Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ilmastotullit

Talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/c1feee40-0add-11ea-b2d6-9bf4d1957a67">Financial Times uutisoi</a> uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan Kiina aikoo lisätä uusia hiilivoimaloita 148 gigawatin edestä. Määrä on melko tarkalleen sama kuin mitä koko EU:n hiilivoimakapasiteetti.

Osa uusista voimaloista on jo joko rakenteilla tai rakennustyöt ovat alkamassa. Hiilivoimaloiden rakentamisesta raportoi voittoa tavoittelematon Global Energy Monitor -järjestö. Järjestön mukaan uusilla voimaloilla tulee olemaan merkittävä vaikutus hiilipäästöihin jo muutenkin päästöjään kasvattavassa Kiinassa.
Hiilivoiman määrä kasvaa globaalisti
Kiinan aikeet lisäävät hiilivoiman käyttöä nettomääräisesti, sillä uudet rakennusprojektit tuottavat valmistuttuaan enemmän hiilivoimaa kuin minkä edestä muualla maailmassa hiilivoimaloita ehditään sulkea.
FT:n mukaan Kiina aikoo lisätä hiilivoimakapasiteettiaan torjuakseen talouskasvunsa hyytymistä. Kiinan talous kuitenkin kasvaa useita prosenttiyksiköitä enemmän kuin esimerkiksi EU:n.
Kiinassa ilmastokysymykset jäädyttivät hiilivoiman lisäämisen vuonna 2016. Useat keskeytetyt rakennusprojektit etenevät nyt täyttä häkää Kiinan yrittäessä elvyttää talouttaan.
Maan kasvihuonepäästöt tekivät uuden kyseenalaisen ennätyksen viime vuonna. Kiinan hiilivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna 25,5 gigawatilla muun maailman kutistettua vastaavaa kapasiteettia 2,8 gigawatilla.
EU:lle 300 miljardin euron lasku
Samaan aikaan EU pyrkii kaivamaan <a href="https://www.ft.com/content/6c0f9e70-0ab1-11ea-bb52-34c8d9dc6d84">300 miljardia euroa</a> pyrkiessään omiin ilmastotavotteisiinsa. Rahaa kuluu tukiaisina ja Euroopan investointipankin luottoina.
Kohdemaat löytyvät pääosin Itä-Euroopasta. Esimerkiksi Puola on vaatinut EU:lta merkittäviä korvauksia ajaakseen alas hiilivoimaloitansa. EU:ssa lähes neljännes energiasta tuotetaan hiilellä. Suomessa hiilivoiman osuus on vain <a href="https://www.politico.eu/article/climate-ambitions-finland-soul/">kahdeksan prosenttia</a>.
EU pyrkii siis raapimaan satoja miljardeja euroja saavuttaakseen ilmastoneutraaliuden, samaan aikaan kun Kiina pystyttää kaksin käsin hiilivoimaloita tilalle.
Perussuomalaiset ovat esittäneet hiilitulleja halpamaiden tuotteille, jotta eritoten Kiinan tupruttelu saataisiin kuriin.

Kiina rakentaa uusia hiilivoimaloita hurjaa vauhtia – EU:ssa kaivataan satoja miljardeja ilmastonsuojeluun

Euroopan komission huippuvirkamiehet varoittavat protektionismin nousevasta tarpeesta. Se merkitsee aimo harppausta täysin päinvastaiseen suuntaan, sillä Euroopassa on liputettu terhakkaasti globalisaation ja vapaan kaupan puolesta.

