Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Itsesensuuri

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, FM Simo Grönroos <a href="https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/events/public-fi?id=65942">väittelee</a> maanantaina 12.6.2023 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta &#8221;Kauko Kare &#8211; Suomettumisen kriitikko &#8211; Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon perustajan toiminta Kekkosen ajan toisinajattelijana&#8221;.

Simo Grönroosin väitöskirja keskittyy tarkastelemaan sitä, miten valistuksen ajan filosofeja ja renessanssin humanisteja ihailleesta individualistisesta lehtimiehestä Kauko Kareesta tuli suomettumisen myötä äärioikeistolaisen fanaatikon maineen saanut Urho Kekkosen ajan toisinajattelija. Väitöskirja tarjoaa lisäksi uusia näkökulmia suomettumisen ajasta sekä erityisesti Kekkosta vastustaneiden toisinajattelijoiden toiminnasta.
Suomettumisen ja Kekkosen vastustaja
Toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Kauko Kare oli yksi suomettumisen ajan jyrkimmistä Urho Kekkosen vastustajista. Kare julkaisi vuonna 1967 menestyskirjan &#8221;Tähän on tultu&#8221;, jossa kritisoitiin suorin sanoin Kekkosen presidenttikauden poliittisia ilmiöitä, kuten Neuvostoliiton kasvanutta vaikutusvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ulkopolitiikan käyttämistä sisäpolitiikan aseena ja sananvapauden kaventumista itsesensuurin vallatessa alaa.
Kare ryhtyi kirjan saavuttaman menestyksen turvin itsenäiseksi kustantajaksi ja toimi 1990-luvun alkuun asti perustamiensa Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon kautta sellaisten tietojen, näkökulmien ja mielipiteiden äänitorvena, jotka olisivat muuten jääneet julkaisematta suomettuneessa Suomessa.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, auditorio PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Vesa Vares, Turun yliopisto. Kustoksena on Juha Siltala. Väitöskirja julkaistaan sarjassa &#8221;Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta&#8221;.
&nbsp;

Simo Grönroos väittelee Kekkosen ajan toisinajattelijasta – suomettumisen kriitikko Kauko Kare sai äärioikeistolaisen maineen

Ajatus lentää parhaiten vapaudessa ja sanomisen vapaus on se, jonka woke haluaa tappaa. Woke tarkoittaa kontrollia, kuria ja järjestystä. Wokeismi johtaa itsesensuuriin, sanoo Monty Python elokuvien sielu Reason-aikakauslehdessä.

Joku saattaa vielä muistaa <a href="http://www.montypython.com/">Monty Python</a> -elokuvat Brianin elämä tai Kala nimeltä Wanda. Yhteistä elokuville on koomikko John Cleese, joka on itse asiassa ollut luovissa töissä jo seitsemällä eri vuosikymmenellä.
Loukkaantumisesta jännitystä
Cleese on tehnyt satiiria niin politiikasta kuin uskonnostakin ja venyttänyt suvaitsevaisuuden sekä hyvän maun rajoja. Viime aikoina hän on kiinnittänyt huomionsa siihen, mikä politiikassa on korrektia. Cleesen mukaan korrekti ajattelu on tänään sekä huumorin että luovan toiminnan vihollinen &#8211; kaikilla elämän aloilla.
&#8211; Ihmiset istuskelevat ja odottelevat voidakseen tietoisesti nauttia loukkaantumisen tuomasta jännityksestä, Cleese <a href="https://reason.com/2022/12/18/john-cleese-on-how-wokeness-smothers-creativity/">pohtii</a> Reason-aikakauslehden haastattelussa.
&#8211; Woke-ihmiset jäävät paljosta paitsi sillä sanojen merkitys riippuu niiden asiayhteydestä. Jos käytän sarkasmia, tarkoitan viestilläni täysin päinvastaista kuin sanon. Ja jos otat ironian vakavasti, et ymmärrä pätkääkään siitä, mitä kirjoittaja tai puhuja on kertomassa, Cleese opettaa.
Woke johtaa itsesensuuriin
Woke vaikuttaa ihmiseen enemmän tai vähemmän tietoisesti jo ennen kuin tämä avaa suunsa tai tietokoneensa. Jos aikoo sanoa jotakin, joka saattaa olla helppoa ymmärtää tai vääntää väärin, sen helposti jättää sanomatta. Sensuuri onkin jo ihmisen sisällä.
&#8211; Ajattelet ideaa ja mieleesi tulee välittömästi Ooh, saako se minut vaikeuksiin? …Tämä kaikki lopettaa välittömästi luovuuden.
Juristista koomikoksi
Koomikko opiskeli aikoinaan lakia Cambridgen yliopistossa ja se oli hänen viimeinen kosketuksensa konservatiiviseen, hillittyyn sekä mielikuvituksettomaan kontrolliyhteiskuntaan.
&#8211; Lempivitsini juristeista on se, jossa Yhdysvaltain postilaitos julkaisi muutama vuosi sitten postimerkkisarjan merkittävistä amerikkalaisista asianajajista. Sarja piti vetää myynnistä muutaman viikon kuluttua, koska ihmiset eivät tienneet kummalle puolelle merkkiä piti levittää sylkeä.
&#8211; En ole koskaan ollut addikti, paitsi ehkä joillekin pikkujutuille kuten ruoalle. Ja aivan kauheata on se, että vanhemmiten ruoka maistuu aina vain paremmalle. Se on mahtavaa, siksi en syö mitään muuta, koomikko veistelee.

