siirtolaisia ja kuinka paljon Suomen on otettava heitä tänne meidän veronmaksajien elätettäviksi. Kun Suomi liittyi 1994 mukaan, tarkoituksemme ei ollut ryhtyä kolmannen maailman sosiaalitoimistoksi.
Laura Huhtasaari: EU-tasolla on hyvä tehdä yhteistyötä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäisemiseksi. Pimeää työntekoa tulee myös torjua tehokkaasti. Ulkorajojen valvontaa tulee lisätä, koska ulkorajojen pitävyys on Schengenin vuoksi jokaisen jäsenmaan yhteinen intressi. Jokaisen jäsenmaan tulee saada rajoittaa sellaista maahanmuuttoa, joka on ristiriidassa kyseisen maan edun kanssa.
Toimi Kankaanniemi: Suomen kannalta EU:n Dublin II -asetuksen mukainen turvapaikan hakijoiden ns. ensimmäisen maan käytäntö on asiallinen. Viisaampaa ja tehokkaampaa on avustaa hädänalaisia lähellä heidän kotiseutuaan. Pakolaiskustannusten taakanjako EU-maiden kesken tulee torjua. Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää, mutta sitä ei tule nyt edistää, koska se kasvattaa muutoinkin valtavaa työttömyyttä EU:ssa ja Suomessa. Tiukka, mutta ihmisarvoa kunnioittava maahanmuuttopolitiikka on kaikkien etu.
Jani Kolehmainen: Jokainen maa saa mielestäni itsenäisesti päättää minkä verran ja millaista maahanmuuttoa haluaa. EU:n tulee pysyä kauppaliittona, eikä sille pidä antaa asiassa päätäntävaltaa.
Maria Lohela: EU voi torjua laitonta maahanmuuttoa yhteisvoimin, mutta esimerkiksi humanitäärisen maahanmuuton osalta jokaisen maan tulee itse päättää politiikastaan.
Anne Louhelainen: EU tarvitsee vahvaa rajavalvontaa laittoman maahanmuuton estämiseksi sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Yhteistyötä pitää tehdä myös tehokkaan palauttamispolitiikan toteuttamiseksi. Mutta solidaarisuuden nimellä ei yhteisvastuuta pidä maahanmuuton osalta lisätä. Vapaan liikkuvuuden varjolla harjoitetaan sosiaaliturismia, johon meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.
Ilkka Matinpalo: Maahanmuuttopolitiikan tulee olla lähtökohtaisesti jäsenmaiden omalla vastuulla. Vastustan esim. ehdotusta, että EU määräisi jäsenmailleen maahanmuuttoon kiintiöitä tai puuttuu jäsenmaiden päätöksentekoon näissä asioissa. Olemassa oleva Dublinin sopimus luo osaltaan oikeat puitteet yhteistyölle. Myös yhteistyö rajavalvonnassa ns. Frontexin puitteissa on perusteltua.
Pirkko Mattila: En kannata Euroopan unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Meillä on kokemusta yhteisestä maatalouspolitiikasta ja sen seurauksena maatalouden kannattavuus on laskenut koko unionin jäsenyyden ajan. Kannatan kansallista päätöksentekoa ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Piritta Poikonen: EU:lla ei oikein ole yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa. Asia on syytä pitää jäsenvaltioiden omassa päätäntävallassa. Ulkorajan vartioinnissa yhteistyö ja yhtenäinen linja ovat tarpeen.
Sakari Puisto: Kannatan Dublinin yleissopimuksen käytäntöä, jonka mukaan turvapaikkahakemus käsitellään siinä EU:n jäsenvaltiossa, johon turvapaikanhakija on ensimmäisenä tullut. Samoin yhteistyö EU:n rajavalvonnassa on suotavaa. Muuten EU:n yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan ei tule siirtyä.
Pirkko Ruohonen-Lerner: Valtioiden on itse saatava tehdä päätökset omasta maahanmuuttopolitiikastaan. On tärkeää, että kansalaiset otetaan mukaan asialliseen ja monipuoliseen maahanmuuttokeskusteluun. EU:ssa on syytä selkeyttää ja nopeuttaa maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa. 
Turvapaikkaturismia on syytä ehkäistä, eli Dublin-menettelystä ei saa luopua missään jäsenmaassa edes talouskriisin varjolla. Yhteistä EU:n rajavalvontaa on entisestään tehostettava, jotta laitonta maahanmuuttoa voidaan torjua.
Sampo Terho: EU voi tehdä hyödyllistä yhteistyötä esimerkiksi turvapaikkaturismin ja laittoman maahanmuuton torjumisessa. Sen sijaan EU ei koskaan voi päättää siitä, miten paljon ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaat ottavat &#8211; maahanmuuton määrästä ja laadusta on päätettävä kansallisesti.
Maria Tolppanen: Jos maahanmuutto ja varsinkin laiton maahanmuutto halutaan kuriin, on EU:n alueella oltava yhteiset pelisäännöt. Jos jokainen jäsenmaa asettaa omat kriteerinsä, on seurauksena sekasortoinen politiikka, joka ei ole sen enempää maahan pyrkijöiden kuin jäsenmaidenkaan etu.
Mauno Vanhala: Maahanmuuttopolitiikka voisi olla vähintään samansuuntainen, koska tulemme tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa. Laiton maahanmuutto tarvitsee yhteisiä linjauksia ja yhteisiä toimia esim. rajavalvonnassa. Pakolaiskysymys kannattaa ratkaista erillisenä kysymyksenä ja pääasialliset toimet tulisi suunnata lähtömaiden olojen parantamiseen.
Juha Väätäinen: Joka maalla on oikeus omaan maahanmuuttopolitiikkaansa eikä EU:lla tai yksittäisellä jäsenvaltiolla tule olla oikeutta puuttua toisen itsenäisen maan maahanmuuttoratkaisuihin.Tämä periaate ei sulje pois maiden välisiä keskinäisiä neuvotteluja. Ei myöskään EU:n mahdollisuutta koordinoida erilaisia tai jopa yhteneväisiä maahanmuuttomalleja.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-52014/">Perussuomalainen 5/2014</a> -lehdessä.

Ehdokkaat vastaavat: Mitä mieltä EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta?

