Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ilmastohumppa

Reijonen vaatii turpeen palauttamista energiantuotantoon: ”Marinin hallitus romutti kotimaisen huoltovarmuuden”

Perussuomalaisten mielestä Vantaan kaksoissurma on traaginen osoitus hallituksen holtittomasta politiikasta, jossa suomalaisten verovaroja tuhlataan maailmanparantamiseen omien kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.
 
Vakavista mielenterveysongelmista kärsinyttä aikuista poikaansa kotona hoitanut eläkeläispariskunta joutui viikonloppuna poikansa surmaamaksi Vantaalla. <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008423429.html">Julkisuudessa olleiden tietojen</a> mukaan eläkeläispariskunta oli hoitanut sairasta poikaansa vuosia kotona, koska he eivät olleet onnistuneet saamaan hänelle hoitopaikkaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on Vantaan tapauksesta syvästi järkyttynyt. Tragedia osoittaa Juvosen mielestä selkeästi sen todellisuuden, missä monissa suomalaisissa perheissä tälläkin hetkellä eletään ilman, että yhteiskuntaa ollenkaan kiinnostaa.
&#8211; Tämä ei ole ainoa tapaus, jossa mieleltään sairaita tai apua tarvitsevia ihmisiä on vailla heille kuuluvaa hoivaa. Tavallaan yhteiskunta on siirtänyt hoivavastuun läheisille, ja kun kyseessä on oma lapsi, usein kaiken lisäksi vielä ikääntyville vanhemmille, jotka ovat koko elämänsä kantaneet huolta oman lapsensa terveydestä. Sitten tilanne voi kulminoitua siihen pisteeseen, että mitään apua ei ole saatu ja lopputulos on lohduton, Juvonen pohtii.
Ääretön tragedia
Juvonen pitää Vantaan tapausta äärettömänä tragediana suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa samaan aikaan kehutaan sillä, että ollaan osa Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Juvonen ei tiedä tapauksen taustoista muuta kuin sen, mitä siitä on julkisuudessa kirjoitettu, mutta jos lehtien palstoilla kerrotut tiedot pitävät paikkansa eikä hoitopaikkaa ole yrityksistä huolimatta saatu, on se selkeä osoitus mielenterveyspalvelujen kriisistä.
&#8211; Tein jo vuosia sitten kirjallisen kysymyksen avohoidon lisäämisestä ja hoivapaikkojen vähentämisestä mielenterveyspuolella. Minulla oli jo silloin ääretön huoli siitä, mitä tulee tapahtumaan, kun sellaiset ihmiset ohjataan avohoitoon, jotka tarvitsisivat suurempaa apua, Juvonen kertoo.
Henkisiin ongelmiin saatava apua heti
Hoitotakuun pitäisi Suomessa toteutua, mutta käytännössä näin ei aina käy. Esimerkiksi tässä tilanteessa hoitotakuuta kierretään siten, että ei anneta hoitopaikkaa, koska ei koeta ihmisen olevan hoidon tarpeessa. Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset, joilla olisi tarvetta päästä hoitoon tai terapiaan, ohitetaan pitkillä hoitojonoilla. Silloin monet luovuttavat ja vetäytyvät omiin sopukoihinsa ongelmiensa kanssa.
&#8211; Saan lähes päivittäin lukea sähköpostia ja kuulla tarinoita siitä, miten terapiaan pääsy on Suomessa aivan valtavan suuri ongelma. On aivan käsittämätöntä, miten kauan ihmiset, joilla on henkinen hätä, joutuvat odottamaan siinä hädässään, Juvonen sanoo.
Pahoinvointia kotien seinien sisäpuolella
Toinen puoli ongelmasta, josta Juvonen on myös puhunut koko työuransa ajan, on omaisten hätä eli hoitokärsimys: mitä omaiset kokevat joutuessaan seuraamaan vierestä läheistensä ahdinkoa. Vantaan tapauksessakin voi vain kuvitella, miten vanhemmat ovat kokeneet tilanteen, jossa oma lapsi on henkisesti sairas eikä apua saa. Lopulta ihmiset alistuvat yhteiskunnan tahtoon ja antavat olla, koska eivät jaksa enää hakea apua.
