Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Informaatiosodankäynti

Antikainen: Vasemmistoliiton kansanedustaja paasasi Venäjän valheita eduskunnassa – ”Nyt riittää”

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi jakaa sosiaalisen median päivityksensä ja käy Zoom-keskustelunsa Yhdysvaltain ja Ranskan johtajien kanssa Starlinkin avulla. Elon Muskin tarjoama verkkoyhteys on apuna myös silloin, kun ukrainalaiset dronet pommittavat venäläisiä kohteita etulinjassa.

Ukrainalaiset taistelijat pitivät motitetussa Azovstalin terästehtaassa yhteyttä armeijan johtoon sekä keskustelivat presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa Starlinkin välityksellä &#8211; ja antoivat videohaastatteluja toimittajille.
Näin satelliittiyhteys on pitänyt sekä armeijan, että muun maailman tietoisena Venäjän hyökkäyksen kulusta.
&#8211; Strateginen merkitys on siinä, että se tuhosi totaalisesti Vladimir Putinin informaatiokampanjan, <a href="https://www.politico.eu/article/elon-musk-ukraine-starlink/">kuvailee</a> amerikkalainen prikaatikenraali Steve Butow Starlinkin merkitystä Politicon haastattelussa.
&#8211; Putin ei ole tähän päivään mennessä pystynyt vaientamaan Zelenskyia.
Häirinnän sieto keskeistä
Elon Muskin SpaceX-yhtiön Starlink-verkkoyhteys perustuu tuhansiin 130 kilometrin korkeudella lentäviin satelliitteihin. Maan päällä tukiasema rakentuu generaattorin tai verkkovirran ja päätelaitteen sekä lautasantennin avulla. Sen jälkeen wifi-yhteys on mahdollista muodostaa, kuin mihin tahansa langattomaan verkkoon.
Salatun satelliittiyhteyden häirintä on hankalaa.
Häirinnän sieto ja luotettavuus ovat taistelukentällä ensiarvoisia. Länsimaisten tiedustelulähteiden mukaan Venäjä hakkeroi ja lamautti Ukrainan armeijan käyttämät Viasat-yhteydet vain tunteja ennen hyökkäyksen alkua helmikuun lopulla.
SpaceX on kertonut <a href="https://www.businessinsider.com/elon-musk-spacex-sent-starlink-satellite-internet-terminals-ukraine-2022-6?r=US&amp;IR=T">toimittaneensa</a> Ukrainaan 15 000 Starlink-päätettä.

Kun mikään muu ei toimi: Ihmemies Elon Muskin satelliitit pitävät Ukrainan armeijan ja muun maailman ajan tasalla

Kiina on perunnut maineikkaan brittiläisen yleisradioyhtiö BBC:n toimiluvat. Kiinan mukaan BBC ei toimi Kiinan kansallisten etujen mukaan. BBC on raportoinut koronaviruksesta ja uiguurien sorrosta. Asiasta uutisoi muun muassa uutistoimisto <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-02-11/bbc-world-news-taken-off-air-in-china-following-cgtn-ban-in-u-k?srnd=politics-vp">Bloomberg</a>.

Britit olivat aiemmin peruneet Kiinan valtiollisen tv-yhtiön toimiluvat. Kiina oli yrittänyt siirtää toimilupansa toiselle yhtiölle. Brittien mukaan yhtiöllä ei ole toimitusvastuuta, vaan se linkittyy Kiinan valtaapitävään kommunistiseen puolueeseen.
<a href="https://www.bbc.com/news/world-asia-china-56030340">BBC kertoo</a> pettyneensä Kiinan päätökseen.