<a href="https://www.politico.eu/article/europe-economy-trade-last-line-of-defense-competition/">Politico</a> uutisoi virkamiesten muistiosta, joka on tarkoitettu ohjenuoraksi tulevalle komissiolle.
Eurooppa ja erityisesti Saksa on joutunut sijaiskärsijäksi Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa. Tämän ulkopuolisen tekijän lisäksi Eurooppaan on muodostunut kasvava populistinen aalto. Populistipuolueet ovat rummuttaneet globalisaation tuomia lieveilmiöitä vastaan.
EU jäämässä jalkoihin
Virkamiesten selkeä huolenaihe on se, että unioni on jäämässä Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan jalkoihin. Kaksi suurinta talousmaata ovat tukkanuottasilla ja ne ovat korottaneet tulleja toistensa tuontituotteille.
Kiinan talous on hyytynyt kauppasodan vuoksi. Tämä talouden hitaamman kasvun aika on osunut Euroopan vientiteollisuuteen.
Tästä syystä EU:n tulisi purjehtia kohti unionia suojelevampaan kauppapolitiikkaan. Se voisi merkitä vapaakaupparajoituksia esimerkiksi Kiinan vahvasti subventoiduille aloille kilpailukyvyn turvaamiseksi. Komissio voisi käyttää myös ympäristötulleja.
Strategia Saksan ja Ranskan mieleen
EU:n muistio on erityisesti Saksan ja Ranskan mieleen. Brexitin myötä unionista poistuu vapaakaupan merkittävin puolestapuhuja, Iso-Britannia.
Ranska arveleekin protektionistisen talousmallin osuvan sopivaan aikaan uuden komission aloittaessa työnsä myöhemmin syksyllä.
Komissio voisi esimerkiksi höllätä valtionavustusten sääntöjä erityisesti unionille tärkeille aloille.
Suomen hallitus tukee vapaakauppaa
Kaikki unionin maat eivät kuitenkaan lämpene vapaasta kaupasta siirtymistä kohti protektionismia. Politico mainitsee Suomen tällaiseksi maaksi.
– Paras tapa tehostaa kilpailukykyä ei ole muurien rakentaminen, Suomen ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) kertoo Politicolle.
Skinnarin mukaan EU:n olisi parempi pysyä jatkossakin avoin liiketoiminnalle, kaupankäynnille ja investoinneille.

Protektionismia Euroopan komissioon?

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ihmettelee hallituksen vimmaa rokottaa yksityisautoilua.

&#8211; Ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen on paljon muitakin keinoja kuin yksityisautoilun rankka verottaminen. Polttoaineveron korottaminen kirpaisee eniten juuri niitä suomalaisia, joille oma auto on välttämättömyys ja kilometrejäkin usein kertyy asuinpaikan johdosta paljon. Yksityisautoilu on hallitukselle mörkö, Ritva ”Kike” Elomaa lataa.
Keskusta hylkäsi maaseudun väen
Hallituksessa ei tunnuta Elomaan mukaan ymmärtävän, millaista on asua suurten kaupunkien ulkopuolella. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa matka lähikauppaan tai muiden palvelujen äärelle on usein todella pitkä eikä julkista liikennettä ole kaikkialla.
&#8211; Luulisi, että edes keskustalaisilla olisi todenmukainen käsitys liikkumisesta siellä missä ei kaupunkifillareita näy tai sähköpotkulaudat tuki baanaa, Elomaa hämmästelee.
&#8211; Perussuomalaiset taitaa tänä päivänä olla ainoa myös maaseudun väen asialla oleva puolue.
Ilmastotullit päästöjen vähentämiseen
Elomaan mielestä Suomen kannalta järkevämpi tapa torjua ilmastonmuutosta on esimerkiksi perussuomalaisten esittämä ilmastotulli, joka kohdistuisi juuri eniten saastuttavaan tuotantoon.
Tämä ohjaisi luontevalla tavalla tuotantoa sinne missä valmistuksen päästöt ovat vähäisemmät. Se hyödyttäisi myös monia suomalaisia yrityksiä.
&#8211; Ilmastotullin lisäksi nostan esille Suomen mahdollisuudet viedä kehittyviin maihin ympäristöystävällisempää tuotanto-osaamista. Päästöjen vähentäminen teknologian keinoin Aasian suurissa halpatuotantomaissa on paljon tehokkaampaa ilmastonmuutoksen torjuntaa kuin esimerkiksi koko Suomen teollisuuden alasajo, Elomaa pohtii.
Suhteellisuudentajua hysteriaan
Suomalaista teollisuutta tai tavallista ihmistä ei tule kurittaa kohtuuttomalla ilmastopolitiikalla. Perussuomalaisten linja on tässä asiassa selkeä ja realistinen.
&#8211; Ilmastotalkoissa tarvitaan suhteellisuudentajua ja päättäjien kykyä asettua yksittäisten ihmisten saappaisiin, Elomaa päättää.

