Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Ilpo Heltimoinen

Tuiskun keskeltä löytyi melkoinen määrä perussuomalaisia täydessä vaalitouhussa – Jani Mäkelää harjattiin Lappeenrannassa olan takaa, mutta miksi?

Suomen itärajan tilanne on kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Itärajan tuntumassa asuva Ilpo Heltimoinen nostaisi rajamaakuntien asiaa esille europarlamentissa.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen asuu itärajan tuntumassa Lappeenrannassa ja tuntee rajamaakuntien tarpeet. Miehellä on vuosien kokemus EU:n päätöksenteosta, sillä hän on toiminut Euroopan alueiden komitean jäsenenä vuodesta 2017.
– Uskon, että laaja ja pitkä kokemukseni luo vahvan pohjan edistää Suomen ja rajamaakuntien etua EU:ssa, varsinkin EU:n itärajaan liittyvissä kysymyksissä. Mottoni on Suomen puolesta aina ja joka päivä, Heltimoinen sanoo.
Hän on Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu. Euroopan alueiden komitean pyynnöstä Heltimoinen laatii parhaillaan virallista lausuntoa EU:lle.
– Lausunnon teemana on etsiä uusia keinoja, joilla Euroopan unioni voisi paremmin tukea taloudellisia sokkeja kohdanneita alueita. Erityisesti Itä-Suomi on kärsinyt taloudellisesti Ukrainan sodan seurauksista.
Suomi-kuvaa vahvistettava
Heltimoisen mielestä suomalaisen mepin tärkein tehtävä on ajaa Suomen etua ja edistää toissijaisuusperiaatetta eli päätöksentekoa mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– Mikäli minut valitaan europarlamenttiin, ajan paikkaperusteista politiikkaa, joka antaa alueille enemmän mahdollisuuksia toteuttaa Euroopan unionin yhteisiä tavoitteita paikallisesti toimivammilla keinoilla, Heltimoinen lupaa.
Hän haluaa antaa EU:n yksilökohtaisten määräysten sijaan alueille ja kunnille vapaammat kädet keinojen suhteen.
– Jäsenvaltioiden suvereniteettia tulee kunnioittaa, samoin toissijaisuusperiaatetta, eli päätökset pitää aina tehdä niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista, Heltimoinen sanoo.
Heltimoisen mukaan Suomi ei kykene edistämään kansallista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hänestä Suomen tulisi tehdä enemmän kokonaisvaltaista edunvalvontatyötä yli organisaatiorajojen.
– Asenteen tulisi olla, että ”jokainen Brysselin koneessa tietää Suomen kannan ja kuinka sitä pitää edistää”. Haluaisin maksimoida Suomen vaikutusvallan Brysselissä tiiviimmän yhteistyön keinoin, Heltimoinen linjaa.
Sodan vaikutus huomioitava
EU:n pitää Heltimoisen mielestä ottaa huomioon Kaakkois-Suomen geopoliittinen asema Venäjän naapurina, sillä nykytilanne vaikuttaa Kaakkois-Suomen talouteen.
– Venäjän hyökkäyssodan takia Kaakkois-Suomessa ei voida hyödyntää esimerkiksi tuulienergiaa, raja-alueille aikaisemmin kohdennettuja EU-tukia, raaka-aineiden tuontia Venäjältä, itärajan ylittävää turismia eikä teollisuuden tarvitsemaa kulkureittiä, Saimaan kanavaa, Heltimoinen luettelee.
Heltimoisen mukaan EU:n tulee tunnistaa ja tunnustaa erilaisten taloudellisten sokkien vaikutus kokonaisturvallisuuteen varsinkin itärajalla.
– On luotava uusia tapoja varmistaa itärajan elinvoima eli EU:n ulkoraja. Ilman elinvoimaa heikkenee myös kokonaisturvallisuus, Heltimoinen huomauttaa.
Turvapaikanhaku lähelle lähtömaita
Hänestä EU:n maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kehittää niin, että eritysosaajat pääsevät helposti töihin EU-alueen yrityksiin ja turvapaikanhaku viedään niin lähelle lähtömaita kuin mahdollista.
– EU:n tulee olla aktiivinen ja ottaa johtava rooli ihmisoikeussopimusten uudistamiseksi liittyen turvapaikanhakuun. Voimassa olevat ihmisoikeussopimukset on tehty toisenlaiseen maailmaan, eikä niissä tunnisteta muun muassa välineellistettyä turvapaikanhakua, Heltimoinen toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen: ”Suomen puolesta aina ja joka päivä”