Informaatiosotaa? Kiina hyllytti BBC:n

Niin Yleisradion kuin Helsingin Sanomienkin toimittajia on solvattu ja häiritty Venäjää koskevan uutisoinnin takia. Näin kertoivat Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ja Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen ulkoasiainvaliokunnan avoimessa tilaisuudessa, jossa puhuttiin nykyaikaisesta informaatiosodankäynnistä.
&#8211; Tästä on kyse silloin, kun toimittajiamme väitetään Viron salaisen palvelun agenteiksi, Jääskeläinen sanoo yhtenä esimerkkinä.
Toimitukseen ja toimittajiin vaikutetaan twitterissä ja facebookissa, mutta lähetetään myös paljon sähköpostia. Puheluita tulee ulkomaita myöten. Näin pyritään kuormittamaan paitsi toimittajaa, myös hänen esimiehiään.
&#8211; Toimittajan uskottavuus yritetään kyseenalaistaa. Samalla tehdään hänen työnsä vaikeaksi, Jääskeläinen sanoo.
&#8211; Meidän toimittajamme ovat joutuneet massiivisten operaatioiden kohteiksi. Heitä syytetään vieraan valtion agenteiksi, puolisonsa pettäjiksi, heille soitetaan ulkomailta, heidän työaikaansa sidotaan häirinnällä niin, että työkyky laskisi. Heitä koetetaan horjuttaa myös esimiesten kautta ja samalla myös esimiesten kapasiteettia sitoutuu häirintään. Tähän liittyy myös juridisia kanteita, jotka täytyy ottaa vakavasti ja joihin pitää vastata.
&#8211; Vastapuoli käyttää myös hyväkseen länsimaisen toimituskulttuurin tasapuolisuutta: että meidän täytyy ilmoittaa myös vastapuolen kanta, vaikkapa vain &#8221;Venäjä kiistää&#8221;. Se nakertaa viestinnän uskottavuutta. Vaikka tiedämme 95 prosentin varmuudella, mikä on totta, täytyy sanoa, &#8221;Venäjä kiistää&#8221;, Jääskeläinen murehtii.
Myös Israel vääristää viestiä
Niemi kertoo, että samanlainen ilmiö on nähty myös Helsingin Sanomissa: paitsi Venäjää, myös Israelia koskevien kirjoitusten kirjoittajia on herjattu sosiaalisessa mediassa erittäin aggressiivisesti.
&#8211; Sävy on ollut rumempi heti, jos kirjoittaja on ollut nainen, Niemi sanoo.
Herjaa tulee molemmista suunnista: toimittajia haukutaan fasisteiksi, putinisteiksi ja agenteiksi.
Israel on pyrkinyt vaikuttamaan Hesarin kirjoitteluun &#8211; ja jopa kirjoittajien kautta niinkin, että toimittajaa siteerattiin väärin Israelissa.
&#8211; On vaikeaa määrittää, milloin sosiaalisen median viestintä on koordinoitua, milloin ei, ja ketkä ovat ns. trolleja. Ehkä trollit ovat saaneet liian suuren roolin, mutta tämä toiminta voi kuitenkin olla osa informaatiosotaa, Niemi aprikoi.
Suuret valtiot viestivät eniten
Jääskeläinen muistuttaa suurvaltojen viestivän perinteisesti julkisuuteen: Euroopassakin viisi suurinta maata vie omaa ääntään maailmalle valtion rahoituksella. Uusina tekijinä nousevat Venäjä ja Kiina, jotka sijoittavat viestintään suuria summia. Venäjällä on kymmenien henkilöiden toimistoja, Kiinassa ei alle sadan henkilön toimistoja olekaan.
Pietarista on paljastunut kymmenien työntekijöiden toimisto, joka keskittyy sosiaaliseen mediaan.Venäläiset toimistot tarjoavat tv-materiaaliaan Yleenkin, muttei sitä käytetä.
Jääskeläisen mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että länsimaiden venäläiset uutislähetykset tehdään länsimaisten kriteereiden perusteella, koska sillä on vaikutusta.
Niemen mukaan Venäjäkään ei ole monoliitti: sieltä on tarjolla hyvääkin tietoa, mutta itsesensuuri ja ajan henki näyttävät myös vaikuttaneen joihinkin asiantuntijoihin, joita on aiemmin pidetty luotettavina.
Venäjän suurlähetystö ei pidä Hesariin mitään yhteyttä ja viisumit järjestyvät jopa helpommin kuin ennen. Venäläinen tiedonvälitys on kuitenkin epäluotettavaa, Helsinkiinkin tarjottua Sputnik-toimistoa myöten. Tiedotusvälineet ovat valehdelleet sellaisissakin tapauksissa, jotka ovat aivan selviä, eikä valehtelua olisi tarvittu. Samalla myös Ukraina värittää sanomaansa.
&#8211; Siksi olemme lähettäneet omia toimittajia kriisialueille, Niemi sanoo.
Yle kiristää turvatoimia
Jääskeläinen kertoo, että vielä hiljattain Yle ei katsonut minkään uhkaavan itseään niin, että erityisiä turvatoimia tarvittaisiin. Päinvastoin ajateltiin, että turvatoimien kiristäminen voi jopa lisätä uhkaa.
&#8211; Mutta viime aikoina Yle on ajatellut tarkistaa järjestelyitään niin, että toiminta voidaan turvata myös kaikkein odottamattomimmissa tilanteissa, Jääskeläinen myöntää.

