Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

inflaatiovauhti

Inflaatio laukkaa ja tuuli käy yli lompakon. Palkansaajat köyhtyvät ja samalla rahalla saa kaiken aikaa entistä vähemmän. Kansalaistalouden mahalasku on pahin ainakin 30 vuoteen. Palkankorotukset ovat jäämässä tuntuvasti joulukuun inflaatiolukuja pienemmiksi.

Joulukuun inflaatio oli Ruotsissa ennakkotietojen mukaan 10,2 prosenttia. Jos asuntolainojen korot lasketaan mukaan, inflaatio nousi jo 12,3 prosenttiin. Energianhinnoista siivottu pohjainflaatio oli 8.4 prosenttia. Inflaatio on viimeksi ollut näin korkealla tasolla vuonna 1991.
&#8211; Nämä ovat epämiellyttävän korkeita lukuja, <a href="https://www.svd.se/a/y6890E/inflationen-steg-i-december">toteaa</a> Nordean pääanalyytikko Susanne Spector Svenska Dagbladetissa.
Ennusteet ylittyivät
Markkinat ja keskuspankki ennustivat matalampaa inflaatiota. Ruotsin keskuspankki ilmoittaneekin seuraavasta koronnostosta 9. helmikuuta. Ohjauskoron ennustetaan nousevan 0,5 prosenttiyksikköä 3,00 prosenttiin. Huhtikuussa on odotettavissa vielä 0,25 prosenttiyksikön korotus.
&#8211; Palkat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2015 ja olemmekin menettäneet seitsemän vuoden reaalipalkan korotukset, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/inflationen-knaprar-pa-lonerna-da-kan-vi-fa-realloneokning-igen">laskee</a> palkkatilastoista vastaava Linn Hansen valtiovarainministeriön alaisesta Konjunkturinstitutista.
Maltillisia korotuksia
Ruotsin teollisuusliitot tavoittelevat vuodelle 2023 huomattavasti parhaillaan laukkaavaa inflaatiota maltillisempia 4,4 prosentin palkankorotuksia. Työnantajapuoli esittää kahden prosentin korotuksia ja kertakorvausta inflaatiosta. Sopimus on todennäköisesti yksivuotinen.
Neuvottelut ovat hankalia, koska Ruotsinkin taloustilanne on tällä hetkellä vain rajoitetusti riippuvainen työmarkkinaneuvotteluiden tuloksesta. Yleinen huoli tuntuu silti olevan mahdollisten palkankorotusten inflaatiota kiihdyttävä vaikutus.

Inflaatio tekee tuhojaan myös Ruotsissa – seitsemän vuoden palkankorotukset muisto vain

Inflaatio laukkaa Suomessa lähes kuuden prosentin vauhtia, eli samalla rahalla saa merkittävästi vähemmän kuin ennen. Ongelma koskee koko Eurooppaa, ja lukuisat EU-maat ovat tehneet toimenpiteitä kansalaistensa taloudellisen ahdingon helpottamiseksi. Suomen hallituksen toimenpiteet kansalaistensa auttamiseksi ovat sitä vastoin jääneet köykäisiksi.

