Jaana Strandman

Suomi vanhenee ja väestö vähenee. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, ja monessa kunnassa koululuokat pienenevät samaan aikaan kun ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä kehitys nähdään usein ensisijaisesti kustannushaasteena. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä asian ei kuitenkaan pitäisi olla näin. Ikäihmiset ovat kunnille voimavara, jos heidät halutaan nähdä sellaisina ja kirjata myös mukaan kuntastrategioihin.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Liikkumattomuus on perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan yksi Suomen suurimmista uhkista kansantaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Sen vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle ovat arvioiden mukaan yli neljä miljardia euroa.

Valtioneuvosto on asettanut työryhmän, joka määrittää kuntien tulevien vuosien palvelulupauksen ja linjaa seuraavan vaalikauden kuntauudistuksia. Ryhmä tarkastelee erityisesti kuntatalouden kestävyyttä, lakisääteisiä palveluja ja kuntien roolia muuttuneessa toimintaympäristössä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman moittii Helsingin kaupungin linjausta, jonka mukaan kaupunki aikoo tarjota jatkossa lihaa päiväkodeissa ja kouluissa vain kerran viikossa. Strandmanin mielestä päätös heikentää lasten ravitsemusta ja perustuu ideologiaan, ei tutkimukseen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii ripeitä toimia kotimaisen sähköntuotannon vahvistamiseksi. Strandman varoittaa Suomen menettävän huoltovarmuuttaan, jos energia, vesi, lämpö ja ruoka eivät pysy suomalaisessa päätösvallassa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii hallitusta seuraamaan 11,4 miljardin lapsibudjetoinnin vaikutuksia tarkasti ja varmistamaan, että rahat näkyvät perheiden arjessa eivätkä huku hallintoon.

Vasemmistoliitto jättäytyy velkajarrun ulkopuolelle ja jakaa oppositiosta käsin lupauksia, joille ei esitetä realistista rahoituspohjaa. On helppo vaatia lisää menoja, kun vastuuta valtiontalouden tasapainosta ei tarvitse kantaa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. - Siinä se nyt nähtiin! Se siitä yhteistyöstä Suomen parhaaksi! Strandman puuskahtaa.

Suomalainen peruskoulu on perustaitojen ja -tietojen tärkein opettaja. Monet lapset ja nuoret motivoituvat ja oppivat käsillä tehden. Nyt kun opetushallinto laatii perusopetuksen tulevaisuuden visiota ja toimenpiteitä sekä osaamistason kriteereitä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman perusopetuksen taito- ja taideaineiden nostamista keskiöön. - Opetussuunnitelmia tulee karsia ja keskittyä perusasioihin sekä tulevaisuuden ja työelämän kannalta merkittävimpiin kokonaisuuksiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kiittää hallitusta nuorten työllistymissetelin käyttöönotosta, johon hallitus ohjasi 30 miljoonaa euroa. Strandman pitää työllistymisseteliä tervetulleena toimenpiteenä, joka mahdollistaa arviolta noin 3 300–4 400 nuoren työllistymisen. Työllistymisseteli ei Strandmanin mielestä kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan nuorisotyöttömyysongelmaa, vaan nuorten työllisyyden parantaminen edellyttää laajempaa toimenpidekokonaisuutta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin vakavan ongelman, joka koettelee erityisesti pohjoisen Suomen liikennettä ja huoltovarmuutta. Strandmanin mukaan EU:n ilmastotoimet ja tekniset määräykset eivät vastaa arktisten alueiden olosuhteita, mikä aiheuttaa toistuvia kalustorikkoja, seisokkeja ja kasvavia kustannuksia useilla toimialoilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa ruoantuotannossa, siipikarjataloudessa ja huoltovarmuudessa. Hän kritisoi turvetuotannon nopeaa alasajoa ilman kokonaisarviota ja vaatii turpeen hallittua palauttamista osaksi energiaomavaraisuutta, ruoantuotantoa ja kriisivarautumista.

Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.

Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Pekka Aittakummu iloitsevat Valion päätöksestä keskeyttää Bovaer-rehulisäaineen käyttö maitotiloillaan ja vaativat ilmastotoimien pitämistä tutkittuun tietoon perustuvina. Edustajat korostavat, että Suomen maatalous on jo nyt maailman puhtaimpia, kotimaisen ruoan ilmastojalanjälki on matala eikä lehmien röyhtäilyillä ole merkittävää vaikutusta maailman päästöihin.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja sen kehityksestä on pidettävä tiukasti kiinni. Noin 20 prosenttia nuorista ja 11 prosenttia aikuisista kamppailee heikon lukutaidon kanssa, mikä vaikeuttaa opiskelua, työntekoa ja arkea. Strandman painottaa varhaista tukea, päivittäistä lukuharjoittelua, kodin roolia sekä sujuvaa lukutaitoa ennen kolmatta luokkaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman moittii suomalaiskotitalouksien arjen kustannuksia kestämättömiksi: vuokrat, jätemaksut, kiinteistöverot, vesimaksut, hulevesimaksut, sähkönsiirto ja muut paikalliset maksut kiristävät monen taloutta samanaikaisesti. Strandman vaatii kuntia selvittämään kokonaiskuvan asukkaidensa kuluista ja ryhtymään toimiin niiden hillitsemiseksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin huolen päiväkotien ja koulujen tilanteesta, joissa suomen kieli jää vähemmistöasemaan maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvaessa. Strandman korostaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee tukea lasten vahvaa suomen kielen taitoa, jotta oppimistulokset, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen eivät heikkene.