Perussuomalaiset on nimennyt viimeiset ehdokkaat eurovaaleihin. Valitut ehdokkaat ovat kansanedustaja Sara Seppänen Rovaniemeltä sekä Ilpo Heltimoinen Lappeenrannasta.

Seppänen tuli valituksi Lapin vaalipiiristä kansanedustajaksi äänivyöryllä ja ollen näin alueensa äänikuningatar.
Heltimoinen on koulutukseltaan tuotantotekniikkamekaanikko. Hän on myös EU:n alueiden komitean jäsen.
&#8211; Olen todella tyytyväinen ehdokasasetteluumme. Meillä on laaja kattaus ehdokkaita ympäri Suomen. Myös molemmat sukupuolet ovat hyvin edustettuina ja ikähaarukka on laaja, puoluesihteeri Harri Vuorenpää kommentoi.
Perussuomalaisten ehdokkaat ovat: Sanna Antikainen, Johanna Ekman, Kaisa Garedew, Simo Grönroos, Ilpo Heltimoinen, Vilhelm Junnila, Arja Juvonen, Joonas Kiviranta, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mika Niikko, Mauri Peltokangas, Mikko Polvinen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sara Seppänen, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ehdokkaat.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-116245" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ehdokkaat.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ehdokkaat.png 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ehdokkaat-300x150.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ehdokkaat-768x384.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ehdokkaat-940x470.png 940w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ehdokkaat-640x320.png 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ehdokkaat-100x50.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/04/ehdokkaat-60x30.png 60w" sizes="(max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>

Sara Seppänen ja Ilpo Heltimoinen eurovaaliehdokkaiksi – perussuomalaisten ehdokaslista on nyt täynnä

Kenestä perussuomalaisten puoluesihteeri? Ehdokkaat esittäytyvät

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoisella oli keskiviikkona ihan tavallinen kampanjapäivä. Illalla hänen oli tarkoitus osallistua vaalipaneeliin Haminassa. Päivän tunnelma muuttui kuitenkin rajusti, kun Heltimoinen päätti ennen matkaan lähtöä poiketa lappeenrantalaisen kauppakeskus Iso-Kristiinan wc-tiloissa.

