Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ilmastovouhotus

Moni viljelijä on tympääntynyt maatalouden byrokratiaan. Esimerkiksi muutamalla päivällä myöhästynyt nautojen poistoilmoitus voi aiheuttaa nauhanlihan tuottajalle kymmenien tuhansien eurojen tukimenetyksen.
Hankasalmen Niemisjärvellä sijaitsevalla Rusilan tilalla on emolehmätuotantoa. Nautoja on vähän yli 60, mutta poikimisen jälkeen eläimiä on vähän yli sata. Maatalousyrittäjä Mervi Kauppinen hoitaa tilaa yhdessä miehensä Pekan ja poikansa Juhon kanssa.
– Miehet hoitavat enemmän eläimiä ja minä kaikkea muuta. Emolehmävasikoita myydään puolivuotiaina ja yksittäisiä menee teuraaksi. Eläimet ovat laadukkaita ja vasikat viedään käsistä, Mervi sanoo.
Lihayhtiö Atria on palkinnut tilan pihvivasikoista kaksi kertaa. Kauppisia työllistävät myös kiinteistöjen vuokraus ja metsänhoito.
EU toi mukanaan sääntöviidakon
Mervi Kauppinen aloitti maatalousyrittäjänä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.
Neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä EU:hun pidettiin lokakuussa 1994. Suomen EU-jäsenyyden puolesta äänesti 56,9 prosenttia ja vastaan 43,1 prosenttia. Äänestysprosentti oli 74. Eduskunta hyväksyi lopullisen jäsenhakemuksen kuukautta myöhemmin. Suomen lisäksi Ruotsista ja Itävallasta tuli Euroopan unionin jäseniä tammikuun alussa 1995.
Erityisesti viljelijäväestö vastusti EU-jäsenyyttä, joka toi maatalouteen monimutkaisen ja paisuvan sääntöviidakon. 
Byrokratia on tuttua myös Merville, joka huolehtii maatilan kirjanpidosta, laskujen maksamisesta, lohkojen kirjanpidosta, eläinrekisterin tietojen päivittämisestä, lääkitysten ilmoittamisesta ja monesta muusta asiasta.
– Kirjoituspöydän ääressä saa viettää aikaa. Rekistereitä pitää olla, mutta niiden täyttämisen päivämäärät sanelevat tekemistä. Nyt kun syntyy vasikoita, niin niiden tietojen on oltava rekisterissä seitsemän vuorokauden kuluessa. Ellei noudata aikatauluja, niin tulee sanktioita eli tukivähennyksiä, Mervi kertoo.
Tukiehtojen noudattaminen työllistää
Rusilan tila on välttynyt tukien menetyksiltä, mutta se on vaatinut paljon työtä ja aikataulujen muistamista sekä pitkää pinnaa.
EU tukee viljelijöiden tulotasoa maksamalla suoria tukia, joiden saamiseksi heidän on noudatettava muun muassa eläinten hyvinvointia ja ympäristöä koskevia määräyksiä. Tukiehtoihin liittyen Mervi mainitsee maatilojen vesiensuojeluun liittyvän verkkokoulutuksen, jonka anti jäi hänen mielestään kovin ohueksi.
– Ajattelin koulutusta suorittaessani, että olenko ekaluokalla.
Mervin mukaan kurssilla opeteltiin veden kiertokulkua, joka käytiin läpi jo ala-asteen ympäristöopin tunnilla.
– Koulutuksessa täydennettiin puuttuvia sanoja tyhjille viivoille. Koko koulutus oli tyhmimmästä päästä, mutta tukien vastapainoksi pitää olla jotakin, Mervi tuumii.
Tolkkua byrokratiaan
EU-byrokratia juoksuttaa viljelijöitä. Kauppisten täytyy käydä valokuvaamassa tiettyyn päivämäärään mennessä peltolohko, joka on kooltaan vain pari promillea koko tilan pinta-alasta.
– Valokuvattavan peltolohkon nimi on Vilmarin puutarha, jolla kasvaa nurmea, kunhan lumet sulavat. Se siis osui satelliittivalvontaan tänä keväänä.
Mervin mukaan satelliittivalvonnassa tekoäly ei ymmärrä, millä pellolla on laidunnettu ja millä ei.
– Niitä on sitten pitänyt käydä monta kertaa kuvaamassa. Jollakin voi olla lohkoja usean eri kunnan alueella, ja sitten täytyy rampata kuvaamassa niitä. Pitäisi olla joku tolkku tässäkin, Mervi päivittelee.
Ilmastovouhotuksen kohteena
Tilastokeskus kertoo, että keskimääräinen suomalainen söi 79 kiloa lihaa vuonna 2020. Tuolloin suosituin liha oli sianliha, toiseksi suosituin siipikarja ja kolmanneksi sijoittui naudanliha.
Lihantuotanto nopeuttaa Tilastokeskuksen mukaan ilmastonmuutosta. Naudan päästöt ovat suuret, koska ne märehtivät ja se tuottaa paljon metaania, joka on yksi kasvihuonekaasuista.
Mervi Kauppinen on seurannut lihansyöjiä ja naudankasvattajia syyllistävää keskustelua. Sanna Marinin (sd.) vihervasemmistolaisen hallituksen aikaan ilmastokeskustelu yltyi vouhotuksen asteelle.
– Välillä tuntuu siltä, että uskaltaako sanoa, että on naudanlihan tuottaja. Voin itse syödä usein lihaa, kun en käytä lentokonetta usein, hän kuittaa.
Nauta tarvitsee paljon ravintoa, jonka tuottamiseen käytetään suuria määriä peltopinta-aloja. Mervin mukaan paljon parjattujen suopeltojen merkitys kasvaa ilmaston muuttuessa.
– On hyvä, jos on erilaisia maalajeja viljeltävissä. Nurmi kasvaa suolla kuivana kesänä. Se on huoltovarmuutta, Mervi muistuttaa.
Metsänomistajan omaisuudensuoja on kadonnut
EU-byrokratian ja ilmastovouhotuksen lisäksi maatalousyrittäjällä on monia muita huolenaiheita. Hänen perheensä on hankkinut kaksi tilaa Laukaan kunnan alueelta.
– Tilan pinta-ala kasvanut minun aikanani 35 hehtaarista sataan hehtaariin, mutta tulot eivät ole lisääntyneet, Mervi sanoo.
Maatilan riskienhallinta korostuu tässä ajassa.
– Emme ole tehneet paljon investointeja tai miljoonahalleja. Rahat on laitettu maanostoon, mutta senkin osalta näyttää pahalta. Metsään ja peltoon on suunnitteilla vaikka mitä rajoituksia, Mervi sanoo.
– Metsänomistajan omaisuudensuoja on kadonnut. En ihmettele, että vanhoja metsiä laitetaan varmuuden vuoksi matalaksi.
Eläimet auttavat jaksamaan
Suuret elintarvikeyhtiöt tekevät hyvää tulosta, kun viljelijät painivat alhaisten tuottajahintojen ja korkeiden kustannusten talousahdingossa.
– Kuluttajien puolella suhtautuminen maatalouteen on yleensä myönteistä. Ymmärrän, että monilla ei ole varaa ostaa kallista naudanlihaa. Kauppojen hinnoittelusta vain osa tulee tuottajien kukkaroon.
– Olisi helpompaa, jos ei olisi elukoita. Toisaalta eläimet ovat parasta, joka auttaa jaksamaan, Mervi puntaroi.
Euroopan parlamentin vaalit ovat kesäkuussa. Mervi toivoo, että parlamenttiin valitaan maa- ja metsätalouden osaajia.
– Suomella on vähän edustajia Euroopan parlamentissa. Maatalouden kokonaisuutta ei juurikaan kukaan ymmärrä eikä hallitse. Uusien edustajien olisi hyvä ymmärtää perusasiat maataloudesta tai olla ainakin kiinnostuneita niistä, hän toteaa.