&#8211; Kotien seinien sisäpuolella voi olla hyvinkin ahdistavia tilanteita, joissa vanhemmat saattavat olla täysin alistettuja. Siellä voi olla vaikka minkälaista pahoinvointia ja kaltoinkohtelua. Kaikki säästösyistä, Juvonen toteaa.
Valtion rahojen tuhlaamisen loputtava
Juvosen mielestä hoitoon pääsyn kynnystä tulisi Suomessa alentaa lisäämällä koulutuspaikkoja psykiatrisille sairaanhoitajille, psykologeille, psykoterapeuteille ja ylipäänsä mielenterveyspuolelle. On myös madallettava sitä tasoa, missä vaiheessa ihmiset voivat toimia esimerkiksi sijaisina tai muissa ammattiin liittyvissä avustavissa työtehtävissä ja saatava opiskelijoiden resurssit paremmin käyttöön. Tärkeintä on, että ihmisten hätä kuullaan.
&#8211; Yhteiskunta menee nyt niin järkyttävästi raiteiltaan vielä tämän koronankin myötä. Nuorten ja opiskelijoiden hätä on käsinkosketeltava. Jos tätä eivät ministerit ja hallitus tajua, niin he ovat täysin sulkeneet ulkopuolelle sen, mitä Suomessa tapahtuu. Kaikki jonninjoutava ja ylimääräinen ilmastohumppa ja kehittämiskohteet, joihin tuhlataan valtion rahoja, joutavat nyt pois. Kaikki resurssit on laitettava ihmisten hyvinvointiin, Juvonen vaatii.
Lisää rahaa ennaltaehkäiseviin palveluihin
Kansanedustaja Ari Koponen pitää palvelujärjestelmämme keskeisenä heikkoutena opiskelijahuollon ja mielenterveyspalvelujen merkittävää aliresursointia, joka estää tuen ajantasaisen ja tehokkaan saannin. Jos apua ei saa ajoissa matalalla kynnyksellä, voivat tilanteet eskaloitua ja kriisiytyä näinkin karmeiksi tragedioiksi.
&#8211; Rahaa tulisi laittaa huomattavasti nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin, jolloin se olisi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti kannattavampaa. Satsattu raha tulisi moninkertaisena takaisin tulevaisuudessa, Koponen uskoo.
Rahaa lapioidaan loputtomaan kaivoon ulkomaille
Koponen pitää Sanna Marinin hallituksen ongelmana priorisointia. Esimerkiksi jatkuvat määrärahalisäykset kehitysapuun ovat täysin väärä suunta. Vihreää valoa näytetään nopeasti jokaiselle uudelle kehitysapuhankkeelle. Koponen kyseenalaistaa vahvasti hallituksen motiivin lapioida rahaa loputtomaan kaivoon ulkomaille samaan aikaan kun Suomi velkaantuu kovaa vauhtia ja kansalaiset voivat yhä huonommin.
&#8211; Me olemme Suomessa, ja meidän tehtävänämme on pitää ensisijaisesti huolta omista kansalaisistamme aina vauvoista vanhuksiin. Varsinkin varhaiskasvatuksen ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tulisi olla ykkösprioriteetteja, Koponen sanoo.
Vain hyvinvoiva lapsi voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa
Koposen mielestä Suomessa pitäisi lisätä varhaista tukea ja ennaltaehkäiseviä toimia, joka toisi rahat moninkertaisina takaisin tulevaisuudessa. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Koponen saattaisi voimaan myös terapiatakuun sekä lisäisi oppilashuollon palveluja, opettajia, pienryhmiä, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelua sekä oman ryhmän tunteja.
&#8211; Esimerkiksi koulupsykologi on nuorille paras matalan kynnyksen palvelu. Nyt yhdellä koulupsykologilla voi olla lähemmäs tuhat oppilasta vastuullaan, ja hallituksen sote-uudistus on viemässä opiskelijahuollon hyvinvointialueille eli pois kouluilta. Riskinä on nimenomaan ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksien heikkeneminen entisestään, Koponen pelkää.
&nbsp;

