Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ilmastokunnianhimo

Perussuomalaiset on nuorison ykköspuolue – nuoret kansanedustajat kertovat miksi

Eduskunnan lähetekeskustelussa käsitellään tänään kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan autoilun kustannusten alentamista. Aloitteen alullepanijoiden mukaan uudessa hallitusohjelmassa on juuri sitä henkeä, mitä he kansalaisaloitteellaan hakivat.

Kipuraja ylitetty – autoilun elvytyspaketti &#8211;kansalaisaloite on herättänyt viime päivinä paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa ja lehdistössä.
&#8211; On totta, että aloitteessa esitetyt toimet ovat nykytilanteeseen nähden radikaaleja ja haukkaisivat ison palan valtion verotuloista. Esittämämme toimenpiteet on kuitenkin aloitteessa perusteltu ja haimme innoitusta esimerkiksi Puolasta, jossa polttoaineiden verotusta oli väliaikaisesti laskettu vastauksena kohonneisiin hintoihin ja kansalaisten vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, aloitteen alullepanijat Perussuomalaisesta Nuorisosta perustelevat.
Reaktio Marinin hallituksen toimiin
PS-Nuoriso toteaa, ettei aloite ei ole edelleenkään pelkkää idealismia, vaan vilpitön avunpyyntö hallitukselle edistää Suomen ja suomalaisten edun mukaista politiikkaa.
&#8211; Kyseessä oli reaktio Marinin hallituksen toimiin, jotka tieten tahtoen kurjistivat tavallisten kansalaisten oloja ilmastokunnianhimon tähden. Entisen puheenjohtajamme ja nykyisen kansanedustaja Miko Bergbomin sanoin tuemme edelleen aloitteen henkeä, joka on täysin oikea.
Hallitusohjelma oikealla tiellä
Perussuomalaiset nuoret myöntävät, että he olisivat toivoneet enemmän helpotuksia polttoaineiden verotukseen. Kuitenkin hallitusohjelmassa näkyy selkeästi perussuomalaisten kädenjälki ainoana eduskuntapuolueena, joka pyrkii hillitsemään polttoaineiden hinnannousua.
&#8211; Hallitusohjelmaan on muun muassa kirjattu, ettei liikennepolttoaineiden hinta nouse hallituksen toimenpiteiden takia. Markkinahintoihin hallitus ei voi vaikuttaa. Näin ollen hallitusohjelmassa on juuri sitä henkeä, mitä olemme hakeneet kansalaisaloitteellamme.
&#8211; Näemme, että kansalaisaloite on tehnyt ja tekee tehtävänsä herättämällä keskustelua ja kansanedustajia kansalaisten hätään. Toivomme jatkossakin hallituksen pitävän autoilevan veronmaksajan puolia ja oppositiolta ymmärrystä tavallisen suomalaisen elämän realiteetteihin, nuorisojärjestö toteaa tiedotteessaan.

PS-Nuoriso: Toivomme hallituksen pitävän jatkossakin autoilevan veronmaksajan puolia

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo, että kesän mediavyörytyksen taustalla on osaksi se, että punavihreässä kuplassa ei ole ymmärretty, mitkä asiat äänestäjille ovat tärkeitä. &#8211; Äänestäjää lähellä olevat asiat, kuten liikkumisen, harrastamisen, työssäkäynnin ja arjen pyörittämisen hinta, ovat monelle suurempi ongelma kuin ylevät ajatukset kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta tai hiilineutraaliudesta, Mäkelä sanoo.

Puheessaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä nosti esille kuluneen kesän uskomattoman, pääosin perussuomalaisiin kohdistuneen mediavyörytyksen.
&#8211; Kuten tämän kesän uutisoinnista, sen teemoista ja aiheista kaikki ovat huomanneet, vaalitulos ei ollut useimmille toimittajille mieleen. On kaiveltu vanhoja nettikirjoituksia ja yksityisviestejä vuosienkin takaa, ja erilaisia solmioiden piilomerkityksiä on keksimällä keksitty. Kaikki tämä siksi, että monen mielestä yli 620 000 suomalaista äänesti väärin.
Uuden sukupolven toimittajien agenda näkyy
Elokuussa 2022 tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo julkaisi <a href="https://stage.sudev.fi/uutuuskirja-journalismin-kuolema-suomalainen-media-sortui-henkilonpalvontaan-ihastui-feminismiin-hopottelee-noituudesta-kertoo-yksipuolisesti-lempiaiheistaan/">kirjansa</a> Journalismin kuolema. Kirjassa Kortesuo moittii erityisesti sitä, että median alkuperäinen tarkoitus &#8211; objektiivisuus, puolueettomuus ja neutraalius &#8211; on väistynyt ja journalismi on muuttunut tarinankerrontavälineeksi. Mäkelä näkee kirjan johtopäätöksissä selviä yhtäläisyyksiä kesän tapahtumiin.
&#8211; Punavihreässä kuplassa ei ymmärretä, että äänestäjää lähellä olevat asiat, kuten liikkumisen, harrastamisen, työssäkäynnin ja arjen pyörittämisen hinta, ovat monelle suurempi ongelma kuin ylevät ajatukset muuta maailmaa kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta tai hiilineutraaliudesta.
&#8211; Tämä yhdistettynä siihen, että uuden sukupolven toimittajat ovat paitsi vahvasti vihervasemmistotaustaisia, niin he haluavat journalismillaan muuttaa maailmaa, ei niinkään raportoida siitä. Se on nyt näkyvissä lähes kaikessa uutisoinnissa, Mäkelä sanoo.
Pahimmillaan agenda ylettyy laajemmallekin kuin pelkkään perussuomalaisten mustamaalaamiseen.
&#8211; On myös esitetty kannanottoja, että hallitusohjelmassa yhdessä sovitut tavoitteet, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan vaatiminen edes pohjoismaiselle tasolle, olisivat rasistisia, ja että vaatimukset rahankäytön ensisijaistamisesta suomalaisten hyväksi ovat kansainvälisten sopimuksien vastaisia, Mäkelä huomauttaa.
Marinin hallitus pysyi kasassa velan voimalla
Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) hallitus kesti yllättäen kasassa kritiikistä huolimatta velan voimalla: kenenkään ei tarvinnut tinkiä mistään, ja jokainen sai ”jotain pientä” tulevien sukupolvien laskuun.
Mäkelä huomauttaa, että jo viime syksynä kaikille oli selvää, että sen pelin pitää loppua.
&#8211; Koronakriisistä oli siirrytty Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen aikaan ja energian hintakriisiin. Suomesta ja suomalaisista olisi pitänyt huolehtia paremmin. Perussuomalaiset ovat aina esittäneet vaihtoehdon, ja niin esitimme nytkin. Me sanoimme: Vähän malttia ilmastotoimiin &#8211; ei kaikessa aina suurinta kunnianhimoa koko Euroopassa. Sen kanssa käy aina niin, että mitä nopeammin teet, sen enemmän saat tehdä. Ei Suomea ennenkään ole palkittu ympäristöasioiden hyvin hoitamisesta.
Haittamaahanmuuton vastustaminen toi vaalivoiton
Perussuomalaiset vaati myös jotain rajaa maahanmuuttoon, sillä haittamaahanmuuton vaikutukset ovat nähtävillä kaikkialla läntisessä Euroopassa. Lisäksi perussuomalaiset muun muassa esitti Suomen etua edelle EU:ssa, sillä vaikka Suomi pienenä vientivetoisena maana tarvitseekin vapaakauppa-aluetta, ei ole etumme mukaista alistua muiden määräysvaltaan tai muiden kulujen maksumieheksi.
&#8211; Tällä linjalla lähdimme vaaleihin. Tunnustimme rehellisesti, että velkaantuminen on pysäytettävä. Että se vaatii myös julkisten menojen leikkausta. Suomalaiset äänestivät puolueemme vaalivoittoon ja toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja tämä ohjasi meidät luontevasti hallitusneuvotteluihin, sillä kun luottamusta annetaan, niin vastuuta on ryhdyttävä kantamaan.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous 2023 - Riikka Purra ja Jani Mäkelä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/gdO6BR7G4X4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Mäkelä: Vaalitulos ei ollut useimmille toimittajille mieleen – ”Monen mielestä yli 620 000 suomalaista äänesti väärin”