Elomaa: Yksityisautoilu on hallitukselle mörkö

Perussuomalaiset esittivät tänään eduskunnan suullisella kyselytunnilla, että Suomi ottaisi käyttöön niin sanotut kansainväliset ilmastotullit.

Tämä tarkoittaisi ylimääräistä tullimaksua tuotteille, joiden valmistaminen aiheuttaa huomattavasti päästöjä esimerkiksi kehittyvissä maissa, mutta joita valmistetaan vastuullisemmin Suomessa tai Euroopassa. Näin perussuomalaiset haluavat ohjata kulutusta tuotteisiin, jotka saastuttavat vähemmän.
&#8211; Suomalainen työ ja yrittäjyys ovat ekotekoja. Me emme halua rangaista suomalaista työmiestä tai eläkeläistä laittamalla heitä maksumiehiksi kotimaista kannattavuutta kurittavalla ilmastopolitiikalla, kansanedustaja Ville Vähämäki täsmentää.
Hankintoja vähiten saastuttavista maista
Vähämäki esitti, että alkuun tullimaksu voisi olla pieni. Tämän jälkeen maksuja voi kiristää tarpeen mukaan, elleivät tullimaksujen kohteet ryhtyisi toimenpiteisiin ympäristön suojelemiseksi.
&#8211; Me haluamme saastuttajat vastuuseen ja maksamaan. Näin ohjaamme hankinnat maihin, jotka saastuttavat vähiten. Tällainen maa on esimerkiksi Suomi. Mikä on hallituksen kanta ilmastotullin käyttöönottoon? Vähämäki kysyi,
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että tekoja todellakin vaaditaan. Hänen mukaansa ilmastotulleista päätetään kuitenkin EU:ssa kansallisen päätöksenteon sijaan. Hän esitti ilmastonlämpenemisen estämiseksi hiilen globaalia hinnoittelua.

Perussuomalaiset esittävät ilmastotulleja: ”Me haluamme saastuttajat vastuuseen ja maksamaan”

Eduskunnassa keskusteltiin eilen oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista vuodelle 2019. Tänä vuonna kaikkien eduskuntaryhmien vaihtoehtobudjeteissa nousivat vahvasti esiin ympäristökysymykset.