Heltimoinen kertoo Suomen Uutisille, että kun hän kokeili vapaalta näyttäneen wc-kopin kahvaa, kopista alkoi kuulua kovaa räyhäämistä. Sisällä ollut mies kiroili ja potki ovea. Siinä vaiheessa Heltimoinen siirtyi sivummalle pisuaareille. Hetken päästä keskimmäisessä kopissa räyhännyt mies tuli ulos ja alkoi uhkailla pitkällä teräaseella toisesta kopista samaan aikaan tullutta miestä, joka yritti suojata itseään repullaan.
Ilpo Heltimoinen päätti puuttua uhkaavaan tilanteeseen. Hän astui esiin nurkan takaa kiinnittääkseen puukkomiehen huomion pois reppumiehestä.
– Puukkomies yritti ensin tuikata toista miestä, mutta hämääntyi minun esiin tulostani. Sitten mies yritti samalla liikkeellä lyödä minuakin puukolla, Heltimoinen kertoo Suomen Uutisille.
Reppumies tuli suojaamaan Heltimoista repullaan, jolloin tämä pystyi soittamaan hätäkeskukseen. Tilanne laukesi hetken päästä, kun puukkomies poistui kiroillen paikalta.
Heltimoinen kertoo, että poliisi saapui paikalle todella nopeasti. Poliisi ja kauppakeskuksen vartijat lähtivät etsimään puukolla uhkaillutta miestä, mutta tätä ei saatu kiinni. Ilpo Heltimoisen muistikuvan mukaan puukkomies oli 25-30-vuotias, noin 170 senttinen ja hoikka suomalaismies.
<h4>Ei poliittista motiivia</h4>
Ilpo Heltimoisen mukaan erittäin sekavalta vaikuttanut puukkomies ei tuntenut kumpaakaan wc-tiloissa ollutta muuta miestä entuudestaan, joten uhkailulla ei ollut mitään henkilökohtaista tai poliittista motiivia. Tapaus oli sellainen, joka olisi voinut sattua kenelle tahansa.
– Äärimmäisen harvinaisiahan tällaiset tapaukset Lappeenrannassa ovat, sanoo itsekin käräjäoikeuden lautamiehenä vastaavia juttuja käsittelevä Heltimoinen.
– Mutta kyllä tämä pistää poliitikkonakin miettimään, että mihin meillä Suomessa pitäisi laittaa rahaa, Ilpo Heltimoinen sanoo. Sote-puolelta ja mielenterveystyöstä on leikattu koko ajan.
Kun jännityksen ja adrenaliinin aiheuttama tärinä alkaa vähän laantua, poliittinen näkökulma nousee esiin.
– Tässä se meidän yhteiskunnan huonovointisuus konkretisoitui tavalla, joka jää varmasti mieleen.
Heltimoinen kertoo, että turvallisuus on aina ollut hänelle yksi tärkeimmistä vaaliteemoista, eikä sitä ole tarvis muuttaa jatkossakaan.
<h4>Vaalipaneeli jäi väliin</h4>
Eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen harmittelee, että keskiviikkoiltana Haminassa pidetty vaalipaneeli jäi väliin.
– Siellä olisi ollut Heidi Hautala vastassa. Hänen kanssaan olisi ollut mukava vääntää infrahankkeista ja muusta, mutta sen verran vieläkin tärisyttää ja adrenaliinit ovat korkealla, että nyt jää väliin, Heltimoinen kertoo.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas välikohtauksessa – ”Oli lähellä etten saanut puukosta”

Suomi on myöntänyt takauksina Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:lle yhteensä noin seitsemän miljardia euroa. 
Eurovaaliehdokas, Euroopan alueiden komitean jäsen Ilpo Heltimoinen pitää suurena vääryytenä sitä, että talouskuria ja yhteisiä sopimuksia noudattamattomia maita on palkittu rikkomuksista ja suoranaisesta valehtelusta samaan aikaan kun sääntöjä noudattavat maat joutuvat maksumiehiksi.