Vantaan tragedia on osoitus suomalaisten karusta todellisuudesta ja mielenterveyspalvelujen kriisistä – ”Kaikki resurssit on laitettava suomalaisten hyvinvointiin”

Perussuomalaiset vaati kyselytunnilla hallitukselta välittömiä työllisyystoimia ja syytti, että hallituksen toimet ovat pääosin ideologista tempputyöllistämistä. Toukokuussa Suomessa oli satoja tuhansia työnhakijoita, kun avoimia työpaikkoja oli vain noin 70 000.

&#8211; Hallitus tavoittelee eri ”työllisyystoimenpiteillä” 80 000 uutta työllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoite on riittämätön ja vieläpä epärealistinen, koska se perustuu tempputyöllistämiseen, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä perusteli.
Ulkomaalaisen halpatyövoiman tuonti ei auta
Talouspoliittisen arviointineuvoston mukaan hallituksen työllisyystoimet eivät vahvista julkista taloutta.
&#8211; Hallitus laskee näennäisen työllistämisvaikutuksen sille, että puuhastellaan ideologisia hankkeita veronmaksajien rahalla.
&#8211; Miten muka sellaiset tuovat työtä ja investointeja yksityiselle sektorille? Eivät mitenkään. Ulkomaisen halpatyövoiman tuonti ei auta noiden yli puolen miljoonan ihmisen asemaa – vaan heikentää!
Mäkelä vaati hallitusta luottelemaan yksityisen sektorin työllisyyttä lisäävät toimet.
&#8211; Hallitus on lukuisin eri toimin edesauttanut sitä, että yritykset ovat pärjänneet parhaalla mahdollisella tavalla pärjänneet tämän pandemiakriisin ylitse, työministeri Tuula Haatainen vastasi.
Haatainen mukaan hallitus on myös tehnyt &#8221;ison joukon&#8221; rakenteellisia työllisyystoimia.
Onko hallitus punavihreiden panttivankina?
Mäkelän mukaan kuulostaa, että koko hallitus on sitoutunut ministeri Li Anderssonin linjaan. Andersson totesi juuri julkisuudessa, että syksyn budjettineuvotteluista on tulossa ennemmin ilmastoriihi ja työllisyystoimet ovat ajankohtaisempia ensi vuonna.
&#8211; Myös vihreät pullisteli kuntavaalitappion jälkeen jäseniään miellyttääkseen ministeri Ohisalon suulla, että elleivät ilmastotoimet etene, hallitus ei pysy kasassa. Toki olisi hyvä, jos hallitus kaatuisi ja taloutta viimein päästäisiin nostamaan koronalamasta, Mäkelä veisteli.
&#8211; Jo kaksi puoluetta hallituksessa ovat ilmoittaneet, että nyt mennään ilmastotoimet edellä – työllisyys tulee, kun on tullakseen. Ehkä ensi vuonna – ehkä ei. Tätä ei yksikään sadoista tuhansista suomalaisista työnhakijoista kiitä! Onko tämä koko vihervasemmistohallituksen ja keskustan linja?
Saarikko iloitsi keskustan hallitusvastuusta
Mäkelä kysyi hallitukselta, kuka tätä näytelmää oikeasti johtaa &#8211; ja milloin hallitus aikoo asettaa suomalaisen työn etusijalle.
&#8211; Olen erittäin iloinen ja tyytyväinen, että keskusta saa olla hallitusvastuussa, vaikka se ei aina erityisen helppoa olekaan, pääministeriä sijaistanut valtiovarainministeri Annika Saarikko myönsi.

Perussuomalaiset: Hallitus keskittyy työllisyyden sijaan ilmastohumppaan – ideologista puuhastelua veronmaksajien rahoilla

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Facebookissa perussuomalaisten kantaa autoilun sähköistämiseen.

Halla-aho kertoo perussuomalaisten vaativan polttonesteiden verotuksen keventämistä siksi, että auton keskihinta on Suomessa noin 3 000 euroa.
&#8211; Suurin osa suomalaisista ajaa vanhoilla bensiini- ja diesel-autoilla. Tesla ei ole heille tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Mitä kalliimpia polttonesteet ovat, sitä suurempi osa ihmisten käteen jäävistä tuloista menee liikkumiseen, ja sitä kalliimpia ovat kumipyörillä kuljetettavat tuotteet.
&#8211; Fossiilisista polttoaineista päästään ajan kanssa eroon mm. siksi, että autonvalmistajat ovat tehneet valintansa ja nyt käytössä olevilla autoilla on käyttöikänsä. Sähköistymisen edelläkävijänä ei kuitenkaan voi toimia Suomi, koska täällä autoille yleensä ja polttomoottoriautoille erityisesti ei ole tällä hetkellä realistisia vaihtoehtoja. Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta, Halla-aho toteaa.
&nbsp;
&nbsp;

Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – ”Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”

ilmastohumppa

Reijonen vaatii turpeen palauttamista energiantuotantoon: ”Marinin hallitus romutti kotimaisen huoltovarmuuden”

Vantaan tragedia on osoitus suomalaisten karusta todellisuudesta ja mielenterveyspalvelujen kriisistä – ”Kaikki resurssit on laitettava suomalaisten hyvinvointiin”

Perussuomalaiset: Hallitus keskittyy työllisyyden sijaan ilmastohumppaan – ideologista puuhastelua veronmaksajien rahoilla

Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – ”Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025