Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ilmastotyöryhmä

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purran mukaan useista puolueista on alkanut kuulua kriittisiä äänenpainoja koskien ilmastopolitiikkaa.

&#8211; Kokoomuksessa kuulutetaan ilmastorealismia, keskustassa puolustetaan autoja ja lihansyöntiä, ydinvoima saa kannatusta kaikissa puolueissa, ilmastolapsi Thunbergin vetämää ristiretkeä arvostellaan, puolustetaan ihmisen omia valintoja ja päätäntävaltaa ja niin edelleen, Riikka Purra kertoo.
Myös mediassa on alkanut esiintyä kritiikkiä ja kyseenalaistamista.
&#8211; Avaanpa minkä tahansa maakuntalehden, löydän sieltä vähintään yhden jutun, joka ottaa kantaa ilmastopolitiikan ylilyönteihin, vihreän pakkovallan huvittavuuksiin tai tarjoaa muuten lisää maalaisjärkeä äärikeskusteluun.
Kääntyneitä takkeja ja persun pelkoa
Purran mukaan poliitikot ja media heijastelevat kansan ajatuksia, ja ihmisistä on tullut kriittisempiä. Poliitikot tarvitsevat ääniä ja suosiota, media klikkejä, suosiota ja rahaa.
&#8211; Mutta onko lisääntyneen ilmastopolitiikan kritiikin takana oikeasti mitään muuta kuin tämä – ja perussuomalaisten pelko?
Purra muistuttaa, että koko viime vaalikauden loppupuoli puhuttiin ilmastosta.
&#8211; Media ja poliittiset kilpailijamme kuvittelivat jo hyvissä ajoin ennen vaaleja keksineensä oivan strategian, jolla perussuomalaiset saadaan pois pelistä ja epäonnistumaan vaaleissa: puhutaan ilmastosta, josta persuilla ei kuulemma ole mitään sanottavaa.
Lehtijutut ja pääkirjoitukset toisensa perään kuuluttivat, kuinka ilmastonmuutos on vaalien tärkein teema.
&#8211; Epäilemättä se yksi tärkeimmistä olikin, mutta muiden ikäväksi strategia ei toiminutkaan, kuten oli suunniteltu, sillä myös perussuomalaisille ilmastopolitiikasta tuli yksi vaalien tärkeimmistä teemoista. Erosimme näkemyksissämme ja tavoitteissamme täydellisesti kaikista muista puolueista, Purra sanoo.
Todellisuudesta irronnut ilmastotyöryhmä
Pääministeri Juha Sipilä kutsui vuosi sitten eduskuntapuolueet yhteen tarkoituksenaan pohtia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
&#8211; Oikeastaan heti alusta saakka näytti selvältä, että perussuomalaiset eivät voi yhtyä ryhmän linjauksiin – niin uskomattoman utopistisia ne olivat. Ja täysin vailla hintalappua. Prosentuaalisiin ylätason tavoitteisiin on poliittisesti helppo yhtyä juuri tällaisissa kokoonpanoissa, joiden ei tarvitse käsitellä euroja tai miettiä, keneltä otetaan, Purra muistelee.
Kunnianhimon taso oli ilmastotyöryhmässä merkittävästi EU:n tasoa korkeammalla.
&#8211; Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet julistivat täysin sokeaa ja pidäkkeetöntä vihreää ilmastonmuutoksen vastaista ilosanomaa. En muista perussuomalaisten kantojen saaneen minkäänlaista tukea keskustalta tai kokoomukselta – päinvastoin nämä puolueet eivät näkemyksissään eronneet vihreistä, vasemmistosta tai demareista, Purra sanoo.
Ilmasto ei parane, mutta veronmaksaja kärsii
Perussuomalaiset on koko ajan pyrkinyt tuomaan ilmastokeskusteluun suhteellisuudentajua. Puolue on muistuttanut, että Suomesta karkaava teollisuus ei vähennä globaaleja päästöjä. On välttämätöntä huomioida kauppapolitiikka kokonaisuudessaan, hyödykkeiden ja raaka-aineiden virrat, kuluttamisen rakenne ja kehittyvien maiden muutokset.
Tavallisen ihmisen toimeentulo ei saa heikentyä.
&#8211; Muut puolueet ovat innokkaasti esittämässä suomalaisille kalliiksi käyviä kauniilta kuulostavia toimenpiteitä, joilla ei ole vaikutusta edes EU:n päästöjen vähentämiseen, puhumattakaan koko maapallon.
&#8211; Suurten asioiden rinnalla olemme kritisoineet todellisuudesta irronneita sähköautotavoitteita, yksilöiden valintoihin kohdistuneita syyllistämistoimenpiteitä, lasten hyväksikäyttöä ilmastopropagandassa ja sitä koko valtaisaa identiteetti- ja imagopoliittista arsenaalia, jolla globaaliin ilmastonmuutokseen on Suomessa reagoitu, Purra kertoo.
PS ainoa johdonmukainen puolue
Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka ei sitoutunut ilmastotyöryhmän linjauksiin.
&#8211; Lähdimme neuvotteluista pois emmekä allekirjoittaneet sitoumusta. Joulukuussa 2018 puoluehallituksemme linjasi, että Suomen ei pidä tehdä päästövähennyksiä enempää eikä nopeammin kuin muut EU-maat.
&#8211; Nyt isoja muutoksia kannanotoissaan tehneet puolueet eivät ole mitään muuta kuin peloissaan perussuomalaisen linjan onnistumisesta ja kasvavasta kannatuksestamme. Surkuhupaisaa opportunismia, joka tuskin nostaa takinkääntäjien kannatusta yhtään minnekään, Purra uskoo.