EU-byrokratia rassaa maatalousyrittäjää – ”Pitäisi olla joku tolkku tässäkin”

Kansalaiskeskustelu Yleisradion politisoitumisesta ja puolueellisuudesta on käynyt jälleen kiivaana viime päivinä. Ylen toimittajista suuri osa on punavihreitä, eikä puolueaktiivisuus voi olla näkymättä Ylen sisällöissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomautti eilen AlfaTV:n ajankohtaisohjelmassa, että asiasta löytyy myös tutkittua tietoa.

Yle-keskustelu lähti taas liikkeelle viime viikolla, kun Yleisradio tekijänoikeuksiin vedoten <a href="https://stage.sudev.fi/jalkiviisaat-antoivat-esimerkin-huolipuheen-tekopyhyydesta-yle-sensuroi-videon/">vaati</a> Tampereen kaupunginvaltuutettua ja Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtajaa Joakim Vigeliusta poistamaan koostamaansa videota, jossa Ylen Jälkiviisaiden panelistit paljastavat puolueellisuutensa Elokapina- ja Convoy-mielenosoitusten suhteen.
Ylen asemasta keskustelivat eilen AlfaTV:llä MustRead-verkkojulkaisun politiikan asiantuntija Erkka Railo, entinen Ylen toimittaja Riikka Uosukainen sekä perussuomalaisten kansanedustaja, Ylen hallintoneuvoston jäsen Leena Meri.
Ylellä yksipuoliset lempiaiheet
Viime viikolla Meri ja toinen Ylen hallintoneuvostoon kuuluva ps-kansanedustaja Jari Ronkainen moittivat Yleä <a href="https://stage.sudev.fi/hallintoneuvoston-ps-edustajat-yle-osoittaa-puolueellisuutensa-vaatiessaan-laajalle-levinneen-videon-poistamista-jai-kiinni-housut-nilkoissa-eivatka-selittelyt-enaa-auta/">puolueellisuudesta</a>.
AlfaTV:llä Meri tarkensi, että Ylen ongelmana on myös sisältöjen yksipuolisuus.
&#8211; Tuntuu, että Ylessä puututaan enimmäkseen tietyntyyppisiin asioihin. Olen itse huomannut, ja monet muutkin kenen kanssa olen keskustellut, ovat huomanneet, että Yle tykkää pitää esillä tiettyjä aihealueita, kuten intersektionaalinen feminismi ja ilmastonmuutos, ja jopa sitä, että ilmaston pelastamiseksi ei pitäisi hankkia lapsia. Perinteinen suomalainen elämä, kuten vaikka maaseudulla eläminen, tuntuu jäävän Ylen ohjelmistossa vähemmälle.
Toimittajista suuri osa on punavihreitä
Tutkitusti toimittajista suuri osa on<a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=&amp;ved=2ahUKEwjDne-6uoH2AhXhpIsKHQlmCP4QFnoECAQQAQ&amp;url=https%3A%2F%2Fpaalijarvi.fi%2Fb%2Fkoulutuksen_yhteys_yo-opiskelijoiden_poliittiseen_orientaatioon.pdf&amp;usg=AOvVaw14gSedccbBCVVcO321QNgn"> punavihreitä</a>, eikä toimittajakunnan puolueaktiivisuus voi olla näkymättä Ylen sisällöissä. Meri huomautti, että asiasta löytyy myös tutkittua tietoa, esimerkiksi tutkija Markku Jokisipilän viime vuonna ilmestyneessä kirjassa.
Puolueellisuus näkyy Ylellä paitsi tiettyjen aiheiden preferoimisessa ja ylikorostamisessa, myös joidenkin toisten aiheiden sivuuttamisena tai väheksymisenä.
Perussuomalaiset jätti viime viikolla hallituksen vastattavaksi välikysymyksen rajusti nousseiden polttoaineiden ja sähkön hintojen vuoksi. Välikysymyksessä ovat oppositiopuolueista mukana myös KD ja Liike Nyt.
Yleisradio ei saapunut paikalle välikysymystä koskevaan tiedotustilaisuuteen, missä olivat läsnä useimmat muut Suomen suurimmat mediat.
&#8211; Tavallisesti Yle käy kaikkien isoimpien puolueiden tiedotustilaisuuksissa, mutta viime viikon tiistaina Yle ei saapunut paikalle perussuomalaisten tiedotustilaisuuteen, jossa aiheena oli välikysymys. Aiemminkaan Yle ei ole ollut paikalla monissa perussuomalaisten tiedotustilaisuuksissa, Meri ihmetteli.
Vyöryttää sisältöjä polygamiasta
Pitkän uran Ylellä tehnyt Uosukainen esitti, että puolueellisuus ei näkyisi Ylen toimituksellisissa valinnoissa. Vastaustaan Uosukainen perusteli sillä, että esimerkiksi ilmastonmuutos on tällä hetkellä muutenkin tärkeä puheenaihe joka puolella.
&#8211; Mielestäni agendajournalismia ei ole Ylessä. Esimerkiksi ilmastokysymykset ovat tämän hetken puheenaihe, josta keskustellaan kaikissa medioissa, Uosukainen sanoi.
Ilmastonmuutosuutiset ovat esillä joka päivä kaikissa medioissa, mutta entäpä vaikka monisuhteisuus eli polygamia? Viime aikoina Yle on vyöryttänyt eri alustoilla paljon juttuja, kolumneja ja jopa tv-sarjan <a href="https://yle.fi/aihe/t/18-289790">polygamiasta</a>. Voidaan hyvin kysyä, onko Yle aloittanut mediakampanjoinnin polygamian ja polyamorian puolesta.
Keskusteluohjelmissa yksimielistä hymistelyä
Uosukaiselta kysyttiin, onko Yle-kritiikissä hänen mielestään mitään pohjaa, mutta Uosukainen väisti kysymyksen.
&#8211; Minusta kaikilla on oikeus kritisoida Yleä, kritiikki on hyvä myös Ylen kannalta. Uutistoimituksissa ei ole vain jonkin tietyn ajattelumaailman ihmisiä, Uosukainen tyytyi sanomaan.
Meri huomautti Uosukaiselle, että puolueellisuus näkyy esimerkiksi Ylen keskusteluohjelmiin kutsuttujen vieraiden kokoonpanoissa, jotka usein ovat keskenään samanmielisten hymistelyä.
Myös perussuomalaisten viimeviikkoiseen välikysymykseen Yle reagoi erikoisella tavalla: julkaisemalla artikkelin, jossa Yle tarkasti valitsemiensa ”asiantuntijoiden” suulla vihjailee, että polttoaineveron alentaminen ei kannata, koska se ”hyödyttäisi etenkin hyvätuloisia”.
Asiantuntijoilla vihreä yhteys
Kommentteja ei voinut pitää yllättävinä, koska toinen Ylen käyttämistä asiantuntijoista oli vihreiden ex-kansanedustaja Oras Tynkkynen ja toinen vihreästä ajattelustaan tuttu tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Vattista.
Kummankaan ”asiantuntijan”<a href="https://stage.sudev.fi/yle-jututti-vihreita-asiantuntijoita-ja-julisti-miksi-polttoaineveroa-ei-pida-laskea-asiantuntijoiden-taustoista-ei-tietenkaan-kerrota-mitaan/"> sidoksia vihreisiin</a> Yle ei kertonut lukijoille.
&#8211; Olisi hyvä, jos Ylen keskusteluohjelmissa olisi edes välillä keskenään eri mieltä olevia. Yle saisi olla tasapuolisempi vieraiden kutsumisessa, Meri sanoi.
&nbsp;