Suomalaistoimittajia uhkailtu Venäjä-uutisoinnista

Informaatiosota häivyttää rajaa normaalin rauhantilan harmaan vyöhykkeen ja oikean sodan väliltä. Sitä voidaan valmistella monta vuotta kohdemaalle haitallisella tavalla. Sen jälkiä pyritään samalla peittämään. Sitä saatetaan käydä Suomessa nytkin.
Informaatiosodasta puhuttiin torstaina eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan koolle kutsumassa paneelikeskustelussa, jota johti valiokunnan ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Kerrontatapa määrittää totuutta
Aiheen nosti pintaan Ukrainan kriisi, jossa Venäjä määrittää tapahtumien totuuspohjaa pitkälti kielellisin keinoin. &#8221;Totuus&#8221; on niin kuin se sanotaan. Tästä puhui Venäjän-tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista.
Venäjä rakentaa narratiiveja, kerronnallisia kokonaisuuksia, joissa Ukrainan tilanne saadaan näyttämään halutulta. Venäläistä tulkintaa halutaan välittää Suomeenkin &#8211; ja siinä onnistutaankin.
&#8211; Käyttöön on vakiintunut ilmaisu &#8221;separatistit&#8221;, kun minä käyttäisin mieluummin käsitettä laittomat aseelliset joukot erotukseksi laillisista aseellisista joukoista. Ukraina puolestaan käy &#8221;terrorismin vastaista sotaa&#8221;. Venäjä puolestaan ei osallistu Ukrainan tapahtumiin lainkaan, vaan on huolestunut sivustaseuraaja.
&#8211; Venäjän poliittinen järjestelmä on saatettu keinotekoisesti hätätilaan, taajuudelle, jossa se on herkkä vastaanottamaan haluttuja viestejä, Neuvostoliiton ja toisen maailmansodan aikaisia propagandakuvia, jossa länsi on uhka ja Ukraina on demonisoitu yhä pahemmin varsinkin televisiossa, Pynnöniemi sanoo.
Hämäävillä viesteillä pyritään hämärtämään totutut rajalinjat, kuten Ukrainan asema valtiollisena kokonaisuutena: siitä luodaan epävaltio ja näin oikeutetaan Venäjän puuttuminen Ukrainan sisäisiin asioihin.
Kun analysoitaan virallisia puheita, niistä löytyy erilaisia narratiiveja, jotka tukevat tätä Venäjän kannalta myönteisesti. Pynnöniemi löytää osuvan vertauksen suomalaisesta kirjasta.
Matti Pulkkinen kirjoitti teoksessaan Romaanihenkilön kuolema vuonna 1985: &#8221;Että Neuvostoliitto miehittäisi on retorisesti suljettu pois.&#8221; Siitä keskusteleminenkin on mahdotonta ja pätee myös Venäjään.
&#8211; Virallinen puhe perustuu negaatioihin: mitä Venäjä ei ole. Siihen on vaikeaa tarttua, Pynnöniemi sanoo.
Keksittyjä performansseja
Narratiiveja on kahdenlaisia: sopimuksenvaraisia, jotka perustuvat sovittuihin totuuksiin, kuten &#8221;Naton laajentuminen&#8221;: Nato on olemassa oleva järjestö ja se toki on laajentunutkin. Sitten on keksittyjä performansseja.
Esimerkiksi &#8221;Donetskin kansantasavalta&#8221; on performanssi, jolla yritetään luoda kuvaa, että tällainen luomus olisi olemassa.
