Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Itämeren turvallisuustilanne

Suomi on täysivaltainen Nato-liittolainen – vahva puolustus ei synny sanoista vaan teoista

Monessa maassa suunnitellaan isoja merituulivoima-alueita. Niin myös Suomessa. Itämerellä juuri tapahtuneet tahalliset putki- ja kaapelirikot ovat hyvä esimerkki siitä, että merellä sijaitsevia kohteita on vieraan vallan helppo sabotoida. Myös kyberhyökkäykset ovat mahdollisia, ja niitä onkin tehty esimerkiksi Saksassa merituulivoimaloihin. Yksittäiset turbiinit eivät ole yhtä kriittisiä kohteita iskuille kuin infrastruktuuri, kuten korkeajännitekaapelit.

Reutersin juuri julkaiseman <a href="https://www.reuters.com/business/energy/europes-wind-power-goal-hits-new-snag-security-2023-10-26/">jutun</a> mukaan merituulivoimaa pyritään Euroopassa moninkertaistamaan, mutta turvasuunnitelmat ovat epämääräisiä. Ongelmaksi on muodostumassa se, kenen maksettavaksi turvallisuus tulee.
Useiden maiden hallitukset toteavat, että merituulivoimakehittäjien tai teollisuuden pitäisi maksaa turvallisuudesta. Hankekehittäjät sanovat, että valtioiden pitää maksaa aluevesien suojelemisesta.
161 turbiinia ilman valvontaa
Reuters kertoo Nysted Wind Farmista Tanskassa. Alle 10 kilometrin päähän Tanskan rannikosta on kohoamassa 161 tuuliturbiinia. Ne tuottavat noin 4 prosenttia maan sähköstä. Sähkö siirretään mantereelle kahden kaapeliyhteyden kautta. Turbiinien ympärillä ei ole esteitä eikä valvontaa. Paikalla on teknikoita päivällä viiteen asti, minkä jälkeen he lähtevät kotiin.
&#8211; Jos venäläiset haluaisivat aiheuttaa vahinkoa, he voisivat tehdä sen helposti, kertoo Nystedin tuulivoima-alueen toiminnanjohtaja Thomas Almegaard.
Tilanne on samanlainen Pohjanmerellä ja Itämerellä. Euroopan valtiot ja yritykset ovat vasta heränneet tuulivoima-alueiden valvonnan tarpeeseen.
Hankekehittäjien mukaan hallitusten pitäisi tarjota miljardien dollarien varat yritysten infrastruktuurin suojaamiseen. Hallitukset harkitsevat, kuuluuko valvonta niille ja kuinka paljon ne voivat käyttää varoja merituulivoimalaomaisuuden turvaamiseen.
EU:lla on tavoitteena lähes kaksinkertaistaa uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaismäärästä vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää merituulivoiman nopeaa laajentamista. Kun Venäjän öljystä ja kaasusta on päästy eroon, vaihtoehdoksi suunnitellusta merituulivoimasta onkin tulossa ratkaisun sijaan miljardien eurojen turvallisuuspäänsärky.
Hyökkäyksiä putkiin ja kaapeleihin
Turvallisuusriski nousi esiin viime vuonna Nord Stream -putkilinjaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Lokakuussa Suomen ja Viron välistä kaasuputkea ja tietoliikennekaapelia vaurioitettiin ja myös Ruotsin ja Viron välinen tietoliikennekaapeli koki kovia.
Alankomaat ja Tanska ovat syyttäneet venäläisiä aluksia siitä, että ne yrittävät kartoittaa kriittistä infrastruktuuria niiden vesillä.
Reutersin haastattelemista maista Iso-Britannia ja Puola ilmoittivat budjetoivansa infrastruktuurin turvallisuuden kehittämiseen merellä. Iso-Britannia on käyttänyt 65 miljoonaa puntaa kahden aluksen mukauttamiseen vedenalaiseen valvontaan ja merenpohjan sodankäyntiin.
Puola hyväksyi heinäkuussa lain, joka sallii sen armeijan upottaa vihollisaluksen, joka tähtää siellä energiainfrastruktuuriin. Se sanoi perustavansa pysyvän rannikkovartiostotukikohdan lähelle paikkaa, jonne avomerellä sijaitsevia tuulivoimaloita suunnitellaan.
Nato tehostanut toimintaansa
Nato perusti maaliskuussa merenalaisen infrastruktuurin haavoittuvuuksia käsittelevän yksikön ja on tehostanut Itämerellä ja Pohjanmerellä partioivien alusten ja lentokoneiden toimintaa.
Naton uusista turvallisuushaasteista vastaava apulaispääsihteeri James Appathurai sanoi konferenssissa Kööpenhaminassa aiemmin lokakuussa, että uhka on todellinen.
Hän totesi myös, että Venäjän merenalainen tutkimusohjelma on käyttänyt vuosikymmeniä Euroopan kriittisen merenalaisen infrastruktuurin kartoittamiseen ja &#8221;sabotointitoimenpiteiden valmisteluun&#8221;.
Turvalaitteita ei juuri asenneta
Vain muutamalle tuulivoima-alueelle on asennettu tutkat valvomaan liikennettä. Turvalaitteita ei juurikaan asenneta, koska sitä ei vaadita ja asentamisen kustannukset ovat korkeat.
Turvallisuuden takaamisen ratkaisuihin kuuluvat vedenalaiset droonit merenalaisen infrastruktuurin tarkkailuun, pienet tutkat ja kamerat laivojen tarkkailuun sekä virtakaapeleiden sisällä olevat anturit epätavallisten liikkeiden havaitsemiseen. Tällaisten laitteiden asentaminen suureen tuulipuistoon maksaisi kolmen alan lähteen mukaan 20–60 miljoonaa euroa.
Monessa maassa on vielä auki se, mille taholle merituulivoimaloiden turvaaminen ja sen maksaminen kuuluvat. Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Saksa joko kertoivat Reutersille tai ovat sanoneet muualla, että tuulivoimaloihin investoiminen ja niiden turvaaminen ovat ensisijaisesti teollisuuden vastuulla.
&nbsp;