Ex-toimittajan mielestä Yleisradiossa ei ole agendajournalismia – Leena Meri moittii Yleä yksipuolisista sisällöistä: ”Puututaan enimmäkseen tietyntyyppisiin asioihin”

SUORA LÄHETYS | Puheenjohtaja Riikka Purra käy läpi ajankohtaisen poliittisen tilanteen ja kertoo, mikä on tässä tilanteessa perussuomalainen vaihtoehto. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kertoo, kuinka kalliiksi hallituksen hiilineutraaliushaihattelu käy ja kuka laskun maksaa.

Tilaisuus lähetetään suorana Youtube-verkkolähetyksenä klo 10 alkaen.
Tuumaustunteja <a href="https://stage.sudev.fi/tagi/tuumaustunti/">isännöi</a> työmies tuttuun tapaan Matti Putkonen.
<iframe loading="lazy" title="Sähkön ja bensan hinta alas - Tuumaustunnilla Purra ja Pasi Holm" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WewPN2iIjjE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Voit katsella sitä myös <a href="https://www.youtube.com/channel/UCang68EpdbEOJn5njA8nb5A">Suomen Uutisten Youtube-kanavan</a> kautta.
Tervetuloa seuraamaan lähetystä!

Maanantain Tuumaustunnilla Riikka Purra ja taloustutkimuksen Pasi Holm: Mikä on ilmastokurjistamisen hinta ja kuka sen maksaa?

Sisäministeri Maria Ohisalo tiedottaa blogissaan, että globaalin vastuun kantaminen on juuri nyt erityisen tärkeää. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että taas otetaan lisää velkaa, jotta voidaan jakaa vastikkeettomasti rahaa kotimaan ulkopuolelle.

