Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

indeksikorotukset

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen poliittiset päättäjät leikkaavat omaishoitajilta – perussuomalaiset eivät hyväksy leikkausta

Rahan arvo heikkenee, kun inflaatio laukkaa Suomessa keskimäärin jo yli seitsemän prosentin vauhtia. Ostovoiman romahtaminen ei kuitenkaan jakaannu tasaisesti, vaan maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa inflaatio voi olla monikertainen esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna. Harvemmin asutuilla alueilla työmatkat ovat pidempiä, julkista liikennettä ei välttämättä ole lainkaan ja talot lämpenevät usein öljyllä.

Perussuomalaiset Naiset huomauttaa, ettei hallitus ole tehnyt mitään vaikuttavia toimia inflaation kitkemiseksi. Esimerkiksi polttoaineiden hinnat ovat Suomessa Euroopan kärkeä.
Ruuan hinnan on ennustettu kasvavan optimistisissa ennusteissa noin 10 prosenttia tänä vuonna, mutta 20 prosentinkaan nousu ei olisi yllätys.
&#8211; Hallitus on levittänyt kätensä ja siirtynyt kuskin paikalta kuljettajan paikalle seuraamaan, kuinka pahasti mennään metsään. Näin voi todeta, kun mitään ei ole tehty hintojen alentamiseksi, PS-Naiset toteavat.
Hinnat siirtyvät ruokaan ja kulutustavaroihin
Ylivoimaisesti suurin inflaation aiheuttaja on polttoaine- ja energiahintojen raju kasvu. Kun hinnat nousevat, ne siirtyvät ajan myötä suoraan kuluttajahintoihin tuotanto- ja logistiikkakustannusten noustessa.
&#8211; Perussuomalaiset on jo ennen Ukrainan sotaa vaatinut polttoaine- ja sähköverojen alennuksia, mutta esitykset eivät ole hallituksenne kelvanneet. Vieläkään, vaikka moni muu EU-maa on tehnyt vaikuttavia veroalennuksia, ei Suomessa suostuta tekemään mitään.
&#8211; Harvaan asutuilla alueilla erityisesti matalapalkka-alojen houkuttelevuus romahtaa. Usein työmatkoihin voi mennä helposti 100 kilometriä päivässä. Jos auto kuluttaa kuusi litraa satasella, kuukauden pelkkiin työmatkoihin menee yli 300 euroa. Se on valtava siivu esimerkiksi lähihoitajan nettopalkasta, PS-Naiset huomauttaa.
Työn kannattavuus romahtaa
Työnteon kannattavuuden romahtaminen uhkaa PS-Naisten mukaan jo entisestään työvoimapulasta kärsiviä aloja ja kuntien palveluita. Toisekseen se nostaa merkittävästi valtion menoja, jos monen kannattaa nostaa ennemmin työttömyystukia kuin käydä töissä.
&#8211; Sosiaalitukien indeksikorotukset eivät auta pienituloista työssäkäyvää perhettä yhtään. Tasapuolisin ja vaikuttavin keino olisi laskea sähkön ja polttoaineiden veroja.
&#8211; Suomessa väitetään, etteivät veroalennukset siirry välttämättä hintoihin ja niistä hyötyvät eniten suurituloiset. Miten sitten veroale puree kaikissa muissa maissa ja parantaa nimenomaan tavallisen työssäkäyvän asemaa?
Bruttopalkka ei kerro totuutta
Perussuomalaisten naisjärjestö muistuttaa, ettei suomalaisten palkkataso kompensoi korkeita hintoja. Suomen kova verotus ja kalliit elinkustannukset laskevat netto-ostovoiman lukuisten EU-maiden alapuolelle.
&#8211; Samaan aikaan olemme tukipaketeilla auttaneet eteläisen EU:n maita mm. laskemaan verotusta ja parantamaan infraa. Tässä on hallituksen tärkeysjärjestys.

PS-Naiset: Kuluttajahintoja laskettava välittömästi – ostovoima syöksyy etenkin harvemmin asutuilla alueilla

Eduskunta äänesti keskiviikkona kansaneläkeindeksiin perustuvien etuuksien ylimääräisestä indeksitarkastuksesta. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät korkeampaa korotusta, mutta hallituksen pienempi korotus voitti.

