Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Islanti

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille

Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi perjantaina <a href="https://www.state.gov/terrorist-designations-of-nordic-resistance-movement-and-three-leaders/">asetuksen</a>, joka määrittelee Pohjoismaisen vastarintaliikkeen terroristijärjestöksi.

PVL on ulkoministeriön mukaan suurin uusnatsiryhmä Ruotsissa, ja sillä on haaroja Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja myös Suomessa.
Järjestö kiellettiin Suomessa vuodesta 2020.
Ulkoministeriön asetus perustelee terroristiluokitusta seuraavasti:
&#8211; Järjestön väkivaltainen toiminta perustuu avoimesti rasistiseen, maahanmuuttovastaiseen, antisemitistiseen ja anti-LGBTQI+ -ohjelmaan. Ryhmän jäsenet ja johtajat ovat tehneet väkivaltaisia hyökkäyksiä poliittisia vastustajia, mielenosoittajia, toimittajia ja muita vihollisiksi koettuja tahoja vastaan.
&#8211; PVL:n jäsenet ovat myös ryhtyneet keräämään ja valmistamaan aseita ja räjähdysaineita ryhmän puolesta ja sen tavoitteiden edistämiseksi. Lisäksi PVL on järjestänyt koulutusta väkivaltaisissa taktiikoissa, kuten lähitaistelussa ja veitsitaistelussa.
Ulkoministeriön asetus nimeää Tor Fredrik Vejdelandin, Pär Öbergin ja Leif Robert Eklundin liikkeen johtajiksi. Heidän Yhdysvaltain lainkäyttövallan alla olevat mahdolliset varansa jäädytetään. Yhdysvaltalaiset yritykset ja henkilöt eivät voi enää jatkossa osallistua liiketoimiin heidän kanssaan. Lisäksi he eivät voi enää käyttää hyväkseen Yhdysvaltain pankkipalveluita.

Yhdysvallat määritteli Pohjoismaisen vastarintaliikkeen terroristijärjestöksi

Vaalikeskustelussa on tuotu jatkuvasti esille Suomen julkisen talouden heikkoa tilannetta. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa jatkuvasti ja julkinen talous on pahasti alijäämäinen. VM:n asiantuntijat arvioivat kehityksen menevän huonompaan suuntaan tulevina vuosina. Yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt viennin huono kehitys. Pienelle avotaloudelle viennin menestyminen on ratkaisevan tärkeää. VTT, Suomen pankin ex-osastopäällikkö Heikki Koskenkylä avaa Suomen Uutisille talouden olennaisia kysymyksiä Kauppalehden tekemän Hetemäki-haastattelun perusteella. 