Maria Ohisalo tiedottaa blogissaan hallituksen puolesta uusista <a href="https://www.vihreat.fi/blogit/maria-ohisalo/2020/10/tuemme-taidetta-kulttuuria-turvallisuutta-julkista-liikennetta">rahoituskohteista</a>. Ohisalo esittää huolensa siitä, että koronapandemia ei koettele vain Suomea, vaan koko maailmaa. Ohisalon mielestä globaalin vastuun kantaminen on juuri nyt erityisen tärkeää.
Käytännössä Ohisalo tarkoittaa sitä, että taas joudutaan ottamaan lisää velkaa, jotta voidaan jakaa vastikkeettomasti rahaa kotimaan ulkopuolelle.
&#8211; On vaarana, että kriisin myötä kymmenet miljoonat ihmiset maailmalla putoavat takaisin köyhyyteen, ja vuosia kestänyt lupaava kehitys eriarvoisuuden vähentämiseksi valuu hukkaan, Ohisalo sirkuttaa.
Myös ilmastohankkeisiin 18 miljoonaa lisää
Ohisalo kirjoittaa, että jo ennestään massiiviseen kehitysapubudjettiin pannaan uutta rahaa entisten päälle.
&#8211; Teemme 50 miljoonan euron lisäyksen yleiseen kehitysyhteistyön rahoitukseen. Siitä viisi miljoonaa euroa kohdistetaan Maailman terveysjärjestö WHO:n koronaviruksen vastaiseen työhön kehitysmaissa, Ohisalo kertoo.
Myös vihreiden kärkihankkeeseen, eli ilmastonmuutoksen torjuntaan, laitetaan 18 miljoonaa euroa. Nämäkin rahat valuvat kotimaan ulkopuolelle.
&#8211; Määrärahoihin sisältyy myös 18 miljoonaa euroa, joilla tehdään ilmastokriisin vastaista työtä ympäri maailman, Ohisalo kertoo.
Mainitut rahasummat ovat siis lisää jo ennestään massiivisen kehitysapubudjetin päälle: tänä vuonna kehitysyhteistyön määrärahat ovat huimat 1 030 miljoonaa euroa. Suomi kylvää kehitykseen ja kaukomaille joka ikinen päivä lähes kolme miljoonaa euroa, 365 päivää vuodessa. Tämäkään rahasumma ei kuitenkaan riittänyt hallitukselle.
Valtion kokonaisvelka uhkaa nousta 135 miljardiin euroon
Kehitysapuna suomalaisten veronmaksajien rahoja siirtyy useita miljoonia tasaiseen tahtiin ulkomaille joka päivä, kuukausi ja joka vuosi. Oikeastaan ei voida puhua veronmaksajien rahoista, sillä Suomi elää velaksi.
Suomen nettolainanoton tarve kasvaa perjantaina julkistetun lisätalousarvion jälkeen noin 1,8 miljardia euroa. Valtioneuvoston mukaan valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 19,6 miljardia euroa tänä vuonna. Ensi vuonna valtion kokonaisvelka voi talousarvioesityksen perusteella nousta lähes 135 miljardiin euroon.
Suomalaisen veronmaksajan kannalta kehitysapurahat ovat kankkulan kaivoon kaadettuja varoja. Kehitysapurahaa hupenee esimerkiksi ex-presidentti Tarja Halosen <a href="https://stage.sudev.fi/ulkoministerio-jakoi-taas-miljoonia-maailmalle-suomalaisten-verovaroja-sujahti-kongoon-presidentti-tarja-halosen-kehityspoliittisiin-tehtaviin-ja-ykn-ymparistorahastoon/">luottamustehtäviin</a>, ulkoministeriön viestintähankkeisiin, globaaliiin kasvatukseen ja Somalian maahanmuuttovirastolle.
Avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on useaan otteeseen todennut, että avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin. Perussuomalaisten mielestä Suomen on entistäkin tärkeämpää kohdentaa rajalliset resurssinsa ennen kaikkea oman kansan hyvinvointiin ja suomalaisen työn pelastamiseen, eikä kipata vastikkeetonta rahaa kaukomaille.
Perussuomalaiset katsovat, että valtionvelan kasvattaminen ilman säästötoimia ei ole vastuullista taloudenpitoa, vaan Marinin hallituksen pitää ennemminkin karsia valtion ylimääräisiä menoja.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on usein todennut, että koronaviruspandemian aiheuttamien kustannusten hoitamisen yhteydessä ylimääräisiä julkisia menoja, kuten kehitysapua tulisi leikata.
&#8211; Perussuomalainen vaihtoehto on se, että lopetetaan rahan lapioiminen kehitysapuun, euron pelastamiseen ja globaalina sosiaalitoimistona toimimiseen, Halla-aho kirjoitti Twitterissä.

Kolme miljoonaa euroa joka päivä ei riitä: Hallitus lisää kehitysapua 50 miljoonalla eurolla – velaksi, tottakai!

Elokapina-liike tavoittelee demokraattisen vallan kumoamista ja anarkiaa. Elokapina lietsoo opetusvideolla toimintaansa mukaan ympäristötuskasta kärsiviä nuoria. Suomen Uutiset selvitti videolta kommunistijohtoisen Elokapinan menetelmiä. Kapinaliikkeen menettelytapoja selostetaan opetusvideolla, joka on suunnattu liikkeen pariin hakeutumista harkitseville nuorille. 
 
