Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ilmastojohtajuus

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan

Puheenjohtaja Riikka Purra otti tänään pitämässään ryhmäpuheenvuorossa kantaa valtion talousarvioon kritisoiden sitä muun muassa velkataakan ja julkisten menojen kasvattamisesta. Perussuomalainen vaihtoehto tarjoaa maailmanparannuksen sijasta turvaa, palveluja ja ostovoimaa suomalaisille.

Korona helpottaa, ja talous kasvaa lujaa, mutta vain hetken. Pian Suomessa palataan taas perinteiseen nollakasvuun ja suuriin rakenteellisiin alijäämiin. Ainakin hetkellisesti Suomessa on puheenjohtaja Riikka Purran mukaan pulaa komponenteista, energiasta, työvoimasta, turvasta ja näkemyksestä.
&#8211; Kuulitte oikein, näkemyksestä. Hallituksella on monta kivalta kuulostavaa ideaa ilmastojohtajuudesta ilmaiseen koulutukseen. Nämä kuitenkin johtavat kasvavaan velkataakkaan ja veronkorotuksiin eivätkä luo uskottavasti kasvua, velkakestävyyttä, edes hyvinvointia tai ratkaisua varsinaisiin ongelmiin, Purra totesi.
&#8211; Hallitus kehuu työllisyystilannetta, joka on lähes kokonaan hyvän kansainvälisen suhdannetilanteen seurausta. Toimenpiteitä esimerkiksi työn kannustavuuden lisäämiseksi ei ole tehty, vaikka veronalennuksilla jo flirttaillaankin taas vaalien lähestyessä.
<h4 class="x_MsoNormal">Kunnianhimoisin ilmastopolitiikka kurittaa suomalaista</h4>
Hallituksen ykköshanke on maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka. Purran mukaan kysymys ei ole vain siitä, että päätetään olla kunnianhimoisia, sillä kunnianhimo maksaa. Se lisää kustannuksia kansalaisille nostaessaan monenlaisia arjen maksuja ja heikentää teollisuuden kilpailukykyä.
&#8211; Samaan aikaan Bryssel hamuaa metsiämme eli nykykielellä hiilinieluja. Hallituksen elokapinapuolueet levittävät aatettaan, jossa maailmaa pelastetaan ilmastohätätilaa huutamalla, valoja sammuttamalla ja kansalaista kurjistamalla.
&#8211; Keski- ja Etelä-Euroopassa sähkö- ja kaasulaskut nousevat, päästöosuudet kallistuvat ja maksajia kaivataan. Riski on, että uuden EU:n ilmastopaketin myötä suomalainen hoitaa ensin omat kallistuneet bensa- ja lämmityslaskunsa ja sitten vielä lisää italialaisten laskuja. Koska sitä on maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, Purra sanoi.
<h4 class="x_MsoNormal">Miljardien alijäämästä ei riitä 30 miljoonaa poliisille</h4>
Keskellä nousukautta hallitus on saanut aikaiseksi melkein seitsemän miljardia euroa alijäämäisen budjetin, mutta ei pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta poliisille.
&#8211; Kärjistyvä tilanne on ollut tiedossa kuukausia. Jo alkukesästä hallintovaliokunta yksimielisesti kertoi, että edessä on poliisin yt-neuvotteluita, mikäli budjettia ei korjata. Poliisi ei kykene hoitamaan tehtäviään, tutkimaan rikoksia, turvaamaan katujamme.
&#8211; Poliisi ei pääse paikalle harvaan asutuilla alueilla, koska poliiseja ei ole. Valtiovarainministeri yrittää venkoilla vastuusta ja sanoo, että valiokunnan pitää selvittää asiaa. Kyllä me olemme selvittäneet, moneen kertaan, Purra moitti.
<h4>Pelastustoimen asema vieläkin huonompi</h4>
Purran mielestä poliiseja tarvitaan enemmän kentälle suojelemaan kansalaisia, vähemmän toimistoon tutkailemaan sosiaalisen median kiellettyjä sanoja ja afrikkalaista ihmiskauppaa. Pelastustoimen asema on vielä poliisiakin huonompi.
&#8211; Kertokaa, millainen hallitus ottaa 6 900 miljoonaa uutta velkaa, mutta ei halua resursoida poliisin ja palokunnan toimintaa muutamilla kymmenillä miljoonilla? Kyse on turvallisuudesta ja ihmishengistä! Purra ihmetteli.
<h4 class="x_MsoNormal">Vain haitalliseen maahanmuuttoon panostetaan</h4>
Hallitus saa haettua lomailevia afgaaneja vallankumouksen keskeltä ja Isis-äitejä leiriltä, mutta ei ilmeisesti pysty järjestämään pitkissä jonoissa odottavien huippuosaajien oleskelulupien käsittelyä kohtuullisessa ajassa. Suomi lähettää mieluummin maahanmuuttoviraston henkilökuntaa Pakistaniin, koska hallitus haluaa tehdä kaikkensa afganistanilaisten perheenyhdistämisten helpottamiseksi.