Perussuomalaisten kansanedustajien ja ympäristövaliokunnan jäsenten Olli Immosen ja Rami Lehdon mielestä perussuomalaisten tarjoama vaihtoehto ympäristöpolitiikassa nojaa hallitusta ja muita oppositiopuolueita enemmän realismiin.
&#8211; Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti kattaa kaikki politiikan osa-alueet. Ympäristöpolitiikassa perussuomalaiset tähtäävät suomalaisen työn puolustamiseen, kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun sekä kansallisomaisuuden ja ympäristön suojeluun, Immonen ja Lehto toteavat.
&#8211; Emme keskity ympäristöpolitiikassa pelkkään julistamiseen, vaan esitämme konkreettisia, vaikuttavia ja realistisia vaihtoehtoja useille politiikan sektoreille, jotka ovat yhteydessä ympäristöteemaan.
Suomalainen työ on ympäristöteko
Perussuomalaisten mukaan suomalainen työ itsessään on ympäristöteko. Teollisuuden, yritysten ja työpaikkojen säilyttäminen Suomessa on tärkeää, koska Suomessa tuotteet tuotetaan puhtaasti ja ympäristöä kunnioittaen.
&#8211; Ei ole ympäristön eikä ilmaston etu, jos tuotanto ajetaan Suomesta maihin, joissa ei noudateta vastuullisia ympäristönormeja, ja tämän lisäksi ympäristönormeja polkien valmistettuja tuotteita kuljetetaan vielä maapallon toiselta laidalta Suomen markkinoille, Immonen toteaa.
&#8211; Suomalaisten yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä on tuettava suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta sekä madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia. Nostetaan paikallistaloudet kunniaan ja suositaan suomalaista.
Ilmastotullit saastuttajamaille
Perussuomalaiset esittää ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu maissa, jotka eivät noudata eurooppalaisia ympäristönormeja. Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää EU-jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata saastuttajamaiden tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan.
Perussuomalaiset näkee, että Suomen energiaintensiivisen vientisektorin kilpailukyky on turvattava alentamalla energiaverotusta.
&#8211; Sähkö- ja muut energiaverot tulee seuraavan kahden vaalikauden aikana laskea EU:n minimitasolle. Teollisuutemme rakenne on koko EU:n energiaintensiivisin. Vastaavasti maksettavia energiatukia ja sähköveron kompensaatioeriä tulee poistaa. Energiaverot ovat tasaveroja, joiden laskeminen tukee ennen kaikkea pienituloisten ostovoimaa, Lehto sanoo.
Yritystukijärjestelmä remonttiin
Perussuomalaiset haluaa luopua vuodesta toiseen samoille yrityksille maksettavista automaattituista ja rajata tuet sellaisiin yrityksiin, jotka tuottavat Suomeen uusia työpaikkoja ja investointeja sekä luovat innovaatioita.
&#8211; Haluamme uudistaa yritystukijärjestelmän. Yritystuilla tulee olla selkeä taloudellinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Lisäksi tuen on kohdistuttava sellaisiin tarkoituksiin, joilla korjataan markkinoiden toimintapuutetta, Lehto avaa.
&#8211; Suomessa on maksettu jo vuosikausia esimerkiksi tuulivoimatukea, mutta alalle ei ole syntynyt juuri lainkaan uusia tuotannollisia työpaikkoja. Haluamme rajata yritystuet niihin yrityksiin, joiden alkutaivalta ja investointeja tukemalla yritys voi työllistää ja innovoida palveluita. Erityisesti energiasektorilla on siirryttävä tuotannon jatkuvasta tukemisesta innovaatiotukiin. Tuulivoiman tuotantotuki tulee poistaa, ja eri energiamuotoja on kohdeltava tasavertaisesti.
Hiiltä käytetään vielä pitkään muualla
Perussuomalaisten mielestä uusiutuvien energialähteiden tuotantotukia tärkeämpää on panostaa tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen sekä investointitukiin.
&#8211; Näin voidaan kehittää edelleen teknologisia ratkaisuja, jolla hiiltä ja öljyä raaka-aineenaan käyttävien voimalaitosten ominaispäästöt olisivat minimoitavissa. Muualla Euroopassa hiiltä käyttäviä laitoksia ei tulla ajamaan alas vielä kymmeniin vuosiin. Myös Suomen tulee ylläpitää näitä laitoksia huoltovarmuuden nimissä, Immonen sanoo.
Liikennepolttoaineiden verotusta alennettava
Perussuomalaiset kannattavat liikennepolttoaineiden verotuksen alentamista. Hallitus korotti liikennepolttoaineiden veroa vuonna 2016 reilulla kahdella sentillä litralta.
&#8211; Täytyy muistaa, että hallitus linjasi tässä yhteydessä, että veronkorotusta tarkastellaan uudelleen, jos raakaöljyn hinta nousee yli 80 dollariin tynnyriltä. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet korkealle tasolle, mutta siitä huolimatta lupausta uudelleentarkastelusta ei ole pidetty, Lehto hämmästelee.
&#8211; Kasvukeskusten ulkopuolella oman auton käyttö on käytännössä välttämätöntä työ-, asiointi- ja koulumatkoilla. Lisäksi harvaan asutussa Suomessa polttoaineen hinnalla on suuri merkitys kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta tuotteiden hintoihin sekä viennin osalta maamme kilpailukykyyn. Vaadimme liikennepolttoaineiden verotuksen perumista, Immonen toteaa.
Tieverkostoon panostettava
Perussuomalaiset katsoo, että pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys elinkeinoelämän toiminnalle sekä kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle.
