Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ilmastointoilu

Liikenneministeri Timo Harakka (sd) maalaili Ylen A-studiossa visioitaan keinoista liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Harakka mainitsi toistuvasti polttoaineen hinnankorotuksen olevan vihoviimeinen keino. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio joutuikin monta kertaa muistuttamaan ministerille, että nykyinen hallitus on jo toteuttanut historiallisen suuret polttoaineiden hinnankorotukset.
 
Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta tuskin kuitenkaan voidaan toteuttaa ilman useita eri toimenpiteitä, joista monet tulisivat todennäköisesti kurittamaan autoilevia suomalaisia tai vähintään heikentämään ostovoimaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa, että perussuomalaisten lähtökohta on, että autoilun kustannukset eivät saa nousta ja että autoilu Suomessa sallitaan täysimääräisesti jatkossakin.
Tavion mukaan kaikkien toimien tulee olla kansalaisten vapaaehtoisuuteen perustuvia.
&#8211; Päästövähennysten tulee olla kannustavia, etteivät toimet ole heikennyksiä ihmisten ostovoimaan, Tavio sanoi Ylen A-studiossa eilen.
Päästövähennystavoite saavutettu suurelta osin jo nyt
Tavio huomautti, että hallituksen 50 prosentin päästövähennystavoite on 37-prosenttisesti saavutettu jo nyt pelkästään nykyisillä toimilla.
&#8211; Sen takia on kysyttävä, tarvitseeko Suomen – pohjoisena pitkien välimatkojen maana – tehdä enempää, kun eiväthän muutkaan Euroopan maat tee näin paljon? Tavio kysyi.
Liikenneministeri Timo Harakka esitti, että päästövähennystavoite olisi jo alun perin aiemman pääministerin Juha Sipilän hallituksen projekti.
&#8211; Keinot pitää löytää, Harakka sanoi.
Tavio vastasi, että on olemassa sekä hyviä että huonoja keinoja.
&#8211; Miksei hallitus voi todeta saman tien, että huonot keinot hylätään eikä koroteta polttoaineveroa enempää? Miksei tätä voi sanoa? Tavio kysyi.
Harakan mukaan hallitus ei ole vielä valinnut, mitä keinoja se aikoo käyttää. Harakka kuitenkin jätti mainitsematta, että hallitus on jo toteuttanut yhden polttoaineveron korotuksen, joka astui voimaan elokuussa.
Tekivätkö keskusta ja vihreät julkisuustempun?
Harakan puheista huolimatta sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) vihjasi tiistaina jo uusista polttoaineiden hinnankorotuksista, mutta keskusta ilmoitti välittömästi varapuheenjohtajansa Markus Lohen suulla, ettei se käy.
Ohisalon ja Lohen peräkkäiset, keskenään täysin ristiriitaiset lausunnot, haisevat äänestäjille suunnitellulta ja hallituksen sisällä sovitulta julkisuustempulta, jolla kannatuskuoppaan jämähtäneelle keskustalle tarjottiin tilaisuus osoittaa jämäkkyyttä omille äänestäjilleen.
Ylen juontaja kysyi Harakalta, kuinka vahvaa kipuilua polttoaineiden hinnankorotus aiheuttaa hallituksen sisällä. Harakan mukaan kaikkia keinoja harkitaan edelleen. Harakka kuitenkin väläytti, että jos polttoaineen hinnankorotuksiin joudutaan menemään, hinnankorotusta voitaisiin kompensoida pienituloisille.
Tavio muistutti Harakkaa, että polttoaineiden hinnankorotuksiin meneminen ei ole jossittelua vaan todellisuutta.
&#8211; Hallitus on jo tehnyt historiallisen suuret polttoaineveron korotukset. Ehkä siitä saadun palautteen johdosta hallitus nyt vihjaa, että seuraava polttoainekorotus olisikin kompensaatiomalli, Tavio sanoi.
Taas demariministeri lupasi: pankkitilille ilmestyy rahaa
Tavio totesi, että auton käyttäminen on välttämätöntä ihmisille, jotka asuvat palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien ulkopuolella. Tavio huomautti, että silti myös kaupunkilaisten täytyy käyttää välillä autoa, koska lyhyilläkin matkoilla voi joutua vaihtamaan liikennevälinettä monta kertaa.
Harakka ryhtyi lopulta selittämään, että bensiinin hintaan tehty ”indeksikorotus” olisi suuruusluokaltaan vain ostoskorin hinnannousua vastaava, joten bensiini olisi nyt halvempaa kuin vuosi sitten.
Tässä vaiheessa ohjelmaa Ylen juontaja antoi Harakalle tilaisuuden melko pitkään puhua ”reilusta siirtymästä” sekä luetella harkinnassa olevia, erilaisia mahdollisia toimia, kuten liikenteen sähköistäminen ja latausasemat.
Harakalta kysyttiin myös, miten polttoaineen seuraava mahdollinen hinnankorotus korvattaisiin pienituloisille. Ministerin mukaan kyseeseen tulisi tulonsiirtomalli.
&#8211; Pankkitilille ilmestyy rahaa, Harakka ja väitti, että vähävarainen, maaseudulla autoa ajava ihminen huomioitaisiin erilaisilla kompensaatioilla.
Tavio: Kuka keksi indeksikorotukset veroihin?
Harakan visioiden mukaan kompensaatiot pienituloisille maksettaisiin valtion kassan kautta, koska valtio saisi lisää verotuloja polttoaineen litrahinnan noususta.
Tavion mukaan Harakan visiot ovat tyypillistä sosialidemokratiaa.
&#8211; Ensinnäkin kuka on keksinyt, että veroissa pitäisi olla indeksikorotukset, eli ne nousevat itsestään? Aivan älytön ajatus, Tavio sanoi.
Hän myös huomautti edelleen Harakalle tämän väitteistä polttoaineveron korotuksesta ”viimeisenä keinona”.
&#8211; Jos se (polttoaineveron korotus) on viimeinen keino, niin miksi te olette jo tehneet historiallisen suuret polttoaineveron korotukset.
Harakka ei ollut kuulevinaan Tavion huomautusta jo aiemmin hallituksen toteuttamasta polttoaineveron korotuksesta.
&#8211; Tarkoitin, että kaikki muut keinot käytetään ennen polttoaineen hinnan nostamista, Harakka lausui.
Pakolliset työ- ja kauppamatkat omalla autollaan kulkeva kansalainen saa siis odottaa hämmennyksen vallassa, miten autoilu tulevaisuudessa tulee muuttumaan ja kuinka paljon liikkuminen kallistuu entisestään.