Ilkka Matinpalo, 47, tuo eurovaaleihin kansainvälistä eurooppalaista taloustietämystä, jota perinteiset talouspuolueetkin saavat kadehtia. Hän on toiminut yritysten johtajana Saksassa jo yli 15 vuotta.
&#8211; Europarlamentissa poliittinen käsittely on kansanedustajan perinteistä ydinosaamista, mutta se merkitsee vain noin viittä prosenttia asioiden käsittelystä. Suurin osa päätöksistä tehdään asioiden valmistelun aikana epävirallisissa yhteyksissä kaikkien vaikutuskanavien kautta. Haluan tuoda europarlamenttiin yritysmaailman tietoa myös siitä 95 prosentista, miten asiat päätetään, Perusuomalaisten listalta parlamenttiin tähyävä Matinpalo toteaa.
Saksaan jo nuorena
Matinpalo on perehtynyt erityisesti Saksaan, jossa hän on asunut ja tehnyt töitä jo 1990-luvun alkupuolelta saakka. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1985 Helsingin saksalaisesta koulusta ja maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1991. Hän siirtyi kuudeksi vuodeksi autorengasfirma Continentalin palvelukseen, kunnes siirtyi teknologia- ja teollisuusyritysten toimitusjohtajan tehtäviin vuonna 1998.
Nyt hän on vapaalla toimitusjohtajan tehtävistä ja keskittyy täysillä eurovaaleihin. Jos pääsy ei tärppää ensi yrityksellä, hän on valmis jatkamaan eduskuntavaaleja kohti, jos puolue niin tahtoo.
&#8221;Joka päivä ei ovesta 
kaltaisiasi kävele&#8221;
Puheenjohtaja Timo Soini tenttasi Matinpaloa tiistaina 15.4. hänen esittelytilaisuudessaan Helsingin Lasipalatsissa.
&#8211; Olet kiinnostava ehdokas &#8211; ihan joka päivä ei kaltaisiasi ovesta kävele. Kuinka tulit ja mitä aiot, Soini kysyi.
&#8211; Olen ollut pitkään tyytymätön hallituksen politiikkaan Euroopassa ja kansallisesti ja sen europoliittiseen liturgiaan. Vaalit otan vastaan suurena tilaisuutena, Matinpalo vastasi.
Suomi ollut turhaan 
EU:n mallioppilas
Soini kysyi, onko EU:n tukipolitiikalla sijaa Matinpalon ajatuksissa? Sitähän ovat perussuomalaiset pitäneet esillä valtamedian ja -puolueiden vastalauseista huolimatta &#8211; ja tänään jopa Helsingin Sanomien kolumnissa kehuttiin Soinin olleen oikeassa.
&#8211; Suomessa me lajittelemme roskamme niin kuin määrätään, mutta petymme katkerasti, jos kuorma kipataankin sekajätteiden kaatopaikalle. Myös EU-politiikassa Suomi noudattaa pilkuntarkasti EU:n direktiivejä ja jopa lievempiäkin suosituksia ja ohjeita. Rahoja siirretään hyvässä uskossa Brysseliin. Mutta raha joutuukin EU-järjestelmän sekajätteiden roskapankkiin, Matinpalo rinnastaa.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/Ilkka_Matinpalo_013.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-13655" alt="Ilkka_Matinpalo_013" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/Ilkka_Matinpalo_013.jpg" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/Ilkka_Matinpalo_013.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/Ilkka_Matinpalo_013-300x199.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/Ilkka_Matinpalo_013-100x66.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/Ilkka_Matinpalo_013-57x38.jpg 57w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a>
EU:n rahoja ei korvamerkitä mitenkään mihinkään tarkoitukseen. Ei ole mitään takeita rahojen paluusta takaisin Suomeen &#8211; tai että se sijoitettaisiin hyödyksi suomalaisille &#8211; tai ylipäänsä mihinkään hyödylliseen, Matinpalo manaa.
&#8211; Suomalaisia rahoja siirretään sumeilematta EU:n roskapankkiin &#8211; ehkä hyvin tarkoituksin, mutta epäilys sen mielekkyydestä kasvaa koko ajan, hän tiivistää.
Kreikan kriisi 
ei ole ohi
Eurokriisin kanssa kamppaileva komissio propagoi äänekkäästi, että talouskriisi on takanapäin, pahin on ohitettu ja Kreikkakin saa jo rahaa markkinoilta.
&#8211; Mutta kriisi ei ole ohi. Velkaa on vasta ruvettu saamaan &#8211; ja virta vie siihen suuntaan, että yhä lisää velkaa tarvitaan. Antajamaat ovat nousemassa barrikadeille Saksa etunenässä, vastustus lisääntyy &#8211; ja myös kreikkalaiset vastustavat tukipolitiikkaa, koska se vie itsenäisyyden. Suuri loppu &#8211; Dicke Ende &#8211; on vielä edessä, ja se on monen vuoden päässä, Matinpalo povaa.
Valistunut yleisö 
tietää EU:n puutteet
Hän sanoo yllättyneensä iloisesti vaalimatkoillaan Suomessa, kuinka valistuneita ja fiksuja suomalaiset ovat, mikä sopiikin yhteen korkean koulutuksen kanssa.
&#8211; EU:n hallinnointi on usein tarpeetonta &#8211; arjen osaajien viisaus on usein tärkeämpää ja parempaa kuin poliittinen tekeminen. Minun arjen osaamiseni tulee yritys- ja talouselämästä ja sitä tahdon tuoda europarlamenttiin, hän sanoo.
Mitä se on? Mitä hyvää tuot tulos tai ulos -kulttuurista meille? Ja laitostutko sinne EU:hun, Soini kysyi.
Matinpalo vakuuttaa, ettei varmasti laitostu, vaikka keskittyy EU-asioihin täysillä. Mutta jos puolue tarvitsee osaajaa muunlaisiin tehtäviin vaikkapa eduskuntavaalien jälkeen, hän on valmis. Hän arvelee ajan suosivan häntä.
&#8211; Vihreät arvot kantoivat ehkä ennen, mutta talouskriisi nosti esiin talouden, yrittämisen ja työllisyyden. Minä olen näissä asioissa kuin kotonani, Matinpalo sanoi.
95 prosentin poliitikko
Matinpalo haluaa tarjota vaihtoehdon perinteiselle Brysselin poliitikolle. Tavallinen poliitikka hallitsee poliittisen päätöksenteon EU-elimissä. Valiokunnissa voi asioihin vielä vaikuttaakin, mutta puhujapöntössä on jo myöhäistä vaakkua: siellä toimitaan jo kumileimasimena. Poliittinen käsittely käsittää vain viisi prosenttia koko vaikuttamisesta.
&#8211; Todellinen vaikuttaminen tehdään aiemmin jo valmisteluvaiheessa epävirallisten yhteyksien kautta. Pitää olla silmät auki ja kontaktit kunnossa. Se onnistuu vain aidosti kansainvälisesti toimivien yhteyksien kautta hyvässä yhteistyössä. Tätä yritysmaailman toimintamallia ja osaamista haluan tuoda europarlamenttiin niin, että myös se 95 prosenttia vaikuttamisesta tulee hoidetuksi, Matinpalo mainostaa.
Miten tehdään kakku 
ja leikataan rönsyt?
Soini kysyi, miten kakku leivotaan ja kuinka leikataan rönsyt?
Matinpalon mukaan talouskasvu on kaiken tekemisen juuri. Ilman sitä ei hyvinvointiyhteiskunta kestä, vaan se suistuu leikkauskierteeseen.
&#8211; Yhteiskunta ei nyt ymmärrä, mitä pitäisi tehdä. Nyt pitäisi hyökätä tabujenkin kimppuun ja ottaa esimerkkiä paremmin onnistuneista yhteiskunnista, kuten Saksasta. Meidän pitää antaa mahdollisuus uuden palvelubisneksen syntymiselle Suomeen Saksan tavoin, Matinpalo painottaa.
Hän kertoo suomalaisesta huippukirurgista, joka vaihtaa autonrenkaita suomalaisen rivitalon pihalla samaan aikaan, kun jonossa on suuri määrä potilaita.
&#8211; Se kertoo, ettei palveluyhteiskunta toimi, Matinpalo tiivistää.

Ilkka Matinpalo tuo eurovaaleihin kansainvälistä taloustietoa

Ilkka Matinpalon (ps.) mukaan Suomessa on rakennettu keinotekoinen vastakkainasettelu työntekijöiden ja työnantajien välille:
&#8211; Täällä kinastellaan siitä, onko palkankorotus suuruudeltaan yksi vai kaksi prosenttia. Suomessa keskustelu kumpuaa edelleen samoista lähtökohdista kuin silloin kun proletariaattia riistettiin pienillä palkoilla, pitkillä työajoilla ja huonoilla olosuhteilla. Tänä päivänä Saksassa yrityksissä, joissa palkoista on vapaa oikeus sopia, asennetaso on tyystin erilainen. Työntekijät ja työnantajat ovat Saksassa samalla puolella pöytää. Tämä on hyvin olennainen ero suomalaiseen korporativismiin verrattuna.
Suomessa pidetään Matinpalon mukaan yllä teatteria, että työntekijöiden ja työnantajien intressit olisivat muka jotenkin ristikkäiset. Saksassa monilla aloilla tänä päivänä suorastaan kilpaillaan työntekijöistä, Matinpalo summaa.
&#8211; Saksassa yritysjohtaja, joka ei pidä huolta työntekijöittensä kilpailukykyisestä palkkauksesta on pian entinen yritysjohtaja. Jos vastakkainasettelua halutaan nähdä tällaisessa yhteiskunnassa, jossa palkoista on vapaus sopia, se käydään yhteiskunnan kakuntekijöiden ja kakunjakajien välillä.
Perussuomalaisten riveistä europarlamenttipaikkaa tavoitteleva Ilkka Matinpalo heittääkin ilmaan kysymyksen: ”Kuinka vakavaksi Suomessa tilanteen on mentävä ennen kuin tabuja tältä osin ryhdytään purkamaan?”
Matinpalo kommentoi Saksan mallia viime viikolla järjestetyssä Heikki Koskenkylän kirjoittaman kirjan <a href="https://stage.sudev.fi/heikki-koskenkylan-kirjauutuus-suomessa-saa-olla-mita-mielta-tahansa-paitsi-eri-mielta/">julkistustilaisuudessa</a>. Suomen Pankin osastopäällikön tehtävästä eläkkeelle jäänyt Koskenkylä pyysi tilaisuudessa Ilkka Matinpaloa kertomaan, toimisiko Saksan malli Suomessa.
Saksa tunnusti tosiasiat &#8211; korkea työllisyysaste varmistaa tasaisen tulonjaon
Valt.tri Koskenkylä kertoi tilaisuudessa, että Suomen hyvinvoinnin ja tulonjaon tasaisuuden kannalta on parasta, että ihmiset ovat töissä vaikka pienellä palkalla. Vaikka kuinka paljon haluttaisiin, korkeammalle jalostusasteelle on mahdotonta päästä yhtäkkiä. Työllisyys on &#8221;pakko rakentaa alempaa&#8221;.
Koskenkylä hämmästelee, että jos jopa Saksa joutui nöyrtymään ja tunnustamaan tosiasiat, niin miten Suomi pystyisi selviämään ilman vastaavaa tosiasioiden tunnustamista.  Saksassa sosialistit toteuttivat kyseisen uudistuksen.
Koskenkylä toteaa, että Saksassa uudistuksen seurauksena vaihtotaseen ylijäämä on peräti 7 % BKT:sta. Koskenkylä heittää ilman kysymyksen onko kiinnitetty huomiota siihen, että Saksan ylijäämä oli vuosi sitten absoluuttisesti suurempi kuin Kiinan, Saksassa vaihtotaseen kumulatiivinen ylijäämä oli 250 miljardia dollaria kun se Kiinassa oli 180 miljardia dollaria.
&#8211; Jos tällainen Saksan kokoinen vahva talous joutui uudistamaan työmarkkinansa ja nöyrtymään taloudellisten realiteettien edessä ja purkamaan yleissitovuuden niin miten Suomessa voidaan kuvitella, että sama ei olisi edessä, Koskenkylä summaa.

