Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

invaasio

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen muistelee 82 vuotta sitten päättynyttä talvisotaa, jonka päättymisen kunniaksi eilen vietetty muistopäivä oli jokaiselle suomalaiselle kipeiden muistojen päivä. Nyt, reilut 80 vuotta myöhemmin, on Suomi jälleen tilanteessa, jossa sen on pystyttävä kohtaamaan yksimielisesti ne haasteet, jotka uusi imperialistinen invaasio Euroopassa on aiheuttanut.

Eilinen talvisodan rauhan muistopäivä oli puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan jokaiselle suomalaiselle kipeiden muistojen päivä.
&#8211; Neuvostoliitto oli varoittamatta hyökännyt maahamme 30.11.1939. Sota oli kestänyt jo 3 kuukautta, ja päättäjien oli joko hyväksyttävä raskaat rauhanehdot tai sitten jatkettava sotaa. Länsivallat olivat luvanneet meille apua, mutta oli selvää, että se ei ehtisi meille. Liittoutuneiden päämääränä oli vallata Pohjois-Ruotsin malmikentät – ei auttaa meitä, Luukkanen muistelee.
Perussuomalaiset haluavat kantaa vastuunsa
Viimeisessä hallituksen neuvonpidossa 12.3.1940 ennen rauhaa presidentti Kyösti Kallio totesi, että hän on ”vavissut ehtojen edessä” ja että asiakirja, jonka hän nyt allekirjoittaisi, olisi ”kamalin”. Ulkoministeri Väinö Tanner piti rauhan päivänä radiopuheen, jossa hän mainitsi, että ehdot olivat olleet sangen raskaat, mutta poliittisia vaatimuksia ei ollut asetettu ja maan itsemääräämisoikeus jäi koskemattomaksi.
&#8211; Puheen lopussa hän totesi kuitenkin, että Suomen kansan hyvät ominaisuudet tulisivat nyt esille ja että hän luotti niihin. Yksimielisyyden piti jatkua ja entisyys oli unohdettava.
&#8211; On suoraan todettava, että isänmaamme on nyt tilanteessa, jossa sen hyvät ominaisuudet tulevat esille. On tärkeätä, että me voimme yksimielisesti kohdata myös ne uudet haasteet, jotka uusi imperialistinen invaasio lähialueillamme on aiheuttanut. Meidän on kyettävä katsomaan haasteita realistisesti silmiin. Perussuomalaiset haluavat kantaa tässä vastuunsa. On katsottava eteenpäin luottavaisesti ja yksimielisyydessä.
&nbsp;

