Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Inka Hopsu

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru ja vihreiden Inka Hopsu, molemmat Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta, osallistuvat Etyjin vaalitarkkailuoperaatioon Pohjois-Makedoniassa.

Pohjois-Makedoniassa järjestetään tänään keskiviikkona parlamenttivaalit sekä presidentinvaalien toinen kierros. Presidentinvaalien toisella kierroksella ovat vastakkain pääoppositiopuolueen tukema konservatiiviehdokas Gordana Siljanovska-Davkova (kuvassa) sekä sosiaalidemokraattien istuva presidentti Stevo Pendarovski. Siljanovska-Davkova sai ensimmäisellä kierroksella 40 ja Pendarovski 20 prosenttia äänistä.
Petri Huru kertoo tarkkailijan aamun alkaneen aikaisin.
&#8211; Menimme jo kello kuudelta seuraamaan erään äänestyspaikan avaamista, että kaikki menee protokollan mukaisesti. Äänestyspaikat avautuvat kello seitsemän ja sulkeutuvat illalla kello yhdeksäntoista. Sitten menemme totta kai katsomaan, että kaikki sujuu äänestämisen jälkeenkin niin kuin pitää – miten vaalilippuja käsitellään ja miten ne lasketaan. Seuraamme siis myös äänten laskemista yhden äänestyspaikan osalta.
&#8211; Matkan päätarkoitus on katsoa, ettei varsinaisen vaalitoimituksen luotettavuus vaarannu. Menemme siis pian takaisin äänestyspaikalle. Silloin seuraamme esimerkiksi sitä, miten vaalivirkailijat toimivat ja miten vaaliliput otetaan vastaan. Tunnelmat ovat ainakin toistaiseksi olleet vaalien ympärillä ihan rauhalliset, kertoo Huru.
Pohjois-Makedonia pyrkii EU:n jäseneksi
Huru on ollut Etyjin tarkkailijana aikaisemminkin, Serbiassa.
&#8211; On mielenkiintoista olla juuri tällä alueella vaalitarkkailijana, koska olin aikanaan IFOR-joukoissa rauhanturvaajana Bosnia-Hertsegovinassa. Sehän oli Nato-johtoinen operaatio, joka alkoi tammikuussa 1996.
Parlamenttivaaleissa valitaan 120–123 kansanedustajaa yksikamariseen parlamenttiin neljäksi vuodeksi. Vaaliteemoiksi ovat nousseet taloustilanne, korruption kitkeminen ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysprosessi.
Etyjin ihmisoikeuksien ja demokraattisten instituutioiden toimiston Odihrin pitkäaikaiset vaalitarkkailijat ovat olleet Pohjois-Makedoniassa maaliskuusta asti seuraamassa vaaleihin valmistautumista ja kampanjointia. Vaalipäiväksi maahan matkustaa noin 70 Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kansanedustajaa tarkkailemaan äänestystä ja ääntenlaskentaa.
Myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous lähettää Pohjois-Makedoniaan vaalitarkkailijoita.
&nbsp;

Perussuomalaisten Huru Etyjin vaalitarkkailijana Pohjois-Makedoniassa – konservatiivien Siljanovska-Pendarovski voitti ensimmäisen kierroksen selkein luvuin

Vasemmisto-oppositio on arvostellut hallituksen useita maahanmuuttoa tiukentavia esityksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan tiukennukset ovat <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1786356386705580243">välttämättömiä</a> Suomen talouden kantokyvylle ja sisäiselle turvallisuudelle.

