Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ilmanvaihto

Kansanedustaja Leena Meri jätti hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen väestönsuojelutilojen riittävyydestä ja niiden kunnosta. Meri muistuttaa, että kriisitilanteissa väestönsuojelu perustuu pitkälti taloyhtiöiden väestönsuojiin.

Omakotitaloissa ja pienemmissä taloyhtiöissä ei ole omaa väestönsuojaa, joten suurella osalla kotitalouksista on epäselvää, kuinka kriisitilanteessa pitäisi toimia.
&#8211; Olen saanut useita yhteydenottoja, miten tulisi toimia, jos kriisi syttyisi. Ihmiset ovat perustellusti hämmentyneitä, kun oman asuinalueen väestönsuojelutiloista on hankala löytää tietoja. Tällä hetkellä ohjeistus vaikuttaisi olevan, että viranomaiset voivat tarpeen vaatiessa ohjata ihmiset tiettyyn suojaan, tai vaihtoehtoisesti asukkaat evakuoidaan pois vaara-alueelta, kertoo kansanedustaja Leena Meri.
&#8211; Viranomaisohjeistuksen ongelmana on, kuinka nopeasti hätätilanteessa ihmisiin saadaan yhteys. Onko vaarana, että ihmiset hakeutuisivat paremman tiedon puuttuessa yleiseen suojaan, jonka täyttymisestä aiheutuisi sitten ylimääräistä vaaraa? Siksi myös omakotitaloasujille annettavat toimintaohjeet olisi hyvä valmistella ja tiedottaa ennakkoon. Lisäksi tiedottaminen antaisi ihmiselle mielenrauhaa, kun tietäisi jo valmiiksi, miten pitää toimia, Meri miettii.
Osassa kiinteistöistä huoltoja on laiminlyöty
Ongelmana on myös olemassa olevien väestönsuojien puutteellinen kunto. Pelastuslaki velvoittaa kiinteistönomistajat huolehtimaan niiden ajantasaisuudesta. Laajaa selvitystä tilojen kunnosta ei ole viime vuosien aikana tehty. Huomattavan suuressa määrässä arvioidaan kuitenkin olevan puutteita esimerkiksi ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmissä. Niihin liittyvistä puutteista huolimatta suojaa saadaan räjähdyksiltä, mutta erilaiset kaasut ja tulipalosta aiheutuvat savut pääsevät sisälle.
&#8211; Olemassa olevien väestönsuojien kuntoon tulisi kiinnittää huomiota. Kriisitilanteen sattuessa väestönsuojelu perustuu paljolti taloyhtiöiden väestönsuojiin. Osassa kiinteistöistä huoltoja on laiminlyöty, eivätkä esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmät toimi asianmukaisella tavalla. Nyt taloyhtiöiden tulee tarkistaa väestösuojien kunto, jotta tarpeelliset korjaukset tulevat varmasti tehdyiksi. Myös väestösuojien alueellisesta riittävyydestä tulee varmistua, Meri sanoo.
&nbsp;

Väestönsuojelutilojen oltava kriisivalmiudessa – Leena Meri: ”Kriisitilanteen sattuessa väestönsuojelu perustuu paljolti taloyhtiöiden väestönsuojiin”

On olemassa huolestuttavia uutisia tutkimuksista, joiden mukaan koronavirus voi säilyä huoneilmassa jopa 20 minuuttia. Tämä on todellinen uhka, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Covid-19 koronaviruksen leviämistä ole vielä tutkittu riittävästi, mutta leviämistavaltaan samankaltaisen SARS-koronaviruksen todettiin vuoden 2003 epidemian aikana leviävän mm. lentokoneissa ilmanvaihdon kautta.
&#8211; Onko esimerkiksi ilmanvaihto lämmöntalteenottolaitteissa hygieenistä, jos laite kierrättää osittain samaa ilmaa huoneista toiseen? kysyy Reijonen.
Leviää tehokkaasti
Ilmanvaihdon laittaminen suuremmalle ei välttämättä vähennä ilmasta viruspartikkeleita, vaan voi levittää ne tehokkaasti laajemmalle alueelle ja nopeuttaa siten viruksen tartuttavaa leviämistä. Suomessa on käytössä laajalti ilmanvaihtokoneistusta.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka Suomessa aiotaan puuttua ja ohjeistaa ilmanvaihdon kautta mahdollisesti leviävän koronaviruksen torjuntaan.

Levittääkö koneellinen ilmanvaihto koronavirusta?

Perussuomalaisten tuumaustunnilla käsiteltiin tänään sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmia sekä niihin liittyviä ammattitauteja ja haittoja.