Perussuomalaiset on ilmastopolitiikassakin johdonmukainen – Purra: Muut puolueet sitoutuivat ilmastotyöryhmän äärivihreisiin tavoitteisiin

Viime helmikuussa pääministeri Juha Sipilän kokoon kutsuma ja ministeri Kimmo Tiilikaisen vetämä eduskuntapuolueiden yhteinen ilmastotyöryhmä kirjasi ylös kovia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Ainoastaan perussuomalaiset ei sitoutunut ilmastotyöryhmän tavoitteisiin.

&#8211; Ryhmä ei tuottanut minkäänlaisia konkreettisia askelmerkkejä, hintalapuista puhumattakaan. Se loi tavoitteitaan kuin tyhjiössä, ja nyt hallitusneuvotteluiden edetessä näemme, mitä kaikkea vihervasemmisto keksii, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puoluetta ilmastotyöryhmässä edustanut Riikka Purra.
&#8211; Me emme kiellä ilmastonmuutosta, mutta tuomme politiikkaan suhteellisuudentajua. Muut puolueet ovat innokkaasti esittämässä suomalaisille kalliiksi käyviä kauniilta kuulostavia toimenpiteitä, joilla ei ole vaikutusta edes EU:n päästöjen vähentämiseen, puhumattakaan koko maapallon. Suomen kunnianhimo kääntyy itsemurhaksi tilanteessa, jossa päästövähennystemme taso ei riipu siitä, mitä muut maat tekevät.
Ilmastokeskustelut karannut utopioihin
Torstaina myös ajatushautomo Sitra julkisti ilmastolaskelmansa. Niiden mukaan edes EU:n kaavailemat tiukemmat tavoitteet eivät riitä Suomen kaltaisille maille.
Kieltolistalle nousivat ainakin punainen liha ja vapaa-ajan yksityisautoilu.
&#8211; Suomalainen ilmastokeskustelu on karannut utopioihin. Yhtäältä se antaa ymmärtää, että yksilön syyllistämisellä ja rankaisemisella olisi jonkinlaista merkitystä globaalien päästöjen suhteen. Toisaalta se vähät välittää siitä, että Suomelle liian kunnianhimoiset mutta globaalisti ajateltuna tehottomat tavoitteet heikentävät Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä, Purra ihmettelee.
&#8211; Kyse on identiteettipolitiikasta. Toimenpiteet ovat kalliita ja kaksinaismoralistisia. Suomi ei ratkaise globaalin ilmastonmuutoksen suhteen yhtään mitään, vaikka maassa asuisi 5,5 miljoonaa kasvissyöjää ja jokainen auto muuttuisi sähköautoksi.
Talousjätti Kiinaa kohdellaan kehitysmaana
Purra muistuttaa, että teollisuutta kurjistavan ilmastopolitiikan seurauksena syntyy työttömyyttä, lisää kiinalaista tuotantoa ja lisää päästöjä.
&#8211; Tämä ei ole ilmastoystävällistä eikä Suomen edun mukaista. Kiinaa kohdellaan kaiken lisäksi ilmastopolitiikassa kehitysmaana – maata, jonka kansantalous on maailman suurin, Purra ihmettelee.
&#8211; Yhdysvaltain protektionistinen politiikka ja Kiinan kanssa kehitelty kauppasota ovat todennäköisesti päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Mikseivät eurooppalaiset ja suomalaiset ilmastoihmiset kiitä tätä toimintaa? Samalla logiikallahan ne hiilitullitkin toimisivat.
Mistä tämä kaikki kustannetaan?
Perussuomalaiset on ehdottanut EU:n tasolle hiilitulleja, jotka kohdistuisivat esimerkiksi Kiinasta tuleville tuotteille. Muut puolueet ovat kannattaneet ajatusta.
&#8211; Joka tapauksessa päättäjien olisi välttämätöntä alkaa puhua rahasta. Mistä tämä kaikki kustannetaan? Jokaisella ilmastoutopistisella toimenpiteellä on hintalappunsa. Laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat, Purra toteaa.