Monty Python-legenda tuomitsee nykymenon: Woke tappaa luovuuden

Elinkeinoelämän valtuuskunnan <a href="https://www.eva.fi/blog/2022/10/12/suomalaiset-eivat-innostu-identiteettipolitiikasta/">arvo- ja asennetutkimuksen</a> mukaan 63 prosenttia turvaisi sananvapauden kaikissa tilanteissa, myös silloin, kun joku kokee tekstin tai muun esityksen häiritseväksi tai loukkaavaksi. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri muistuttaa sananvapauden olevan vapaan ja toimivan demokratian edellytys.

Sananvapauden turvaaminen on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi myös perussuomalaisten vastajulkaistussa kriminaalipoliittisessa ohjelmassa, jossa ehdotetaan muutettavaksi rangaistussäännöksiä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.
&#8211; Kuten ohjelmassamme todetaan, niin sananvapaus on yksi demokraattisen yhteiskunnan tärkeimmistä periaatteista, joka koskee paitsi myönteisiä, vaarattomia ja yhdentekeviä niin myös loukkaavia, järkyt­täviä ja huolestuttavia tietoja ja ajatuksia. Tavoitteemme on, että jatkossa rangaistavaa olisi vain jonkin ryhmän suoranainen rikoksella uhkaaminen tai toisten yllyttäminen rikokseen jotakin ryhmää kohtaan, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri toteaa.
Mielipideoikeudenkäynnit johtavat itsesensuuriin
&#8211; Vapaa ja toimiva demokratia edellyttää sitä, että myös vaikeista asioista voi keskustella avoimesti ja rehellisesti. Viime vuosina on ollut lukuisia laajasti uutisoituja oikeudenkäyntejä, joissa syytetyn penkillä istutaan esimerkiksi maahanmuuttokriittisten mielipiteiden perusteella. Nämä oikeudenkäynnit ovat omiaan johtamaan itsesensuurin ilmapiiriin, jossa ongelmien ratkaisemisen sijasta niistä vaietaan.
Voit tutustua sananvapauden kunnianpalautukseen ja muihin perussuomalaisten kriminaalipoliittisen ohjelman tavoitteisiin <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/10/KriminaaliOhjelmaIsoVerkko.pdf">täältä</a>.
&nbsp;

Enemmistö suomalaisista perussuomalaisten linjalla – Leena Meri: Sananvapaus on turvattava kaikissa tilanteissa