Elokapina-anarkistiliike sai laajaa mediahuomiota 3. lokakuuta Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa, jossa poliisi joutui käyttämään pippurisumutetta poistaakseen kadulta mielenosoittajat, jotka tahallaan tukkivat liikennettä. Poliisi joutui viimesijaisena keinona lopulta turvautumaan voimankäyttöön, sillä useista, tunteja jatkuneista suositteluista huolimatta mielenosoittajat eivät totelleet poliisin käskytystä.
Poliisihallitus totesi myöhemmin selvityksessään, että poliisille ei ollut annettu etukäteen tietoa mielenosoittajien suunnitelmasta estää liikenne ajoradoilla, joten poliisi joutui hajottamaan väkijoukon voimakeinoin käyttämällä kaasusumutetta.
Poliisin arvion mukaan mielenosoittajat aiheuttivat merkittävän liikennehaitan lisäksi myös kasvaneen riskin liikenneonnettomuuksille. Samalla mielenosoitus vaaransi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kiireellisten hälytystehtävien hoitamisen.
Eräät mielenosoituksessa poliisia tottelematta jättäneet ja siksi lopulta kaasusumutetuiksi joutuneet mielenosoittajat tekivät myöhemmin rikosilmoituksen poliisin toiminnasta. Keskiviikkona uutisoitiinkin, että valtakunnansyyttäjä aloittaa tutkinnan poliisin voimankäytöstä Elokapinan mielenilmaisussa.
Sisäministeri Ohisalo tukee
Elokapinalaisten toimintaa ja poliisille niskoittelua on paheksuttu laajasti kansan keskuudessa, vaikka valtamedia onkin pyrkinyt kiinnittämään huomion yksinomaan poliisin toimintaan.
Erityisesti verovaroilla rahoitettu Yleisradio on näyttävästi antanut tilaa mielenosoittajien tukemiselle. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11580552">Räikeimpänä esimerkkin</a>ä Yleisradio julkaisi verkossa jutun, jonka otsikon mukaan ”Testasimme pippurisumutetta, jota poliisi käytti mielenosoittajiin Helsingissä – koekaniini Toivo Haimi: &#8221;En toivoisi tätä kenellekään&#8221;.
Useat vasemmistopoliitikot ovat mediassa ulisseet ja vaikeroineet äänekkäästi poliisin voimankäytöstä. Tosin huomiota on herättänyt myös sisäministeri Maria Ohisalon lähes täydellinen vaikeneminen mielenosoittajien laittomuuksista. Sen sijaan Ohisalo on useassa yhteydessä juurta jaksain painottanut sitä, kuinka Suomessa on oikeus osoittaa mieltä. Ohisalo on tässä tietysti oikeassa. Ohisalo kuitenkin vaikenee siitä tosiasiasta, että oikeuteen osoittaa mieltä ei sisälly oikeus estää muiden ihmisten liikkuminen.
Tavoitteet epäselviä
Mediahuomion keskittyessä lähes yksinomaan poliisin toimintaan, vähemmälle on jäänyt sen tarkasteleminen, että Elokapina itse asiassa onnistui hankkeessaan: liikkeen tavoitteena on provosointi, mediahuomio ja yleisen sekasorron aiheuttaminen. Epäselväksi silti jää, mitä tavoitteita hämmennyksen aiheuttamisella lopulta on.
Elokapinan menettelytapoja selostetaan opetusvideolla, joka on suunnattu liikkeen pariin hakeutumista harkitseville nuorille. Suomen Uutiset selvitti videolta Elokapinan menetelmiä.
Opetusvideolla Elokapinan aktiivi julistaa tunteisiin vetoavasti, että ”pelko lamaannuttaa vain silloin jos ei ole toimintamahdollisuuksia ja nyt me kerrotaan niistä toimintamahdollisuuksista”.
Järjestelmä on toksinen
Elokapinan toimintaa kuvataan nelikentän avulla, jonka osia ovat ”häiritsevää” – ”kunnioittavaa” – ”uhrautuvaa” – ”päälaelleen kääntyvää.” Uhrautuvuudella tavoitellaan julkista myötätuntoa.
&#8211; Uhrautuvuus on tärkeää siksi, että sillä saamme kerättyä sympatiaa. Samalla me voimme viestiä päätöksentekijöille, että tilanne on vakava, videolla opastetaan.
Tuleville aktivisteille kerrotaan suoraan, että tavoitteena on nimenomaan viranomaisten provosointi.
&#8211; Päälaelleen kääntyvyys viittaa siihen, että on meidän etumme, jos reaktiot meidän aktiotamme kohtaan ovat kohtuuttomia, koska silloin saamme todennäköisimmin suuren yleisön sympatiat puolellemme. Tämä tarkoittaa nimenomaan poliisireaktioita.
Elokapina tavoittelee demokraattisen vallan kumoamista ja anarkistien kansannousua.
&#8211; Me ajatellaan että tämä meidän järjestelmä on toksinen, et kukaan yksittäinen henkilö ei ole vastuussa. Kansannousuun tarvitaan mahdollisimman paljon ihmisiä, jotta se toteutuisi. Silti pieni osa kansasta riittää, että saadaan sosiaalinen muutos aikaiseksi. Muutokseen tarvitaan, että meidän pitää tehdä se, mikä on välttämätöntä, että meidän mobilisoitava se 3,5 prosenttia kansasta, että saadaan tää muutos aikaiseksi. Me halutaan uusiutuvaa kulttuuria, me haastetaan itsemme ja tää systeemi, Elokapina opettaa.
Liikenteen häiritsemistä naamat peruslukemilla
Elokapinan provokaatioissa ”häiritseminen” viittaa vapaan liikkumisen estämiseen. Videolla avataan toimintatapaa lisää. Elokapinan joukoissa toki ymmärretään, että liikenteen häiritsemisestä seuraa sivullisille haittaa. Ilmeiden pitää silloin pysyä peruslukemilla.
&#8211; Jos me blokataan liikenne, niin siitä saattaa koitua aitoa harmia. Me ei saada näyttää siltä, että me nautitaan siitä. On siis strategisesti tärkeää säilyttää arvokkuus, koska todennäköisimmin silloin vastapuoli suostuu neuvottelemaan meidän kanssa, videolla kerrotaan.
Elokapina valmistelee anarkisteja poliisin pidätyksiin. Elokapina opettaa kannattajilleen, että pidätetyksi tuleminen olisi jopa kunniallista. Putkaan joutuminen esitetään omana valintana. Pidätyksiin sanotaan liittyvän uhkakuvia joiden väitetään olevan paikkaansa pitämättömiä.
&#8211; Pidätetyksi tuleminen pitää riisua häpeästä. On ajateltava, että tää on arvokasta ja se on jopa kunnia. Olemme etuoikeutetussa asemassa, että me voidaan protestoida ja pidätysolot eivät ole karmaisevat. Usein ympäristöaktioissa on tietty strategia taustalla, että voi valita: mikä on se rikkomus minkä tekee, että onko se niskoittelu poliisille mistä saattaa joutua putkaan ja saada jonkun sakon, niin sitten tietää, että tästä ei ole sen isompia seuraamuksia.
Kommunistit tukevat
Elokapina-liike on osa kansainvälistä Extinction Rebellion -aktivismia, joka on saanut paljon huomiota erityisesti Britanniassa. Extinction Rebellion-liikkeen perustaja Roger Hallam käyttää hyväkseen neuroottisten länsimaalaisten nuorien ympäristötuskaa ja yllyttää näitä kapinaan sekä demokratiasta luopumiseen.
Hallam on esiintynyt Venäjän valtiollisella tv-kanava RT:llä ja esittänyt siellä näkemyksiään. Hallamin mukaan markkinatalouteen perustuva talousjärjestelmä on murskattava ja edustuksellinen demokratia kumottava. Kansanvallan elokapina haluaa korvata Neuvostoliiton tapaan &#8211; neuvostoilla.
Suomessa Elokapinan taustayhdistyksenä toimii Elonvaalijat Ry, jonka puheenjohtajana on Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) aktiivi ja kuntavaaliehdokas Minna Mentula. Mentula osallistui myös vuonna 2013 Kiakkovierasjuhla-mellakkaan, jossa äärivasemmistolaiset riehuivat Tampereella rikkoen paikkoja aiheuttaen tuhansien eurojen vahingot.
Elonvaalijat Ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ”ympäristötietoisuuden ja ymmärryksen leviämistä”. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ”järjestää samanhenkisille ihmisille kohtaamispaikan ja mahdollistaa medioissa tapahtuvaa ympäristöasioiden esille nostamista.”