&#8211; Mitä jos tekisitte kaikkenne esimerkiksi helpottaaksenne sitä, että suomalainen pääsee lääkäriin ja hoitoon sitä tarvitessaan, siis ihan oikeasti, ei paperilla? Älkääkä sanoko, että soteuudistus takaa tämän. Ei takaa. Sen sijaan uudistuksenne lisää valtavasti kustannuksia, jotka maksaa kukapa muu kuin veronmaksaja. Eikä sovi unohtaa niitäkään rahasummia, joita uudistuksen siivellä lapioitte puolueille ja kutsutte sitä kansanvallaksi. Jo on härskiä, Purra syytti.
<h4 class="x_MsoNormal">”Työllisyystoimet” vain kasvattavat julkisia menoja</h4>
Hallituksen mukaan julkisen talouden tasapainottaminen edellyttäisi 2,2 prosentin talouskasvua ja 78 prosentin työllisyysastetta. Kumpaakaan näistä ei Purran mielestä tulla hallituksen eväillä kestävästi täyttämään. Hallituksen keskeiset työllisyystoimet paisuttavat julkisia menoja ja korkeintaan kaunistavat tilastoja. Julkista taloutta ei hoideta eikä kestävyysvajetta korjata kosmeettisilla toimenpiteillä. Tuottavuus mataa, mutta julkisen puolen johtajien palkat liihottavat.
&#8211; Kun kasvatatte menoja, te heikennätte julkisen talouden tasapainoa, jolloin paraneva työllisyys ei korjaakaan julkista taloutta. Kun te vaaditte maahanmuuttoa, te ette kiinnitä huomiota tulijoiden todelliseen vaikutukseen, palkkatasoon, maksettuihin veroihin, saatuihin tukiin ja palveluihin, vaan olette tyytyväisiä, kun joku on saatu maahan. Se on ehkä lyhyellä aikajänteellä äänestäjiänne miellyttävää politiikkaa, kunnes Ruotsin tie johtaa Ruotsin tuloksiin, Purra arvioi.
<h4 class="x_MsoNormal">Hallituksen toimenpiteet ylläpitävät heikkoja palkkoja</h4>
Kukaan ei vastusta huippuosaajia, mutta perussuomalaiset eivät usko heitä tänne kovin paljon saatavan, kun palkasta lähtee enemmän valtiolle kuin tulee omaan taskuun.
&#8211; Entä luuletteko todella, että hoitoalan sisäiset ongelmat työn kuormittavuuden suhteen korjaantuvat sillä, että tuodaan ulkomailta ne, jotka suostuvat sitä työtä tekemään? Väärä asenne, väärä lääke. Korjatkaa alan ongelmia. Jos ei ole rahaa, priorisoikaa.
&#8211; Kun lisäätte pysyviä ja väliaikaisia menoja, te lisäätte kansalaisten ja yritysten vero- ja maksutaakkaa. Tämä vaikeuttaa ja hankaloittaa kasvua ja lannistaa koko yhteiskuntaa. Nousukaudella ei kannattaisi leuhkia omalla erinomaisuudella, vaan varautua siihen, kun se väistämättä päättyy ja koko karmeus tulee taas näkyviin. Luottoluokittaja on jo väläytellyt leikkausta. Eikö tämä huolestuta teitä? Purra kysyi.
<h4 class="x_MsoNormal">Ideologinen maailmanparantaminen on suomalaisilta pois</h4>
Hallitus ei suostu tunnustamaan, että maailmanparantaminen on aidosti pois suomalaisilta, jos ei vielä nyt, niin velkaantumisen myötä tulevilta sukupolvilta. Ideologiseen maailmanparantamiseen käytetyt rahat tulevat samasta kirstusta, maksetuista veroista.
&#8211; Ilmastojohtajuus tarkoittaa miljardien korotuksia veroihin ja hintoihin. Eurooppalaisuus tarkoittaa satojen miljoonien vuotuisen nettomaksun lisäksi osallistumista säännöllisesti toistuviin miljardien tukipaketteihin, tulonsiirtoihin, yhteisiin veroihin ja yhteiseen velkaan, Purra sanoi.
<h4>Perussuomalainen vaihtoehto</h4>
Velkakestävyyttä ei hallituksen politiikalla saavuteta, ja kannatuksen ostaminenkin alkaa muodostua yhä vaikeammaksi, koska äänestäjät kyllä huomaavat kulujen kasvavan. Kun argumentit loppuvat ja pää tulee vetävän käteen, otetaan käyttöön vääristely.
&#8211; Kansalaiset ansaitsevat arjen turvaa. Riittävästi poliiseja ja hyväkuntoiset tiet. Ennustettavat ja maltilliset sähkön, lämmön, liikenteen ja asumisen hinnat. EU:n, joka ei petä ja rahasta. Valtion, joka luottaa kansalaisten kykyyn päättää itse rahojensa käytöstä. Hallituksen, joka ajattelee laskun maksajaa ja on suomalaisen puolella, sanoi Purra puheenvuoronsa päätteeksi.

Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa

Stora Enso on tänään ilmoittanut sulkevansa koko Veitsiluodon tehtaan Kemissä. Työpaikkansa tehtaalla menettää 670 työntekijää. Kansanedustaja Kaisa Juuso on tänään jättänyt ministerille kirjallisen kysymyksen kaiken mahdollisen rakennetuen saamiseksi Kemiin ja seutukunnalle.

Lisäksi työpaikkansa menettää suuri määrä alihankintayritysten työntekijöitä, jotka tehdas on työllistänyt. Kerrannaisvaikutuksineen tehtaan sulkemisen aiheuttama työpaikkojen menetys on huomattavasti suurempi, yli tuhat työpaikkaa. Sillä on raskaat vaikutukset aluetalouteen.
&#8211; Veitsiluodon tehtaan sulkeminen on murheellinen asia Kemille ja koko alueelle. Metsäteollisuuden tuotantolaitos on toiminut Veitsiluodossa lähes 100 vuotta. Valtava työpaikkojen menetys kohtaa koko Kemi-Tornion aluetta lähikuntineen, kertoo Juuso.
Sellupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvussa
Stora Enson Veitsiluodon paperitehdas valmistaa päällystettyä paperia, pakkauspaperia ja päällystämätöntä paperia sekä sellua ja sahatavaraa. Stora Enson verkkosivujen mukaan Veitsiluoto pystyy tuottamaan paperia 850 000 tonnia, sellua 380 000 tonnia ja 200 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.
&#8211; Pakkauskartonkien ja erilaisten muovia korvaavien sellupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla on kovassa kasvussa. Myös sellun kysyntä kasvaa, ja sen hinta on nousussa. Stora Enso on korvannut paperin tuotantoa kartongin tuotannolla Oulun tehtaallaan ja Varkauden tehtaallaan, ja myös Stora Enson Hylten tehtaalla Ruotsissa on käynnissä tuotantosuunnan muuttaminen paperista muihin sellupohjaisiin tuotteisiin.
Hallituksen toiminta vaikuttanut kilpailukykyyn
Veitsiluodon tehdas tuottaa sellua, ja sillä on edullinen logistinen sijainti, oma satama ja osaava työvoima. Eli hyvät tehdaslähtöiset edellytykset tuotantosuunnan muuttamiseen ovat olemassa myös Veitsiluodon tehtaalla. Edellytyksiä ovat rajoittamassa lähinnä sellun raaka-aineen eli puun saatavuuteen liittyvä epävarmuus ja kustannuskilpailukyky.
&#8211; Tehdas mainitsee tämän päivän tiedotustilaisuudessaan tuotantosuunnan muuttamisen rajoitteeksi raaka-aineen riittävyyteen ja kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat taloudelliset tekijät. Hallituksen toimilla on ollut selvä vaikutus erityisesti kustannuskilpailukyvyn kehittymiseen.
Tiukat päästövähennystavoitteet haittaavat metsäteollisuutta
EU:n metsien käyttöä ohjaava LULUCF-asetus ja edelleen kesken olevat asetusneuvottelut lisäävät epävarmuutta. Metsäteollisuudella ei ole varmuutta tehtaiden mahdollisuudesta käyttää metsiä riittävästi raaka-aineen lähteenä kestävällä ja metsien uusiutumisen varmistavalla tavalla.
Lokakuussa hallituspuolueiden mepit äänestivät komission esitystä vielä tiukemmasta päästövähennystavoitteesta. Suomalaisjäsenistä ainoastaan perussuomalaisten mepit olivat sitä vastaan. Entisestään tiukentunut päästövähennystavoite väistämättä vaikuttaa Suomen metsien käyttöä ohjaavaan LULUCF-asetukseen ja neuvottelujen lopputulokseen.
Ilmastojohtajuuden hinta on kova
Koska EU kasvattaa päästövähennystavoitteita, niin EU:n Suomen metsien käytölle asettamien rajoitusten odotetaan tulevaisuudessa edelleen tiukkenevan. Samalla hallituksen muut toimet heikentävät vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä, kun erilaisten maksujen, verojen ja polttoaineen hinnankorotukset luovat jatkuvasti epävarmuutta raskaan metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiin. EU:n suunnitelmat vientiä tukevasta hiilitullista Euroopan rajoille etenevät liian hitaasti.
&#8211; Suomen hallitus on ilmoittautunut EU:n ilmastojohtajaksi. Sen tavoitteen hinta on kova, ja uusia korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt hallituksen lupauksista huolimatta. Hallitus on laittamassa tavalliset kansalaiset omien kunnianhimoisten tavoitteidensa maksajaksi.
&#8211; Veitsiluodon tehtaan sulkemisella on mittavat taloudelliset vaikutukset Kemin kaupungille ja koko Kemi-Tornion alueelle. Tehtaan sulkeminen lisää huomattavasti työttömyyttä Kemin seudulla, ja sillä on laajat kerrannaisvaikutukset aluetalouteen. Työpaikkojen menetysten aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen ja uusien työpaikkojen ja yritystoiminnan synnyttämiseen Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen ja muun mahdollisen tuen, korostaa Juuso.
&nbsp;

Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen

Suomi on pieni avotalous, jonka vientihinnat määräytyvät maailmanlaajuisilla markkinoilla. Brändi ja laatu eivät ole enää kestäviä kilpailuvaltteja, vaan markkinoilla pysymisen edellytyksiä, muistuttivat perussuomalaiset, kun eduskunnassa käytiin läpi valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020-2023.

&#8211; Kehittyvien maiden teknologinen ja laadullinen osaaminen ottavat omaamme kiinni vauhdilla. Siksi kilpailukyvyssä palataan aina lopulta kysymykseen hinnasta. Tässä Suomi on maalannut itseään nurkkaan. Suomi on kallis maa. Sekä OECD:n että EU:n tilastoissa Suomen julkiset menot ovat Ranskan jälkeen toiseksi suurimmat kokonaistuotantoon suhteutettuna, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne.
Tällä onkin seurauksensa. Suomen vaihtotase on lipsahtanut kroonisesti alijäämäiseksi vuodesta 2011. Tavaraviennin ylijäämän romahdusta ei ole kyetty korvaamaan palveluviennillä tai tuonnin vähentämisellä.
&#8211; Velkaiset valtio, kunnat ja kansalaiset velkaantuvat edelleen. Verokiila eli ero työnantajakustannusten ja nettopalkan välillä on kasvanut sietämättömäksi. Palkan ostovoima on heikko.
&#8211; Siksi yksityisellä ja julkisella sektorilla on yhä enemmän työtehtäviä, joista maksettavissa olevalla palkalla ei elä, ei ainakaan paremmin kuin tulonsiirroilla. Esimerkiksi noin joka kymmenes asumistukea saavista ei-opiskelijatalouksista on työssäkäyviä, perussuomalaiset huomauttavat.
”Valtio on erkaantunut kuntatalouden todellisuudesta”
Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Julkisen talouden suunnitelman myötä tavoite karkaa kuitenkin entistä kauemmas.
&#8211; Suomen tasapainottoman talouden ongelma kiteytyy neljään asiaan, joihin hallitus ei kiinnitä riittävästi huomiota. Valtion menojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella noin 3 % ja valtion tulojen noin 2 % vuodessa. Valtion budjettitalouden arvioidaan olevan ensi vuonna noin 2,0 miljardia euroa alijäämäinen ja 
alijäämä kasvaa vuoteen 2023 mennessä vähintään 4,0 miljardiin euroon.
&#8211; Valtio on täysin erkaantunut kuntatalouden todellisuudesta, joka kehyskaudella repsahtaa 3,1 miljardia euroa eli -1,2 % alijäämäiseksi suhteessa kokonaistuotantoon, Ranne toteaa.
Jatkuvasti tuloja nopeammin kasvavat menot ovat perussuomalaisten mielestä tuhon tie jo valmiiksi kalliille maalle.
&#8211; Ja menojahan hallitus kasvattaa omilla päätöksillään ilmastojohtajuudesta, maahanmuutosta ja oppivelvollisuusiän nostosta. Se myös kasvattaa tulevia menoja liian vähäisillä lapsiperheiden pahoinvointia ennaltaehkäisevillä toimilla ja kaataa kuntien niskaan mahdottoman sopeuttamistaakan. Se ei puutu tasapainottoman talouden juurisyihin.
Enemmän osaamiseen, vähemmän maailmanparannukseen