Vihapuheen täsmällinen sisältö jää hämäräksi uudessa laajassa tutkimuksessa, jonka tekijät eivät kykene osoittamaan vihapuheen rajausta, vaan vihapuhe voi olla mitä tahansa, mikä ei miellytä puheen vastanottavaa osapuolta tai yleisöä. Rajaus olisi kuitenkin perusedellytys, sillä oikeusvaltiossa vihapuhetta ei voi määritellä mielivaltaisesti. Tutkimus esittelee myös laajasti toimenpide-ehdotuksia verkkovihan tuottajien ja levittäjien toiminnan vähentämiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen tilaama tutkimus Verkkoviha: Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164244">julkaistiin</a> maanantaina. Jopa 200 sivun mitalla tutkimuksessa kohteeksi on otettu verkkovihan tuottajat ja levittäjät.
Verkkovihaan osallistujien toimintatapoja ja motiiveja on tarkasteltu teemahaastatteluin, internet-etnografialla ja verkkokyselyllä. Tietoa tuotettiin myös rangaistavan vihapuheen tekijöistä ja heidän verkostoistaan.
Tutkimuksen ytimessä olevaa vihapuhe-käsitettä pyöritellään ja määritellään laajasti, useasta eri kulmasta, mutta selkeää ydinsisältöä vihapuheelle ei kyetä osoittamaan. Tutkimuksen tekijät toisaalta myöntävät itsekin, että vihapuhe on aihe, joka herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä, ja käsitteenä vihapuhe on varsin politisoitunut.
Alustavana työmääritelmänä tutkimuksen tekijät sanovat tarkoittavansa vihapuheella halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät puheen kohteen, yksittäisen henkilön tai ihmisryhmän, oletettuihin tai todellisiin ominaisuuksiin, ja joiden taustalla on suvaitsemattomuus tai syrjintä.
Näin määriteltynä vihapuhe voidaan kuitenkin osittain sijoittaa kaikille kuuluvan sananvapauden alueelle, sillä esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut, että sananvapaus koskee myös mielipiteitä, jotka saattavat loukata, järkyttää tai häiritä kuulijaa.
Vihapuhe-käsite ei mahdu tutkijoiden raameihin
Toisaalta tutkimuksessa katsotaan, että vihapuheen taustalla on tarkoitus horjuttaa edustuksellista demokratiaa pyrkimällä vaikuttamaan päätöksentekoon, virkakoneiston toimintaan, poliisiin ja oikeuslaitokseen sekä tutkimukseen ja tiedonvälitykseen.
Yleensä on ajateltu, että ollakseen vihapuhetta, täytyy voida osoittaa jokin kohde ja puheen ytimessä on vihaa. Mutta eipä tutkimuksen tekijöiden mukaan vihapuhe mahdu näihinkään raameihin.
Tutkimuksessa nimittäin todetaan: Vihapuhe ei ole aina vihaista puhetta, saati tunteiden vallassa tuotettua. Vihapuhe voi olla hyvinkin viileää ja rationaalista.
Eikä vihapuheella edes tarvitse olla kohdetta, jos niin halutaan: Määritelmä kattaa myös syrjinnän edistämisen, jolloin teko ei välttämättä kohdistu tiettyyn yksilöitävään henkilöön.
Tässä kohtaa ei voi enää välttyä vaikutelmalta, että tutkijat pitävät vihapuheena yksinkertaisesti vain puhetta, joka ei jostain syystä miellytä kuulijaa. Tästä seuraa kuitenkin käytännön ongelmia.
Luonnontieteellisiä faktoja voidaan esittää viileästi ja rationaalisesti, mutta mikäli puheen yleisön tai muun vastaanottajan maailmankuva on rakennettu ideologiselle perustalle, tällöin vihapuheeksi voitaisiin katsoa – tutkimuksen tekijöiden määrittelyä soveltaen – esimerkiksi sen toteaminen, että ihmissukupuolia ei miehen ja naisen lisäksi ole enää enempää, eli sukupuolten lukumäärä on kaksi.
Oman maailmankuvan tai ennakkokäsitysten vastainen poliittinen puhe herättää nykyään usein ahdistusta ja pelkoja, minkä vuoksi tutkimus tarjoaakin vihapuheen tilalle jopa sanaa pelkopuhe, jonka katsotaan tavoittavan ilmiön motiiveja moniulotteisemmin.
