Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

investointitarpeet

Puhtaan siirtymän kasvuhankkeet eduskuntaan – Purra: Kohta saadaan lapiot maahan

Perussuomalaisten Helsingin piiri ja valtuustoryhmä vastustavat HKL:n yhtiöittämistä. Piirihallitus ja valtuustoryhmä näkevät, ettei yhtiöittäminen edistä Helsingin ja helsinkiläisten etua, vaan asiassa tulee ottaa nyt aikalisä.

&#8211; HKL:n yhtiöittäminen on aiheuttanut aiheellisesti huolta HKL:n työntekijöiden keskuudessa, eivätkä päättäjille esitetyt perustelut yhtiöittämisen välttämättömyydestä vakuuta. Tämän vuoksi perussuomalaiset tulevat esittämään asian palauttamista valmisteluun. Asia on selvitettävä kunnolla uudestaan, perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen toteaa.
Demokraattinen kontrolli yhtiöstä katoaa
Perussuomalaiset ovat erityisen huolissaan yhtiöittämiseen liittyvistä taloudellisista ja päätöksentekoon liittyvistä riskeistä. Yhtiön investointipaineet tulevat olemaan kovia, eikä rahoitusta voida taata tulorahoituksella. Lisäksi seudullisuus yhtiöittämistä puoltavana argumenttina ei vakuuta.
&#8211; Espoo on jo ilmoittanut, ettei se tule lähtemään perustettavaan yhtiöön mukaan, eikä Vantaa ole tehnyt asiasta vielä päätöstä. Mielestämme asiaa tulee tarkastella rauhassa ja pohtia myös, miten tulevaisuudessa vaaleilla valitut luottamushenkilöt voivat valvoa HKL:n toimintaa. Nykyesityksellä demokraattinen kontrolli yhtiöstä katoaa, huomauttaa HKL:n johtokunnan jäsen ja piirihallituksen varapuheenjohtaja Samuli Voutila.
Helsinki hosuu yhtiöittämislasit päässä
Perussuomalaisten näkemyksen mukaan Helsingin tulee selvittää mahdollisuutta seudullisen liikelaitoksen perustamisesta tai nykyisen HKL:n kehittämisestä palvelemaan helsinkiläisten etuja.
&#8211; HKL on perustettu helsinkiläisiä varten. Piirihallitus katsoo, että Helsinki voi tehdä seudullista yhteistyötä, mutta omien kuntalaisten edun mukaisesti. Nyt Helsinki hosuu pelkät yhtiöittämislasit päässä ilman, että muut kunnat edes ovat ilmoittaneet halukkuudestaan lähteä perustettavan yhtiön osakkaiksi, Perussuomalaisten Helsingin piirihallituksen puheenjohtaja Johannes Nieminen huomauttaa.
Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee HKL:n yhtiöittämistä tämän illan kokouksessaan.
&nbsp;

Perussuomalaiset haluavat säilyttää HKL:n liikelaitoksena: Yhtiöittäminen ei edistä Helsingin eikä helsinkiläisten etua

Kansanedustaja Kaisa Juuso ohjaisi osan EU:n elvytysrahoista Suomen ikääntyneiden vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen. Suomen osuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, mistä syystä se on käytettävä mahdollisimman viisaasti.

Suomalaisen vesihuollon investointitarve on suuri. Vesihuollon merkittävimpiä haasteita on infrastruktuurin ikääntyminen ja niihin kertynyt mittava korjausvelka. Tämä on näkynyt vesihuoltolaitoksen asiakkaille mm. vedentoimituksen keskeytymiseen johtaneina putkirikkoina.
&#8211; Suomelle erittäin epäedullinen koronaelvytyspaketti on nyt tullut hyväksytyksi kaikissa EU:n jäsenmaiden parlamenteissa. Maksuosuuteen verrattuna Suomen saantiosuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, ja se vähäinen raha olisikin nyt pyrittävä käyttämään mahdollisimman viisaasti. Olen esittänyt, että osa rahasta kohdennetaan vesijohtoverkostojen mittavan korjausvelan hoitamiseen. Olen tehnyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, Kaisa Juuso kertoo.
Investointitarpeet lähes kaksinkertaistuvat
Vesilaitosyhdistys on vasta julkaissut selvityksen Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Selvityksen tuloksena arvio vuotuisesta kokonaisinvestointitarpeesta seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana on 777 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin lähes kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen nähden.
Vesilaitosyhdistyksen selvityksessä investointitarpeen todettiin painottuvan voimakkaasti vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen, sillä verkostosaneerauksien osuus vastaa noin 60 prosenttia kokonaisinvestointitarpeesta.
Talousveden saastuminen on pahin painajainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan vanhenevan verkoston ongelmana on se, että vesiputkia ei saneerata riittävästi. THL:n mukaan terveysuhkien näkökulmasta tilanne voi muuttua huolestuttavaksi, jollei saneeraustarvetta oteta vakavasti.
Pahin mahdollinen painajainen, mikä vesijohtoverkoston huonosta kunnosta voisi seurata, olisi talousveden saastuminen. THL:n tilastojen mukaan viimeisten 20 vuoden ajalta löytyy useita kymmeniä tapauksia, joissa verkostovesi on saastunut vanhenevan verkoston takia.
&#8211; Lain mukaan valtio voi tukea kunnallisten vesilaitosten saneerausrakentamista. Saneerausrakentaminen olisi koronaelvyttämistä ja samalla varmistaisi elintärkeän vesihuollon toimintaa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Samalla valtion tuki varmistaisi sitä, että vesihuoltoyhtiöille ja vesiosuuskunnille ei synny tarvetta ryhtyä myymään osuuksiaan ulkopuolisille, esimerkiksi kansainvälisille toimijoille, jotka omistuksen kautta pääsisivät hyödyntämään ja kaupallistamaan Suomen pohjavesivarantoja, sanoo Juuso.
Puhtaan veden arvo tulee nousemaan
Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt mietinnössään jo vuonna 2018 huomiota kuntien vesihuoltohankkeisiin ja katsonut, että valtion tukirahoitus vesihuoltohankkeille olisi tarpeellista. Valiokunnan mukaan erityisen tärkeää on jatkossakin varmistaa vesihuoltolaitosten omistuspohjan säilyminen kotimaassa. Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan, jolloin myös kansainvälinen kiinnostus sitä kohtaan kasvaa entisestään.
&#8211; Valtion tuella voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti kokonaistaloudellisesti järkevien saneeraushankkeiden käynnistymiseen, ja tuen puuttuminen vaikuttaa epäedullisesti vesihuollon alueelliseen kehitykseen. EU:n tukipaketista osa tulisi kohdentaa vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen, Juuso korostaa.
&nbsp;

Juuso ohjaisi EU-elvytysrahaa vesihuoltoverkostojen saneeraukseen: Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan

investointitarpeet

Puhtaan siirtymän kasvuhankkeet eduskuntaan – Purra: Kohta saadaan lapiot maahan

Perussuomalaiset haluavat säilyttää HKL:n liikelaitoksena: Yhtiöittäminen ei edistä Helsingin eikä helsinkiläisten etua

Juuso ohjaisi EU-elvytysrahaa vesihuoltoverkostojen saneeraukseen: Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025