Perussuomalaiset on ainoa realistinen vaihtoehto myös ilmastopolitiikassa – Purra: Päättäjien on pakko alkaa puhua rahasta, jolla ilmastoutopiat rahoitetaan

Perussuomalaisilla ja teollisuusliitoilla on yhtenevät ilmastopoliittiset tavoitteet teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi.

&#8211; Yritimme ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) vetämässä eduskuntapuolueiden ilmastotyöryhmässä saada ymmärrystä suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi. Työryhmässä vallitsi hyvin vihamielinen ilmapiiri valmistavaa teollisuustoimintaa kohtaan. Tämän vuoksi sanouduimme irti työryhmän työstä. On merkittävää, että teollisuusliitot ovat nyt perussuomalaisten kanssa samassa rintamassa suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta, toteaa puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
SDP pettää duunarit
Ilmastotyöryhmän enemmistön (keskusta, kokoomus, siniset, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, RKP, kristilliset) vaatimukset kansallisten päästötavoitteiden kunnianhimoisesta lisäämisestä johtavat toteutuessaan suomalaisen teollisuuden ulosliputukseen.
&#8211; Suomalaiset työntekijät joutuisivat kilometritehtaalle ja maksaisivat tästä elämysseikkailusta sekä lisäveroa että korkeampaa bensan ja sähkön hintaa. Työväenpuolueena itseään markkinoiva SDP pettää duunarit pyrkiessään taas olemaan vihreämpiä kuin vihreät itse. Demarit liittyivät ilmastopoliittisella ohjelmallaan teollisuusvihamieliseen yhteisrintamaan.
&#8211; Suomen päästövähennystavoitteiden on oltava EU:n tavoitteiden kanssa samat &#8211; niin määrällisesti kuin ajallisestikin. Tämä koskee sekä päästökauppasektoria että päästökaupan ulkopuolista sektoria (liikenne, asuminen, maatalous). Tämän vuoksi ilmastolakiin ei voi kirjata EU:n tasoa korkeimpia tavoitteita.
Hyvinvoinnin rahoitus lepää viennissä
Halla-aho huomauttaa, että nyt esitetty ilmastopakettiin kuuluva polttoaineen sekoitevelvoitteen tuplaaminen EU:n asettamaan tavoitteeseen nostaisi polttoaineen pumppuhintaa vähintään 30 senttiä litralta sekä dieselin talvilaadun hintaa jopa yli 50 senttiä litralta.
&#8211; Suomen hyvinvoinnin rahoitus lepää vain viiden vientialan varassa. Näitä ovat metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemianteollisuus, kaivannaisteollisuus ja sähköenergiatuotanto. Perussuomalaiset ovat jo vuosien ajan esittäneet näiden teollisuusalojen sähköveron alentamista EU:n minimitasolle. Näin saataisiin yksi merkittävä ja keskeinen kustannuserä kilpailijamaiden tasolle.
&#8211; Toivottavasti eduskuntaan saadaan kevään vaaleissa selvä enemmistö joka ymmärtää, ettei Suomi saa yhtään mitään vastineeksi niistä työpaikoista, jotka ajetaan pois harhaisella ilmastopolitiikalla. Näemme ainoastaan kansakuntamme katovan vaurauden ja häviävän kilpailukykymme aiheuttaman katkeruuden ja hyvinvointipalvelujemme teurastuksen, toteaa Jussi Halla-aho.