Ilkka Matinpalon Saksan terveiset: työntekijät ja työnantajat samalle puolelle pöytää

EU-maat voivat mielestäni hyvinkin kehittää yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa, esimerkiksi yhteisen ulkorajan valvonnan puitteissa. Samoin yhteinen sormenjälkirekisteri, eli Eurodac-järjestelmä on positiivinen yhteistyön muoto. &#8211; Juho Eerola
EU:lla ei voi olla perinteistä turvallisuuspolitiikkaa saati turvatakuita, koska sillä ei ole omaa armeijaa. Euroopan johtava sotilasliitto on Nato, piti siitä tai ei. EU:n tulee keskittyä kaupan edistämiseen, joka omalta osaltaan voi luoda rauhaa maiden välille. &#8211; Simon Elo
Kun Stalin aikanaan kuuli Vatikaanin paheksuvan Neuvostoliiton toimintaa, hän kysyi, montakos panssaridivisioonaa paavilla olikaan. EU:ta vaivaa samanlainen uskottavuusongelma. Suurin osa jäsenmaista on myös Naton jäsenmaita, eikä intressiä EU:n muskelien kasvattamiseksi näin ollen juuri ole. Yhteinen taisteluosasto on paperilla, mutta sitäkään ei olla halukkaita käyttämään. EU-mailla on esim. Venäjän suhteen hyvin erilaisia kansallisia etunäkökohtia, mikä on entisestään vesittänyt yhteisön painoarvoa. &#8211; Jussi Halla-aho
EU:n turvallisuuspolitiikka on melko olematonta. Syy: melkein kaikki EU-maat kuuluvat Natoon. Onneksi meillä on oma armeija, joka budjetin punakynän runtelemanakin on armeija. &#8211; Erkki Havansi
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yksi Euroopan unionin ulkopolitiikan välineistä. Yhteisestä politiikasta huolimatta jäsenvaltiot vastaavat edelleen yksin omasta ulkopolitiikastaan ja turvallisuudestaan. EU ei siis anna turvatakuita ja suurin osa jäsenvaltioista kuuluu Natoon. EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta voi olla psykologisesti hyötyä tai haittaa. EU tyri Ukrainan tapauksessa ja siitä on haittaa Suomelle. &#8211; Laura Huhtasaari
EU on turvallisuuspoliittisesti pelkkiä sanoja paperilla. Ns. turvalausekkeilla ei ole katetta. EU sitoo Suomea niin, että emme voi harjoittaa täysimittaisesti tiiviitä naapuruussuhteita, jotka olisivat meille parhaat turvatakuut. &#8211; Toimi Kankaanniemi
Toivoisin, että Suomi voisi itsenäisenä valtiona päättää etunsa mukaisesti myös EU:n ulkopuolisista suhteistaan. Meidän äänivaltamme hukkuu suurien EU-maiden tahdon alle ja voi olla meille pienenä taloutena hyvinkin haitallista. Joissakin asioissa yhteinen EU-linja on toki hyväkin asia, muttei silloin kun se uhkaa maamme kahdenkeskisiä suhteita jonkin maan kanssa.  &#8211; Jani Kolehmainen
Olen huolestunut tämänhetkisestä EU:n turvallisuuspolitiikasta. Kaikenlaisia pakotteita esitetään ilman tuloksia.  &#8211; Marko Kulpakko
EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaikuttaa tehottomalta. Se ei ole juurikaan vuosien varrella kehittynyt vaikka tavoitteet on perussopimuksiin jo aikojen alussa kirjattu. Esimerkiksi Catherine Ashtonin, eli unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, rooli jäi Ukrainan kriisissä melko näkymättömäksi. Myös EU:n yhteisten taisteluosastojen käytettävyys ihmetyttää, kun niitä ei esimerkiksi Keski-Afrikan operaatiossa käytetä. Herää kysymys, mistä maksamme, jos rahojamme käytetään EU:n turvallisuuspolitiikkaan? &#8211; Anne Louhelainen
Hyvin toteutettuna yhteisen turvallisuuspoliittisen linjan koordinointi EU-maiden välillä voi olla hyödyllistä. Tämä pätee ainakin silloin, kun EU-maiden näkemykset ovat samansuuntaiset. On kuitenkin tärkeä muistaa, että EU-tason turvallisuuspolitiikka ei voi korvata omaa turvallisuuspolitiikkaamme, vaan ainoastaan täydentää sitä. Olemme itse aina ensisijaisesti vastuussa omasta turvallisuudestamme riippumatta siitä, mihin yhteistyöelimiin kuulumme. Suora keskusteluyhteys ja hyvät naapuruussuhteet kaikkiin suuntiin ovat vuosikymmenten aikana rakennettu arvokas asia, joka ei saa olla kaupan. &#8211; Ilkka Matinpalo
EU:n perussopimuksissa yhteisen turvallisuuspolitiikan tavoitteeksi ”mainitaan” yhteinen puolustus. En kannata EU:n yhteistä puolustus- tai sotilasliittoa, vaan yhteistyötä. Samoin EU:n täytyy toimia turvallisuuden edistämisessä yhteistyössä kaikkien maiden kanssa. Kannatan yhteistyötä myös materiaalihankinnoissa, kun se on mahdollista ja lisää mm. puolustusteollisuuden kilpailukykyä. Kriisinhallintaoperaatioihin suhtaudun kriittisesti, varsinkin, jos ne aiheuttavat enemmän kustannuksia Suomelle kuin muille EU-maille. Kuitenkin Suomen osaamista rauhanturvaamisessa arvostetaan maailmalla ja Suomella on toki annettavaa yhteiseen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan. &#8211;Pirkko Mattila
EU:hun liittymisen yhdeksi tärkeäksi perusteeksi nimettiin aikoinaan turvallisuuspolitiikka. Silti turvallisuuspolitiikan toinen osa-alue eli ulkopolitiikka on ollut heikkoa ja toista eli puolustuspolitiikkaa ei oikeastaan ole. Tämä on luonnollista, koska jäsenmaat ovat niin erilaisia historialtaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan. Turvallisuuspolitiikka on syytä pitää omissa käsissä. Talous on jo saatu Brysselissä sekaisin, mikä nakertaa Euroopan sisäistä turvallisuutta. &#8211; Piritta Poikonen
Kaikista ongelmista huolimatta EU:ssa myönteistä on se, että jäsenyys integroi Suomea selvemmin läntiseen järjestelmään poliittisella kartalla. Suomen ei tule kuitenkaan missään tapauksessa laskea sen varaan, että EU takaisi turvallisuuttamme. &#8211; Sakari Puisto
Suhtaudun EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan varovaisen myönteisesti. Yhteistyötä kannattaa kehittää, jotta voimme vahvistaa eurooppalaista turvallisuutta. &#8211; Pirkko Ruohonen-Lerner
Jos EU on rauhanliike, sen olisi syytä pysyä pakotteiden ulkopuolella. Pakotteiden asettaminen suurvallalle ei ole viisasta: se vaarantaa lähinaapureiden talouden. Jos Venäjä katkaisee kauppasuhteitaan Suomeen EU:n pakotteiden takia, merkitsee se Suomelle talouden romahtamista. EU:n olisi syytä ottaa turvallisuuspolitiikkansa toteuttamisessa huomioon kaikki jäsenmaansa. Pakotteet Venäjää kohtaan vaarantavat jäsenmaiden turvallisuuden. &#8211; Maria Tolppanen
EU on kauppaliitto eikä sillä ole yhtenäistä turvallisuuspolitiikkaa. Sitä osoittaa EU:n menettely Ukraina-kysymyksessä. Oli huonoa turvallisuuspolitiikkaa ajaa Ukrainalle vapaakauppaa samaan aikaan kun Putin neuvotteli Euraasian vapaakauppasopimuksesta. &#8211; Mauno Vanhala
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-042014/">Perussuomalainen 4/2014</a> -lehdessä.