&#8211; Tällä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan myös maamme reuna-alueilla. Samalla pidetään koko Suomi asumiskelpoisena, Immonen sanoo.
Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa, ja vuonna 2019 se kääntyy kasvuun. Korjausvelan kasvu tarkoittaa sitä, että rahatalouden velkaa on siirretty reaalitalouden velaksi, mikä tarkoittaa käytännössä tieverkon rappeutumista.
Perussuomalaiset näkevät, että nykyinen budjettirahoitusmenettely on tiensä päässä. Perussuomalaiset esittää, että eduskunta säätää lain liikennerahastosta, johon jokainen työeläkevakuutuslaitos velvoitetaan sijoittamaan 5 prosenttia rahastojensa varoista.
&#8211; Esittämämme mallin myötä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranisi. Eläkkeen saajien asemaan ja eläketurvaan menettely ei vaikuttaisi lainkaan. Kun suuret liikennehankkeet rahoitettaisiin rahastosta, valtion vuosittaisista budjettivaroista nykyistä suurempi osa voitaisiin käyttää koko liikenneverkon kunnossapitoon.
Tienkäyttömaksut ulkomaisille kuljetusyrittäjille
Perussuomalaiset kannattavat tienkäyttömaksuja ulkomaisille kuljetusalan yrityksille. Euroopan unionissa kerätään erilaisia tienkäyttömaksuja kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
&#8211; Tieliikenneverkon ylläpidosta huolehtii suomalainen veronmaksaja, eivätkä ulkomaiset yritykset ole osallistuneet teiden kunnossapitoon. Tienkäyttömaksun avulla ulkomaiset kuljetusalan yritykset saadaan osallistumaan liikenneinfrastruktuurimme ylläpitoon ja pelaamaan samoilla säännöillä kuin suomalaiset yritykset. Tämä parantaa huomattavasti suomalaisten yritysten asemaa. Lisäksi tienkäyttömaksut tuovat valtiolle kaivattuja lisätuloja nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, Lehto toteaa.
Asumiskustannuksia alennettava
Perussuomalaisten asumisohjelma sisältää useita toimia hillitsemään asumisen kustannuksia. Perussuomalaisten tavoitteena on, että jatkossa asumiskustannukset eivät vie yli kolmannesta kotitalouksien tuloista.
&#8211; Monilla vuokralla asuvista henkilöistä ei ole mahdollisuutta muuttaa edullisempiin vuokra-asuntoihin, kun sellaisia ei ole edes tarjolla. Kohtuuhintaisen vuokra-asuinrakentamisen kiihdyttämiseen on keksittävä uusia keinoja muun muassa kaavoituksen ja rahoitusratkaisujen kautta, Immonen sanoo.
Perussuomalaiset näkevät, että vuokra-asuntotuotannossa on panostettava nykyistä enemmän kunnallisiin vuokra-asuntoihin.
&#8211; Jatkossa ei voi olla niin, että kantaväestöön kuuluvia on ilman asuntoa, mutta turvapaikanhakijoille asunnot etsitään hinnalla millä hyvänsä. Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Ensisijaisesti olemme vastuussa omien kansalaistemme perustarpeiden hoitamisesta kuntoon, Immonen sanoo.
Sähkön siirtohinnoitteluun puututtava
Suurehko osa kuluttajan sähkölaskusta muodostuu sähkön siirrosta. Sähkön siirron kustannustason laskeminen on perussuomalaisille tärkeä tavoite.
&#8211; Esitämme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että sähkön siirron osuus kuluttajan sähkölaskusta pystytään laskemaan kohtuulliselle tasolle. Sähkön korkeaan siirtohinnoitteluun on puututtava, Lehto vaatii.
Perussuomalaiset eivät halua korottaa lämmityspolttoaineiden verotusta, kuten hallitus on tekemässä. Lehdon mukaan hallituksen kaavailema polttoaineveron korotus iskee pahiten juuri ihmisiin, joilla ei ole varaa investoida moderneihin lämmitysratkaisuihin ja jotka asuvat vanhemmissa asunnoissa.
&#8211; Lämmityspolttoaineiden veronkorotus on peruttava. Lisäksi esitämme asumiskustannusten laskemista kiinteistöverorasitusta oikeudenmukaistamalla. Esitämme kiinteistöveroprosenttien laskemista vuoden 2015 tasolle.
Hallittu maahanmuuttopolitiikka on ympäristöteko
Perussuomalaisten mielestä muuttoliike kehitysmaista Suomeen tulee lopettaa muun muassa siksi, että asuminen ja eläminen kuluttavat pohjoisessa enemmän energiaa kuin lämpimissä maissa. Kehitysavussa tulee puolestaan korostaa naisten aseman parantamista ja väestönkasvun hillitsemistä.
&#8211; Mahdollistamalla massiiviset väestösiirtymät kolmansista maista länsimaihin kasvatetaan ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Ihmisen ekologinen jalanjälki on korkeamman elintason ja kulutuksen länsimaissa moninkertaisesti suurempi kuin kolmansissa maissa. Nykyisenlaiset väestösiirtymät ovat ympäristön ja maapallon kantokyvyn kannalta yksiselitteisesti tuhoisia, Immonen sanoo.
&#8211; Haittamaahanmuuttoa pystytään rajoittamaan poliittisen päätoksenteon keinoin. Maahanmuutto ei ole mikään luonnonvoima &#8211; se voidaan pysäyttää, Lehto painottaa.
Kansallisomaisuus ei ole kaupan
Perussuomalaiset näkevät, että puhdas vesi, ilma ja luonto ovat suomalaisten kansallisomaisuutta, jota ei tule yhtiöittää tai myydä ulkomaille.
&#8211; Suomen maaperän luonnonvarojen ei tule olla kenen tahansa hyödynnettävissä niin, että esimerkiksi kaivosyhtiö hyödyntää malmiesiintymiä ja pilaa ympäröivän luonnon, mutta kaivosten ehtyessä yhtiö laitetaan konkurssiin ja jätetään ympäristövahinkojen korjaaminen suomalaisten veronmaksajien harteille, Immonen ja Lehto toteavat.