Tällöin vihapuheen voitaisiin katsoa olevan puhetta joka aiheuttaa kuulijassaan kognitiivista dissonanssia eli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_dissonanssi">ahdistusta</a>, joka seuraa tosiasioiden ja kuulijan omien ennakkokäsitysten tai uskomusten välisestä ristiriidasta. Tällöin kuitenkin herää kysymys, kohtaammeko seuraavaksi vaatimuksen kieltäytyä tosiasioiden puhumisesta, jotta emme tulisi aiheuttaneeksi ahdistusta herkkämielisille.
Kaappasiko intersektionaalinen feminismi syleilyynsä?
Kun tutkimuksen ensimmäiset parikymmentä sivua on kahlannut läpi, aivot alkavat mennä solmuun miettiessä, mitä käsitteen vihapuhe sisälle oikeastaan kuuluu ja mitä ei, koska tutkimuksen tekijät venyttävät ja laajentavat käsitettä ja lataavat jatkuvasti uusia merkityksiä ja vivahteita.
Vihapuheessa saattaakin olla muodikkaasti myös intersektionaalisen feminismin ominaisuuksia, sillä vihapuheen tuottamisessa kerrotaan olevan kyse valta-asetelmista, jossa katsannossa vihapuhe olisi marginaaliryhmiin, kuten rodullistettuihin ihmisiin tai sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa loukkaavaa tai väkivaltaan yllyttävää puhetta.
Tämä määritelmä vihapuheesta on kuitenkin ristiriidassa aiemman määritelmän eli sen kanssa, kun tekijät ovat selittäneet, että vihapuhe ei ole välttämättä vihaista vaan se voi olla myös viileää ja rationaalista.
Jos yritämme – kaikesta huolimatta – muodostaa edes jonkinlaista käsitystä, mitä vihapuhe saattaisi olla, niin löyhänä ennakkovaatimuksena on kenties ajateltu, että vihapuhe on sentään edes puhetta.
Käytännössä siis sanottua, tai kirjoitettua, nykyään usein verkkoympäristössä esitettyä viestintää.
Mutta mitä vielä. Tutkimuksessa väitetään, että vihapuheeseen voisi kuulua myös sisältöjen jakaminen sosiaalisessa mediassa, sisältöjä kommentoimatta.
Tutkimuksen mukaan vihapuhe voisikin olla lähes mitä tahansa:
Vihapuhetta voidaan levittää ja edistää paitsi sanallisesti, myös kuvin ja muiden ilmauksien avulla. Esimerkki tällaisesta ei-sanallisesta vihapuheeksi luokiteltavasta toiminnasta on tiettyjen kiisteltyjä tai poleemisia aiheita käsittelevien uutisten tai muun materiaalin jakaminen ja linkittäminen niitä välttämättä edes kommentoimatta.
Julkaistiinko tutkimus liian varhain
Tutkimus menee siis metsän puolelle jo alussa, koska tekijät eivät kykene osoittamaan vihapuheen rajausta. Väkisin tulee mieleen, olisiko tutkimusta pitänyt edes julkaista.
Tutkimuksen alun vihapuhekäsitteen määritelmättömyys tuleekin osoittaneeksi saman, mistä perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kirjoitti jo pari vuotta sitten blogissaan: nykyisen vihapuhejahdin <a href="https://riikkapurra.net/2020/11/29/vihapuhejahdin-diktatoriset-juuret/">juuret johtavat diktatuuriin</a>, Neuvostoliittoon, joka valtiona pyrki voimakkaasti rajoittamaan kansalaisten sananvapautta.
Purra kirjoittaa, miten suomalaiseen sananvapauskäsitykseen on vuosikymmeniä kuulunut vahva vaikenemisen ja itsesensuurin sekä voimakkaan laillisuussäätelyn linja, joka siis johtuu osin Neuvostoliiton vaikutuksesta:
Neuvostoliitolla ja sen kommunismiin alistamilla satelliittivaltioilla oli aikanaan erittäin suuri merkitys Euroopan – ja Suomen – sananvapauslainsäädännön sekä ”vihapuheen” vastaisen politiikan vähittäisessä muovautumisessa.
Kun maailma sodan jälkeen voittajavaltojen johdolla muovasi Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta (1948), vastakkain olivat Yhdysvaltain johtama sananvapautta korostanut länsiblokki sekä Neuvostoliitto alistettuine liittolaisineen. Neuvostoblokki vaati valtioille pitkälle meneviä oikeuksia rajoittaa kansalaisten sananvapautta perustellen vaatimuksiaan kansallisen turvallisuuden suojaamisella sekä halulla estää suvaitsemattomuuteen kiihottavat ilmaisut.
Kun ei voida tietää, mikä on vihapuhetta, heräävät tarpeettomat vihapuhe-epäilyt, mikä on omiaan helposti johtamaan itsesensuurin tielle.