Halla-aho: ”Suomi ei saa yhtään mitään vastineeksi niistä työpaikoista, jotka ajetaan pois harhaisella ilmastopolitiikalla”

Poliittinen suunnittelija Riikka Purra kertoi Työmiehen tuumaustunnilla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kokoon kutsumasta eduskuntapuolueiden yhteisestä ilmastotyöryhmästä ja syistä, jotka johtivat alkuviikosta perussuomalaisten irtautumiseen neuvotteluista.

Riikka Purra toteaa perussuomalaisten näkemyksen olleen alusta asti se, että olisi järkevämpää sopia konkreettisista, vaikkakin sitten pienimuotoisista askelmerkeistä, jotka ottavat huomioon sekä Suomen edun että globaalin mittakaavan.
Tämä ei kuitenkaan ollut muun työryhmän näkemys.
&#8211; Muut puolueet halusivat sopia mahdollisimman kovia tavoitetasoja, joihin ”kaikki sitoutuvat” &#8211; ilman että mistään keinoista saavuttaa nuo tavoitteet on tietoa, yhteisymmärryksestä puhumattakaan.
Utopistisia tavoitteita
Tällaisia tavoitetasoja Purran mukaan ovat esimerkiksi kokonaishiilineutraaliuden ja -hiilinegatiivisuuden saavuttaminen tiettyyn vuoteen mennessä, liikenteen päästöttömyys tiettyyn vuoteen mennessä ja Suomen päästöjen vähennystaso suhteessa EU:n tavoitetasoon.
&#8211; Tavoitetasot on määritetty Suomen Ilmastopaneelin eli siis asiantuntijatiedon pohjalta. Suomi haluaa olla EU:ta ”kunnianhimoisempi”. Muut puolueet kokoontuvat tänään Sipilän johdolla noin kello 13, joten varmasti pian kuulette näistä tavoitteista tarkemmin. Joka tapauksessa ne ovat utopistisia juuri siksi, että niihin pääsemisestä tai pääsemisen hinnasta ja maksajista ei ole mitään käsitystä, Purra sanoo.
Asiantuntijat eivät mieti tavoitteiden maksajaa
Purra huomauttaa, että ilmastoasiantuntijoiden tehtävänä ei ole miettiä, mistä raha saadaan, millä joku tavoite oikeasti saavutetaan, kuka sen maksaa tai edes sitä, paljonko se maksaa.
&#8211; Ilmastoasiantuntijat eivät myöskään voi ottaa kantaa siihen, mitä jonkun maan kannattaa tehdä, mikäli muut maat tekevät tietyllä tavalla. Kyllä se jää – tai sen pitäisi jäädä – poliitikoille.
&#8211; On järjetöntä, että Suomi seisoo rinta rottingilla taas etulinjassa ja tekee enemmän kuin muut. Tämä on typerää myös ilmaston kannalta, koska totta kai päästöjä pitäisi vähentää siellä, missä se on kaikkein eniten tarpeen.
Myös Ilmastopaneeli myöntää, että taistelu ilmastonmuutoksen torjumiseksi voitetaan vain, jos suuret saastuttajat vähentävät päästöjään.
Suomi vähensi jo eniten päästöjään
Suomi vähensi hiilipäästöjään viime vuonna lähes kuusi prosenttia, eli eniten kaikista EU-jäsenvaltioista. Maailman mittakaavassa Suomen osuus hiilipäästöistä on vain promillen luokkaa.