Mitä mieltä EU:n turvallisuuspolitiikasta? – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Yritysjohtaja Ilkka Matinpalo ja  liiketaloustieteen tutkija, tohtori Sakari Puisto Cambridgen yliopistosta pitävät Koskenkylän tilannekuvaa julkisen sektorin surkeasta tilasta oikeansuuntaisena.
Ilkka Matinpalon mukaan Suomen talous on ”sairas, mutta parannettavissa”. Hän kuvaa tilannetta ”vaikeaksi muttei lohduttomaksi”.  Hän mainitsee Koskenkylän kirjan parhaaksi ansioksi sen, ettei kirjoittajalla ole ollut sordiinoa päällä ja että hän puhuu avoimesti kaikista asioista, myös tabuaiheista.
Hänen mukaansa olisi mielenkiintoista tietää, mitä Suomen taloudelle tapahtuisi, jos suomalaiset tekisivät samoja johtopäätöksiä kuin talouden sisäpiiriläiset, kuten esimerkiksi ulkomaille suuntaava &#8221;Nalle&#8221; Wahlroos. 
Matinpalon mielestä suomalaisilla on tietynlainen asenneongelma. Ongelmana ei hänen mukaansa ole niinkään se, etteikö tiedettäisi mitä pitää tehdä, vaan haluttomuus asioiden toimeenpanoon.
Sakari Puiston mielestä Suomen talous on sairaammassa kunnossa kuin yleisesti ymmärretään. Keskuspankit ovat harjoittaneet aivan liian lepsua rahapolitiikkaa, markkinoita on manipuloitu. Erilaisia pankkijärjestelmän riskejä on taseissa aika paljon. Samoin johdannaismarkkinoilla on riskejä, joita ei vielä ymmärretä.

”Suomen talous on sairaammassa kunnossa kuin yleisesti ymmärretään” (video)

Kuvakavalkadi perussuomalaisten kenttäjuhlasta

Huonosti. &#8212; Juho Eerola
Hallituksen ainoa linja on seurata Saksan pääministerin Angela Merkelin liittovaltiomyönteistä linjaa. Perussuomalaisena käännän katseeni Britanniaan ja David Cameroniin. &#8212; Simon Elo
Hyvä EU-politiikka on tiukkaa ja kansallisesta edusta kiinnipitävää mutta rakentavaa. Hollanti on viime vuosina ollut tässä lajissa taitava. Kataisen hallituksen EU-politiikan tavoitteena on ollut lähinnä katteettomia vaalilupauksia jakaneen SDP:n kasvojen pelastaminen. Kosmeettisella vakuuskiukuttelulla romutettiin se arvostus, jota Suomi ehkä joskus nautti, mutta ei saatu vastineeksi tosiasiallisesti yhtään mitään. &#8212; Jussi Halla-aho
Huonosti. Kataisen sateenkaarihallitus on taipuillut antamaan pala palalta pois sitä päätäntävaltaa, jota itsenäisellä valtiolla tulisi olla omista asioistaan ja veronmaksajiensa rahojen käytöstä. Kataisen komissaarihalu ja Stubbin nyrpeys supisuomalaisuutta kohtaan ovat käyneet meille kalliiksi. Heidän virheisiin ja vihreisiin meillä ei ole varaa. &#8212; Erkki Havansi
Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassa. Tilastoista paljastuu, että Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä kriisitoimien kanssa. Suomi ei ole osallistunut velkakuplan puhaltamiseen tai sen rahastamiseen. Silti Suomi rahoittaa eurokriisiä tukipaketeilla. Saksa ja Ranska olisivat saaneet pääomittaa pankkinsa itse. Tolkuttomat EU-maksut ja direktiivit tulevat kalliiksi sekä heikentävät kilpailukykyämme. Onkin surullista, että hallitus on tukenut toimia, jotka vievät Suomea kohti syvempää liittovaltiota. &#8212; Laura Huhtasaari
Kataisen hallitus on jatkanut edeltäjiensä liittovaltio-, eurotukipaketti- ja yhteisvastuupolitiikkaa kritiikittä. Suomen talous ja päätösvalta on kaventunut entisestään. Moni hallituspuolue on unohtanut vaalilupauksensa. Arvosana heikko. &#8212; Toimi Kankaanniemi
Hallitus on ainoastaan onnistunut ajamallaan EU-politiikalla syventämään Suomen vastuuta kriisimaiden veloista. Sitä ei suomalaisten enemmistö hyväksy, emmehän? &#8212; Jani Kolehmainen
Hallitus on onnistunut erittäin hyvin: vientiteollisuus on pienentynyt ja työpaikkoja menetetty. Energia-asiat ovat hakusessa, suomalainen työ ja yrittäminen ovat saaneet tämän hallituksen toimesta kovan, kovan kolauksen. Ja hallitus vielä kehuu itseään konsensushengestä! &#8212; Marko Kulpakko
Hallituksen EU-politiikassa ei ole ollut riittävän korkeaa ja rohkeaa profiilia. Olisi uskallettava ajaa voimaperäisesti kansallisen etuun tähtäävää linjaa. Kiltisti vain on lopulta taivuttu, vaikka toisin on annettu ymmärtää koti-Suomessa. &#8212; Kimmo Kivelä
Hallituksen EU-linja on epäselvä. Puhutaan ytimessä olemisesta, mutta miten se näkyy? Missä ovat konkreettiset tulokset? Takuut, joita kukaan muu ei halunnut eivät sellaisiksi riitä. &#8212; Maria Lohela
Hallitus tekee pelkurimaista ”joo-joo, me ei haluta olla vaikeita neuvottelijoita” -EU-politiikkaa. Ylimielisyydestä kertoo se, että käsiteltäessä valtioneuvoston EU-selontekoa eduskunnassa ei eurooppaministeri Stubbilta löytynyt aikaa puheenvuorojen kuunteluun. Hallituksen antaman EU-selonteon perusteella vaikuttaa siltä, ettei hallituksella ole tavoitteita eikä mielenkiintoa EU-politiikassaan. On vaikea arvioida sellaista mitä ei ole. &#8212; Anne Louhelainen
Suomen hallituksen EU-politiikka on ajopuustrategia eli mennään valtavirran mukana kritiikittömästi ja ilman omaa näkemystä siitä, mikä on oikeasti Suomen ja suomalaisten paras etu. Suurin epäonnistuminen on osallistuminen ns. euron tukipaketteihin. Sen estämiseksi olisi riittänyt kohtelias ja selkeä ilmoitus, että noudatamme olemassa olevia sopimuksia. Mutta edes tähän ei riittänyt rohkeutta ja seurauksena tästä on nyt sitten miljardilasku suomalaisille! &#8212; Ilkka Matinpalo
Hallituksen EU-politiikka on ollut haparoivaa. Durbanin ilmastoneuvotteluista tuli durpaan, EU (komissio) lupasi meille kompensaation metsiemme joutumisesta laskennallisen, siis näennäisen hiilipäästön kohteeksi. Vieläkään komission lupaamaa hyvitystä ei ole saatu. Maataloudessa ollaan menettämässä mm. ympäristötukia alueilla, jotka ovat muutoinkin kärsineet maatalouden tukirakenteiden muutoksesta. &#8212; Pirkko Mattila
Omasta mielestään varmaan hyvin: Suomi on viety yhä syvemmälle EU:n syövereihin alistamalla kotimainen talouspolitiikka Brysselin määräysten ja valvonnan alle. Paniikkitunnelma on toiminut sopivasti sumuverhona ja hallituksen politiikan selvä liittovaltiotavoite kiistetään kiivaasti. Perussuomalaiset on ainoa todellinen vaihtoehto tälle menolle! &#8212; Piritta Poikonen
Hallitus toimii kaksoismandaatilla: ministerien tulisi ajaa suomalaisten etua ensisijaisesti, mutta kritiikitön vallankiima EU:n pöytiin ajaa periaatteiden yli ja sumentaa järjenkäytön. &#8212; Sakari Puisto
Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassaan. Suomen velkapiikki avattiin Euroopan kriisimaille keskustan ollessa pääministeripuolue vuonna 2010. Piikki on edelleen auki. Tällä hetkellä Suomen vastuut muiden euromaiden veloista ovat useita kymmeniä miljardeja euroja ja Kreikan seuraava tukipaketti on jo oven takana odottamassa. Suomen nettomaksu EU:lle on noin 650 Me vuodessa. &#8212; Pirkko Ruohonen-Lerner
Jos tarkoitus on ollut viedä Suomi liittovaltioon, lisätä yhteisvastuuta ja lähettää mahdollisimman paljon suomalaisen veronmaksajan rahoja ulkomaille, tavoitteet ovat onnistuneet varsin hyvin. Jos tarkoitus on ollut joku muu, kuten kansallisen etumme puolustaminen, niin tavoitteet ovat epäonnistuneet täysin. &#8212; Sampo Terho
Hallitus ei ole onnistunut EU-politiikassaan. Hallituksen pitäisi valvoa Suomen etuja, se on kuitenkin unohtanut omat kansalaisensa. EU:n merkitys on muuttunut alkuperäisestä rauhan rakentajasta ja vapaakauppaliiton ylläpitäjästä aktiiviseksi liittovaltion rakentajaksi. Hallitus on unohtanut, että unioniin kuuluu nyt ja pitäisi kuulua myös vastaisuudessa pelkästään itsenäisiä valtioita. EU ei nykyisellään noudata edes omia sääntöjään. Tästä esimerkkinä tukipaketit pankeille ja valitettavasti myös Euroopan suurimmille rahanpesumaille. &#8212; Maria Tolppanen
Hallitus on onnistunut huonosti pitämään Suomen puolia tukipaketeissa, tai yleensä tukiessaan tukipaketteja. Ei maataloustukienkaan osalta voi henkseleitä paukutella. Myös direktiivien innokas implementointi, eli istuttaminen suomalaiseen lakiin (esimerkiksi rikkidirektiivi), on teollisuudellemme tuhoisaa politiikkaa. &#8212; Mauno Vanhala
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-032014/">Perussuomalainen 3/2014</a> -lehdessä.