Määritelmät eivät sovi yhteen sananvapauden kanssa
Tutkimusta johtanut sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresma kuvailee viestejä tahallaan tai tahtomattaan levittävien roolia merkittäväksi sille, että vihapuhe elää verkossa. Ilman yleisöä ei viesti hänen mukaansa eläisi. Hämäräksi kuitenkin jää, millaisten viestien leviäminen on paheksuttavaa tai minkä pitäisi peräti olla rangaistavaa.
Suomenmaa-median haastattelussa Saresma <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/olemalla-reagoimatta-voit-vaikuttaa-valtion-vihapuhetutkimus-paljastaa-mika-merkitys-on-silla-etta-rasistisista-viesteista-provosoituu-somessa/">vihjailee</a> jo melko radikaalista, sananvapauteen puuttuvista toimenpiteistä.
-  Saisimme paljon aikaiseksi, jos pystyisimme pistämään hiljaisemmalle, että hiljennettäisiin kuoliaiksi puheenaiheet, jotka ovat kyseenalaisia, Saresma sanoo.
Mutta mitkä ovat kyseenalaisia puheenaiheita? Sananvapaus on lähtökohtaisesti mahdollisimman laaja, ja perusoikeutena sananvapautta voi rajoittaa vain <a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-1/">erityisillä edellytyksillä</a>, joihin kuuluvat lailla säätämisen, täsmällisyyden, tarkkarajaisuuden ja hyväksyttävyyden vaatimukset. Perusoikeuksien suojan näkökulmasta ”kyseenalaisten puheenaiheiden” vaientaminen ei siten vaikuta mahdolliselta ratkaisulta.
Vihapuhetutkimuksessa erotellaan vihapuheesta rangaistava vihapuhe, joka on koottu tutkimuksessa yhden luvun alle. Siinä luetellaan perinteisesti vihapuherikoksiksi katsottavat laittomat uhkaukset, kunnianloukkaukset ja kiihottamisrikokset. Silti tutkimukselle olisi ollut eduksi vahvempi sananvapauden suojan ja laajuuden merkityksen korostaminen. Tutkimuksen yhden tekijöistä esitys puheenaiheiden hiljentämisestä ei ole yhteensopiva oikeusvaltion periaatteiden kanssa.
Jari Taponenkin pääsee ääneen
Mutta ei tässä kaikki: tutkimukseen on haastateltu äskettäin Helsinki-mitalilla <a href="https://stage.sudev.fi/jari-taposelle-kultainen-mitali-helsingin-hyvaksi-tehdysta-tyosta-jani-makela-tylyttaa-parodiaviikot-jatkuvat-naurettavaa-holmoilya/">palkittua</a> ylikomisario Jari Taposta, joka puurouttaa vihapuhe-käsitettä lisää omalla tavallaan. Taponen määrittelee vihapuheen seuraavasti:
Vähemmistöihin &#8211; esimerkiksi etnisiin, sukupuoli &#8211; tai ideologisiin vähemmistöihin &#8211; kohdistuvaksi puheeksi, joka voi olla rangaistavaa tai ei.
Tutkimuksen mukaan vihapuhetta tuotetaan sekä organisoidusti että spontaanisti. Organisoituja tuottajia on verrattain vähän, mutta heillä on paljon vaikutusvaltaa, sillä heidän innokas yleisönsä kierrättää viestejä moninkertaistaen niiden näkyvyyden.
Tutkimus päättyy toimenpide-ehdotuksiin, jotka ovat tutkimuksen tekijöiden mukaan moninaisia, koska verkkoviha itsessään on ilmiönä kompleksinen ja monitahoinen.
Toimenpiteillä uskotaan voitavan vaikuttaa erityisesti erityyppisiin verkkovihan tuottajiin ja levittäjiin sekä verkkovihan ennalta ehkäisyyn ja sen vähentämiseen.
Tutkimus vaatii uuden tutkimustiedon tuottamista ilmiöstä, jonka osana verkkovihan tuottajien ja levittäjien ja näiden motiivien laajempi kartoittaminen olisi mahdollista sekä lisäksi muun muassa toimintaohjelmia ja tukimuotoja verkkovihan eri tuottaja- ja levittäjäryhmille.
Vihapuheeseen arvioidaan tutkimuksen mukaan voitavan vaikuttaa myös terapeuttisin vihanhallinnan menetelmin, sillä toimenpiteeksi ehdotetaan myös ympärivuorokautista kriisikeskusta tai keskusteluapua verkkovihan tuottajille ja levittäjille, jossa ajatuksena on tarjota vaihtoehtoinen keskusteluyhteys tai tukea tunteiden hallintaan “kriittisillä” hetkillä. Tämä koskisi erityisesti satunnaisesti ja tunneryöpyssä vihaa tuottavia ja levittäviä henkilöitä.