Tuulivoiman tuotanto on romahtanut Suomessa poikkeuksellisen pitkän jäätymisjakson vuoksi, ja sähkön hinta on noussut jyrkästi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kommentoi tilannetta Facebookissa ja vaatii tuulivoimahankkeisiin enemmän realismia sekä alueiden asukkaiden kuulemista.

Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastaa kansanedustaja Jaana Strandmanin kirjalliseen kysymykseen korostamalla, että terveydenhuollon henkilöstön kielitaito on olennainen osa potilasturvallisuutta. Juuso kertoo, että hallitus arvioi parhaillaan hoitajien kielitaitovaatimuksia.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman pitävät suomen kieltä kansallisena perusarvona, jonka asemaa ei saa heikentää. Viime aikoina Opetusministeriön esille nostama esitys erillisen englanninkielisen lukiotutkinnon luomisesta Suomeen huolestuttaa edustajia, joiden mielestä esitys toteutuessaan lamauttaisi kansallisidentiteetin kehitystä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo nuorten liikennekuolemien määrän pysyneen korkealla tasolla ja korostaa, että ajokorttilain uudistus ja liikenneturvallisuusstrategian päivitys on vietävä maaliin nopeasti. Strandman painottaa, että nuoret tarvitsevat parempaa koulutusta, tiukempaa valvontaa ja vahvempaa asennekasvatusta, jotta vakavat onnettomuudet saadaan laskuun.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa suomalaisen joulun kulttuurista merkitystä ja muistuttaa, että kouluilla ja päiväkodeilla on oikeus vaalia suomalaisia joulujuhlaperinteitä. Hänen mukaansa joulu on ennen kaikkea osa suomalaista kulttuuriperintöä, ei vain uskonnollinen kysymys.

Luonnonvarakeskus on aiemmin viestinyt, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi. Nyt uusien laskentojen ja menetelmäpäivitysten jälkeen metsät ovatkin osoittautuneet hiiltä sitoviksi. Tämä ei ole monille suomalaisille uusi tieto, sillä metsien kasvun ja hiilen sitoutumisen todellinen tila on ollut pitkään metsänomistajien ja alan toimijoiden tiedossa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman syyttää Luonnonvarakeskusta harhaanjohtavista laskelmista.

Suomessa hoitotyössä toimiminen edellyttää sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

1. elokuuta 2026 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka velvoittaa koulut edistämään liikunnallista elämäntapaa aivan uudella painoarvolla. Muutosta voi pitää historiallisena ja ennen kaikkea välttämättömänä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii Opetushallituksen ryhtyvän toimeen varmistaakseen, että lakimuutos ei toteudu vain paperilla.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi 9. joulukuuta mietintönsä metsästyslain muutoksesta, joka perustuu EU:n luontodirektiivin uudistukseen. Valiokunta ehdottaa suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämistä selkeän lainsäädännön puitteissa ja valmistautuu laajentamaan kiintiömallin myös karhuun ja ilvekseen. Perussuomalaisten metsästävä kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että metsästys turvaa luonnon tasapainoa ja vähentää suurpetojen aiheuttamia vahinkoja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa itsenäisyyspäivänä, että Suomen voima kumpuaa kansan yhtenäisyydestä ja korkeasta maanpuolustustahdosta. Hänen mukaansa itsenäisyys antaa mahdollisuuden elää rauhassa ja turvassa, rakentaa kestävää yhteiskuntaa ja luottaa siihen, että suomalaiset seisovat rinnakkain myös vaikeina aikoina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman arvostelee edellisen hallituksen luomaa hyvinvointialuerahoitusmallia, joka hänen mukaansa perustuu tilastolliseen laskentaan eikä todelliseen palvelutarpeeseen. Strandman korostaa, että malli suosii kasvukeskuksia väestönkasvun perusteella samaan aikaan kun kun Kaakkois-Suomen alueet kamppailevat jatkuvassa rahoitusvajeessa. Hän vaatii eduskuntaa muuttamaan rahoituksen perustan niin, että se huomioi alueiden ominaispiirteet ja turvaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, jotka tukevat omaishoitajia, heidän yhdenvertaisuuttaan ja jaksamistaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää omaishoidon tukemista yhteiskunnan näkökulmasta kannattavana. Omaishoito tuo merkittäviä säästöjä julkisiin menoihin, arviolta miljardeja euroja vuodessa. Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveydenhuolto kaatuisi. Suomessa on arviolta noin 350 000 virallisesti tunnistettua omaishoitajaa.