&#8211; Minulla ei ole tunnetta, että tämä keinotekoinen hätätilanne hetkessä lähtisi pois. Pitää vain miettiä, miten tässä toimitaan. Suuri merkitys on sillä, miten narratiiveja sementoidaan. Venäjän kioskit ovat pullollaan kirjoja, joissa kerrotaan, kuinka Krimi on osa Venäjää. Jatko ratkeaa Ukrainassa, Pynnöniemi aprikoi.
Informaatiolla kaapataan aloite
Informaatiosota on aggressiivista viestintää, jolla kaapataan aloite, sanoo sotatieteiden tutkija Saara Jantunen Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta. Se tukee sodan tavoitteita ja sotakin voi tukea viestintää: voidaan kaapata radiomasto ja perustaa radioasema miehitetylle alueelle.
&#8211; Informaatiosodalla on strateginen päämäärä. Sitä edeltää jopa vuosien suunnittelu. Epärehellinen viestintä tähtää toiselle maalle epäedulliseen tavoitteeseen. 
Sosiaalisen median kohu on pintakohinaa, joka kertoo, millaisia viestejä levitetään aloitekyvyn kaappaamiseksi. Tähän vastaaminen edellyttää ammattitaitoista mediaa. Yleisöillä täytyy olla oikeaa tietoa saatavilla oikean käsityksen luomiseksi.
&#8211; Ei ole kyse siitä, ollaanko, vaan halutaanko: halutaanko ymmärtää asiat sellaisina kuin ne ovat &#8211; vai niin kuin niiden sanotaan olevan, Jantunen sanoo.
&#8211; Trendi on, että informaatio-operaatiot siirtyvät nettiin. Sen todentaminen voi olla vaikeaa: se, että jollakin on mielipide, ei tarkoita, että toisella olisi vaikuttamisen yritys, sanoo kapteeni Miika Sartonen pääesikunnasta.
Suomalaiset erottavat propagandan
Suomessakin käydään informaatiosotaa, joka on kansainvälistä. Täkäläinen tilanne on kuitenkin toinen kuin Ukrainan sotatantereilla, jossa käydään hybridisotaa, jossa taistelut ja propaganda vuorottelevat.
Informaatiosota on ns. hybridisodan osa. Se asettaa rajoitteita varsinaiselle sodankäynnille, mutta toisaalta myös mahdollistaa sitä.
&#8211; Sodankäynnin rajan hämärtäminen antaa mahdollisuden tehdä operaatioita, joita ei muuten haluttaisi tehdä, Sartonen sanoo.
&#8211; Vaikutuksen torjumiseksi täytyy olla oma viesti ja kertoa niitä uskottavasti ja luotettavasti. Viestinnän tyhjiö täyttyy nopeasti: voi olla jo myöhäistä, kun se on tapahtunut.
Median rooli on slevittää asioita useammasta näkökulmasta: se antaa tukea viestien tulkitsemiseen. Myös Jantunen korostaa toimittajien roolia.
Sartonen uskoo suomalaisten kuitenkin osaavan erottaa keksityn ulkopuolisen propagandan luotettavasta tiedosta: ihmiset ovat kasvaneet yritysten markkinaviestinnän keskellä ja nuoriso on kasvanut internetin ja sosiaalisen median maailmassa.
Samoilla linjoilla on valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Markku Mantila: hän pitää hyvää peruskoulua mainiona vakuutuksena ulkovaltojen vaikutusyrityksille.
&#8211; Se on erinomaista maanpuolustustyötä, Mantila sanoo.