&#8211; Miksi Suomen reilun promillen päästöillään pitää olla kaikkein kunnianhimoisin Teollisuutemme ja vientisektorimme ovat energiaintensiivisiä, maan välimatkat pitkiä ja sää kylmä. Yhtälö ei toimi.
Asuminen ja liikkuminen yhä kalliimpaa
Elämisen ja liikkumisen kallistuminen kohdistuu pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin.
&#8211; Autoilu on yhä kalliimpaa, asuminen on yhä kalliimpaa, eläminen on yhä kalliimpaa. Kustannukset kohdistuvat ennen muuta pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin. Kaikkialla Suomessa, mutta erityisesti maakunnissa asuvien arkeen, Purra kertoo linjausten seurauksista suomalaisille.
&#8211; Vasemmistopuolueet halusivat linjauksiin mukaan kohdan, jossa sanotaan, että kansallinen ilmastopaketti pitää tehdä oikeudenmukaisesti. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että tarvitaan yhä enemmän rahaa. Ensin tekemään nämä teollisuutta, kuluttajaa ja veronmaksajaa rokottavat päätökset ja sitten uudelleen kompensoimaan niiden ihmisille aiheuttamat kustannukset. Rahaa liikkuu. Vaikutukset ovat valtavia.
Suomen vetäydyttävä ilmastorahastosta
Perussuomalaiset vaatii, että Suomen on vetäydyttävä myös ilmastorahastosta, mikäli Kiina ja Intia eivät osallistu siihen yhdenvertaisina maksajina.
&#8211; On käsittämätöntä niin kilpailukyvyn, maailmankaupan kuin ympäristönkin kannalta, että maailman suurin kansantalous saa surutta rakentaa edelleen uusia kivihiilivoimaloita kaiken muun kilpailuedun ja ylivallan ohella.
&#8211; Ja täällä mietitään, että kyllä kainuulaisen perheen pitää hankkia sähköauto tai maailma ei pelastu, Purra hämmästelee.
Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko
Perussuomalaiset pyrkivät lähestymään asioita realistisesti ja moralisoimatta.
&#8211; Globaalin ympäristön hoitaminen edellyttää juuri siitä, mitä me peräänkuulutamme muutenkin. Ensinnäkin radikaalia kansallisvaltion arvonpalautusta ja uudenlaista talouden paradigmaa, jossa mahtavana juttuna ei nähdä sitä, että ihmiset siirtyvät kehitysmaista tänne ja teollisuus täältä sinne, jossa sitten tavaraa tuotetaan halvalla, huonoissa työoloissa, saastuttaen – ja sitten kuskataan laivalla tänne, jossa suoranainen ihmisoikeus on ostaa sitä halvalla.
&#8211; Me olemme sitä mieltä, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko, ja jokaisen valtion tärkein tehtävä on huolehtia niin omien kansalaistensa hyvinvoinnista kuin ympäristöstäkin, Purra painottaa.

Purra eduskunnan ilmastotyöryhmän linjauksista: Suomi haluaa taas tehdä enemmän kuin muut – kustannukset lankeavat pieni- ja keskituloisille

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kokoon kutsuma ja ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) vetämä eduskuntapuolueiden yhteinen ilmastotyöryhmä lähti perussuomalaisten mukaan heti väärään suuntaan.