Immonen ja Lehto: Perussuomalaiset ajavat realistista ympäristöpolitiikkaa

Perussuomalaisten kansanedustajan ja ympäristövaliokunnan jäsenen, Olli Immosen mielestä Suomessa tarvittaisiin tullimaksujen korottamista ja verotuksen kiristämistä Kiinasta ja muualta kaukomaista tuoduille kertakäyttötuotteille.

Immonen pitää globalismia ja kansainvälistä vapaakauppaa ympäristön ja ilmaston kannalta haitallisina.
&#8211; Sen sijaan ekologisesti kestävästi toimivia suomalaisia yrityksiä ja teollisuutta ei saa karkottaa korkealla verotuksella ja vääränlaisilla tukien leikkaamisilla ulkomaille.
&#8211; Hallitus ei saa toimillaan ajaa kotimaista tuotantoa sellaisiin maihin, joissa päästörajoituksista ei välitetä, ja joissa kustannustaso on sen vuoksi matalampi ja kilpailukyky Suomea parempi, Immonen sanoo.
Kohti kestävämpiä tuotantotapoja
Immosen mukaan kaukomailta tuotujen tuotteiden korkeammilla ilmastotullimaksuilla ja verotuksen kiristämisellä vähennettäisiin kaukaa tulevien tuotteiden kuljetuksia Suomeen.
&#8211; Tällaisilla konkreettisilla ympäristö- ja ilmastotoimilla suosittaisiin kotimaista, puhdasta ja paikallista lähituotantoa. Lisäksi kyseinen politiikka ohjaisi saastuttajamaita kohti kestävämpiä tuotantotapoja, Immonen perustelee.
Teollisuuden kilpailukykyä tuettava
Immonen näkee, että suomalaisten yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä on tuettava suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta sekä madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia.
&#8211; Paikallistaloudet kunniaan. Siirrytään globalisaatiosta lokalisaatioon ja suositaan suomalaista. Tämä olisi todellinen ekoteko, Immonen summaa.

ilmastotullit

Kiina rakentaa uusia hiilivoimaloita hurjaa vauhtia – EU:ssa kaivataan satoja miljardeja ilmastonsuojeluun

Protektionismia Euroopan komissioon?

Elomaa: Yksityisautoilu on hallitukselle mörkö

Perussuomalaiset esittävät ilmastotulleja: ”Me haluamme saastuttajat vastuuseen ja maksamaan”

Immonen ja Lehto: Perussuomalaiset ajavat realistista ympäristöpolitiikkaa

Immonen: Ilmastotullit käyttöön – suositaan suomalaista

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025