Esimerkiksi Kreikka tullessaan euroalueen jäseneksi valehteli taloudellisesta tilanteestaan ja vääristeli muun muassa lainojensa määrästä.
&#8211; Nyt sitten väärintekijät palkitaan ja ne maat, jotka ovat seisseet yhteisessä rintamassa ja noudattaneet sääntöjä pilkulleen, joutuvat maksamaan muun muassa Venäjä-pakotteiden takia, kertoo Ilpo Heltimoinen.
Seuraavaksi rahaa tarvinnee Italia
Niiden maiden kanssa, joiden talouskuri ei pidä, tulee olemaan jatkossakin ongelmia. Muun muassa Italian tilanne näyttää kohtuullisen huonolta, ja näyttää todennäköiseltä, että siltä suunnalta tullaan seuraavaksi rahaa pyytämään.
Heltimoinen pitää ongelmallisena sitä, että talouskuria noudattamattomille maille on myönnetty lainoja muun muassa Saksan pankeilta, ja niiden takuumiehiksi on laitettu Suomen kaltaisten maiden veronmaksajat.
&#8211; Kun noudatetaan sääntöjä, siitä pitäisi palkita ja korvata maille aiheutuneet kustannukset. Esimerkiksi Suomi ei saa mitään kompensaatiota vastuun kantamisesta ja se on moraalisesti väärin. Työkaluja asian hoitamiseksi kyllä löytyisi, jos poliittista tahtoa vain olisi enemmän, sanoo Heltimoinen.
Suomi on kärsinyt Venäjän vastapakotteista
Venäjä liitti itseensä Krimin vuonna 2014 ja jatkaa aggressiivista toimintaansa Itä-Ukrainassa, jossa käydään sotaa parasta aikaa. YK:n yleiskokouksessa pidetyssä äänestyksessä Krimin liittäminen Venäjään tuomittiin laittomaksi aivan selkein lukemin ja johti EU:n asettamaan talouspakotteita sellaisia henkilöitä vastaan, joilla on yhteyksiä Krimin laittomaan miehitykseen.
Koska Venäjä loukkasi törkeästi kansainvälistä oikeutta, ovat pakotteet sinänsä oikeutettuja eikä Suomen pidä livetä yhteisestä rintamasta tässä asiassa, mutta Venäjän asettamista vastapakotteista on joutunut kärsimään ennen muuta Suomi, ja siitä on saatava kompensaatiota EU:lta.
&#8211; Suomessa yhä useampi maanviljelijä on joutunut lopettamaan toimintansa ja on huomattu, että vastapakotteilla on ollut meille selkeitä taloudellisia seuraamuksia.
&#8211; Suomen huoltovarmuus ruoan osalta on mielestäni jo huolestuttavalla tasolla, joten kysymys on myös turvallisuuspoliittisesta ongelmasta, Heltimoinen toteaa.
Suomen pidettävä huolta kansallisista eduistaan
Venäjän asettamista vastapakotteista ovat joutuneet kärsimään erityisesti suomalaiset duunarit, maanviljelijät ja tietysti myös koko kansantalous.
EU:n tasolla Suomen olisi ehdottoman tärkeää uskaltaa pitää huolta omista kansallisista eduistaan vaatimalla EU:ta korvaamaan Venäjän vastapakotteista Suomelle koituneet kustannukset.
&#8211; Pakoterintamasta emme voi lähteä, mutta on sekä moraalisesti oikeudenmukaista että kansallisesti tärkeää vaatia EU:lta korvauksia pakotteiden meille aiheuttamista kustannuksista. Asialla on Suomelle myös turvallisuuspoliittista ja erityisesti aluepoliittista merkitystä, Heltimoinen huomauttaa.

Eurovaaliehdokas Heltimoinen: ”Suomen on vaadittava EU:lta täyttä kompensaatiota vastuun kantamisesta”