Hallituksesta on esitetty väitteitä, että valtion puoliksi omistaman yrityksen ohjaaminen ei kuuluisi omistajaohjauspolitiikkaan, tai että kaikki vastuu on edeltäjillä tai Fortumin johdolla. Perussuomalaiset katsoo, että näin asia ei kuitenkaan ole. &#8211; Haluamme tietää, miksi omistajaohjaus, totuudenmukainen viestintä ja valtionyhtiöihin liittyvä päätöksenteko ovat epäonnistuneet, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja liike nytin tänään jättämä yhteinen välikysymys käsittelee energiamarkkinoiden toimintaa, sähkön hintaa ja hallituksen Fortum-politiikkaa ja omistajaohjausta.
&#8211; Fortum on kriisissä. Saksa suunnittelee Uniperin kansallistamista. Fortum saisi ehkä muutaman sata miljoonaa jäljellä olevista osakkeistaan. Suomen tappiot tulevat huonossa mutta todennäköisessä skenaariossa olemaan 10-15 miljardin euron kokoluokkaa. Summa on jopa neljännes valtion tämän vuoden budjetista. Rahasummalla muun muassa paikkaisi monta kertaa sairaanhoidon ongelmat, nostaisi hoitajien palkkoja, parantaisi koulutuksen tasoa ja tekisi merkittäviä puolustushankintoja kriisiaikana, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Omistajaohjaus on viimein korjattava
Heinäkuussa neuvotellun Uniperin pelastuspaketin tarkoituksena oli nimenomaan estää Uniperin kaatuminen ja kansallistaminen. Hallituksen mukaan Suomen tappioille määritettiin perälauta ja katto.
Purra huomauttaa, että on aivan totta, että omistajaohjauksessa ja Fortumin kanssa virheitä ovat tehneet useat hallitukset. Taaksepäin on oleellista katsoa, jotta virheistä olisi mahdollista oppia jotakin.
&#8211; Siksi perussuomalaiset on esittänyt kaikkien puolueiden yhteistä sitoutumista omistajaohjausperiaatteiden korjaamiseen. Julkisen omistajan tehtävä on huolehtia huoltovarmuudesta, johon sisältyy myös hintojen kohtuullisuus ja vakaus, sekä torjua ylisuuret monopolivoitot. Omistajaohjaus on vihdoin korjattava, ja valtion omistajuuden tarkoitus ja rajoitteet on päivitettävä vastaamaan maamme vakautta ja etuja, Purra linjaa.
Suomalaiset Saksan kaasulaskujen maksajina
Hallituksesta on esitetty väitteitä, että valtion puoliksi omistaman yrityksen ohjaaminen ei kuuluisi omistajaohjauspolitiikkaan, tai että kaikki vastuu on edeltäjillä tai Fortumin johdolla. Perussuomalaiset katsoo, että näin asia ei kuitenkaan ole.
&#8211; Haluamme tietää, miksi omistajaohjaus, totuudenmukainen viestintä ja valtionyhtiöihin liittyvä päätöksenteko ovat epäonnistuneet, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että on todennäköistä, että Suomi menettää Fortumissa kertarysäyksellä rahaa nyt noin puolet siitä, mitä 90-luvun laman pankkikriisin hoitoon kului, ja nykyinen kriisi on vasta alussa.
&#8211; Suomalaiset ovat joutuneet tukemaan Saksan epäonnistunutta energiapolitiikkaa ja saksalaisten kaasulaskuja. Suuri mutta todennäköinen uhka liittyy siihen, että veronmaksajat joutuvat vielä pääomittamaan Fortumin. Osingot on menetetty vähintään vuosikausiksi. Tämä näkyy jo tänään myöhemmin käsittelyssä olevassa ensi vuoden budjetissa.