Hallitus tilasi laajan vihapuheraportin sukupuolentutkimuksen dosentilta, joka vaatii hiljentämään ”kyseenalaiset puheenaiheet”

Vapaan lehdistön toimintaedellytykset heikentyvät myös perinteisten diktatuurien ulkopuolella. Valtion omistamasta tiedotusvälineestä voi tulla poliittisen johdon äänitorvi, varoittaa Toimittajat ilman rajoja -järjestö.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön ruotsalainen puheenjohtaja Erik Halkjaer <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/reportrar-utan-granser-klimatet-for-journalister-i-sverige-allt-samre">nosti</a> kissan pöydälle jo puolitoista vuotta sitten. Toimittajaa voivat yrittää ohjailla tai uhkailla yhtäältä valtiovalta ja toisaalta väkivalta. ”Vapaan ja riippumattoman journalismin elintila kapenee kaiken aikaa Ruotsissa”, järjestö toteaa puheenjohtajansa suulla.
&#8211; Ongelma hiipii kaiken aikaa lähemmäksi meitä. Olemme nähneet mitä tapahtuu jossain kaukana, mutta nyt toimittajat Puolassa ja myös muualla Euroopassa joutuvat vihan kohteiksi ja heitä uhkaillaan.
Ruotsissa toimittajan uhkailu voi olla sitä, että ongelmalähiön rikollisuudesta ei uskalleta kirjoittaa, koska se voi käydä hengen päälle. Rasismikorttikin heilahtaa herkästi, jos toimittaja yltyy kuvaamaan asiain tilaa ja mahdollisia epäkohtia liian realistisesti. Itsesensuuri on pään puskaan laittamista, mutta se saa hyvinvointivaltion arjen sujumaan.
JMG-tutkimuslaitoksen yhteistyössä Ruotsin journalistiliiton kanssa tekemän <a href="https://www.sjf.se/aktuellt/201908/fortsatt-hog-andel-hot-mot-journalister">selvityksen</a> mukaan neljä kymmenestä ruotsalaistoimittajasta on tunnistanut omassa työssään itsesensuurin.
Media muokkaa mielipiteitä
Julkisen palvelun SVT julkaisi vuonna 3. kesäkuuta 2015 omien selvitystensä perusteella <a href="https://www.svt.se/nyheter/tusentals-valutbildade-flyr-till-sverige">jutun</a> otsikolla ”Tuhansia korkeasti koulutettuja muuttaa Ruotsiin”. Näin estottomasti valtiojohtoinen media suitsutti suuren pakolaisvyöryn vuonna:
&#8211; Maahan virtaa valmiiksi koulutettuja insinöörejä, lääkäreitä ja taloustieteilijöitä. Ulkomaalaisten diplomi-insinöörien määrä on kaksinkertaistunut vuodessa. Ruotsissa on meneillään mahtava tiedon maahantuonti.
SVT on jälleen myrskyn silmässä, kun yhtiö poistatutti Kiinan vuoden 2022 talviolympialaisia käsittelevästä jutustaan Kiina-asiantuntijan kriittiset kommentit. Yhtiötä syytetään nyt ”itsesensuurista”.
”Tehokkainta on itsesensuuri”
Poistetuissa kommenteissa Kiinaa kuvataan diktatuuriksi yksipuoluevaltion sijasta. Kiina on murskannut demokratian Hong Kongissa ja Xinjiangissa on meneillään uiguurien kansanmurha. Toimittaja sekä Kiina-asiantuntija Jojje Olsson vaatiikin nyt SVT:n päättäjiä kertomaan, mikä kyseisissä väitteissä on paikkansa pitämätöntä.
&#8211; Tämä jos mikä on itsesensuuria, Olsson <a href="https://www.expressen.se/nyheter/kina-kannaren-svt--utovar-sjalvcensur/">sanoo</a> Expressenissä.
&#8211; Se on sensuurin tehokkain muoto, ja juuri näin Kiinan johto haluaa ulkomaisten toimittajien, poliitikkojen ja liikemiesten toimivan.