VM:n entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki pitää viennin ja sitä kautta vaihtotaseen heikkoa kehitystä Suomen vakavimpana ongelmana (lähde Kauppalehti 30.3.2023).
Hetemäen mukaan Suomi on jämähtänyt paikoilleen ja taantuu verrokkimaihin nähden. Hetemäki vertaa Suomen kehitystä muihin pohjoismaihin sekä Saksaan ja Italiaan. Kyse ei ole vain julkisesta taloudesta vaan myös kansantalouden heikkenemisestä yleensä. Kansantalouden tila on heikompi kuin muissa pohjoismaissa mikä johtuu pitkälti vaihtotaseen huonosta kehityksestä. Suomesta valuu rahaa ulos enemmän kuin tulee sisään.
<blockquote>&#8221;Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen.&#8221;</blockquote>
Vaihtotase on vientitulojen ja tuontimenojen erotus. Se on ollut Suomessa keskimäärin negatiivinen jo kymmenen vuoden ajan. Jopa heikosti menestyvä Italia on tässä suhteessa ollut Suomea parempi. Vaihtotaseen kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen kymmenvuotiskautena 2012-2022 keskimäärin on prosentteina seuraava:
Tanska: 8,0 % 
Norja: 7,8 % 
Saksa: 7,6 % 
Ruotsi: 4,5 % 
Islanti: 3,6 % 
Italia: 2,2 % 
Suomi: -1,0 %
Kun vaihtotase on plussalla, se kertoo kansantalouden vahvistumisesta. Vaje taas kertoo siitä että, rahaa virtaa Suomesta enemmän ulos kuin tulee sisään. Vaihtotaseen pitkäaikainen huono kehitys velkaannuttaa taloutta ja heikentää mahdollisuutta rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen. Muiden pohjoismaiden tilanne on olennaisesti parempi. Ruotsin ja Tanskan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna lähellä 30 prosentin tasoa. Suomessa velka-aste on yli 70 prosenttia ja suunta on kasvava. Ruotsilla ja Tanskalla valtion budjetti on kutakuinkin tasapainossa, mutta Suomella on suuri alijäämä. Suuri alijäämä on myös Italialla, Ranskalla ja Espanjalla.
<blockquote>&#8221;jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin&#8221;</blockquote>
Vaihtotase on eräänlainen talouden kuumemittari, koska se on yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusasemien summa. Tällä mittarilla jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin. Julkisen talouden perusjäämä saadaan, kun kuluista vähennetään korkokulut. Suomen valtiontalouden perusjäämä on Italiaa alijäämäisempi. Italian taloutta painavat kuitenkin korkeat korkokulut. Italiassa kotitalouksien varallisuus on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.
Hetemäki puhuu ”ikääntyvistä hyvinvointivaltioista”. Niiden pitäisi pystyä säästämään tulevaisuuden varalle. Muut pohjoismaat ovat tässä onnistuneet huomattavasti Suomea paremmin. Suomen talouden tunnusluvut olivat Nokian menestysvuosina noin 2000-2007 muiden pohjoismaiden tasolla. Vaihtotaseessa ja budjetissa oli keskimäärin ylijäämää. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vain 30 prosentin tasolla. Tämän menestyskauden jälkeen Suomi alkoi taantua, eikä taantumiselle näy loppua.
Kehityksen huono suunta näkyy erityisen hyvin asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kehityksessä. Tämä mittaa varsin hyvin elintason nousua. Tämä luku on Suomessa tänä päivänä samalla tasolla kuin yli 10 vuotta sitten. Muilla pohjoismailla nousua on ollut keskimäärin yli 20 prosenttia. Suomen taloudessa näyttää olevan ongelmia, jotka eivät korjaannu yhden eikä kahdenkaan vaalikauden aikana. Uutta Nokiaa tuskin on tulossa. Taloutemme rakenteita on uudistettava huomattavassa määrin. Tuottavuuden kehitys on ratkaisevassa asemassa. Myös tässä suhteessa Suomi on jäänyt pahasti jälkeen. Tuottavuutta on pystyttävä nostamaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viennin kilpailukyky on turvattava maltillisella kustannuskehityksellä. Seuraavan hallituksen haasteet ovat suuret ja niitä riittää myös sen jälkeisille hallituksille.

Koskenkylä: Kansantalous kuihtuu ja petaa tilaa velkariskille, viennin menestyminen olisi ratkaisevan tärkeää – Suomen kansantalous on liian pieni julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa pohtimaan, mitä ulkopuolinen vihamielinen toimija haluaisi. &#8211; Hän haluaa nähdä heikon Euroopan, jossa yhteiskuntien koheesio hajotetaan laajamittaisella maahanmuutolla ja jossa kansalaisten luottamus päätöksentekoon rapautetaan venyttämällä, kiertämällä ja rikkomalla sääntöjä ja sopimuksia.