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen katsoo, että Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta, maamme kriittistä infrastruktuuria ja huoltovarmuutta.

&#8211; Saumaton yhteistyö, tiedonvaihdon tiivistäminen ja kriisivalmiuden tehostaminen alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme, Mikko Polvinen korosti Itämeren parlamentaarikkokonferenssin energiaturvallisuustyöryhmän kokouksessa Latvian Riiassa maanantaina.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC haluaa vähentää Itämeren maiden riippuvuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Samalla parlamentaarikot etsivät keinoja varmistaa mahdollisimman puhtaan ja edullisen energian saanti ja tukea alan innovaatiotoimintaa.
Tavoitteena yhteiset digitaaliset energiamarkkinat
BSPC päätti energiaturvallisuustyöryhmän perustamisesta elokuussa Itämeren alueen jännittyneen geopoliittisen tilanteen takia. Suomen ja Viron välisen Itämeren pohjassa kulkevan kaasuputken ja tietoliikennekaapelin vaurioituminen epäselvissä olosuhteissa viritti vilkasta keskustelua mahdollisimman tehokkaasta yhteisvarautumisesta monitahoiseen hybridihäirintään.
Työryhmässä pohditaan myös, miten Itämeren maat voisivat vauhdittaa yhteisiä digitaalisia energiamarkkinoita, jotka olisivat sopeutumiskykyisiä niin ulkoisten kuin sisäistenkin uhkien edessä.
<a href="https://www.bspc.net/">Itämeren parlamentaarikkokonferenssi</a> syntyi aikanaan Suomen aloitteesta, ja siihen kuuluu kymmenen kansallista parlamenttia ja seitsemän alueellista lainsäädäntöelintä Itämeren ympäriltä. Yhteistyö Venäjän kanssa on ollut jäissä sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan.
Suomi isännöi seuraavan työryhmän kokouksen maaliskuussa 2024.
&nbsp;

Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Nord Stream -kaasuputkien vuodot ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä Itämeren turvallisuustilanteesta ja tärkeän infrastruktuurin kriisinkestävyydestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Suomea reagoimaan tilanteeseen purkamalla Ahvenanmaan demilitarisaatio ja lakkauttamalla Maarianhaminassa sijaitseva venäläisten vakoilukonsulaatti.