Miten hallitus on onnistunut EU-politiikassaan – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Pääministerin tämänpäiväinen väite siitä, että Suomi voi vaikuttaa Ukrainan tilanteeseen vain EU:n kautta, herättää ihmetystä meissä suomalaisissa. Ehkäpä paras välitysmies Venäjän, EU:n ja Ukrainan välillä löytyy meiltä Suomesta: Presidentti Sauli Niinistö!
Niinistö on jo pitkään rakentanut onnistuneesti luottamusta Venäjän kanssa ja nauttii tältä pohjalta poikkeuksellisen suurta luottamusta ei pelkästään EU:n, vaan myös Venäjän johdon piirissä. Monien muiden EU-päämiesten ja presidentti Putinin väliset suhteet sen sijaan ovat viileät ja keskusteluja käydään usein vain ”pakon edessä”  sekä laihoin tuloksin.
Miksi Katainen nyt vetää maton alta presidentti Niinistöllä, kun hänellä olisi erinomainen tilaisuus käyttää hyviä ja luottamuksellisia suhteitaan Venäjään Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi?
Vai onko pääministeri sitä mieltä, että esim. EU:n korkea edustaja (ns. EU:n ulkoministeri) Ashton sopisi tehtävään paremmin?
Kataisen kommentista saa helposti sen vaikutelman, että Ukraina on osa EU:n valtapolitiikkaa ja Ukrainan kansan vaikea tilanne vaikuttaa toisarvoiselta.
Ehdotan, että Katainen kääntää kelkkansa ja ehdottaa rohkeasti presidentti Sauli Niinistöä kriisin sovittelijaksi. Hän on varmastikin Ukrainan, Venäjän ja EU:n kannalta varteenotettava henkilö tähän vaativaan tehtävään.

Vetääkö Kataisen Ukraina-kannanotto Niinistöltä maton alta?

Perussuomalaisen lehden toimitus kysyi eurovaaliehdokkailta, miten he estäisivät EU:ssa tapahtuvaa veronkiertoa. Näin he vastasivat:
VEROHALLINNON arvion mukaan yritysten siirtohinnoittelun kautta Suomesta valuu veroparatiiseihin noin 320 miljoonaa euroa. Kokonaisuuden kannalta summa on aika pieni, mutta siihen näyttävästi puuttumalla saataisiin rivikansalaistenkin moraalia harmaantalouden suhteen parannettua. &#8212; Juho Eerola
HYVÄ alku olisi panna kuriin EU:n oma musta lammas eli alueellinen kääpiö mutta hämärien finanssioperaatioiden jättiläinen Luxemburg. &#8212; Erkki Havansi
VERONKIERTO tulisi estää lainsäädännöllä. Verottajan tulisi pyydettäessä saada tietoja pankeilta. Tämä tarkoittaisi pankkien osittaista pankkisalaisuuden avaamista. Verottajan tulisi olla myös itse aktiivinen hakemaan tietoja. Media tekemään tutkivaa journalismia ja pitämään meteliä yritysten veronkierroista. &#8212; Laura Huhtasaari
KYLLÄ tämä on todella vaikea estää. Kun tiedetään, että useassa EU-maassa vaaditaan käteismaksua eikä anneta kuittia! Sanontoja löytyy: ”Olet tyhmä, kun maksat veroja”. Tehtävä on siten mahdoton. &#8212; Marko Kulpakko
VEROPARATIISILLE tai aggressiiviselle verosuunnittelulle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Tärkeä periaate verotuksessa on, että verot maksetaan sinne, missä tulo syntyy. EU voisi aloittaa taistelun veronkiertoa vastaan näyttämällä esimerkkiä omissa toimissaan, se ei ole 18 vuoteen saanut tilintarkastuksesta puhtaita papereita. Rahanpesusta tunnettu Kypros sai tukipaketin, mutta vasta myöntämisen jälkeen siellä suoritettiin rahanpesuselvitys! Vastaavia selvityksiä olisi syytä tehdä myös tukipaketin saaneille tai euroon liittyville maille. Joillakin jäsenmailla esim. Bulgarialla ja Romanialla korruptio ja veronkierto ovat maan tapa ja syvällä kulttuurissa, joten täsmätoimia tarvitaan. &#8212; Anne Louhelainen
VERONKIERRON estämisessä tarvitaan ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä saadaksemme kattavat globaalit pelisäännöt, jotka sitoisivat sitten kaikkia. Neuvottelu näistä sopii kerrankin hyvin EU:n vastuulle. Sen lisäksi tulee parantaa Suomen verojärjestelmää tukkimalla porsaanreikiä ja muuttamalla sitä kilpailukykyisemmäksi, jolloin myös motivaatio yltiöpäiseen verosuunnitteluun vähenee. Epätoivoisena ylilyöntinä tässä keskustelussa pidän esim. Alankomaiden tai Belgian tapaisten eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden leimaamista veroparatiiseiksi. &#8212; Ilkka Matinpalo
UUSIMALLA lainsäädäntöä. On etsittävä ne reiät, joista vene vuotaa. &#8212; Pirkko Mattila
HARTIAPANKKILAISUUS opetti käytännössä, kuinka suuri paperisota verojen ja maksujen tilittäminen on. Siinä todella testattiin veronmaksuhalukkuutta! Yksityistalouksien osalta jo pelkkä tilitysten tekeminen käteväksi vähentää veronkiertoa. Nykyään on onneksi palkka.fi:n kaltaisia palveluja, joiden avulla on helppo suorittaa palkat, verot ja erilaiset pakolliset maksut. &#8212; Piritta Poikonen
ESTÄMÄLLÄ ja rajoittamalla veroparatiisiyritysten toimintaa lainsäädännöllä kaikin mahdollisin keinoin. Tekemällä  julkisiksi kaikki yritykset, jotka toimivat Suomessa ja joilla veroparatiisikytkentöjä. Näin kansalaiset voisivat välttää veroparatiisiyritysten tuotteiden ja palvelujen ostamista. Harmaan talouden yrityksille, yrittäjille ja työntekijöille tehokkaampaa viranomaisten kenttävalvontaa ja ankarammat sanktiot. &#8212; Pirkko Ruohonen-Lerner
TÄMÄ on tärkeä tavoite, joka vaatii tietojenvaihtoa, valvontaa ja ennen kaikkea jäsenmaiden sitoutumista yhdessä päätettäviin toimenpiteisiin. Veroja voidaan välttää monella tavoin, riippuen mm. puhutaanko yksityishenkilöstä vai suuryrityksestä. EU-tasolla voidaan yrittää puuttua veroparatiiseihin ja yritysten ns. aggressiiviseen verosuunnitteluun, mutta yksityishenkilöiden veronkierto puolestaan on ensisijaisesti kansallinen kysymys. EU voi lähinnä järjestää tiedotuskampanjoita tai välittää parhaita käytäntöjä eri jäsenmaiden verottajien välillä. Kaikkein tärkeintä EU:ssa on vastustaa sellaista yhteisvastuuta, jossa toisen jäsenmaan veronmaksajat joutuvat kärsimään toisen maan kansalaisten veronkierrosta. &#8212; Sampo Terho
EU:SSA yritysverotus olisi saatava samalle tasolle kaikissa jäsenmaissa, jolloin verokikkailu &#8211; perustamalla tytäryhtiöitä toisiin (ja kolmansiin) maihin &#8211; ei kannata. Veroparatiiseihin on puututtava lailla EU:n sisällä ja maailmanlaajuisilla sopimuksilla. Rahanpesusta olisi säädettävä kovemmat rangaistukset ja aina rahojen menetys valtiolle. &#8212; Mauno Vanhala
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-12014/">Perussuomalainen 1/2014</a> –lehdessä.