Jussi Halla-aho kiinnitti tänään eduskuntapuheenvuorossaan huomiota siihen, mitä monet hallituspuolueiden edustajat ovat sanoneet: &#8221;Ei pidä tuijottaa mekaanisesti elpymispaketin maksuja ja saantoja, vaan pitäisi pohtia laajempaa kuvaa ja kokonaisuutta ja nähdä maksut investointina Euroopan elpymiseen, josta mekin hyödymme, investointina rauhaan ja vakauteen, joille on vaikea määritellä täsmällistä rahallista arvoa, mutta joilla yhtä kaikki on meille suuri arvo.&#8221;
&#8211; Olen periaatteessa samaa mieltä. Yksittäisen nettotappion kanssa voisi elää, jos se olisi yksittäinen. Ikävä kyllä, tämä paketti on koko kuva siitä, mikä EU on tulevaisuudessa, perussuomalaisten puheenjohtaja sanoi.
EU lakkasi olemasta eksklusiivinen klubi
Halla-aho muistutti, että kun Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995, unioni koostui pääasiassa maista, jotka olivat taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksensä osalta samalla tai korkeammalla tasolla kuin Suomi.
&#8211; Muutama poikkeus oli, mutta niillä ei ollut kokonaisuuden kannalta merkitystä. Muistan, miten joskus 90-luvun lopulla Helsingin Sanomat kirjoitti, että ihminen lentänee Marsiin ennen kuin Romania ja Bulgaria pääsevät Euroopan unioniin, ja muistan, miten itsestään selvältä tämä silloin tuntui. Sen jälkeen moni asia muuttui hyvin nopeasti. EU lakkasi olemasta eksklusiivinen klubi, joka myöntää jäsenyyden palkinnoksi tietyn kehitystason ja poliittistaloudellisen kulttuurin saavuttamisesta. Siitä tuli inklusiivinen klubi, johon kaikilla oli oikeus liittyä ja joka pyrki jäsenyydellä ja tukirahoilla maanittelemaan maita täyttämään eurooppalaiset standardit.
&#8211; Jäsenyysehtoja voi höllentää, jos samaan aikaan vähennetään integraatiota ja keskinäisriippuvuutta. Vastaavasti integraatiota voidaan syventää, jos jäsenyysehtoja kiristetään, mutta kaikkein hulluin yhdistelmä on samanaikaisesti syventää integraatiota ja höllentää jäsenyysehtoja. Tismalleen sama pätee muuten sosiaaliturvan ja maahanmuuttokontrollin väliseen suhteeseen. Jos toinen on kireä, toinen voi olla avokätinen. Kumpikin voi olla kireä, mutta kumpikin ei voi olla avokätinen.
Unioni nähdään jo sosiaaliluukkuna 
Hallituspuolueiden edustajat usein kysyvät, miksi muut EU-maat tukevat elvytyspakettia, jos se on niin huono kuin perussuomalaiset väittävät. Halla-aho vastaa:
&#8211; Siksi, että se on niin monelle jäsenmaalle varsin hyvä joko rahallisesti tai poliittisesti. Tulonsiirtojen saajien ja maksajien balanssi on muuttunut siitä, mitä se oli 90-luvulla. Euroopan unionista tulee tulonsiirtounioni siitä yksinkertaisesta syystä, että tämä sopii enemmistölle. Esimerkiksi Saksa toki maksaa, mutta sillä, toisin kuin Suomella, on myös merkittäviä intressejä tulonsiirtoja vastaanottavissa maissa, ja koska Saksa on sekä väestöltään että taloudeltaan EU:n suurin valtio, sillä joka tapauksessa säilyy kontrolli rahoihinsa, olivat ne kansallisessa tai unionin budjetissa.
&#8211; Parempaa ei ole näköpiirissä. Britannia lähti omaksi hyödykseen ja meidän muiden vahingoksi. Sveitsi, Islanti ja Norja eivät ole kiinnostuneita jäsenyydestä. On muuten merkillepantavaa, että kun Islannin finanssikupla puhkesi ja maan talous romahti vuonna 2008, maa haki hyvin nopeasti EU:n jäsenyyttä. Kun Islanti sitten hyvin järkevillä ja epäortodoksisilla keinoilla pääsi jaloilleen, se veti hakemuksensa pois. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten EU nähdään ulkoapäin: eräänlaisena sosiaaliluukkuna, jonne hakeudutaan, kun tarvitaan käteistä.
Seuratkaapa, mihin kaasuputki ja ruplavana johtavat
EU:n ovelle kolkuttavat nyt Serbia, Albania, Kosovo, Makedonia ja jopa Turkki. Halla-aho sanoi tänään eduskunnassa, että hänellä ei ole mitään näitä hienoja maita vastaan, mutta kokemus on osoittanut, että on epäviisasta rakentaa kohtalonyhteys hyvin erilaisten talouksien ja hyvin erilaisten fiskaalisten kulttuurien välille.
&#8211; Muistaakseni edustaja Antti Rinne eilisessä keskustelussa perustellusti toivoi, että toista mieltä olevia ei aina epäiltäisi epäisänmaallisista motiiveista. Kuitenkin samaisten hallituspuolueiden edustajat varsin estoitta epäilevät elpymispaketin vastustajia erään nimeltä mainitsemattoman naapurimaamme pussiin pelaamisesta. Yleisellä tasolla kehottaisin seuraamaan kaasuputkea ja ruplavanaa. Ne eivät johda perussuomalaisten puoluetoimistolle. Sen sijaan ne kyllä johtavat eräiden valtapuolueiden puoluetoimistoille sekä Suomessa että Saksassa.
On syytä miettiä, kenen asioita ajaa
Halla-aho kehottaa pohtimaan, mitä ulkopuolinen vihamielinen toimija haluaisi.
&#8211; Hän haluaa nähdä heikon Euroopan, jossa yhteiskuntien koheesio hajotetaan laajamittaisella maahanmuutolla; jossa jäsenmaiden keskinäiset välit myrkytetään epäoikeudenmukaisilla yhteisvastuumekanismeilla; jossa kansalaisten luottamus päätöksentekoon rapautetaan venyttämällä, kiertämällä ja rikkomalla sääntöjä ja sopimuksia; ja joka romuttaa energiaomavaraisuutensa ja syventää energiariippuvuuttaan kyseisestä ulkopuolisesta vihamielisestä toimijasta.
&#8211; Kun ajaa erilaisia asioita, kannattaa todella miettiä, kenen asioita ajaa.
&nbsp;