Perussuomalaiset painottavat, että Suomen isoihin ongelmiin tarvitaan isoja ratkaisuja. Kilpailukykyä ja samalla ihmisten ostovoimaa on parannettava kaventamalla verokiilaa. Julkista sektoria on pienennettävä, menot on pistettävä kuriin ja menojen painopistettä siirrettävä. Julkisia hankintoja ja digi-Suomea on kehitettävä ketterästi ja innovatiivisesti.
&#8211; Nykymeno ei voi jatkua. Tarvitsemme enemmän terveydenhuollon ammattilaisia ja opettajia, vähemmän ilmastopaneelien sihteeristöjä tai maailmanparannuksen asiantuntijaverkostoja. Julkiselta sektorilta tulee vapauttaa osaavaa työvoimaa yksityissektorin käyttöön. Hoitoalalle koulutettuja on houkuteltava takaisin töihin parantamalla työolosuhteita ja korjaamalla palkka vastaamaan työn vaativuutta. Vielä lisää työvoimaa saadaan, kun luovutaan oppivelvollisuusiän nostosta ja mahdollistetaan oppilaitosten vaikuttavampi oppimisyhteistyö yritysten kanssa sisällöllisesti ja taloudellisesti. Yritykset kyllä kertovat mitä tarvitsisivat.
&#8211; Tuontia pitää korvata kotimaisilla tuotteilla ja palveluilla. Viennin rakennetta on muutettava korkeamman jalostusasteen tuotteiden ja skaalautuvien palveluiden suuntaan esimerkiksi yritystukien ja jatkuvan oppimisen uudelleen kohdentamisen keinoin, perussuomalaiset listaavat.
”Menneen maailman hajuinen paperi”
Perussuomalaiset kutsuvat valtioneuvoston suunnitelmaa &#8221;menneen maailman hajuiseksi paperiksi&#8221;, jossa yritetään tehdä enemmän ja kovempaa sitä, mikä ei ole ennenkään toiminut.
&#8211; Panostetaan vähän lisää kaikkeen, mutta ei mihinkään kunnolla rakenteita muuttaen. Lisää hankkeita ja byrokratian ylläpitoa. Lisää hintaa arjelle, elämiselle ja yrittämiselle. Lisää ongelmia.
&#8211; Meillä ei ole varaa haitata ulkomaankauppaamme ja sisäistä liikennettämme merkityksettömällä mutta kalliilla ilmastojohtajuudella ja älyttömällä hiilidioksidijahdilla. Hiilineutraaliuden hintalappu on jo liki kaksi miljardia vuodessa. Yhtä vähän meillä on varaa taloudellista huoltosuhdetta ja turvallisuutta heikentävään maahanmuuttoon. Eikä meillä kerta kaikkiaan ole varaa jättää yhteiskunnan pahoinvoinnin ja ongelmien ennaltaehkäisyä lapsipuolen asemaan, Ranne painottaa.
Tarvitaan radikaaleja uudistuksia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää julkisen talouden suunnitelmaan vastalauseen. Vastalauseessa avataan suunnitelman tavoitteiden ja keinojen epärealistisuutta ja suoranaista haitallisuutta Suomen taloudelle.
&#8211; Vastalauseemme tärkein asia on kuitenkin se, että sillä ohjataan Suomen taloutta oikeaan suuntaan. Tarvitsemme radikaaleja uudistuksia, joihin nykyhallitus ei kykene.

Perussuomalaiset: Elämme kriittisiä aikoja – ”Kilpailukyky ja ostovoima pelastettava”

ilmastojohtajuus

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan

Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa

Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen

Perussuomalaiset: Elämme kriittisiä aikoja – ”Kilpailukyky ja ostovoima pelastettava”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025