Vuotojen syy on edelleen selvityksen alla, mutta ensisijainen epäily on Venäjän tekemä sabotaasi, sillä vuotokohtien lähellä havaittiin räjähdyksiä ennen vuotojen alkamista. Vuotokohdat sijaitsevat lähellä Tanskalle kuuluvaa Bornholmin saarta, mikä on aiheuttanut huolta erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa. Bornholmin maantieteellinen sijainti Itämerellä on strategisesti merkittävä, samoin Gotlannin ja Ahvenanmaan.
&#8211; Kahden kaasuputkiston yhtäkkinen ja samanaikainen vuoto strategisesti merkittävän saaren lähellä ei voi olla muuta kuin sabotaasia. Isku kriittiseen infrastruktuuriin näin lähellä Nato-maan aluevesiä on erittäin vakava asia, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen painottaa.
Demilitarisaation purkaminen on aiheellista
Antikaisen mielestä on vain ajan kysymys, milloin vastaavaa sabotaasia nähdään lähellä toisten Itämeren rannikkovaltioiden aluevesiä. Kaasuputkien vuoto ei aiheuta ongelmia pelkästään maakaasun saatavuudessa vaan vaikuttaa myös laivaväyliin.
&#8211; Valtaosa maamme elintarviketuonnista on rahtilaivojen varassa, joten toimitusketjujen häiriintyminen on myös huoltovarmuuden kannalta merkittävä asia. Tässä tilanteessa myös Ahvenanmaan demilitarisaation purkaminen on aiheellista. Ahvenanmaa on strategisesti erittäin merkittävä kohde Itämerellä, ja puolustuksen tulee olla ajan tasalla nyt eikä vasta silloin, kun tilanne on päällä.
Neuvostoliiton muinaisjäänne
Ahvenanmaa demilitarisoitiin Krimin sodan päättymisen jälkeen, eikä siellä ole tämän jälkeen ollut sotajoukkoja maailmansotia lukuun ottamatta. Näennäisesti demilitarisaatiota valvomaan perustettiin vuonna 1940 Neuvostoliiton konsulaatti, joka siirtyi Venäjän hallintaan Neuvostoliiton hajottua. Konsulaattia on vaadittu suljettavaksi useaan otteeseen etenkin Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, mutta toistaiseksi se on pysynyt toiminnassa.
&#8211; Sopimus demilitarisaation valvonnasta tehtiin aikoinaan Neuvostoliiton, ei Venäjän, kanssa. Neuvostoliitto lakkasi olemasta vuonna 1991, joten sopimus voidaan katsoa rauenneeksi vuosikymmeniä sitten. On päivänselvää, että ainoa valvonta, jota Maarianhaminan konsulaatissa tehdään, on vakoilu Venäjän valtiolle.
&#8211; Tämä Neuvostoliiton muinaisjäänne on syytä lakkauttaa ja tiedusteluhenkilöstö karkottaa ei-toivottuina henkilöinä kotiinsa Venäjälle maamme turvallisuuden nimissä, Antikainen vaatii.
&nbsp;

Antikainen vaatii venäläisten vakoilukonsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla ja vakoilijoiden karkottamista – ”Ahvenanmaa on strategisesti erittäin merkittävä kohde Itämerellä”

Itämeren turvallisuustilanne

Suomi on täysivaltainen Nato-liittolainen – vahva puolustus ei synny sanoista vaan teoista

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Antikainen vaatii venäläisten vakoilukonsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla ja vakoilijoiden karkottamista – ”Ahvenanmaa on strategisesti erittäin merkittävä kohde Itämerellä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025