Luukkanen talvisodan rauhasta 13.3.1940: Kirvelevä rauha pelasti Suomen

Ruotsin pääministeri antaa ymmärtää, ettei Ruotsi halua pakolaistulvaa Ukrainasta. Vuoden 2015 tapahtumat eivät saa enää toistua. Nyt on muiden maiden vuoro huolehtia pakolaisista. Ruotsidemokraatit kysyvät, miksi Ruotsi ei kieltäydy ottamasta vastaan myös Lähi-idästä ja Afrikan sarvesta tulijoita, jos kerran massamaahanmuuttoa ei haluta. 
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on saanut paljon kritiikkiä siitä, että hän ei lehdistötilaisuudessa suostunut kutsumaan Venäjän toimia &#8221;invaasioksi&#8221; &#8211; eli maahantunkeutumiseksi tai hyökkäykseksi &#8211; vaan puhui toistuvasti vain &#8221;kansainvälisen oikeuden loukkauksista&#8221;.
Lehdistötilaisuuden lopuksi pääministeri Andersson joutui pyytämään avustajaltaan invaasion määritelmää lunttilapulla, kertoo <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/Xq2BL7/tobias-billstroms-m-invasion-kritik-mot-magdalena-andersson">Aftonbladet</a>-lehti videon kera. Episodista <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008635864.html">kirjoittaa</a> myös IS.
<h4>&#8221;Nyt on muiden maiden vuoro&#8221;</h4>
Muiden puolueiden johtavat poliitikot ovat vaatineet pääministeriltä suorempaa ja selkeämpää puhetta: Venäjän hyökkäystä pitää uskaltaa kutsua hyökkäykseksi. Yhdessä asiassa Magdalena Andersson on kuitenkin ollut erittäin selväsanainen: vuoden 2015 tapahtumat eivät saa enää toistua.
&#8211; Ruotsi kantoi vuonna 2015 suuremman vastuun kuin mikään muu maa. Nyt on muiden maiden vuoro, sanoo Ruotsin pääministeri.
<h4>Jopa miljoonien pakolaisten tulva</h4>
Ukrainassa on 44 miljoonaa asukasta. Amnesty International varoittelee, että sota voi johtaa jopa miljoonien pakolaisten tulvaan. Ruotsi ei näitä pakolaisia kuitenkaan halua.
Magdalena Andersson puhuu Dagens Nyheter -lehden <a href="http://www.dn.se/varlden/magdalena-andersson-andra-lander-far-ta-ansvar-for-ukrainska-flyktingar/">haastattelussa</a> toistuvasti &#8221;kohtuullisuudesta&#8221;. Hänen mielestään olisi kohtuullista, että Puolan kaltaiset maat, jotka eivät &#8221;kantaneet vastuutaan&#8221; vuonna 2015 ottavat tällä kertaa suuremman osuuden pakolaisista.
<h4>Puola valmis ottamaan jopa miljoona pakolaista</h4>
Puola valmistautuu uutistoimisto Reutersin <a href="https://www.reuters.com/world/europe/poland-preparing-potential-influx-ukrainian-refugees-interior-minister-2022-02-13/">mukaan</a> ottamaan vastaan jopa miljoona pakolaista Ukrainasta. Puolassa on jo nyt valtava määrä ukrainalaisia, jotka ovat tulleet maahan pääasiassa työn perässä. Tarkkaa määrää ei tunnu tietävän kukaan: miljoona tai pari. Puolaa ei siis ainakaan voi syyttää siitä, ettei se ottaisi työperäisiä siirtolaisia vastaan.
Myös Unkari ja Romania valmistautuvat Ukrainasta tuleviin pakolaisvirtoihin. Romanian puolustusministeri <a href="https://www.reuters.com/world/europe/romania-could-take-500000-ukrainian-refugees-if-needed-defence-minister-2022-02-22/">kertoo</a>, että maa on valmis ottamaan vastaan jopa puoli miljoonaa pakolaista.
<h4>Miksi kaukaa otetaan mutta lähialueelta ei?</h4>
Mutta Ruotsi ei siis Ukrainan pakolaisia halua. Ruotsidemokraattien ex-kansanedustaja Kent Ekeroth kritisoi pääministerin asennetta Samnytt-nettilehden <a href="https://samnytt.se/ekeroth-varfor-inte-ukrainare-magda/">pääkirjoituksessaan</a>. Ekerothin mukaan Andersson toimii täysin vastoin sosialidemokraattien jo vuosikymmeniä ajamaa linjaa, että poliitikot eivät päätä pakolaisten vastaanottamisesta vaan virkamiehet.
Ekeroth sanoo, että hänelle sopii hyvin se, että pakolaisten vastaanottamisesta tehdään poliittinen kysymys. Hän epäilee kuitenkin, että pääministerin haluttomuus ottaa vastaan ukrainalaisten tulvaa johtuu puolen vuoden päästä olevista eduskuntavaaleista.
Ruotsidemokraattien Kent Ekeroth kritisoi demaripääministeriä myös siitä, että tämä ei halua ottaa vastaan pakolaisia Ukrainasta, joka on sentään Ruotsin lähialueella, mutta samaan aikaan siirtolaisten virta Afrikan sarvesta ja Lähi-idästä jatkuu vuolaana.
Vuoden 2018 jälkeen Ruotsi on myöntänyt yli 150 000 oleskelulupaa Lähi-idästä ja Afrikan sarvesta tulleille henkilöille. Jos Ruotsin hallitus ei halua massamaahanmuuttoa, niin miksi se torjuu vain ukrainalaiset sotapakolaiset? Miksi Ruotsi ei kieltäydy ottamasta vastaan Lähi-idästä ja Afrikan sarvesta tulijoita, Ekeroth kysyy.

Ruotsi ei haluaisi Ukrainan pakolaisia – Lähi-idästä ja Afrikasta tulevat kelpaavat kyllä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho – vastaansanomattomaan tyyliinsä – toi omalta osaltaan välikysymyskeskusteluun mukaan karuja tosiasioita.

Jussi Halla-aho esitti tänään välikysymyskeskustelussa eduskunnassa, että kun tilanne on päällä, on jahkailun loputtava ja siirryttävä tekoihin.
Halla-aho painotti, että kun maahantunkeutujat jo rynkyttävät raja-aitoja, valtion on kyettävä puolustamaan itseään.
&#8211; Ihannetilanteessa valtio varautuu tällaisiin tilanteisiin lainsäädännöllä, mutta jos se ei ole tätä tehnyt, lainsäädäntöä on uskallettava tulkita luovasti. Turvapaikkajärjestelmää ei ole luotu mahdollistamaan invaasiota ja kansainvaelluksia, ja sen käyttö tällaisiin tarkoituksiin on estettävä päättäväisesti ja tarvittaessa häikäilemättä — juuri siten kuin Unkari toimi vuonna 2015, Kreikka viime vuonna tai Puola tänä vuonna.
&#8211; Asiat ovat kuitenkin menneet jo pieleen, kun maahantunkeutujat rynkyttävät raja-aitoja. Heitä houkuttelee sinisilmäinen turvapaikkapolitiikka, avokätinen sosiaaliturvajärjestelmä ja ponneton palautusjärjestelmä. Kun nämä houkuttimet poistetaan, viedään pohja myös hybridivaikuttamiselta, Halla-aho sanoi.

Halla-aho: ”Kun maahantunkeutujat jo rynkyttävät raja-aitoja, valtion on kyettävä puolustamaan itseään”

invaasio

Luukkanen talvisodan rauhasta 13.3.1940: Kirvelevä rauha pelasti Suomen

Ruotsi ei haluaisi Ukrainan pakolaisia – Lähi-idästä ja Afrikasta tulevat kelpaavat kyllä

Halla-aho: ”Kun maahantunkeutujat jo rynkyttävät raja-aitoja, valtion on kyettävä puolustamaan itseään”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025