&#8211; Sähkön hintammekin perustuvat nykyisillä markkinoilla Saksan virheisiin tulla täysin riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta &#8211; demareiden lobbaamien kaasuputkien ansiosta. Suomalainen sähkö on yli 80-prosenttisesti päästötöntä, mutta tämän hyöty ei lainkaan näy kansalaisten maksamissa sähkölaskuissa. Järjestelmää on välttämätöntä muuttaa.
Miksei tilannetta selvitetty jo tammikuussa?
Kun Fortum järjesteli Uniperille miljardiluokan konsernilainat ja Fortum kattoi valtavasti kasvaneita vakuusvaatimuksiaan, puuttuivatko pääministeri Sanna Marin (sd) tai omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) millään tavalla tapahtumiin? Yleisen käsityksen mukaan eivät.
Tammikuun rahoitussopimus ja sitä edeltävät tapahtumat ovat edelleen piilossa. Purra kysyy, miksei siinä vaiheessakaan tilannetta selvitetty huolella.
&#8211; Ministeri Tuppurainen on sanonut, että hän olisi teoriassa voinut kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja vaatia asiaa päätettäväksi. Näin hän ei kuitenkaan tehnyt. Rahat käytettiin Uniperissa ihan muuhun kuin alun perin ilmoitettiin. Kuka lopulta harhautti ja ketä? Tällä hetkellä näyttää siltä, että Uniperin tyhjentäminen oli suunniteltua haltuunoton varmistamiseksi.
Parhaaksi väitetty sopimus ei ollutkaan hyvä
Omistajaohjausministeri Tuppurainen kutsui Uniper-sopimusta heinäkuussa “parhaaksi mahdolliseksi kompromissiksi”, mutta todellisuus oli jotain muuta.
-Montaa tuntia ei ehtinyt näistä väitteistä kulua, kun todellisuus iski päin näköä. Saksa vei ja Suomi vikisi. Myöskään pääministerin osuus ei ollut ”ratkaiseva”, kuten Tuppurainen alun perin väitti. Miksi tässäkin asiassa piti narrata?
<iframe loading="lazy" title="Välikysymysinfo klo 11 alkaen - energiamarkkinat, sähkön hinta, Fortum-politiikka" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/2zwS0kCWfHE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Saksan valtio osti pilkkahintaan Uniperin osakkeita maksaen niistä 267 miljoonaa euroa, kun pörssihinta olisi ollut lähes 1,8 miljardia. Fortumin omistusosuus Uniperista laimeni pelastuspaketissa 56 prosenttiin.
&#8211; Saksalaispankin lainat ovat takaisinmaksussa etulyöntiasemassa Fortumin luottoihin nähden. Kuten jo heinäkuussa totesimme, käytännössä Saksan osallistuminen osakeantiin merkitsemällä Uniperin osakkeita hyvin alhaisella hinnalla merkitsi jo Uniperin osittaista kansallistamista, Purra huomauttaa.
Miljardien menettäminen ei kiinnostellut hallitusta
Helsingin Sanomien mukaan Saksa suhtautuu heinäkuiseen pelastuspakettisopimukseen “jonkun likaisemman paikan pyyhkimiseen käytettävänä pehmopaperina”.
Purra katsoo, että hallituksen ja erityisesti ministeri Tuppuraisen kujanjuoksua on koko kesän määritellyt lyhytjänteinen hetkien politiikka.
&#8211; Tärkeintä on ollut selviytyä vain juuri senhetkisestä tilanteesta, jossa toimittaja esittää hankalia kysymyksiä. Vastaukset osoittautuvat jo pian paikkansapitämättömiksi tai vähintäänkin voimakkaan tulkinnallisiksi, mutta sen ei anneta haitata enää seuraavassa hetkessä.