Hallitus on tuonut eduskuntaan lukuisia maahanmuuttoa tiukentavia esityksiä, joissa muun muassa vastaanottorahaa leikataan, kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan, kansainvälinen suojelu muutetaan väliaikaiseksi ja turvapaikanhakijoiden kaistanvaihto estetään.
Hallitus ja oppositio kiistelivät esityksistä kovin sanoin eduskunnassa torstai-iltana.
&#8211; Nyt me käsittelemme laajaa kokonaisuutta eri lakiesityksissä, joissa nimenomaan konkretisoituu hallituspolitiikan rakenteellinen rasismi, Veronika Honkasalo (vas.) sanoi.
&#8211; Kokoomuksen rooli perussuomalaisten ideologisen hankkeen käsikassarana on valitettava ja lyhytnäköinen. Kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen on tarpeetonta ja samalla myös vahingoittaa Suomen mainetta avoimena ja edistyksellisenä maana, Paula Werning (sd.) kuvaili.
&#8211; Hallituksen esitykset ovat maahanmuuttovihamielisiä, Inka Hopsu (vihr.) totesi.
Kansalaisuuksia myönnetään liian löysin ehdoin
Eniten puheenvuoroja hallituksen esittämien tiukennusten puolesta piti perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius. Hän kuvaili opposition puheenvuoroja maahanmuuton tiukennuksista ’’läpiteatraalisiksi’’ ja ’’ylidramatisoiduiksi’’ eduskunnassa torstai-iltana.
Vigelius pitää hallituksen ajamia tiukennuksia välttämättöminä, sillä pohjoismaisessa vertailussa esimerkiksi kansalaisuuksia myönnetään maahanmuuttajille löysimmin ehdoin juuri Suomessa ja Ruotsissa. Kansalaisuuden saanutta maahanmuuttajaa on lähes mahdotonta palauttaa lähtömaahansa, vaikka hän eläisi sosiaaliturvalla ja syyllistyisi rikoksiin.
&#8211; Suomen kansalaisuuden ei tule olla palkinto maahan tulemisesta, vaan työllistymisestä, kielemme oppimisesta ja onnistuneesta kotoutumisesta.
Vasemmiston vaihtoehto on Ruotsin tie
Suomessa hallitus on nyt nostamassa asumisaikavaatimusta viidestä kahdeksaan vuoteen. Norjassa vaatimus on jo nykyisin kahdeksan vuotta ja Tanskassa yhdeksän vuotta. Myös Ruotsissa kaavaillaan asumisaikavaatimuksen nostoa Suomen tavoin.
&#8211; Onko tämä yhteispohjoismainen tiukentunut linjakin teistä rasismia? Vigelius kysyi opposition edustajilta.
Vigelius katsoo, että Suomen on muiden Pohjoismaiden tavoin syytä tiukentaa linjaansa maahanmuutossa.
&#8211; Löperöllä maahanmuuttopolitiikalla voidaan aiheuttaa isoja ongelmia, vaikkei niin olisi tarkoitus. Tuskin vasemmistopoliitikot Ruotsissakaan ajattelivat, että maahan halutaan ghettoja, no-go-zoneja, ammuskeluita ja nousu Euroopan aseväkivallan ykkösmaaksi. Niin kuitenkin tosiasiallisesti kävi epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena.
&#8211; Vasemmiston vaihtoehtona olisi Ruotsin tie, ghetot ja jengiytyminen, Vigelius kuvaa.
Huoltosuhdetta ei korjata tuomalla lisää huollettavia
Vigelius toteaa, ettei hallitus vastusta maahanmuuttoa kokonaisuudessaan, vaan tahtoo edellyttää tulijoilta nykyistä enemmän.
&#8211; Suomen huoltosuhdetta ei korjata tuomalla ulkomailta lisää huollettavia.
&#8211; Tolkun maahanmuuttopolitiikkaa on, että Suomeen saa kyllä tulla ja tänne saa kyllä jäädä, mutta täällä on elettävä suomalaisten ehdoilla ja oltava suomalaiselle yhteiskunnalle hyödyksi – ei haitaksi. Siksi me nyt tiukennamme suomalaisen maahanmuuttopolitiikan pelisääntöjä, Vigelius sanoi.
&nbsp;

Vigelius Suomen tiukentuvasta maahanmuuttopolitiikasta: ’’Vasemmiston vaihtoehtona olisi Ruotsin tie, ghetot ja jengiytyminen’’

Kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas) ja Inka Hopsu (virh) ovat huolissaan afganistanilaisten oleskelulupahakemusten sujuvoittamisesta. Edustajat vertaavat afganistanilaisia Ukrainan sotaa pakeneviin naisiin ja lapsiin, jotka ovat saaneet tilapäistä suojelua Suomesta.