Miten estäisit veronkierron EU:ssa – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Vaikea vastata, kun on runsauden pulaa. Suopellonraivauskieltodirektiivi häviää niukasti klassikolle eli komission asetukselle 1677/88/ETY (kurkun käyryys). &#8212; Erkki Havansi 
Hehkulamppukielto on hölmö direktiivi. Hehkulamppukiellosta hyötyvät isot lamppujen valmistajat. Yritykset myöntävät itsekin, että se on fantastinen bisnes. Energiansäästölampun sisältämän elohopean vuoksi se on ongelmajätettä ja vaatii erityishävityksen &#8211; energiaa kuluu siis elinkaaren lopussakin. Hehkulamppujen lasi ja rauta eivät saastuta luontoa, koska ne voidaan kierrättää. &#8212; Laura Huhtasaari
Säädökset koskien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä globaalin lämpenemisen torjumiseksi. &#8212; Marko Kulpakko
Komission asetus (EU) N:o 666/2013 pölynimurien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan kotitalouksissa ja liiketiloissa käytettäviin pölynimureihin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkö kohtia; ”Pölynimurilla tarkoitetaan laitetta, joka poistaa puhdistet tavalta pinnalta likaa laitteen sisällä syntyvästä alipaineesta johtuvan ilmavirran avulla. Komissio tarkastelee uudelleen imuriletkun kestävyyttä ja moottorin operatiivista elinikää koskevia erityisiä ekosuunnitteluvaatimuksia ja esittää tämän uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 1.9.2016.” Kysymys: Tarvitaanko tätä todella, kun rahaa ei ole edes perusterveydenhuoltoon? &#8212; Anne Louhelainen
Onhan näitä älyttömiä kurkku- ja kumisaapasdirektiivejä vaikka kuinka paljon! Talousihmisenä olen ollut huolissani EU:n päästökaupan aiheuttamista ongelmista eurooppalaisille yrityksille ja työpaikoille. Näin joulun kunniaksi nimeän kuitenkin ajankohtaisena, kansalaisten kodinvaihtoa haittaavana asiana EU:n energiatehokkuusdirektiivin. Sen seurauksenahan Suomeen tuli energiatodistuspakko pientaloille. Tämä on merkittävä, mutta täysin turha lisäkustannus kodinvaihtotilanteessa, kun jokaisen talon todellinen energiankulutus on helposti selvitettävissä energialaskuista, kaukoluennan yleistyttyä jopa kuukausitasolla. &#8212; Ilkka Matinpalo
Tuore älyttömyys on tekeillä pankkiunioniin. Vaikka sijoittajanvastuu on tarkoitettu ensisijaiseksi vastuuksi, kuten pitääkin, tämä sijoittajanvastuu tulee ehkä voimaan vasta muutama vuosi sen jälkeen kun yhteisvastuuseen perustuva kriisirahasto on jo perustettu. Yhteisvastuu on jo itsessään huono asia ja kaiken lisäksi se tulisi voimaan ensin. Lähdetään siis heti väärässä järjestyksessä liikkeelle! &#8212; Piritta Poikonen
Uusi EU-säännös leikkaa pölynimurien imutehoa 2000 watista 1600 wattiin. Tämä energiatehokkuuden nimissä! &#8212; Pirkko Ruohonen-Lerner
Näitä osin haitallisia, osin lähinnä hassuja  säädöksiä riittää satamäärin. Lehdissäkin on kerrottu muun muassa WC-pönttöjen ja pesukoneiden sääntelystä, samoin esimerkiksi viinikaapin ohjekirjaan on vaadittu ilmoitus, että kaappi on tarkoitettu viinin säilömiseen. Eräs vähemmän tunnettu klassikko on europarlamentin hyväksymä mietintö ”Naisten rooli vihreässä taloudessa”, jossa mm. todisteltiin että ilmastonmuutos vaikuttaa enemmän naisiin kuin miehiin. &#8212; Sampo Terho
Terva on luokiteltu EU-säännöksissä haitallisten puunsuoja-aineiden joukkoon ja EU:n mukaan puuveneen tervaamisessa on parasta suojautua maskeilla ja hupuilla. &#8212; Mauno Vanhala
Taitaa olla niin, että suurehko osa säädöksistä ja direktiiveistäkin ovat täyttä byrokraattista potaskaa; esimerkkinä säädösluonnos siitä, minkälaisia korkokenkiä parturi-kampaajat saisivat työssään käyttää! Hei haloo, eivätköhän he itse tiedä käyttökenkiensä valintaperusteet paremmin kuin Brysselin lakeijat! &#8212; Juha Väätäinen
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-162013/">Perussuomalainen 16/2013</a> -lehdessä. &gt;

Mikä on älyttömin EU-säädös – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Hallitus julkaisi viime perjantaina <a href="http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/fi.jsp">rakennepaketin</a>, jonka tarkoitus on tasapainottaa Suomen julkista taloutta. Hyvät aikeet ja oikeansuuntaiset toimenpiteet ovat aina tervetulleita, mutta luonnosteltu paketti on tarpeeseen nähden liian vähän, liian myöhään. Jatkotoimenpiteillä on kiire!
Suomessa julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteestamme on noin 58 prosenttia ja edelleen nousussa. Saksassa vastaava luku on 45 prosenttia, eikä kukaan varmaan väitä, että Saksassa ei elettäisi hyvinvointivaltiossa. Julkisen sektorin suhteellisen koon osalta <a href="http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/kansantaloudentunnusluvut/julkisetmenot/">Suomi on EU-maiden kärkijoukkoa</a>, ainoastaan Tanska ja Ranska ovat edellä.
<h4>Finanssikriisin muutokseen ei ole reagoitu</h4>
Tilanteen taustalta löytyy Nokia-klusterin ja paperiteollisuuden auringonlaskun lisäksi finanssikriisistä toipuva maailmantalous, jonka kysyntä Suomen valmistamille investointihyödykkeille on aikaisempaa vähäisempää. Kun hyvinä aikoina julkinen sektori oli kasvanut käsi kädessä yksityisen kanssa, yksityisen sektorin <a href="http://www.findikaattori.fi/fi/3">romahdettua</a> julkinen sektori jäi entiselle tasolleen, jolloin sen osuus kakusta nousi ennätyslukemiin.
<h4>Kiireesti tasapainoa kohti</h4>
Asia ei olisi sinällään ongelma, mikäli julkisen sektorin tulot ja menot olisivat tasapainossa. <a href="http://www.findikaattori.fi/fi/44">Näin ei ole</a>, valtio velkaantuu kymmenkunta miljardia vuodessa, ja julkisyhteisöjen 60:en prosentin Maastricht-kriteeri rikotaan pian. <a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1384491616442">Euroopan komissio laski Suomen budjetin läpi</a> ilman huomautusta, mutta nipin napin. Odotettavissa on, että Suomi tulee saamaan luottoluokittajilta, komissiolta ja sijoittajilta nopeasti näpeilleen, mikäli tilannetta ei aleta korjata hyvän sään aikana.
<h4>Menoleikkaukset ainoa vaihtoehto</h4>
Vaihtoehtoina budjettivajeen ja velanoton pienentämiseen ovat menoleikkaukset tai veronokorotukset. Suomen kokonaisveroaste on nykyisellään niin korkea, että on oikeastaan ihme, että maassamme vielä jotain elinkeinoelämää on. Veroastetta korottamalla olisi talouden aktiviteettia pienentävä vaikutus, jolloin veronkorotuksista saatava kertymä jäisi hyvin pieneneksi.
Käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jää menojen leikkaaminen. Sekä kuntien että valtion menoeriä on tarkasteltava puhtaalta pöydältä ja on arvioitava, mikä on välttämätöntä – ja kyseenalaistettava ja mahdollisesti leikattava kaikkea muuta.
<h4>Tavoitteet tulisi tuplata</h4>
Mikäli tavoitteena on sopeuttaa julkisen sektorin koko vastaamaan ilmeisesti pysyvästi supistunutta yksityistä sektoria, ensimmäinen askel on hallituksenkin ilmoittama kymmenen miljardin rakenteellinen alijäämä. Mikäli tavoitteena on sopeuttaa julkisen sektorin osuus EU:n keskitasoon, tarvittavat leikkaukset ovat kuitenkin 20:en miljardin luokkaa.
<h4>Hidastelu on vaarallista</h4>
Hallituksen leikkauslista sisältää hyvin vähän konkretiaa ja sanat ”myöhemmin” tai ”2017” toistuvat siinä liian usein. On toki ymmärrettävää, että sateenkaarihallituksen on vaikeaa löytää asioista yhteistä säveltä, mutta mitä ihmettä esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostaminen tekee sopeutustoimien joukossa?
Tämäntyyppinen ”aiesopimus” siirtää ratkaisuja eteenpäin, ja vaarana on, että ne ratkaisut jäävät toteutumatta ja vesittyvät matkan varrella. Jos ongelma on akuutti, tarvitaan akuutteja toimenpiteitä, eikä pelkästään pitkän aikavälin suunnittelmia.
<h4>Missä kasvun eväät, tehostaminen, valtion tarkastelu?</h4>
Julkisen sektorin supistaminen pienentää aluksi kansantuotetta. On tärkeää jättää yksityiselle sektorille tilaisuus ja edellytykset täyttää julkisen sektorin jättämät aukot. Rakennepaketissa tämäntyyppisiä toimia ei nähty vielä ollenkaan. Solariumtarkastamisvelvollisuuden lakkauttaminen on toki askel oikeaan suuntaan, mutta jo pelkästään se, että kyseinen asia on listalle päätynyt kertoo, että varmasti vastaavaa löytyy vaikka kuinka paljon. Kunnissa lääkäreiden aika tuhriintuu toimimattomien ohjelmistojen kanssa painimiseen potilaiden sijaan. Ohjelmistojen, joista <a href="http://www.tietoviikko.fi/cio/cio-uutiset/viron+terveydenhuollon+itprojekti+maksoi+11+miljoonaa+suomessa+jopa+puoli+miljardia/a828487">veronmaksajien lasku</a> on viisisataa miljoonaa kymmeneltä vuodelta, kun Virossa selvittiin alle vuodessa ja yhdellätoista miljoonalla?
Osa tästä mädästä ja tuhlauksesta on valtion puolella, joten tähän kuntalistaan se ei varsinaisesti kuulu. Voidaan kuitenkin kysyä, missä viipyy valtion roolin uudelleenarviointi ja vastaava lista?
<h4>Mikä tässä on maksanut?</h4>
Tämä haaste ei ole uusi. Jutta Urpilaisen <a href="http://www.hs.fi/politiikka/Urpilainen+Sdp+otti+kes%25C3%25A4ll%25C3%25A4+johtajuuden+Suomen+kest%25C3%25A4vyysvajetalkoissa/a1385780995785">herääminen</a> kesän aikana, tai Jyrki Kataisen <a href="http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/17139-katainen-sysaa-vastuuta-aiemmillekin-hallituksille-nyt-se-vaan-pitaa-tehda">edellisten hallitusten syyttely</a> on outoa, sillä tilanne on ollut tiedossa jo vuosia. Katainen toimi myös valtiovarainministerinä Matti Vanhasen hallituksessa vuodesta 2007 alkaen, joten viennin taittumisesta alkanut talouden alamäki on varmasti ollut hyvin nähtävissä. Lähinnä saatiin julkisen sektorin <a href="http://kalleisotalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49918-populismi-ja-vastuunkanto-kataisen-silmin">palkankorotuksia</a> juuri talousromahduksen alkaessa.
Olen työskennellyt ammattijohtajana teollisuusyrityksissä Keski-Euroopassa. Voin kokemuksesta sanoa, että ongelmiin pitää reagoida heti, tai asiat pahenevat. Rakenneuudistusten osalta näin ei ole käynyt, mikä tekee asioiden hoitamisesta vaikeampaa. Vetkuttelu ja ongelmien lykkääminen ”syssymmälle” tuo toimitusjohtajalle nopeasti kenkää osakkeenomistajilta. Ehkä  meidän hallituksemme ansaitsee saada potkut Suomen osakkeenomistajilta eli äänestäjiltä.
Suomen pankin johtajistoon kuulunut Heikki Koskenkylä tuli hiljattain samanlaisiin <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkylan-analyysi-talous-hiipuu-ja-rakenneongelmat-karjistyvat-miten-suomi-saadaan-uudelleen-nousuun/">johtopäätöksiin</a>. Helppoa tästä ei tule, mutta kyllä siitä selvitään. Äänestäjille täytyy kertoa asiat, kuten ne ovat. Se ei ole populismia, vaan rehellisyyttä. Nyt jos koskaan sitä rehellisyyttä ja rohkeutta tarvitaan, niin päättäjien kuin kansalaisten keskuudessa.