Helsingissä liikenteen pysäyttänyt Elokapina lietsoo anarkistien kansannousua: Keinoina poliisin provosointi ja sekasorron kylväminen

Useisiin suomalaiskouluihin on äskettäin lähetetty sähköpostia, jossa kysellään 10-14-vuotiaita koululaisia mukaan esiintymään päähenkilöiksi uuteen dokumenttisarjaan. Hankkeen taustalla on Yleisradio, joka on lähettänyt asialle tv-tuotantoyhtiö Franckforstén Oy:n, jonka nimissä lähetetyssä kutsussa etsitään ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita nuoria.
 
Suomalaiskouluihin viime viikolla saapunut sähköpostiviesti on osoitettu opettajille, joita kehotetaan hakemaan oppilaiden joukosta sopivia nuoria tuotantoyhtiön sarjan kuvauskäyttöön.
Viesti alkaa tuttavallisesti:
”Moikka, olemme tekemässä ilmastonmuutosta käsittelevää varhaisnuorten dokumenttisarjaa Ylelle ja nyt etsimme sarjaan 10-14 -vuotiaita päähenkilöitä. Olette UNESCON kohti vuotta 2030 &#8211; hankkeessa mukana oleva koulu ja kyselisin löytyisiköhän teidän koulusta ilmastonmuutoksesta aidosti kiinnostuneita nuoria?”
Tuotantoyhtiö ilmoittaa etsivänsä kattavasti eri taustoista lähtöisin olevia nuoria ympäri Suomen.
Sähköpostissa kirjoitetaan:
”Olemme jakaneet casting-hakemusta eri yhdistyksille, joten olisiko teidän koulullanne mahdollista jakaa hakemusta tai osaisitteko suoraan sanoa löytyykö mahdollista luokkaa/ryhmää, jotka ovat jotenkin mukana ilmastonmuutoksen hidastamisessa?”
Hanke vaikuttaa siltä, että siinä etsitään Suomen vastinetta Ruotsin ilmastojulkkis Greta Thunbergille. Tuotantoyhtiön mukaan sarjaan kuitenkin etsitään mukaan 10-14-vuotiaita siitä syystä, että kyseessä on nimenomaan nuorten sarja, jossa nuoret kertovat tarinoita nuorille.
Kahden minuutin esittelyvideo
Dokumentin tarkoituksena kerrotaan olevan ”avata nuorten ajatuksia ja tunteita ilmastonmuutoksesta&#8221;.
&#8221;Tavoitteena on sarjan kautta valottaa varhaisnuorten omien ajatusten ja oivallusten kautta, miten nuoret itse kokevat ilmastonmuutoksen vaikutuksen tulevaisuuteen ja mitä ideoita nuorilla itsellään on ilmastonmuutoksen hidastamiseen”.
Tuotantoyhtiö sanoo etsivänsä eri taustoista lähtöisin olevia 10-14-vuotiaita nuoria, jotka ovat jollakin tavalla mukana ilmastonmuutoksen hidastamisen edistämisessä.
&#8221;Nuori voi olla joko mukana esim. partiossa, luonnonsuojelussa tai muuten aidosti kiinnostunut ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta ympäristöön ja ihmisiin.&#8221;
Tuotantoyhtiö ohjeistaa hakemaan mukaan enintään kahden minuutin mittaisella esittelyvideolla, jossa hakijaa kehotetaan kertomaan oma nimi, ikä, asuinpaikka, harrastus, elämäntilanne sekä jotakin muuta tietoa mitä hakija itse haluaa itsestään kertoa.
Esittelyvideosta tulisi myös käydä ilmi, mitä ajatuksia sarjaan hakevalla lapsella on ilmastonmuutoksesta ja miten ilmastonmuutos näkyy hänen arkipäivän toiminnassaan. 
Tuotantoyhtiö muistaa mainita, että kuvauksiin osallistuminen edellyttää huoltajan lupaa.
Kyselyjä myös nuorten harrastusryhmistä
Kysely ilmastonmuutossarjan roolituksesta on lähetetty kaikille Suomen kouluille, jotka ovat mukana UNESCON Kohti vuotta 2030 -hankkeessa. 
Agenda 2030 viittaa YK:n kestävän kehityksen <a href="https://maailmankoulu.fi/agenda2030/">tavoitteisiin</a>, jotka on huomioitu myös perusopetuksessa.
Ilmastonmuutossarjan takaa löytyy veronmaksajien rahoilla toimiva Yleisradio, joka rahoittaa sarjahankkeen ja tuotantoyhtiö toteuttaa sen. Yle on ostanut ennenkin sisältöjä Franckforstén-tuotantoyhtiöltä.
Castingia, eli roolitusta, etsitään koulujen ohella myös useista erilaisista nuorten harrastusryhmistä ja kerhoista ympäri Suomea. Kouluilta ei edellytetä muita toimenpiteitä kuin oppilaille tiedottaminen mahdollisuudesta osallistua sarjan kuvauksiin. Tuotantoyhtiö ei siis ole ollut suoraan yhteydessä 10-14-vuotiaiden lasten vanhempiin.
Koulut yleensä toimivat siten, että tuotantoyhtiön ilmoitus joko laitetaan suoraan sähköiseen Wilma-palveluun tai sitten asiasta voidaan tiedottaa esimerkiksi koulun ilmoitustaululla.
Kuvaukset alkavat keväällä
Huolimatta siitä, että Yle rahoittaa hanketta, sarjaan valittaville 10-14-vuotiaille lapsille ei makseta minkäänlaista rahallista palkkiota korvaukseksi esiintymisestä ilmastonmuutossarjassa.
Tuotantoyhtiön mukaan dokumenteista ei yleisen käytännön mukaan muutenkaan makseta mitään, vaan ihmiset esiintyvät niissä vapaaehtoisesti, jos kiinnostusta riittää. Tv-tuotannoissa palkkioita maksetaan yleensä vain reality-ohjelmien tai fiktion kuvauksista.
Ilmastonmuutossarjan kuvauksien pitäisi alkaa ensi keväänä, tammikuusta alkaen ja sarjaan on alustavasti suunniteltu päähenkilöiksi viisi suomalaisnuorta. Suomen Uutisten tietojen mukaan sarja on ensi vuonna nähtävissä ainakin Yle Areena -verkkopalvelun kautta.
&#8221;Ylen ei pitäisi rahoittaa tällaisia hankkeita&#8221;
Perussuomalaisten kansanedustaja, Yleisradion hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen arvelee, että Yleisradion rahoittaman sarjan tarkoituksena on lähinnä nostaa ilmastonmuutosvouhotus uudestaan laajaan keskusteluun, koska ilmastonmuutos on viime kuukausina jäänyt uutisissa koronaepidemian jalkoihin.
Ronkainen kuitenkin paheksuu sitä, että nuoria lapsia halutaan käyttää ilmastopoliittisten hankkeiden maskotteina – ja vieläpä ilman korvausta.
&#8211; Yleisradion ei pitäisi rahoittaa tällaisia hankkeita, tai ei ainakaan pitäisi olla mukana lapset edellä. Tiedämme, että Greta Thunbergia on käytetty häikäilemättömästi hyväksi ilmastopoliittisiin tarkoituksiin. En todellakaan toivo, että suomalaisia lapsia enää vedetään tällaiseen mukaan. Eihän 10-14-vuotias voi ymmärtää, mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja miten se tulee vaikuttamaan. Totta kai lapset kertovat sarjassa niitä asioita, mitä heidät on syötetty kertomaan.
Ronkainen huomauttaa, että ilmastonmuutoksen aiheuttajista ja seurauksista ei ylipäätään tiedetä tarpeeksi, joten ilmastonmuutos on omiaan aiheuttamaan hämmennystä aikuisillekin.
&#8211; Olemme nähneet, että ilmastonmuutoksesta voi seurata ahdistusta. Nähdäkseni Yleisradion ei pidä enää edesauttaa sitä. Moni lapsi voi alkaa jopa pelkäämään tulevaisuutta ja se voi pahimmillaan aiheuttaa jopa pitkäkestoisia psyykkisiä ongelmia.
Artikkelia muutettu otsikon osalta 15.9.2020 klo 21.43. Lisätty kansanedustaja Jari Ronkaisen kommentti.