Aiheesta kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet Veronika Honkasalon ja Inka Hopsun lisäksi yhdeksän eduskunnan ihmisoikeusverkostoon kuuluvaa kansanedustajaa.
&#8211; Afganistanin ihmisoikeustilanne romahti syksyllä 2021 Talebanien valtaannousun myötä, hyvin heikko se on ollut jo pitkään esimerkiksi hazaroiden osalta. Tilanne on yksinkertaisesti kestämätön ja monet afganistanilaiset elävät jatkuvassa hengenvaarassa, yli 12-vuotiaiden tyttöjen kouluun pääsy ei onnistu ja moni ihmisoikeuksia puolustanut joutuu piilottelemaan. Toimivien ja sujuvien turvapaikka- ja oleskelulupaprosessien varmistaminen on vähintä, mitä voimme tehdä, Hopsu toteaa kaksikon tiedotteessa.
Haluavat avata turvallisia reittejä Eurooppaan
Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että turvapaikan hakeminen on afganistanilaisille käytännössä lähes mahdotonta.
&#8211; Ainoa laillinen maahantulokeino Suomeen on oleskelupa, jonka hakemista ja myöntämistä koskevat prosessit toimivat hankalasti ja epäselvästi.
&#8211; Olemme nähneet, miten hienosti ukrainalaiset on otettu Suomessa vastaan ja prosessit on saatu toimimaan. Tilanne on valitettavasti kuitenkin paljastanut sen, miten eri tavoin hätää kärsiviä kohdellaan ja miten eri tavoin heihin täällä suhtaudutaan kansallisuudesta riippuen. Ulkomaalaisasioissa meillä vallitsee räikeät kaksoisstandardit, kuuluu Honkasalon kommentti.
Vihervasemmiston edustajien mielstä afganistanilaisille on turvattava nykyistä paremmin laillisia ja turvallisia reittejä Eurooppaan.
&#8221;Härskiä pyrkiä haalimaan Suomeen&#8221;
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen tyrmää Hopsun ja Honkasalon vaateet.
&#8211; Kirjallinen kysymys kauhistelee sitä, että Suomeen voi päästä vain oleskeluluvalla. Esittääkö vihervasemmisto, että oleskeluluvista tulisi luopua vai mikä koko kysymyksen ajatus on? Rantanen kysyy.
&#8211; Suomi ei voi haalia koko maailmaa tänne samalla kun oma kansa kärsii ja rahat ei riitä edes omien palveluihin. Pidän erityisen paheksuttavana sitä, että nyt Hopsu ja Honkasalo paheksuvat ulrainalaisten auttamista. Siis niitä naisia ja lapsia, jotka pakenevat pommeja lähialueelle. On suorastaan härskiä pyrkiä haalimaan afgaaneja Suomeen tällä varjolla.
Omat koululaiset hätää kärsimässä
Rantasen mielestä poliitikkojen tulisi keskittyä ulkomaalaisten koulunkäynnin sijaan suomalaisten lasten ja nuorten koulutukseen.
&#8211; Sen sijaan, että huolehditaan afganistanilaisten koulunkäynnistä, jota me emme voi ratkaista, olisi syytä näidenkin edustajien katsoa koti-Suomeen, jossa me voimme ja meillä on velvollisuus puuttua omiin ongelmiin. Meillä on omatkin koulut rauhattomia ja oppimistulokset laskemassa. Tämä johtuu erityisesti pääkaupunkiseudulla yhä paisuvasta maahanmuuttajamäärästä, Rantanen muistuttaa.
&#8211; Jo pelkkä ajatus maahanmuuttajien lisähaalimisesta Suomeen on suorastaan vastuuton. Pitäisi tehdä juuri toisinpäin eli kiristää maahanmuuttopolitiikkaa reilusti ja estää Ruotsin kehitys.

Vihervasemmistosta jälleen järjetön vaatimus: Afganistanilaisten oleskelulupaprosesseja tulee helpottaa

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa kuultiin eilen hallituspuolueiden edustajilta kirjavia ja outoja vastauspuheenvuoroja, joista oli toisinaan vaikea päätellä, oliko esitettyjen kysymysten asiasisältöä ymmärretty ollenkaan. 