Perussuomalaiset asettavat EU-vaaleihin täyden listan eli 20 ehdokasta. Naisia ehdokkaista on seitsemän ja miehiä 13.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo julkisti torstain tuumaustunnilla perussuomalaisten eurovaaliehdokkaat.
&#8211; Perussuomalaisilla on tarjolla poikkeuksellisen nuori lista, sillä ehdokkaiden keski-ikä on 46,7 vuotta. Se kuvaa hyvin puolueen nykyistä tilaa: olemme nuori puolue, meillä nuoria ihmisiä mutta samalla asiantuntijuutta, Slunga-Poutsalo sanoi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 18.4.2019" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/BGPb0b7FJ1o?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Naisia ehdokaslistassa on seitsemän ja miehiä 13.
&#8211; Kaikki ehdokkaat ovat sitoutuneita tekemään parempaa Eurooppaa, ja valmiina ottamaan Euroopan takaisin kuten Suomenkin.
Perussuomalaisten ehdokkaat eurovaaleissa ovat:
Asseri Kinnunen, 20, Joensuu. Opiskelija, PS-Nuorten puheenjohtaja.
Olli Kotro, 37, Helsinki. Virkamies.
Samuli Sibakoff, 41, Kotka. Vanhempi konstaapeli.
Karri Ollila, 49, Askola. MMM, yrittäjä.
Laura Korpinen, 54, Helsinki. Asianajaja, varatuomari.
Minna Partanen, 25, Kajaani. Restonomi (AMK).
Ilpo Heltimoinen, 45, Lappeenranta. Levikkipäällikkö, Euroopan alueiden komitean jäsen.
Simo Grönroos, 36, Espoo. Filosofian maisteri, toiminnanjohtaja.
Mika Raatikainen, 57, Helsinki. Rikosylikonstaapeli.
Mira Nieminen, 43, Urajärvi. Rikoskomisario, hallintotieteiden maisteri.
Teuvo Hakkarainen, 59, Viitasaari. Kansanedustaja.
Tanja Vahvelainen, 47, Vantaa. Kaupunginvaltuutettu.
Arto Luukkanen, 55, Järvenpää. Dosentti, tutkija.
Minna Reijonen, 46, Nilsiä. Farmaseutti, kansanedustaja.
Veikko Vallin, 56, Tampere. Yrittäjä, kansanedustaja.
Mauri Peltokangas, 53, Kaustinen. Yrittäjä, kansanedustaja.
Pirkko Ruohonen-Lerner, 62, Porvoo. Euroopan parlamentin jäsen.
Matti Viren, 70, Riihimäki. Taloustieteen professori.
Sebastian Tynkkynen, 30, Oulu. Opiskelija, kansanedustaja.
Laura Huhtasaari, 40, Pori. Kansanedustaja, KM.
<hr />
Artikkelia on muokattu 18.4.2019 klo 16.09 ehdokkaiden sukupuolijakauman osalta.

Tässä ovat perussuomalaisten eurovaaliehdokkaat

PerusÄijät ry on kevätkokouksessaan päättänyt tukea Jyväskylän puoluekokouksessa kaikkia ehdolla olevia jäseniään.

Perusäijien toimintaperiaatteisiin kuuluu, että yhdistys edesauttaa jäsentensä pyrkimyksiä poliittisessa toiminnassa. Äijäyhdstyksen mukaan ehdokkaiden keskeisimmät vahvuudet löytyvät niin poliittisen kuin elämänkokemuksenkin saralta.
Päätöshetkellä tiedossa olevat jäsenet, jotka ovat asettuneet ehdolle:
Puheenjohtajaksi: Jussi Halla-aho, Riku Nevanpää, Veera Ruoho ja Sampo Terho.
Varapuheenjohtajistoon: Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Ilpo Heltimoinen, Laura Huhtasaari, Kimmo Kivelä, Osmo Kokko, Kari Kulmala ja Jani Mäkelä.
Puoluesihteeriksi: Markku Saarikangas.

Ilpo Heltimoinen

Tuiskun keskeltä löytyi melkoinen määrä perussuomalaisia täydessä vaalitouhussa – Jani Mäkelää harjattiin Lappeenrannassa olan takaa, mutta miksi?

Eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen: ”Suomen puolesta aina ja joka päivä”

Sara Seppänen ja Ilpo Heltimoinen eurovaaliehdokkaiksi – perussuomalaisten ehdokaslista on nyt täynnä

Kenestä perussuomalaisten puoluesihteeri? Ehdokkaat esittäytyvät

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas välikohtauksessa – ”Oli lähellä etten saanut puukosta”

Eurovaaliehdokas Heltimoinen: ”Suomen on vaadittava EU:lta täyttä kompensaatiota vastuun kantamisesta”

Tässä ovat perussuomalaisten eurovaaliehdokkaat

PerusÄijät tukee jäseniään puoluekokousvalinnoissa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025