Näin Yle käyttää verovaroja: Kyselee kouluista 10-14-vuotiaita torjumaan ilmastonmuutosta – Ronkainen: ”Suomalaisia lapsia ei pitäisi vetää tällaiseen mukaan”

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen julkaisi blogikirjoituksen, jossa hän ottaa kantaa hallituksen ja liikenneministeriön suunnitelmiin liikennepäästöjen vähentämiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus pyrkii liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja kokonaan päästöttömäksi tekemisestä vuoteen 2045.
&#8211; Ministeriön suunnitelmissa sähköautoja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Ministeriön haaveissa vuoteen 2030 mennessä Suomen teillä ajaisi n. 700 000 sähköautoa. Kun ajatellaan, että Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoona henkilöautoa, on tuon tavoitteen saavuttaminen nykyisillä hinnoilla kymmenessä vuodessa aikamoista utopiaa, Jari Ronkainen sanoo.
Sähkö kummallisessa asemassa
Ronkainen ihmettelee sähkön erilaista asemaa silloin kun kyse on liikenteen käyttövoimasta ja toisaalta silloin, kun kyse on asuntojen lämmittämisestä.
&#8211; Sähkö tuntuu ilmastokeskustelussa olevan muutenkin kummallisessa asemassa. Sähköautolla ajelu se on varsinainen ilmastoteko. Mutta auta armias, jos lämmität sähköllä talosi! Olet kuin ilmastorikoksen tehnyt. Ihmeteltävä on, mikä ero näillä sähköillä on? Kaiketi ratkaisevinta on se, miten sähkö tuotetaan eikä se, missä sitä käytetään, Ronkainen kummastelee.
Autoilijoiden kurittamisen loputtava
Ronkaisen mukaan perussuomalaiset on ainoa vaihtoehto muiden puolueiden harjoittamalle ilmastopolitiikalle.
&#8211; Nyt niitetään sen politiikan viljoja, johon kahdeksan silloista eduskuntapuoluetta sitoutuivat joulukuussa 2018 yhteisistä ilmastotavoitteista päättäessään. Pidetään mielessä se, mitkä Suomen vaikutusmahdollisuudet todellisuudessa ovat. Suomen päästöt ovat koko maailman ihmisperäisistä päästöistä 0,14 prosenttia. Henkilöautojen osuus kaikista Suomen päästöistä on noin 9 prosenttia. Vaikka kaikki Suomen autot romutettaisiin tänään, ei sillä olisi ilmaston kannalta mitään merkitystä.
&#8211; Perussuomalaiset ovat olleet johdonmukaisesti realistisia ilmastokeskustelussa eivätkä voi hyväksyä ilmastovouhotuksen varjolla tapahtuvaa autoilijoita tyhjänpäiväisesti kurittavaa politiikkaa, Ronkainen toteaa.

Ronkainen hallituksen ilmastotoimista: Sähköautoja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn – ”Talon lämmittäminen tuntuu olevan ilmastorikos”

Perussuomalaisten mielestä talouspolitiikan lähtökohtana tulee olla kansallinen etu ja sisäinen oikeudenmukaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisen edun nimissä julkisen vallan tulee harjoittaa politiikkaa, joka palvelee kotimaan etua.