Julkisen palvelun media on vallan hyvä renki

Reilun vuorokauden sisällä valtamediassa on tapahtunut neuvostoaikojen Glasnostia muistuttava käänne. Iltalehti, Talouselämä, MTV3 ja Turun Sanomat ovat muuttaneet kirjoitustensa linjaa maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden kysymyksissä.

Iltalehti pohti Mika Koskisen <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7473eca8-1c00-4d2c-9770-56c68a3f620c?fbclid=IwAR3Me6Maz6VgSt8_sWQliV_K3lRXuyFtic7Zn5OP11_Q_MVViYd3p0gPXQw">näkökulmassa</a>:
&#8211; Suomi maksaa nyt kallista laskua sinisilmäisyydestään – turvapaikanhakijat ovat kansallinen turvallisuusuhka.
Jutussa oli selkeä käänne lehden aikaisempaan linjaan. Koskinen kirjoittaa sekä monikulttuurisuuden ihannoinnin teemasta että myös maahanmuuttajien työllistymisestä.
&#8211; Aina näihin päiviin asti monikulttuurisuuden tavoittelu ja ihannointi on ollut Suomessa niin johtava teema, että sen varjolla on hyväksytty ja katsottu läpi sormien lähes kaikkia maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. 
Tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä turvapaikanhakijoita.
On puhuttu esimerkisi työvoiman tarpeesta senkin jälkeen, kun tilastot ovat jo aikaa sitten osoittaneet, että monet Suomeen tulijat, kuten somalialaiset, eivät kunnolla työllisty.
Kaiken huippu oli tietysti vuosi 2015, kun Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Jos yritti viritellä keskustelua siitä, että ottaessamme näin ja näin paljon ihmisiä tänne esimerkiksi Irakista, allekirjoitamme avoimen valtakirjan sille, että rikollisuuden määrä tulee vääjäämättömästi kasvamaan.
<h4>TS suomii Yleä monikulttuurisuuden edistämisestä</h4>
<a href="https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4446016/Kommentti+Hallituksen+arvopolitiikasta+maksetaan+nyt+Oulussa+kovaa+hintaa?fbclid=IwAR1sQrFzGsrgJbvF-umZ95vKdMrfgBOyhOvH_XHyjX-MWe2IoZYrUyGuR7g">Turun Sanomat</a> puolestaan nosti Ari Taposen kommentissa esiin sen, että tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa vaatineet on tähän saakka leimattu suvaitsemattomiksi, natseiksi tai fasisteiksi. Ja että puolueettoman tiedon saaminen aiheesta on ollut vaikeaa.
&#8211; Maahanmuuton ongelmista puhuminen on ollut epäasiallista, kun muiden puolueiden kirjoittamattomana tai kirjoitettuna tavoitteena on ollut monikulttuurisuuden edistäminen ja samalla silmien sulkeminen maahanmuuton ongelmilta.
Puolueetonta tietoakin on ollut vaikea saada, kun esimerkiksi Ylen julkilausuttu tavoite on vuoteen 2017 saakka ollut monikulttuurisuuden edistäminen.
Eduskuntavaaleistakin oli poliittisen eliitin tarkoitus tehdä ilmastovaalit. Oulun tapahtumat ja sitä seurannut perussuomalaisten kannatuksen nousu muuttavat vaalit maahanmuuttovaaleiksi. 
Sääli, että tarvittiin näin kova herätys, ennen kuin asioista toivon mukaan uskalletaan puhua niiden oikeilla nimillä.
<h4>Talouselämä: Edessä onkin aivan toisenlaiset vaalit kuin suuret puolueet kuvittelivat</h4>
<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/940d9898-7c4d-3e48-9b5f-b2cc0410feba?fbclid=IwAR0bOuyoiqU26FDUpD5cOYBigqvnB09EHqJiGxJHYB2W-nu562Cyg6BgzUU">Talouselämän</a> Seija Holttarin kommentissa käsitellään vaalien muuttunutta teemaa.
&#8211; Kevään eduskuntavaalien agendalle piti nousta ennen kaikkea koulutus ja terveydenhuolto, mutta nyt vaalien agenda on muuttunut. Vaaleilla on vain yksi teema: maahanmuuton mukanaan tuoma räikeä turvattomuus.
Tämä teema sataa muiden puolueiden kannalta ikävästi perussuomalaisten laariin. Puolue on pitänyt maahanmuuttoa ja siihen liittyviä uhkakuvia esillä jo vuosikausia, joten puolueen sanoma on raiskaustapausten jälkeen äänestäjien mielestä uskottava.
<h4>MTV3: Nainen aasista seuraava</h4>
MTV:n toimittaja Ivan Puopolon <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ivan-puopolon-kolumni-raiskaustilastot-eivat-kotouttamalla-pienene/7241522?">kolumni</a> “Raiskaustilastot eivät kotouttamalla pienene” käy läpi toimimattomat kotouttamisratkaisut, joita on viime päivinä kuultu monelta taholta.
Puopolo kysyy myös miten vasemmiston ajama suostumus auttaisi raiskausepidemiaa ja loppuisiko raiskaaminen lisäämällä poliiseja.
Puopolo tuo esiin myös esiin naapurivaltioiden epäonnistuneen kotouttamisen.
&#8211; Se ei ole onnistunut Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa eikä tähän mennessä Suomessa, mutta jostain ihmeellisestä syystä ollaan silti sitä mieltä, että jatkossa kyllä onnistuu. Kunhan vielä vähän jykevämmin sanotaan, että ei saa raiskata, niin eiköhän se siitä sitten.
Puopolov kertaa myös tekemäänsä taannoista Huomenta Suomen haastattelua.
&#8211; Haastattelin Huomenta Suomeen poliisia, joka vuosina 2015–2016 kävi vastaanottokeskuksissa luennoimassa tulijoille Suomen laista ja tavoista. Hän sanoi, että on päivänselvää, että tämä liittyy kulttuuriin. Nainen on sielläpäin ‘aasista seuraava’, hän totesi.
Puopolov mainitsee myös Jussi Halla-ahon.
&#8211; Ironista on, että Jussi Halla-Aho on sanonut samaa niin kauan kuin jaksan muistaa. Hän on ennustanut prikulleen, mitä tulee tapahtumaan ja miten.
Sen sijaan, että sormet taas työnnetään korviin, toistellaan tyhjiä mantroja ja heilutellaan rasismikorttia, kannattaisi katsoa faktoja. Totuuden hyväksyminen on parantumisen alku, etenkin kun sairaus on pikkutyttöjen raiskaamisen mahdollistama hyväuskoisuus, Puopolov päättää kirjoituksensa.