Asiantuntijat: Informaatiosota häivyttää normaalin ajan ja sodan rajaa

Informaatiosodan ytimenä on valehtelu, joka muuttuu &#8221;todeksi&#8221;. Näin sanoo ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä, joka toimi aiemmin pitkään Helsingin Sanomien politiikan toimittajana.
&#8211; Ukrainan sodassa on puhuttu Donetskin kansantasavallasta, jota ei voi tunnustaa. Silti monet uskovat, että sellainen on olemassa. Informaatiosota on siis mennyt perille, Mölsä sanoo.
&#8211; Ytimessä ei ole totuus &#8211; vaan ytimessä on valehtelu.
Mölsä muistuttaa Suomen valinneen 20 vuotta sitten asemansa EU:n arvoyhteisössä ja Pohjoismaana.
&#8211; Jos kysytään kansalaisilta, valitsetko tämän ryhmän vai Keski-Aasian unionin, niin läntinen yhteisö yleensä valitaan, oltiin muuten EU:sta mitä mieltä tahansa, Mölsä arvelee.
Kiinalaista sotatiedettä
Mölsän mukaan Venäjän armeija on tutkinut tarkasti kiinalaisen Sun Zu:n muinaista, mutta ajatonta sotatiedettä. Hyökkääjän ensimmäinen tehtävä on vaikuttaa vihollisen mieleen.
&#8211; Hajota se kokonaisuus, johon vihollinen luottaa, Mölsä sanoo.
Suomessa luotetaan tutkimuksen mukaan itsenäisyyteen, kansaan, lippuun, talvisotaan, Mannerheimin kuvaan. Ajattelutapa on perinteisesti nationalistinen.
&#8211; Krimin valtausta perusteltiin sillä, että bolshevikeilla ei ollut 1950-luvun alussa oikeutta luovuttaa venäläistä Krimiä Ukrainalle. Suomikin täyttää kohta 100 vuotta. Onko Suomi kiistatta itsenäinen, vai olemmeko velkaa siitä jollekin: että emme ole aidosti, vaan armosta itsenäisiä, Mölsä kysyy.
&#8211; Onko niin, ettei itsenäisyyttämme ja aluettamme kyseenalaisteta? Vai antoivatko bolshevikit Suomelle itsenäisyyden laittomasti?
Propaganda ei ole Suomen tie
Urho Kekkonen korosti mielellään puheissaan, että Suomi sai itsenäisyytensä Leninin hyväntahtoisuuden ansiosta. Sitä vastaan oli neuvostojohtajien paha väittää. Vaikka Suomea ei ole vielä ajettu seinää vasten, Mölsä kehottaa miettimään, kuinka tämä seikka voidaan kääntää Suomeakin vastaan.
&#8211; Propaganda ei ole Suomen tie. Meilläkin on henkilöitä, jotka ilmoittautuvat naapurin tulkiksi, kuten 1970-luvullakin. Mutta heillä ei ole omaa puoluetta eikä edustusta eduskunnassa eikä yhdessäkään kunnassa. Nykyajan totuusfoobikoille ei pidä antaa kokoaan suurempaa merkitystä. Suomi on itsenäinen valtio, jonka rajat ovat pysyvät, Mölsä linjaa.
Totuusfoobikkoja ei pidä pelätä
Suomalaisilla on oikeus sanoa kantansa ilman, että leimataan russofoobikoiksi. Samaan aikaan presidentti voi tehdä Venäjän suhteiden varjelemiseksi mitä hän voi.
&#8211; Nyt me elämme välivaihetta. Emme tiedä, kestääkö se viisi vai 20 vuotta. Mutta me tulemme siitä ulos itsenäisinä. Totuusfoobikkoja ei pidä pelätä, Mölsä painotti.

Informaatiosodankäynti

Antikainen: Vasemmistoliiton kansanedustaja paasasi Venäjän valheita eduskunnassa – ”Nyt riittää”

Kun mikään muu ei toimi: Ihmemies Elon Muskin satelliitit pitävät Ukrainan armeijan ja muun maailman ajan tasalla

Informaatiosotaa? Kiina hyllytti BBC:n

Suomalaistoimittajia uhkailtu Venäjä-uutisoinnista

Asiantuntijat: Informaatiosota häivyttää normaalin ajan ja sodan rajaa

UM:n viestintäjohtaja infosodankäynnistä: ”Hajota se kokonaisuus, johon vihollinen luottaa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025