Halla-aho: On epäviisasta rakentaa kohtalonyhteys hyvin erilaisten talouksien ja hyvin erilaisten fiskaalisten kulttuurien välille

Suomen, Islannin ja muiden pohjoismaiden samankaltaisuus ja yhteinen arvopohja nousivat keskustelujen pääteemaksi, kun Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson ja eduskunnan puhemies Maria Lohela tapasivat keskiviikkona. 

&#8211; Pohjoismaisten yhteiskuntien menestystarinan taustalla on käsitys ihmisten tasavertaisuudesta ja tasa-arvosta. Meidän pitäisi rohkeammin puhua pohjoismaisen mallimme puolesta kansainvälisillä foorumeilla, Lohela totesi.
Presidentti Jóhannesson lisäsi menestystarinan ainesosien luetteloon oikeusvaltion ja näkemyksen siitä, että yhteiskunnassa pitää olla turvaverkkoja ja että vaikeuksiin joutunutta yksilöä tulee auttaa vaikka turvaverkkojen kattavuudesta ja avun suuruudesta voikin olla erilaisia näkemyksiä.
Tapaamisessa puhuttiin myös Suomen puheenjohtajuudesta Arktisessa neuvostossa. Islanti seuraa Suomea puheenjohtajana kahden vuoden päästä. Lohela ja Jóhannesson totesivat, että Suomen ja Islannin näkemykset ilmastonmuutoksen torjunnasta ja ympäristönsuojelusta ovat yhteneväiset.
Asiasta kertoi Eduskuntatiedotus.
&nbsp;

Puhemies Lohela ja Islannin presidentti: Pohjoismaista arvopohjaa pitää puolustaa

Vuonna 2008 rajun pankkikriisin runtelema Islanti on aikeissa purkaa pääomakontrollinsa, talouslehti Financial Times <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/7be403a0-0dc1-11e5-9a65-00144feabdc0.html" target="_blank">kirjoittaa</a>. Lehti kirjoittaa Islannin olleen monen mielestä varsinainen mallioppilas siitä, miten vakava pankkikriisi hoidettiin.
Islanti antoi pankkiensa kaatua, mutta esti varojen siirtämisen niistä pois pääomakontrollein. Sen lisäksi Islanti devalvoi kruunuaan.
Nyt Islannin talous kasvaa yli kahden prosentin vuosivauhdilla. Maan talouden syöksy taittui jo 2010. FT toteaakin Islannin pärjänneen paljon euromaita paremmin.
Islannin pankkien ulkomaisille velkojille on luvassa kertaeräinen 39 prosentin varallisuusvero, mikäli tämän vuoden loppuun mennessä Islannin valtion asettamat ehdot eivät täyty. Jos velkojat pystyvät sulattamaan annetut &#8221;vakausehdot&#8221;, he voivat kotiuttaa varansa verottomana.
Pankkikriisin iskiessä Islannin kolmen suurimman pankin taseet pursuivat yli 14-kertaiseksi verrattuna Islannin vuotuiseen kokonaistuotantoon.