Valtamediasta kuuluu maahanmuuttokriittisiä ääniä – vanhasta linjasta poikettu ainakin neljässä isossa viestimessä

Kirjailija Pirkko Saisio joutui melkoisen ryöpytyksen kohteeksi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9624830">arvosteltuaan</a> viime kesänä &#8221;punavihreää kuplaa&#8221;. Vihanpuuska on saanut Saision miettimään omia sananvalintojaan. Hän katsoo, ettei hän voi enää käyttää punavihreän kuplan käsitettä, sillä muuten hänen kaverinsa hermostuvat. 

&#8211; Itsesensuuri, en tiedä miten se on toimittajilla, mutta ainakin kirjailijoilla ja taiteilijoilla se on tämän päivän Suomessa iso ongelma, Saisio kertoo Nykypäivälle haastattelussa.
Saision kohu lähti liikkeelle HS:n <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005207819.html">tekemästä haastattelusta</a> 13.5.2017, jolloin kirjailija arvioi kahtiajakautuneen Suomen surkeaa keskusteluilmapiiriä. Hänen mukaansa eri tavoin ajattelevat eivät pyri keskustelemaan keskenään eivätkä ymmärtämään toisiaan. Saisio esittikin toiveen, että punavihreässä kuplassa utlisi hyväksyä ne tosiasiat, jotka ovat toisenlaisen ajattelun perusta. Huutohan siitä nousi.
Saisio ei kuitenkaan ole vähästä säikähtävää sorttia. Vaikka ulostulo kirvoitti kehujen lisäksi valtavan määrän haukkuvaa palautetta, ei hän ole sulkenut suutaan. Hän moittii keskusteluilmapiirin moralistisuutta.
&#8211; Kyllä tämä hirveän totista on. Se täytyy sanoa. Ja hirveän moralistista! On ihmisiä, jotka uskovat että kaikkea voi kontrolloida. Maailmankuviakin, ikään kuin oikean termistön kautta.
Saisio näkee tällaisessa ajattelussa yhtymäkohtia ääriliikkeisiin, ja vertaa omaa aikaamme 1970-luvun taistolaisuuteen.
&#8211; Minusta tässä me too -kampanjan yhteydessä ja feministisessä liikkeessä on samoja piirteitä kuin taistolaisuudessa. Ja nyt tulee taas turpaan ja lujaa, jos tämän sinne kirjoitat, Saisio kertoo.
Hän painottaa kuitenkin, että metoo-kampanjan taustalla on tärkeä asia. Seksuaaliseen häirintään on puututtava.
&nbsp;

Itsesensuuri

Simo Grönroos väittelee Kekkosen ajan toisinajattelijasta – suomettumisen kriitikko Kauko Kare sai äärioikeistolaisen maineen

Monty Python-legenda tuomitsee nykymenon: Woke tappaa luovuuden

Enemmistö suomalaisista perussuomalaisten linjalla – Leena Meri: Sananvapaus on turvattava kaikissa tilanteissa

Hallitus tilasi laajan vihapuheraportin sukupuolentutkimuksen dosentilta, joka vaatii hiljentämään ”kyseenalaiset puheenaiheet”

Julkisen palvelun media on vallan hyvä renki

Valtamediasta kuuluu maahanmuuttokriittisiä ääniä – vanhasta linjasta poikettu ainakin neljässä isossa viestimessä

Pirkko Saisio Nykypäivässä: ”metoo-kampanjassa ja feministisessä liikkeessä on samoja piirteitä kuin taistolaisuudessa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025