Tavio muistutti päästövähennystavoitteiden kanssa intoilevaa ministeri Harakkaa: Hallitus on jo tehnyt historiallisen suuret polttoaineveron korotukset

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset ei väheksy ilmastonsuojelun tarpeellisuutta. Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että jos asetetaan ylimitoitettuja tavoitteita, niin seurauksetkin ovat melko dramaattisia tavallisen autoilijan ja maaseudulla asujan kannalta.

Suomen hallitus tavoittelee liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen tuskin on mahdollista päästä ilman polttoaineiden hinnannousua.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) kuitenkin väitti politiikan toimittajien debatissa tänään, että keskustalle ei käy, että tällä vaalikaudella enää korotettaisiin polttoaineveroja.
Keskusta on kuitenkin hallituksessa ollessaan jo hyväksynyt yhden korotuksen ja lisälaskua autoilijoille on luvassa. Saarikko väläytti, että jatkossa koko liikenteen verotusjärjestelmä muokattaisiin uusiksi.
&#8211; Verotus kulkisi sen mukaisesti, kuinka paljon ihminen liikkuu ja missä liikkuu. Valtion tulojen näkökulmasta on miljardien kysymys, miten liikennettä verotetaan, Saarikko sanoi.
Polttoaineverotus maakunnille
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi olevansa lähtökohtaisesti samaa mieltä Saarikon kanssa siitä, että autoilun verotuksessa olisi hyvä ottaa huomioon missä ja miksi autolla liikutaan.
-Me (perussuomalaiset) emme kuitenkaan halua mitään satelliittipaikannusjärjestelmiä ihmisten autoihin, johon tämä autoilun verotus perustuisi. Meistä olisi järkevämpää, että polttoaineveron tason määrittely siirrettäisiin valtakunnan tasolta esimerkiksi maakuntatasolle. Maakunta olisi muutenkin hyvä sapluuna lisätä alueellista päätöksentekoa, jotta voitaisiin huomioida verotuksessa ja lainsäädännössä eri alueiden erilaisia heikkouksia ja vahvuuksia.
Perussuomalaiset kannattaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käytön lisäämistä siellä missä se on realistista, kuten Helsingissä. Helsinkiläinen Halla-aho myös mainitsi omistavansa itse auton, mutta hän ei juuri käytä sitä.
Suomi tuottaa promillen maailman kasvihuonepäästöistä
Halla-aho sanoi, että perussuomalaiset ei väheksy ilmastonsuojelun tarpeellisuutta.
&#8211; Haluamme kuitenkin muistuttaa suhteellisuudentajusta. Suomi tuottaa promillen maailman kasvihuonepäästöistä. Vaikka lopettaisimme hengittämisen, sillä ei ole ilmaston kannalta mitään merkitystä.
Syksyllä 2018 perussuomalaiset ei lähtenyt mukaan muiden eduskuntapuolueiden ilmastojulistukseen.
&#8211; Meitä paheksuttiin silloin aluksi. Sittemmin kuitenkin kun on nähty, etenkin kokoomuksessa ja keskustassa, minkälaisiin käytännön tekoihin linjaus pakottaa, niin onkin ryhdytty jo pakittamaan.
&#8211; On selvää, että jos asetetaan ylimitoitettuja tavoitteita, niin niitä ei voida saavuttaa ilman keinoja, jotka ovat melko dramaattisia tavallisen autoilijan ja maaseudulla asujan kannalta, Halla-aho sanoi.
Hän korosti, että ainoa tapa, jolla Suomi voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja ilmastotalkoissa on se, että Suomi estää hiilivuodon eli vastuullisesti toimivan teollisuuden ulosliputuksen pois Suomesta.
&#8211; Puolassa tai Kiinassa se sama teollisuus saastuttaa paljon enemmän.
&nbsp;

Hallitus korotti polttoaineveroa keskustan tuella – Halla-aho muistuttaa, että ilmastointoilussakin on syytä säilyttää suhteellisuudentaju

ilmastointoilu

Tavio muistutti päästövähennystavoitteiden kanssa intoilevaa ministeri Harakkaa: Hallitus on jo tehnyt historiallisen suuret polttoaineveron korotukset

Hallitus korotti polttoaineveroa keskustan tuella – Halla-aho muistuttaa, että ilmastointoilussakin on syytä säilyttää suhteellisuudentaju

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025