Islanti purkamassa pääomakontrollejaan

Kokoomuksen ryhmäpuhuja Kimmo Sasi esitti eduskunnan EU-selontekokeskustelussa keskiviikkona varsinaisen silmänkääntötempun hallituksen eurooppapolitiikasta. Sasi asettui eurokriittisten vahvassa paineessa melko lähelle jopa perussuomalaisten linjauksia &#8211; häivyttäen samalla tapahtuneet munaukset tapahtumattomiksi.
Sasi mainitsi puheessaan, etteivät kaikki jäsenmaat noudattaneet yhteisesti sovittuja sääntöjä. Euroa pitää kehittää.
&#8211; On poistettava kannustimet rikkoa sääntöjä. No bail out -periaate (=ei tukipaketteja) on säilytettävä eli jokainen hoitaa taloudelliset vastuunsa itse. Suomen ja Saksan linja vastuullsiesta kansallisesta talouspolitiikasta on oikea. Emme halua EU:sta tulonsiirtounionia, Sasi linjasi.
Näin hän jätti mainitsematta, että EU oli rikkonut oman &#8221;ei tukipaketteja&#8221;-sääntönsä heti ensimmäisen tukipaketin yhteydessä, mitä on jatkettu useaan kertaan.
Perussuomalaiset muistutti Islannista
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitäjä Juho Eerola kummasteli, miksi euroeliitti hehkuttaa Irlantia. Hän nosti paremmaksi esimerkiksi Islannin: sen talous menestyy kaikilla mittareilla Irlantia paremmin &#8211; talous kasvaa, valtion velka on hallinnassa ja vienti vetää. Irlannin työttömyys on korkea, valtionvelka räjähtänyt käsiin ja nuoret muuttavat ulkomaille.
&#8211; Islanti noudatti perussuomalaisten kannattamaa no bailout -linjaa. Se ei pelastanut pankkiireitaan, minkä Irlanti EU:n pakottamana teki. Irlanti päätti EU:n painostamana pelastaa pankkiirit, kun taas Islanti päätti pelastaa oman kansansa, Eerola valisti.
Timo Soini (ps.) muistutti vastauspuheenvuorossaan pääministeriä reiluudesta ja rehellisyydestä.
&#8211; Miten teidän oma hallituksenne toimi siinä vaiheessa, kun tehtiin luottojohdannaissopimus kreikkalaisten pankkien kanssa? Julistettiin salaiseksi koko sopimus, ja täällä edustajat eivät tienneet edes, mikä sopimuksen sisältö oli. Oliko se reilua, että oikeuden kautta saatiin tietää, mihinkä Suomen hallitus ja kreikkalaiset pankit olivat sitoutuneet?
Soini hämmästeli myös, miksi pankkien tulevat stressitestit tehdään ensi syksynä, mahdollisesti vaalien jälkeen?
&#8211; Eikö olisi reilumpaa, että ne tehtäisiin nyt? Se varmaan johtuu siitä, että Dexia, Allied Irish Bank, ne kaikki pääsivät stressitesteistä läpi, ja sen jälkeen olivat lähes konkurssissa, Soini kurmotti.

Islanti

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille

Yhdysvallat määritteli Pohjoismaisen vastarintaliikkeen terroristijärjestöksi

Koskenkylä: Kansantalous kuihtuu ja petaa tilaa velkariskille, viennin menestyminen olisi ratkaisevan tärkeää – Suomen kansantalous on liian pieni julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen

Halla-aho: On epäviisasta rakentaa kohtalonyhteys hyvin erilaisten talouksien ja hyvin erilaisten fiskaalisten kulttuurien välille

Puhemies Lohela ja Islannin presidentti: Pohjoismaista arvopohjaa pitää puolustaa

Islanti purkamassa pääomakontrollejaan

Kokoomuksen Sasi teki europoliittisen silmänkääntötempun

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025