Sisäinen oikeudenmukaisuus on sitä, että Suomen tulee olla maa, jonka jokainen suomalainen voi kokea olevan hänen asiallaan ja jossa vallitsee vahva yhteenkuuluvuuden tunne.
&#8211; Maamme sisäinen oikeudenmukaisuus rappeutuu entisestään, kun Rinteen vihervasemmistohallitus arvottaa ulkomaalaisen työvoiman tuonnin kotimaisen työvoiman käyttämisen edelle. Rinteen hallitus on enemmän huolissaan imagollisesta ilmastovouhotuksesta ja ulkomaalaisen halpatyövoiman tuonnista kuin suomalaisten työpaikkojen säilymisestä, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.
Sinivalkoista työllisyyspolitiikkaa
Tavio sanoo, että hallituksen ilmastotoimilla ehkä kiillotetaan jonkun pään päälle luotua sädekehää, mutta maapalloa ne eivät pelasta.
&#8211; Sen sijaan hallituksen ilmastokärki heikentää suomalaista kilpailukykyä ja ajaa tuotantoa alas. Oulusta ja Raumalta suljetaan paperikoneet, Kiteellä saha, Anjalassa ollaan lomauttamassa paperitehtaan koko henkilöstö.
Perussuomalaiset vaativat Rinteen hallituksen punavihreästä politiikasta täyskäännöstä perussuomalaiseen sinivalkoiseen työllisyyspolitiikkaan, jossa kotimaan työttömät ja pätkätyöllistetyt saavat töitä ennen laajamittaista ulkomaalaisen työvoiman maahantuontia.
Kansantalous kärsii halpatyövoimasta
Muut puolueet hokevat, miten Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta saman aikaisesti Suomeen on otettu lähinnä ei-työperäisiä maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.
&#8211; Maahanmuuttokeskustelu vaatii sen myöntämistä, että nykyinen järjestelmämme päästää maahan liian helposti sosiaaliturvan varaan ajautuvaa väkeä ja siten heikentää huoltosuhdettamme.
&#8211; Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden maahan otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron tänään eduskunnassa pitänyt Tavio huomauttaa.
Tulotaso ja veronmaksukyky ratkaisevat
Kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, on selvää, että asia ei ole mustavalkoinen. Perussuomalaiset eivät vastusta ulkomaalaisten asiantuntijoiden käyttämistä yritystemme apuna.
&#8211; On myös luonnollista, varsinkin Euroopassa, että koulutetut ammattilaiset liikkuvat maiden välillä. Olennaista on kuitenkin työperäisen maahanmuuton osalta keskittyä siihen, mikä on tänne saapuvien ulkomaalaisten tulotaso ja veronmaksukyky, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Pelkkä työssäkäyvän status ei paranna taloustilannettamme, mikäli henkilö saa samanaikaisesti tulonsiirtoja ja hyvinvointipalveluja enemmän kuin hän maksaa veroja.
Palkalla on tultava toimeen
Perussuomalaiset huomauttavat, että ulkomaalainen matalapalkkatyövoima on rasite kansantaloudelle, koska se laskee palkkoja alemmas ja tekee suomalaisille entistä kannattamattomammaksi työskentelyn matalampien palkkojen aloilla.
&#8211; Ulkomaalaiset saattavat suostua töihin huonommilla työehdoilla, jotta saisivat helpommin oleskeluluvan ja perheenyhdistämiset.
&#8211; Erityisen huolestuttavaa Suomen nykysuunnassa on, että ulkomaisen työvoiman annetaan syrjäyttää suomalaisen työvoiman käyttöä täysin kokonaisilta aloilta. Nyt näin on käymässä muun muassa rakennusalalla. Perussuomalaisella politiikalla voisimme pitää kaikki alat sellaisina, että myös suomalainen voi työskennellä niillä ja saada työstään täyden elantonsa, Tavio sanoo.
Suomi kurjistuu entisestään
Rinteen hallituksen politiikalta puuttuu todellisuuspohja, eikä hallitukselta ole vielä saatu Suomen kovasti tarvitsemia rohkeita työllisyystoimia. Perussuomalaiset kannustavatkin hallitusta ryhtymään sanoista tekoihin.
&#8211; Rinteen hallitus antaa kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen kurjistua aina maataloudesta lähtien. Keskustapuolue oli nostamassa polttoaineverotusta pääministeri Juha Sipilän kaudella ja nyt pääministeri Antti Rinteen kaudella keskustapuolue nostaa polttoaineverotusta vielä tuplasti enemmän.
&#8211; Kaikille on tullut selväksi, että keskustapuolue on autoilijan pahin vihollinen, Tavio alleviivaa.
Suomalainen työntekijä ja yrittäjä maksajina
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta kunnollista toimenpidekokonaisuutta suomalaisen yrittäjyyden tukemiseksi. Samalla työnteon vastaanottamisen kannustavuutta on parannettava ja työvoiman liikkuvuutta edistettävä.
&#8211; Kotimaisuus tulee asettaa etusijalle kaikessa ilmasto- ja teollisuuspolitiikassa. Työvoiman saatavuusharkintaa on pikemminkin tiukennettava kuin löystettävä, Tavio painottaa.
&#8211; Perussuomalaiset eivät hyväksy Rinteen hallituksen linjaa, jossa ilmastoposeeraus ja ulkomaalainen matalapalkkatyövoima on asetettu työllisyyspolitiikan kärjeksi.
Perussuomalaiset totesivat tämänpäiväisessävälikysymyskeskustelussa, että koska hallitus ei ole asettanut suomalaista työtä ja yrittäjyyttä työllisyyspolitiikassaan etusijalle, hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

ilmastovouhotus

EU-byrokratia rassaa maatalousyrittäjää – ”Pitäisi olla joku tolkku tässäkin”

Ex-toimittajan mielestä Yleisradiossa ei ole agendajournalismia – Leena Meri moittii Yleä yksipuolisista sisällöistä: ”Puututaan enimmäkseen tietyntyyppisiin asioihin”

Maanantain Tuumaustunnilla Riikka Purra ja taloustutkimuksen Pasi Holm: Mikä on ilmastokurjistamisen hinta ja kuka sen maksaa?

Kolme miljoonaa euroa joka päivä ei riitä: Hallitus lisää kehitysapua 50 miljoonalla eurolla – velaksi, tottakai!

Helsingissä liikenteen pysäyttänyt Elokapina lietsoo anarkistien kansannousua: Keinoina poliisin provosointi ja sekasorron kylväminen

Näin Yle käyttää verovaroja: Kyselee kouluista 10-14-vuotiaita torjumaan ilmastonmuutosta – Ronkainen: ”Suomalaisia lapsia ei pitäisi vetää tällaiseen mukaan”

Ronkainen hallituksen ilmastotoimista: Sähköautoja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn – ”Talon lämmittäminen tuntuu olevan ilmastorikos”

Perussuomalaiset: Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden maahan otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025