&#8211; Hallitus perusteli indeksitarkastuksen Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan, mutta tarkastuksessa huomioidut kuukaudet ovat tammi-, helmi- ja maaliskuu. Sota alkoi vasta 24. helmikuuta. Tällä tarkastuksella siis kompensoidaan lähinnä sotaa edeltänyttä, vihreästä siirtymästä johtuvaa hintojen nousua, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat.
Polttoaineiden hinta kiihdyttää inflaatiota
Inflaatio oli korkea jo vuoden alussa, mutta sota nosti sitä entisestään.
&#8211; Helmikuussa inflaatio oli 4,5 %, mutta maaliskuussa 5,8 % ja huhtikuussa 5,7 %. Hallitus korotti indeksiä vain 3,52 %, kun perussuomalaisten esityksen, jossa huhtikuun inflaatio huomioitiin, mukainen korotus olisi ollut 8,48 %. Lisäksi perussuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitukselta kaikkia käytettävissä olevia toimenpiteitä inflaatiokierteen katkaisemiseksi.
&#8211; Tilastokeskuksenkin mukaan inflaatiota kiihdyttää keskeisesti polttoaineiden korkea hinta, kansanedustajat muistuttavat.
Työnteon kannattavuus heikkenee
Hallituksen toimet sivuuttavat monta sellaista ryhmää, joita hintojen nousu kurittaa.
&#8211; Inflaatio heikentää kaikkien suomalaisten ostovoimaa, mutta tämä indeksikorotus ei kompensoi hintojen nousua mitenkään niille, jotka eivät saa kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia. Esimerkiksi pieni- ja keskituloiset duunarit sekä ansiosidonnaisten vanhempain- ja sairauspäivärahojen saajat hallitus on unohtanut kokonaan.
&#8211; Työnteon kannattavuus heikkenee, kun työmatkoihin menee yhä enemmän rahaa. Hallituksen pitäisi ymmärtää tämä ja laskea polttoainevero EU:n minimitasolle, kuten muun muassa Ruotsi, Saksa ja Italia ovat jo tehneet. Tämä auttaisi tasapuolisesti kaikkia korkeista hinnoista kärsiviä, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Etuuksien indeksikorotus jäi vajaaksi – inflaatio huomioidaan vain pieneltä osalta

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviossa esitettyjä määrärahoja enimmäkseen perusteltuina, mutta on huolissaan jatkuvasta menojen siirtämisestä kehysten ulkopuolelta ja hallituksen kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia taloutta tasapainottavia toimia.

Lisätalousarvio sisältää määrärahoja 2,3 miljardin edestä ja nostaa tämän vuoden nettolainanoton tarpeen noin 9 miljardiin. Valtion velka on vuoden lopulla kokonaisuudessaan näillä näkymin ainakin 138 miljardia.
&#8211; Lisätalousarvion tulopuolella on noin yksi miljardi, joka koostuu yhteisö- sekä ansio- ja pääomatuloverojen arvioitua suuremmasta saannosta. Tämä nousu on kuitenkin väliaikaista. Kasvanut verokertymä kertoo menneestä, ei nykyhetkestä saati tulevasta, huomauttaa Jari Koskela.
Energiakriisi suurena huolenaiheena
Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja energian hintojen nousun takia tehtäviin toimiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ollaan tekemässä ylimääräinen indeksitarkistus. Esimerkiksi kansaneläke nousee 24 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa 18 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti päivittäistavarakaupan hinnat ovat 6,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja lisää nousua on luvassa viimeistään syksyllä.
&#8211; Esitetyillä indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia. Kotitalouksilla on vastassaan ruoan hinnan nousun lisäksi samaan aikaan myös liikkumisen ja asumisen hinnan nousuja sekä energiatehokkuutta lisääviä asuntojen pakkoremontteja. Mistä pieni- ja keskituloisilla riittää raha tähän kaikkeen? Koskela kysyy.
Yhdessä asiassa Suomi ei seuraa muuta Eurooppaa
Muualla Euroopassa tehdään mittavia veronalennuksia polttoaineille. Veroja lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle. Koskelan mielestä on todella erikoista, että Suomi ei seuraa tässä muuta Eurooppaa. Poikkeava linja haittaa vain Suomen omaa kilpailukykyä.
&#8211; Nousevat energiakustannukset joudutaan joka tapauksessa ainakin osittain kattamaan kasvavilla toimeentulotukimenoilla. Järkevämpää olisi tehdä tuki suoraan veronalennuksilla, joilla olisi myös talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia dynaamisia vaikutuksia, ja ne helpottaisivat muidenkin kuin toimeentulotukea hakemaan pakotettujen elämää, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueuudistus parantaa vain puolueiden asemaa
Lisätalousarviossa esitetään myös rahoitusta hyvinvointialueiden valmisteluun. Esimerkiksi ICT-kustannuksiin on ehdotettu 150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistus näyttää lisäävän kustannuksia paljon enemmän kuin uudistusta suunniteltaessa ajateltiin.
&#8211; Miten tämä uudistus lopulta muuttaa sote-palveluita paremmiksi? Nyt nimittäin näyttää siltä, että uudistus on vain loputon rahareikä ja ainoat voittajat ovat puolueiden piirijärjestöt, joille valuu uutta puoluetukea. Miten tämä uudistus parantaa hoidon määrää ja laatua? Ei mitenkään. Tätä on syytä miettiä ja virheistä ottaa opiksi myös tulevia uudistuksia suunniteltaessa, Koskela ehdottaa.