&#8211; Samaan aikaan hallituksen johto eli pääministeri Marin on vältellyt kaikin tavoin ottamasta mitään kantaa asioihin. Hän johti sähköpostikokouksen ja lähetti muutaman tekstiviestin, mutta muuten Fortumin ja suomalaisen veronmaksajan kohtalonhetket eivät saaneet häntä palaamaan töihin ja ottamaan ohjaksia. Heinäkuun ratkaisevassa neuvottelussa, jossa oli viimeinen hetki ajaa Suomen etua, omistajaohjausministeri Tuppurainen asioi pienellä ryhmällä ilman selkeää agendaa. Tämä on hallituksen kiinnostuksen taso siihen, että suomalaiset menettävät miljardeja. Samaan aikaan Saksa oli erinomaisesti valmistautunut ja tottunut ajamaan omia etujaan, omien kansalaistensa etuja.
Ongelmat olivat tiedossa kesällä, mutta mitään ei tehty
Perussuomalaiset katsoo, että hallituksen toimintaa on sekä Fortumiin että energiakriisin liittyen kuvannut hitaus ja reaktiivisuus. Purra huomauttaa, että jo viimeistään kesällä ongelmien koko syvyys oli selvillä, mutta mitään ei tehty.
&#8211; Kiireellä valmistellut toimenpiteet ja reagoiminen vasta sitten, kun ongelma on jo sylissä, ovat lisänneet virheiden määrää ja tehottomasti kohdennettuja, monimutkaisia laastaritoimenpiteitä, jotka eivät tartu juurisyihin.
&#8211; Saksan päätös ajaa ydinvoima alas ja synnyttää riippuvuus halpaan venäläiseen maakaasuun kostautuivat. Suomen olisi pitänyt vaatia jo viimeistään alkukesästä, että Saksan hallitus myöntää tosiasiat ja toteaa olosuhteiden muuttuneen tavalla, joka oikeuttaa kaasun kiinteähintaisten toimitussopimusten purkamisen force majeure -pykälän nojalla. Voimaa vaatimukselle olisi saatu EU-oikeudesta. Suomen olisi pitänyt uhata oikeuteen haastamisella.
Näin ei kuitenkaan tehty. Eikä Saksa vapauttanut sopimuksia, vaan Uniperin tappiot kasvoivat päivä päivältä. Fortumin rahoitusta käytettiin saksalaisten kaasulaskujen subventoimiseen.
Purra huomauttaakin, että nyt suomalainen veronmaksaja siis tukee saksalaisia kotitalouksia ja teollisuutta.
&#8211; Heinäkuun paketissa sovittiin, että vasta lokakuusta alkaen Uniper saa siirtää nousseita hintoja laskuihin eikä tällöinkään kuin 90-prosenttisesti. Saksa valitsi siis ennemmin lypsää Fortumin kassan ja velanottokapasiteetin kansalaisilleen, ja lisää maksettavaa on tulossa entisten päälle. Tämä on Suomen hallitukselle ilmeisesti ihan okei, kun se ei halua edes osallistua neuvotteluihin. Vaikka Fortumkin jo kesällä pyysi korkean tason osallistumista.
Fortumille voi tulla 10-15 miljardin tappiot
EU näyttää olevan yhteisö, jossa pienet jäsenmaat toistuvasti maksavat isojen maiden virheistä. Saksan päättämättömyys murentaa sijoittajansuojaa ja EU-maiden välistä luottamusta tavalla, joka ei ole terve ja jolla on ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.
Purra muistuttaa, että perussuomalaiset vaati jo heinäkuussa, että eduskunta on kutsuttava koolle ja ministereiden on astuttava esiin.
&#8211; Vaadimme saada tietää, millä tiedolla hallitus antoi Fortumin johdolle valtuudet Uniperin vähintään 8 miljardin euron tukipakettiin jo ennen Venäjän hyökkäystä. Kuultiinko puolueettomia arvioitsijoita? Olivatko Uniperin johdannaisriskit tiedossa? Entä pidettiinkö Fortumin pienosakkaat ajan tasalla, kuten osakeyhtiölaki edellyttää? Samalla vaadimme tietää hallituksen arvion Uniper-seikkailujen enimmäistappioista. Kuinka paljon menee veronmaksajien piikkiin, jos kaikki riskit laukeavat? Vieläkään kysymyksiin ei ole vastattu. Lähimmäksi on päässyt suomalainen lehdistö, joka sekään tosin ei ole saanut maamme johdolta juuri minkäänlaisia vastauksia.