Eilen eduskunnassa käydyssä välikysymyskeskustelussa oppositio perussuomalaisten johdolla vaati hallitukselta saada tietää muun muassa, miten Suomi on varautunut siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen, tukeeko hallitus Puolan ja Latvian päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti sekä miksi ministerien lausunnot eroavat toisistaan ja samankin ministerin lausunnot eroavat toisistaan päivästä riippuen.
Hallituspuolueiden edustajilta saatiin kirjavia vastauspuheenvuoroja, joista oli toisinaan vaikea päätellä, oliko esitettyjen kysymysten asiasisältöä ymmärretty ollenkaan. Myös kokonaiskuva tilanteesta näytti jääneen monella hämäräksi.
Monet vastaukset karkasivat laukalle ja oppositio sai kuullakseen vastauspuhetta, jossa mentiin tunne edellä asiasisällön jäädessä vähälle. Suomen Uutiset poimi keskustelusta muutamia erikoisia puheenvuoroja:
&#8211; Mitään todellista kriisiä Puolan turvallisuudelle rajalla ei siis ole ollut. Asian tyylikkään hoitamisen sijaan Puola on itse ylläpitänyt kriisiä ja estänyt toimittajia ja ihmisoikeusjärjestöjä pääsemästä rajalle.
Jussi Saramo (vas)
&#8211; Yhtä selvää on, että välikysymyksessä nyt esiin nostettu hätätilapykälä turvapaikkahakemusten vastaanottamisen täydestä keskeyttämisestä ei ole mahdollinen perustuslakimme eikä Euroopan unionin lainsäädännön puitteissa.
Krista Mikkonen (vihr)
&#8211; Hybridivaikuttamisen edessä meidän on unionina ja Suomena oltava toimintakykyisiä ja ihmisten edessä ihmisiä.
Matti Vanhanen (kesk)
&#8211; Kuten edustaja Vanhanen totesi, ihmisten edessä olemme ihmisiä.
Heidi Viljanen (sd)
&#8211; Me emme voi vain täällä käpertyä ja katsoa, ketä rajalle tulee, vaan meidän pitää edistää EU:n arvoja entistä määrätietoisemmin.
Tytti Tuppurainen (sd)
&#8211; Sekin on hyvä pitää mielessä, ettei laajamittainen maahantulo ole mitenkään väistämättä tai aina hybridivaikuttamista. Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten kestävää yhteiskuntaa rakennamme.
Atte Harjanne (vihr)
&#8211; Olin niin syvällisissä ajatuksissani. Tämä on poikkeuksellista, että kokoomus lähtee tekemään näin merkittävällä turvallisuus‑ ja ulkopoliittisella asialla sisäpolitiikkaa. Minä en muista sellaista oman yli 30-vuotisen urani aikana. Tilanteessa — hei kamoon — jossa meidän pitäisi kansallisten etujen vuoksi pyrkiä olemaan mahdollisimman yhtenäisiä, kun rajoillamme erilaiset diktaattorit harjoittavat todella vastenmielistä politiikkaa.
Jukka Gustafsson (sd)
&#8211; Nyt kysyttiin siitä, että jos pitää ihmisoikeudet tai turvallisuus valita, ja tiedän monta tapausta, jossa turvallisuus on valittu ja on mennyt huonosti.
Anders Adlercreutz (r)
&#8211; Hybridivaikuttamisen tavoite on aiheuttaa kohdemaassa hämmennystä, sekaannusta, epäluottamusta. Tämä koskee yhtä hyvin valeuutisten levittämistä kuin epätoivoisten ihmisten hyväksikäyttöä rajalla. Ja juuri tätä hybridivaikuttajien tavoitettahan opposition välikysymys edistää.
Satu Hassi (vihr)
&#8211; Vuosina 2015—2016 Suomen rajavalvonta toimi mallikkaasti. Puolan rajalla nyt odottavia noin 2 000:ta siirtolaista huomattavasti suurempi määrä tulijoita otettiin asiallisesti ja hyvässä järjestyksessä vastaan, ohjattiin vastaanottokeskuksiin suojaan ja turvapaikanhakuprosessiin. Tämä osa toimi siis hienosti. Se, missä on selvästi parantamisen varaa, on turvapaikkahakemusten käsittelyprosessimme.
Inka Hopsu (vihr)
&#8211; Missään olosuhteissa me emme voi emmekä me saa vesittää kansainvälisiä sopimuksia, emmekä me voi sulkea myöskään korviamme hädänalaisten ihmisten avunhuudoilta.
Katja Hänninen (vas)
&nbsp;

Välikysymys meni hallituspuolueilla tunteisiin – vasemmiston Saramo syytti Puolaa Valko-Venäjän masinoimasta rajakriisistä

Inka Hopsu

Perussuomalaisten Huru Etyjin vaalitarkkailijana Pohjois-Makedoniassa – konservatiivien Siljanovska-Pendarovski voitti ensimmäisen kierroksen selkein luvuin

Vigelius Suomen tiukentuvasta maahanmuuttopolitiikasta: ’’Vasemmiston vaihtoehtona olisi Ruotsin tie, ghetot ja jengiytyminen’’

Vihervasemmistosta jälleen järjetön vaatimus: Afganistanilaisten oleskelulupaprosesseja tulee helpottaa

Välikysymys meni hallituspuolueilla tunteisiin – vasemmiston Saramo syytti Puolaa Valko-Venäjän masinoimasta rajakriisistä

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025