Työryhmän tavoitteena piti olla esittää keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Niiden sijaan puolueet kehittävät yhä kovempia tavoitteita ilman konkreettisia askelmerkkejä tai minkäänlaisia politiikan hintalappuja.
Viimeinenkin teollisuus ulosliputetaan Suomesta
Perussuomalaisten keskeinen vaatimus on ollut EU:n päästötaakanjaon uusiminen. Nykyisellä nurinkurisella taakanjaolla EU:n kokonaispäästöt vain lisääntyvät, totesi perussuomalainen ilmastotyöryhmän jäsen, poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
&#8211; Suomi näyttää olevan valmis antamaan valtakirjan Saksalle, Romanialle, Bulgarialle ja Puolalle jatkaa kivihiilituotantoaan. Suomen kunnianhimo kääntyy itsemurhaksi tilanteessa, jossa päästövähennystemme taso ei riipu siitä, mitä muut tekevät, Euroopassa tai muualla maailmassa.
&#8211; Suomelle liian kunnianhimoiset mutta globaalisti ajateltuna tehottomat tavoitteet johtavat toteutuessaan viimeisenkin suomalaisen teollisuuden ulosliputukseen. Seurauksena on lisää työttömyyttä, lisää kiinalaista tuotantoa ja lisää päästöjä. Tämä ei ole ilmastoystävällistä eikä tämä ole Suomen edun mukaista. Samaan aikaan Kiinaa kohdellaan ilmastopolitiikassa kehitysmaana – maata, jonka kansantalous on maailman suurin, Purra selittää.
Mistä nämä sadat miljoonat otetaan?
Purra kysyy, mahtaako ilmastotyöryhmä uskaltaa kertoa vaateensa posketonta hintalappua veronmaksajalle &#8211; kaupunkilaiselle, maakunnissa asuvalle, autoilijalle, omakotiasujalle.
&#8211; Mikäli kustannukset kompensoidaan ylimääräisellä tukipaketilla, mistä ihmeestä nämä sadat miljoonat otetaan? Eivät ilmastoasiantuntijat puhu rahasta, se on poliitikkojen tehtävä.
&#8211; Puolueet ovat innokkaasti esittämässä suomalaisille kalliiksi käyviä kauniilta kuulostavia toimenpiteitä, joilla ei ole vaikutusta edes EU:n päästöjen vähentämiseen, puhumattakaan koko maapallon. Kenelle tätä ilmastopolitiikkaa oikein tehdään, Purra ihmettelee.
Asumisen ja autoilun kustannukset nousevat
Valtavat sähköautotavoitteet yhdistetään politiikkaan, joka nostaisi polttoaineen pumppuhintaa vähintään 30 senttiä ja dieselin talvilaatua jopa yli 50 senttiä litralta. Päästövähennystavoitteiden laajentaminen kiinteistökohtaiseen lämmitykseen ja jäähdytykseen nostaisi asumiskustannuksia huomattavasti.
Perussuomalaisten puoluehallitus linjasi perjantaina, että Suomen ei pidä tehdä päästövähennyksiä enempää eikä nopeammin kuin muut EU-maat.
Puolueen työvaliokunta päätti tänään maanantaina irrottautua eduskuntapuolueiden ilmastotyöryhmästä. Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma julkaistaan torstaina.

ilmastotyöryhmä

Perussuomalaiset on ilmastopolitiikassakin johdonmukainen – Purra: Muut puolueet sitoutuivat ilmastotyöryhmän äärivihreisiin tavoitteisiin

Perussuomalaiset on ainoa realistinen vaihtoehto myös ilmastopolitiikassa – Purra: Päättäjien on pakko alkaa puhua rahasta, jolla ilmastoutopiat rahoitetaan

Halla-aho: ”Suomi ei saa yhtään mitään vastineeksi niistä työpaikoista, jotka ajetaan pois harhaisella ilmastopolitiikalla”

Purra eduskunnan ilmastotyöryhmän linjauksista: Suomi haluaa taas tehdä enemmän kuin muut – kustannukset lankeavat pieni- ja keskituloisille

Perussuomalaiset lähtevät yhteisistä ilmastoneuvotteluista: ”Tavoitteet ovat utopistisia eikä kukaan puhu maksajista”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025