Ilkka Matinpalo: Hallituksen rakennepaketti – lupaus paremmasta?

Ilkka Matinpalon asemapaikkoina ovat olleet Amsterdam, Hampuri, Hannover, Helsinki, Turku, Jyväskylä ja Ruhrin alue, joka on Saksan teollisuuden kehto: siellä hän oli toimitusjohtajana Ruhr-Zinkissä, joka oli toinen saksalaisista sinkkisulatoista parhaimmillaan noin 400 miljoonan euron liikevaihdolla.
&#8211; Halusimme sitä tai emme, EU:n piirissä tehdään erittäin tärkeitä Suomen asioihin vaikuttavia päätöksiä, joihin haluan päästä vaikuttamaan, muun muassa purkamaan yritystoimintaa haittaavaa EU-byrokratiaa ja -päätöksiä, sanoo Matinpalo.
Matinpalo näkee europarlamentaarikoiden roolin eräänlaisina partisaaneina, selustajoukkona, jonka tehtävänä on pitää huolta, että asiat menevät alusta alkaen oikeaan suuntaan. Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuuluu, että monista asioista keskustellaan vasta kun ne ovat eduskunnan käsittelyssä, vaikka tosiasiallisesti asioista on päätetty jo paljon aikaisemmin.
&#8211; Tämän on muututtava, jotta asioihin voidaan ottaa kantaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun niille voidaan vielä tehdä jotain.
EU imuroinut liikaa valtaa ja vastuuta
Yksin emme voi saada muutosta aikaan, vaan perussuomalaisillekin tärkeiden asioiden toteutuminen edellyttää laajamittaista yhteistyötä yli maa- ja puoluerajojen. Yksittäisen mepin muodolliset vaikutusmahdollisuudet ovat tosiasiassa hyvin rajalliset. Vain ne mepit, jotka kykenevät aitoon kansainväiseen yhteistyöhön ja joilla on laaja tietämys siitä miten päätöksiä oikeasti tehdään, voivat oikeasti vaikuttaa asioihin.
&#8211; Esimerkiksi Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska on otettava täysillä mukaan ja luotava samanmielisten maiden konsortioita ajamaan muutosta. En hyväksy esimerkiksi edellämainittujen maiden väheksymistä sillä perusteella, että ne vastustavat liittovaltiokehitystä eivätkä kuulu euroalueeseen.
Matinpalo painottaa, että EU:n roolia on kavennettava ja terävöitettävä. Läheisyysperiaate on nostettava kuolleen kirjaimen asemasta pääperiaatteeksi. Kaikki sellaiset päätökset, joita ei perustellusta syystä ole syytä tehdä EU-tasolla, on tehtävä kansallisesti.
&#8211; EU:ssa tehdään paljon päätöksiä myös asioista, jotka tulee siirtää globaalin yhteistyön tasolle, kuten ympäristöasiat, joissa Euroopan sisäiset päätökset eivät riitä. Hyvä esimerkki on EU:n epäonnistunut päästökauppa, joka on aiheuttanut lähinnä tärkeiden teollisuudenalojen siirtymisen Euroopan ulkopuolelle, seurauksena vain entistä suuremmat ympäristöhaitat. EU on imuroinut itselleen aivan liikaa valtaa ja vastuuta. Nyt on aika suorittaa tämän osalta uudelleentarkastelu sekä kansalliseen että globaaliin suuntaan.
Aidolle kansainväliselle osaamiselle huutava tarve
Vapaa-ajallaan Ilkka Matinpalo harrastaa musiikkia, urheilua, mökkeilyä ja veneilyä. Hän on myös kiinnostunut poliittisista, sosiaalisista ja kulttuuriasioista. Hänellä on vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta sekä kääpiösnautseri. Vaalikampanjabudjetti on 50 000 euroa.
&#8211; Olen kaikkina vuosinani yrityselämässä aina luottanut kasvokkain käytävään vuorovaikutukseen, joten myös vaalityössäni tulee korostumaan kenttätyö. Kansalaisilta saatu palaute EU:hun liittyvissä kysymyksissä luo tärkeimmän pohjan tulevaan europarlamenttityöhön.
Matinpalo haluaa tavoittaa sellaiset äänestäjät, jotka arvostavat hänen kakuntekijäkokemustaan verrattuna monien nykypoliitikkojen yksipuoliseen kakunjakokokemukseen. Äänestäjät, joille ovat tärkeitä Suomen ja Euroopan saaminen takaisin talouskasvu-uralle, yritystoiminnan ymmärtäminen ja työnteon kannustaminen; sekä äänestäjät, jotka toivovat ehdokkaaltaan aitoa kansainvälistä kokemusta, jotta asiat saadaan oikeasti hoidetuksi, eivätkä jää pelkiksi puheiksi.
&#8211; Haluan kantaa vastuuta näinä haasteellisina aikoina, jolloin todelliselle kansainvälisyydelle ja yrityselämän osaamiselle on huutava tarve erityisesti myös politiikassa.
MIKA MÄNNISTÖ
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; color: white; background: #065f97;">FAKTAT &#8211; KUKA?
Nimi: Ilkka Matinpalo 
Syntymäaika: 28.3.1966 
Kotipaikka: Helsinki 
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri 
Ammatti: ”Jätkäjohtaja Euroopasta” 
Huomionarvoista: Toiminut vuodesta 1998 kansainvälisten keskisuurten teknologia- ja teollisuusyhtiöiden toimitusjohtajana, sitä ennen kuusi vuotta rengaskonserni Continentalin palveluksessa. Ulkomaankokemusta lähes 20 vuotta.</td>
</tr>
</tbody>
</table>