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelua perussuomalaisten esittämästä vaihtoehtobudjetista. Kansanedustaja Juha Mäenpää puolusti perussuomalaisten teräviä avauksia polttoaineverotuksen alentamisesta sekä turvallisuuteen panostamisesta. Toisin kuin hallitukselle, perussuomalaisille tavallisen kansalaisen turvallisuus ei ole megaluokan vitsi.

&#8211; On totta, että viime vuonna, kun te korotitte veroja, öljyn maailmanmarkkinahinta oli alhainen ja te verhositte sen veronkorotuksen sanoilla, että tämä on ”indeksikorotus”. Jos otetaan vuosi -74 lähtökohdaksi, jolloin bensalitra maksoi 1,20 markkaa, ja lähdetään siitä elinkustannusindeksillä laskemaan, niin tällä hetkellä polttoaineen kuuluisi maksaa 1,20 euroa, kertoi kansanedustaja Juha Mäenpää.
&#8211; Nyt haluaisinkin kysyä: kun puhuitte indeksikorotuksesta, niin eikö teidän nyt juuri pitäisi toimia kuten meidän vaihtoehtobudjetissamme on? Tämä toisi suomalaisille työntekijöille mahdollisuuden vastaanottaa työtä hiukan pidemmältä kuin kotipaikkakunnaltaan.
Mäenpää painotti, että perussuomalaisuuden ytimessä on kansallisen edun puolustaminen ja kansallinen edunvalvonta: Suomea ja suomalaisia ei puolusta kukaan muu maapallolla kuin suomalaiset itse.
Perussuomalaiset esittää polttoaineverojen keventämistä
Mäenpää muistutti, että tavara liikkuu Suomessa jopa 90‑prosenttisesti kumipyörillä. Tämä tarkoittaa, että polttoainehinnat, joihin polttoaineverotuksen taso merkittävästi vaikuttaa, siirtyvät myös kuluttajahintoihin.
&#8211; Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Suomessa liikenteen kustannusten merkitys työssäkäynnin ja kansalaisten ostovoiman kannalta on erittäin merkittävä. Perussuomalaiset esittää polttoaineverojen keventämistä yhteensä yli 500 miljoonalla eurolla.
Vaihtoehtobudjetissa panostuksia rajaturvallisuuteen
Mäenpää korosti, että rajaturvallisuus on poliittisena kysymyksenä nyt ajankohtaisempi kuin koskaan Valko-Venäjän ja Puolan välisen rajakriisin kaltaisten tapahtumien täyttäessä edellisten viikkojen uutisvirtaa. Perussuomalaiset esittikin määrärahojen lisäyksiä Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin 10 miljoonan euron ja Tullin toimintamenoihin 5 miljoonan euron verran.
&#8211; Otamme aina tosissamme Suomea uhkaavat vaarat. Me emme vähättele uhkakuvia tai hybridivaikuttamista. Meille tavan kansalaisen turvallisuus ei ole megaluokan vitsi, mitä se esimerkiksi hallitukselle on viime aikojen toimissa rajojen suhteen vaikuttanut olevan.
Menokohteet rahoitettava kehitysapua leikkaamalla
Mäenpää painotti, että polttoaineiden veronalennuksista koituvat kustannukset voidaan ottaa vaihtoehtobudjetin ehdotuksen mukaisesti kehitysavusta. Lisäksi hän muistutti puolueen tavoitteesta maahanmuuton suhteen:
&#8211; Me perussuomalaiset haluamme laskea turvapaikanhakijoiden määrän nollaan.
&nbsp;