&#8211; Täysin mahdolliset kokonaistappiot Fortumille ovat siis 10-15 miljardin luokkaa. Silloin yhtiötä pitää pääomittaa, puolet tappioista on valtion, kuutisen prosenttia eläkevakuuttajien. Lukema on noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. 1990-luvun pankkikriisissä puhuttiin noin 8 prosentista bkt:stä. Eikä tämä kriisi ole vielä kunnolla edes alkanut. Edessä voi olla todella synkkää, mikäli ongelmat leviävät kotitalouksiin, pankkeihin, valtiontalouteen ja eurokriisiksi, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että Uniperin osittainen kansallistaminen on todennäköisesti huonoista vaihtoehdoista se vähiten huono.
&#8211; Sitä on edellettävä Uniperin pilkkominen kaasuosiin ja kannattaviin osiinsa, kuten Ruotsissa sijaitseviin vesivoimaloihin. Fortumin on saatava mahdollisimman suuri osa lainaamistaan rahoista takaisin. Ehdot ratkaisevat. Käytännössä Uniperin arvosta on haihtunut vuodessa yli 90 prosenttia, se on varaton, tekee tappiota miljardin viikossa, velat ylittävät omaisuuden arvon ja Fortumin lainat ovat perintäjärjestyksessä kaukana kärjestä.
Oman kansan edun ajatteleminen on nyt välttämätöntä
Perussuomalaisten mielestä hallituksen on osallistuttava neuvotteluihin. Purra vaatii, että heikko reagointi ja huonot neuvotteluasetelmat eivät saa enää jatkua.
&#8211; Neuvotteluissa ratkaistaan se, kuinka paljon suomalainen veronmaksaja osallistuu Saksan energiakriisin hoitoon. Suomi on pieni ja Saksa on suuri, mutta vuosikaudet Suomen keräämä goodwill on nyt aika panna tuottamaan. Oman kansan edun ajatteleminen ei ole vaarallista vaan välttämätöntä.
Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin jättämässä välikysymyksessä käsitellään myös muun energiakriisin hoitoa, siihen johtaneita syitä ja edellytetään toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kansalaisten maksamaan sähkönhintaan.
Purra painottaa, että vaikka Venäjän hyökkäys on akuutin kärjistymisen aiheuttaja, se ei ole energiaongelmien koko syy.
&#8211; Energiapoliittisten valintojen virheet ja todellisuuden mahdollisuuksista irronnut ilmastokunnianhimo vaikuttavat selvästi sekä energian saatavuuteen että hintaan. Toiveiden ja todellisuuden välinen ero on räikeämpi kuin vuosikausiin. Venäjän roolista ja venäläisen energian – niin fossiilisen kuin esimerkiksi hakkeen – tuonnin lopettamisesta kukaan ei ole eri mieltä. Näistä muista vaikuttimista sitten enemmänkin.

Perussuomalaisilta välikysymys energiasta ja Fortum-politiikasta: Veronmaksajien tappiot jopa 15 miljardia euroa – kukaan ei ota vastuuta

ilmastokunnianhimo

Perussuomalaiset on nuorison ykköspuolue – nuoret kansanedustajat kertovat miksi

PS-Nuoriso: Toivomme hallituksen pitävän jatkossakin autoilevan veronmaksajan puolia

Mäkelä: Vaalitulos ei ollut useimmille toimittajille mieleen – ”Monen mielestä yli 620 000 suomalaista äänesti väärin”

Perussuomalaisilta välikysymys energiasta ja Fortum-politiikasta: Veronmaksajien tappiot jopa 15 miljardia euroa – kukaan ei ota vastuuta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025