Suomessa on tällä hetkellä jo lähes 1,2 miljoonaa sisäilmasta ja infraäänestä eri tavoin sairastunutta ja oirehtivaa kansalaista, joiden ongelmana on se, ettei heille soveltuvaa tautiluokitusta ole olemassa. Samalla he ovat usein joutuneet sosiaaliturvan tai muiden korvauksien ulkopuolelle.
Perussuomalaiset on jo kahden vuoden ajan käsitellyt ja valmistellut useita esityksiä, joilla rakentamisesta sairastuneiden tilannetta ja oikeusturvaa pyritään parantamaan.
Astman esiintyvyys tuplaantui remontin aikana
Tuumaustunnilla puhui työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen, joka on todistanut Oulun poliisin henkilöstön astmatapauksia vuonna 2017.
Tuolloin astman esiintyvyys poliisiaseman henkilöstöllä lähes tuplaantui keväällä tehdyn remontin yhteydessä. Tästä vuoden kuluttua monet eivät olleet parantuneet.
&#8211; Remontin aikana yhteensä 138 työntekijää oli yhteydessä työterveyshuoltoon, koska he kokivat silmä- ja hengitystieoireita, ihottumaa, hengenahdistusta sekä rytmihäiriöitä. Henkilöstöllä ilmeni myös muunlaisia oireita, Hyvönen kertoo.
Erityisesti joulukuussa 2016 aloitettu vankilaosaston remontti vaikeutti oireita merkittävästi.
&#8211; Ensimmäinen astmadiagnoosi oli tammikuussa 2017. Tämän jälkeen tehtiin työpaikkaselvityskäynti vankilaosastolle ja suositeltiin kosteusvauriopurkutöiden vaatimaa suojausta käytettäväksi osastolla työskenneltäessä, Hyvönen kertoo.
Korvauksia haettiin työtapaturman perusteella
Keväällä talossa oli jo 18 astmadiagnoosia, joista osa oli voimakasoireisia. Lisäksi syksyllä 2017 keuhkopoliklinikan jatkotutkimuksissa varmistui neljä astmadiagnoosia.
Aluehallintovirastolle (AVI) tehtiin 52 ilmoitusta työperäisestä sairastumisesta. Ammattitautilain vaatimia tutkimuksia ei tehty, joten korvauksia haettiin työtapaturman perusteella, koska olosuhteet työpaikalla olivat remontin vuoksi poikkeukselliset.
&#8211; Osa vankilaosaston työntekijöistä haastateltiin ammattitautipoliklinikalla. Olosuhdehaittaa ei pidetty merkittävänä, eikä myöskään PEF-työpaikkapuhallustutkimuksen puuttuessa ollut mahdollisuutta ammattitautidiagnoosiin.
Rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät
Hyvösen mukaan Oulun poliisilaitoksen remontin aiheuttamat terveyshaitat aiheutuivat pitkälti siitä, että rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät.
&#8211; Ilmanvaihdon alipaineisuutta ei korjattu ongelman toteamisesta huolimatta. Lisäksi rakennuslupaa haettaessa sisäilmahaittaa ei huomioitu lainkaan ja asianmukaiset suojaukset eivät toteutuneet.
&#8211; Työterveyslaitoksen keväällä 2015 antamassa lausunnossa sisäilman terveydellisen merkityksen arviosta oli todettu, etteivät sisäilmaolosuhteet aiheuta erityistä sairastumisen vaaraa, jolloin työnantaja ei edes kyennyt varautumaan tilanteeseen. Käytettävissä oli tieto ulkoseinävaurioista ja ilmavuodoista, ja ilmanvaihto-olosuhteita ei ollut kattavasti selvitetty, Hyvönen sanoo.
Kosteusvaurioiden yhteydestä on olemassa näyttöä
Hyvönen kertoo, että yksilöllinen herkkyys vaikuttaa aina sairastumisriskiin ja oireilun vakavuus pitää huomioida yksilön riskiä arvioitaessa.
&#8211; Aikaisemmalla altistumishistorialla on todennäköisesti merkitystä. Oulussa sairastui myös henkilöitä jotka olivat aloittaneet työnsä kiinteistössä vasta muutama kuukausi aiemmin.
Sairastumisriskin arviointi ryhmätasolla on vaikeaa, mutta riittävän huonot olosuhteet voivat aiheuttaa riskin sairastua myös suuremmalle määrälle ihmisiä, kuten Oulun tapauksessa kävi.
&#8211; Minusta on myös huolestuttavaa, että kosteusvaurioita ei huomioida astman pahenemisen taustalla olevana syynä, vaikka on olemassa näyttöä syy-yhteydestä.
Välinpitämättömyys vaikeuttaa ennaltaehkäisemistä
Toivomuksena päättäjille Hyvönen esittää, että viranomaisilla tulisi olla velvoite pitää kattavaa tilastointia sairastumisista ja oireista, jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.
&#8211; Aluehallintoviranomainen saa harvoin ilmoituksia sairastumisista kosteus- ja homevaurio-olosuhteissa. Näihin kuitenkin terveydenhuollon pitäisi kiinnittää huomiota ja viranomaisten selvittää tilannetta, eli millaiset tilastolliset esiintyvyydet sairauksilla on. Aineistoa on kyllä saatavilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi varuskunnista ja kouluista, joiden osalta voidaan tehdä vertailu ei-kosteusvauriorakennuksiin.
&#8211; Jos edelleen jatkamme tällä linjalla, eli että viranomaiset ja vakuutusyhtiöt pysyvät välinpitämättöminä eikä ammattitautilakia tulkita sen oikeuttamalla tavalla, niin työnantajat ja kiinteistöjen omistajat saavat jatkaa välinpitämätöntä linjaansa vahinkojen ja riskirakenteiden korjaamisessa. Silloin emme myöskään pääse ennaltaehkäisemään sairastumisia, Hyvönen varoittaa.

Työterveyslääkäri: Viranomaiset tulisi velvoittaa tilastoimaan sairastumiset ja oireet jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa

ilmanvaihto

Väestönsuojelutilojen oltava kriisivalmiudessa – Leena Meri: ”Kriisitilanteen sattuessa väestönsuojelu perustuu paljolti taloyhtiöiden väestönsuojiin”

Levittääkö koneellinen ilmanvaihto koronavirusta?

Työterveyslääkäri: Viranomaiset tulisi velvoittaa tilastoimaan sairastumiset ja oireet jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025