Eurovaaliehdokas Ilkka Matinpalo: Yksin emme saa muutosta aikaan

Perussuomalainen-lehti haastatteli vastanimettyjä EU-vaaliehdokkaita kohta puoluehallituksen valinnan jälkeen. Ehdokkaita pyydettiin kertomaan vaalibudjettinsa, vaaliteemansa sekä sen, mikä EU:ssa heidän mielestään on hyvää ja mikä huonoa.
Erkki Havansi
Keravalainen Erkki Havansi paljastaa vaalibudjettinsa olevan kaikkiaan 40 000 euron luokkaa. Kampanjateemoikseen hän mainitsee EU:n budjetin pienentämisen ja byrokratian vähentämisen. Suomen perustuslakia pitää noudattaa ja direktiivitulva on padottava.
&#8211; Parasta EU:ssa on rauha talousalueen sisällä sekä vapaan liikkuvuuden ja kaupan mahdollistaminen, sanoo Erkki.
Pahinta EU:ssa on viime vuosien huono suunta liittovaltiokehityksineen, joka nakertaa Suomen itsenäisyyttä. Kriisimaiden velat maksetaan hyvin taloutensa hoitaneiden maiden – kuten Suomen – yhteisestä kassasta.
Laura Huhtasaari
Porilainen Laura Huhtasaari ei paljasta vielä vaalibudjettiaan. Tärkeimmiksi vaaliteemoikseen hän kertoo tukipakettien ja yhteisvastuiden vastustamisen ja liittovaltiokehityksen pysäyttämisen.
&#8211;  Euroopan Unionia on kehitettävä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden kauppaliittoa. Suomen kilpailukykyä rajoittaville direktiiveille on sanottava ei.
Parasta EU:ssa on Lauran mielestä yhdessä tekemisen idea – se että käydään yhdessä kauppaa ja eletään rauhassa, samoin EU-valtioiden väliset hyvät suhteet. Huonointa on harvainvalta, demokratian etääntyminen kansalaisista ja kansallisesti valittujen parlamenttien riisuminen vallasta.
&#8211; Suomen kannalta on huono puoli, että meillä on liian vähän vaikutusvaltaa omiin asioihimme. Suurin osa päätösvallastamme on EU-säännösten toimeenpanoa.
Piritta Poikonen
&#8211; Olisiko budjettini jotain 30 tuhannen euron luokkaa, arvioi lohjalainen Piritta Poikonen. Keskeiseksi vaaliteemakseen Piritta mainitsee Euroopan pelastamisen liialliselta EU:lta.
&#8211; Suomen etuja on puolustettava, kuten myös suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Ei kiitos yhteisvastuille.
Pirittan mielestä tietyt asiat on hyvä vastaisuudessakin hoitaa yhdessä. Jos esimerkiksi ympäristöasiat hoidetaan samoin säännöin eri Euroopan maissa, saadaan tasapuolisempi pelikenttä kaikille maille. EU:n demokratiavaje ja yhteisvastuuongelmat eivät kuitenkaan saa häneltä kiitosta.
Ilkka Matinpalo
Helsinkiläisen Ilkka Matinpalon vaalibudjetti on noin 50 000 euroa. Kaikkein tärkeimpänä vaaliteemanaan hän pitää euroon liittyviä asioita. Hyvänä kakkosena tulee eurobyrokratian, erityisesti yritystoimintaa ja yrittäjyyttä haittaavan byrokratian vähentäminen.
&#8211; Parasta EU:ssa on se, että se on instituutio, joka mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön sellaisissa asioissa, jotka on hoidettava yhdessä.
Ilkka pitää myös ihmisten ja pääomien vapaata liikkuvuutta euroalueen sisällä hyvänä asiana. Huonoimpana puolena hän sitä vastoin pitää juuri liiallista byrokratiaa ja tärkeiden talousasioiden politisoitumista, esimerkkinä kriisimaille suunnatut pelastuspaketit, joiden taustalla vaikuttavat poliittiset syyt.
&#8211; Jos olisimme edenneet taloudelliselta ja rationaaliselta pohjalta, olisimme päätyneet muihin ratkaisuihin.
Mauno Vanhala
Mauno Vanhala Jyväskylästä uskoo pärjäävänsä noin 50 000 euron vaalibudjetilla. Vaalikampanjassaan hän aikoo nostaa esiin EU-päätösten vaikutukset ja kertoa kansalaisille, miten ne vaikuttavat heidän arkeensa. EU:n nykyinen sosiaali- ja terveyspolitiikka ajaa unionia kohti liittovaltiota.
&#8211; Parasta EU:ssa on vapaa liikkuvuus ja euron hyvät ominaisuudet, esimerkiksi asuntolainojen alhaiset korot, Mauno toteaa.
Tukipolitiikkaa hän sen sijaan pitää virheenä. Euroon on hyväksytty maita, jotka eivät täyttäneetkään niille asetettuja kriteerejä. Suomi maksaa tästä hintaa seuraavat kaksikymmentä vuotta.
Lue myös: <a href="https://stage.sudev.fi/?p=7680">Perussuomalaisille viisi uutta eurovaaliehdokasta </a>&gt;
Kaikkien euroehdokkaiden henkilöhaastattelut ilmestyvät syksyn ja tulevan talven aikana Perussuomalainen-lehdessä.

Tuoreimmat euroehdokkaat ensitentissä

Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt tiistain kokouksessaan uusia eurovaaliehdokkaita. Nyt nimettiin seuraavat henkilöt: Erkki Havansi, Laura Huhtasaari, Ilkka Matinpalo, Piritta Poikonen ja Mauno Vanhala.  
Erkki Havansi on  vuonna -41 syntynyt prosessioikeuden professori (emeritus) Keravalta.
Laura Huhtasaari on 34-vuotias erityisopettaja ja kasvatustieteiden maisteri. Hän on Porin kaupunginhallituksen jäsen. Lauralla on kaksi tytärtä, toinen on iältään 7 kuukautta, toinen 7 vuotta.
Ilkka Matinpalo 47-vuotias Helsingissä asuva kauppatieteiden maisteri. Hän on toiminut keskisuurten kansainvälisten teollisuusyritysten toimitusjohtajana vuodesta 1998, pääasiassa Saksassa.
Piritta Poikonen on lohjalainen 38-vuotias oikeustieteiden maisteri, joka työskentelee Finanssialan keskusliitossa.  Hän toimii Lohjan kaupunginvaltuutettuna.
Mauno Vanhala on pitkään perusterveydenhuollossa toiminut yleislääketieteen professori. Vuonna -49 syntynyt Vanhala on jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu.
Puolue on aikaisemmin nimennyt eurovaaliehdokkaikseen seuraavat henkilöt: Jussi Halla-aho,  Anne Louhelainen, Pirkko Mattila, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sampo Terho ja Juha Väätäinen.

Ilkka Matinpalo

Eurovaaliehdokkaat vastaavat: kuinka palauttaisit päätösvallan takaisin suomalaisille?

Ehdokkaat vastaavat: Mitä mieltä EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta?

Ilkka Matinpalo tuo eurovaaleihin kansainvälistä taloustietoa

Ilkka Matinpalon Saksan terveiset: työntekijät ja työnantajat samalle puolelle pöytää

Mitä mieltä EU:n turvallisuuspolitiikasta? – eurovaaliehdokkaat vastaavat

”Suomen talous on sairaammassa kunnossa kuin yleisesti ymmärretään” (video)

Kuvakavalkadi perussuomalaisten kenttäjuhlasta

Miten hallitus on onnistunut EU-politiikassaan – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Vetääkö Kataisen Ukraina-kannanotto Niinistöltä maton alta?

Miten estäisit veronkierron EU:ssa – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Mikä on älyttömin EU-säädös – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Ilkka Matinpalo: Hallituksen rakennepaketti – lupaus paremmasta?

Eurovaaliehdokas Ilkka Matinpalo: Yksin emme saa muutosta aikaan

Tuoreimmat euroehdokkaat ensitentissä

Perussuomalaisille viisi uutta eurovaaliehdokasta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025