Espanja ja Portugali saivat erityisluvan irtautua yhteisistä sähkömarkkinoista, jotta he saavat halvempaa sähköä. Puolassa polttoaineen arvonlisävero on poistettu väliaikaisesti kokonaan ja ruuan alvin poistamista on valmisteltu.
&#8211; Ruotsissa palkasta jää käteen huomattavasti enemmän kuin Suomessa, ja siellä tehtiin polttoaineveron alennus. Niin myös Italiassa, joka nauttii lahjoittamanne elvytyspaketin hedelmistä, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko aloitti eduskunnan kyselytunnilla.
Niikon mukaan suomalaisille on jäänyt maksajan rooli.
&#8211; Sanotte, että suomalaisten on oltava valmiita tinkimään elintasostaan. Niin kuin mistä? Tiedättekö, että eläkeläiset – myös työeläkettä saavat – elävät jo kädestä suuhun? Niikko hämmästeli.
Tutut vastaukset
&#8211; Arvoisa valtiovarainministeri, onko oikein, että te ohjaatte suomalaisten verovaroja pitkin maailmaa samaan aikaan, kun ikänsä veroja maksaneet suomalaiset joutuvat nyt jo tinkimään lääkkeistä, lämmityksestä ja ravinnosta? Niikko kysyi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi perinteeksi muodostuneeseen tyyliin, että hintojen nousu vaikuttaa monen elämään meillä ja muualla, ja että pienituloiset ovat vaikeuksissa sen vuoksi. Tätä tuskin kukaan kieltää.
Toimenpiteet jäävät torsoksi
Saarikko mainosti vastauksensa lopuksi hallituksen tekemiä toimia: työmatkavähennyksen parantamista, sosiaaliturvaindeksin nostoa ja polttoaineiden jakeluvelvoitteen maltillista laskua.
Perussuomalaiset huomauttavat kuitenkin, että jakeluvelvoite olisi pitänyt poistaa kokonaan eivätkä sosiaalituen parannukset auta työssäkäyvää pätkääkään. Työmatkavähennyksen parannuksetkin koskevat vain pientä osaa työssäkäyvistä, eikä sekään vaikutus näy heti.
Saarikolta muunneltua totuutta
Niikko huomautti edelleen, että monessa maassa veroja on laskettu ja esimerkiksi polttoaineiden arvonlisä poistettu väliaikaisesti jopa kokonaan. Niikko muistutti, että kyse ei kuitenkaan ole vain polttoainehinnoista, vaan monella ei pian ole varaa edes ruokaan.
&#8211; Ymmärrättekö te oikeasti, millaista se ihmisen arki on, kun rahat eivät riitä edes ruokaan saati lääkkeisiin tai liikkumiseen? Eikö olisi korkea aika alentaa niitä veroja edes väliaikaisesti, sillä se olisi todellinen teko suomalaisen hyväksi? Niikko tivasi.
Saarikko totesi olevansa tyytyväinen, että hallitus on toteuttanut sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa ja väitti, ettei hallitus ole tehnyt verotusta kiristäviä ratkaisuja.
Saarikon väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä istuva hallitus teki ennätyssuuret polttoaineveronkiristykset vuonna 2020.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyytymättömiä hallituksen toimenpiteisiin – veroale olisi todellinen teko suomalaisten hyväksi

Maailmaa ravisuttavat nyt tapahtumat, jotka saattavat muuttaa talouden toimintamalleja radikaalisti. Kaikkea ei voi enää ulkoistaa maailman ääriin, ja inflaatio sekä saatavuusongelmat pistävät kuluttajankin miettimään kaiken tavaran tarpeellisuutta.

Jo syyskuussa 2019 YK:n yleiskokouksessa presidentti Donald Trump julisti, että ”tulevaisuus ei kuulu globalisteille”. Hieman tuon jälkeen tapahtui Brexit, sitten oltiinkin pian jo pandemian kourissa ja nyt ollaan keskellä Ukrainan sotaa.
Pandemian aikana kansainväliset toimitusketjut alkoivat tökkiä ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai maailmankaupan lopullisesti sekaisin. Tämä kaikki on saanut merkittävän sijoitusanalyytikonkin <a href="https://www.blackrock.com/corporate/investor-relations/larry-fink-chairmans-letter">varpailleen</a> ja julistamaan loppua globalisaatiolle.
Sodan vaikutukset tuntuvat vielä pitkään
Tavan kansalainen kokee toimitusketjujen häiriöt arjen kulutustavaroiden ja varaosien puutteena, joka puolestaan nostaa hintoja ja syöttää bensaa inflaation liekkeihin. Sota Ukrainassa on johtanut myös fossiilisten polttoaineiden sekä ruoan kallistumiseen joka sekin osaltaan kiihdyttää inflaatiota.
&#8211; Sodan vaikutukset ovat melkoisen ajankohtaisia juuri nyt ja laajalla sektorilla. Vaikka sota loppuisi saman tien, sen vaikutukset tuntuvat vielä pitkään, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ekonomi/globaliseringens-dod">toteaa</a> Anna Stellinger Ruotsin elinkeinoelämän keskusjärjestöstä.
EKP pyrkii <a href="https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2022/html/ecb.mp220414~d1b76520c6.fi.html">vakauttamaan</a> inflaatiovauhdin kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Euroalueen <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Inflation_in_the_euro_area">inflaatio</a> oli tuoreiden ennakkotietojen mukaan maaliskuussa 7,5 prosenttia. Suomessa<a href="https://www.stat.fi/"> kuluttajahinnat</a> nousivat maaliskuussa 5,8 prosenttia.

Sota Ukrainassa voi tietää loppua globalisaatiolle – maailmankaupan sekasorrosta kärsitään vielä pitkään

inflaatiovauhti

Inflaatio tekee tuhojaan myös Ruotsissa – seitsemän vuoden palkankorotukset muisto vain

Perussuomalaiset tyytymättömiä hallituksen toimenpiteisiin – veroale olisi todellinen teko suomalaisten hyväksi

Sota Ukrainassa voi tietää loppua globalisaatiolle – maailmankaupan sekasorrosta kärsitään vielä pitkään

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025