Mäenpää: Hallitukselle suomalaisten turvallisuus on megaluokan vitsi

Valtiovarainministeriön liikenteen verotuksen uudistamista selvittäneen työryhmän mielestä polttoaineveron korotus on selvästi tehokkain päästöohjauskeino. Verotyöryhmän raporttiin tutustuneiden perussuomalaisten mielestä Marinin hallitus maalaa liikenteen päästötavoitteellaan itsensä nurkkaan.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Liian kireä aikataulu päästötavoitteiden toteuttamisessa maksaa perussuomalaisten mielestä kohtuuttomasti autoilijoille ja yrityksille.
&#8211; Koska biopolttoaineiden kysyntä kotimaassa ylittää tarjonnan, biopolttoaineiden hinta säilyy korkeana. Siksi vaihtoehdoista jäävät käteen ainoastaan hinnankorotukset. Suurin osa ekonomisteista on sitä mieltä, että liikenteen päästöjen puolittaminen tarkoittaa suomeksi sitä, että fossiilisten polttoaineiden eli bensiinin ja dieselin hintaa on nostettava, sanovat perussuomalaiset.
&#8211; Hallituspuolueet eivät uskalla korottaa polttoaineen energiasisältöveroa ja -hiilidioksidiveroveroa vaalikauden loppupuolella äänestäjien koston pelossa. Siksi he esittävät ja suorastaan vaativat, että nämä korotukset on tehtävä heti seuraavan hallituskauden alkupuolella.
Korotusautomaatti käyttöön
Hallituksen sopima biopolttoaineen sekoitevelvoitteen nosto 1,5 prosenttiyksiköllä vuosittain korottaa polttoaineen hintaa noin 8 senttiä joka vuosi. Hinnannousu johtuu biopolttoaineen perinteistä polttoainetta korkeammasta hinnasta.
&#8211; Erityisesti keskustan ministerit ovat vannoneet, ettei tällä vaalikaudella polttoaineiden veroja enää tulla korottamaan. Hallituksen tapa luistaa ikävistä päätöksistä on päättää polttoaineverojen korotusautomaatin käyttöönotosta. Polttoaineita korotettaisiin jatkossa automaattisesti sitomalla ne elinkustannusindeksiin.
&#8211; Hallituksen mielestä polttoaineverot eivät riitä kirpaisemaan pumpulla riittävästi, kun palkankorotukset ovat olemassa, perussuomalaiset toteavat.
Verotkin halutaan laittaa indeksikorotusten piikkiin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää ehdotusta veronkorotusten sitomisesta elinkustannusindeksiin eräänlaisena sosialismin huipentumana.
&#8211; Kun hallitus päätti aiemmin historiallisen suuresta 250 miljoonan euron polttoaineveronkorotuksesta, se perusteli sitä sillä, että kyseessä on verotuksen indeksikorotus. Silloin ei kenellekään tullut vielä mieleenkään, että seuraavaksi hallitus aivan tosissaan lähtisi esittämään tämänkaltaisia indeksikorotuksia autoilun veroihin, Tavio sanoo.
&#8211; Tätä voi pitää jonkinlaisena sosialismin huipentumana, että verotkin halutaan laittaa indeksikorotusten piiriin. En missään olosuhteissa tule kannattamaan tällaista typeryyttä.
Polttoaiden verotusta saatava alas
Perussuomalaisten mielestä polttoaineiden hinnankorotusten sitominen indeksiin on yksi typerimmistä hallitusrintaman panikoinnin kukkasista, joka on syytä pikaisesti haudata.
&#8211; Perussuomalaiset ilmoittavat, etteivät Sanna Marinin ja Annika Saarikon hallituksen päätökset polttoaineiden veronkorotuksista sido tulevien eduskuntien käsiä. Perussuomalaiset päinvastoin tulevat esittämään polttoaineiden verotuksen alentamista.
&#8211; Sen mahdollistaa liikenteen päästövähennysten aikataulun asettaminen samaksi kuin muualla EU:ssa, jossa vähennystavoite on 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Silloin bensiinin ja dieselin hinnankorotuksista voidaan luopua ja on mahdollista päästä tavoitteeseen vähäpäästöisillä polttoaineilla, joiden verotus pitää vähintään puolittaa.
&nbsp;

Polttoaineiden veronkorotukset ja indeksiin sitominen hallitusrintaman ideoista typerimpiä – Tavio: ”Tätä voi pitää jonkinlaisena sosialismin huipentumana”

indeksikorotukset

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen poliittiset päättäjät leikkaavat omaishoitajilta – perussuomalaiset eivät hyväksy leikkausta

PS-Naiset: Kuluttajahintoja laskettava välittömästi – ostovoima syöksyy etenkin harvemmin asutuilla alueilla

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Etuuksien indeksikorotus jäi vajaaksi – inflaatio huomioidaan vain pieneltä osalta

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Mäenpää: Hallitukselle suomalaisten turvallisuus on megaluokan vitsi

Polttoaineiden veronkorotukset ja indeksiin sitominen hallitusrintaman ideoista typerimpiä – Tavio: ”Tätä voi pitää jonkinlaisena sosialismin huipentumana”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025