Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

jaksaminen

Hallitus panostaa omaishoitajiin – ”On oikeudenmukaista, että heidän työlleen osoitetaan viimein enemmän arvostusta”

Koponen laittaisi peruskoulut alkamaan joka päivä kello 8.15 – ”Todella monille perheille tämä olisi helpoin vaihtoehto”

Eilen liputettiin lasten oikeuksien päivän kunniaksi, ja kuluvaa viikkoa vietetään lasten viikkona. Siksi nyt on erityisen hyvä hetki muistuttaa, että lapset ja nuoret ovat tälle hallitukselle tärkeitä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew. &#8211; Heidän tulevaisuutensa turvaaminen on suurin syy sopeutustoimille, joiden välttämättömyyttä edellinen hallitus ei edes halunnut nähdä.

Välikysymyksessä viitataan hallituksen päätöksiin yksioikoisesti leikkauksina. Toimenpiteet ovat kuitenkin osa suurempaa uudistusten kokonaisuutta: uutta perusturvaa, uutta asumistukijärjestelmää, opintuen kokonaisuudistusta ja työmarkkinauudistusta. Nämä järjestelmät on pakko uudistaa, jotta yhteiskunta voisi tulevaisuudessakin huolehtia kaikkein heikoimmista, erityisesti muiden muassa lapsista ja nuorista.
&#8211; Nykyisten mallien ylläpitäminen yhä kasvavin velka- ja korkomenoin olisi täydellinen katastrofi tuleville sukupolville, huomauttaa kansanedustaja Kaisa Garedew.
Hallitus panostaa koulutukseen
Tämä hallitus tulee panostamaan perusopetukseen ja koulutukseen, kertoo Garedew.
&#8211; On jokaisen nuoren etu, että koulunpenkillä ei istuta turhaan, vaan sieltä valmistuneilla on riittävät valmiudet työelämässä pärjäämiseen ja kenties myös opintojen ohella kertynyttä arvokasta työkokemusta.
Mielenterveyttä ei ole unohdettu
Nuorten lisääntyvät mielenterveys- ja jaksamisongelmat ovat todellinen, koko eduskunnan yhteinen huolenaihe. Nuorten hyvinvointiin ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn liittyen hallitus tulee esimerkiksi toteuttamaan nuorten terapiatakuun.
&#8211; Sitä vihervasemmisto ei halunnut itse edistää ollessaan edelliset neljä vuotta hallituksessa ja virheellisesti väittää välikysymyksessä, ettei se nykyisenkään hallituksen toimesta etene. Kyllä etenee. Esitys on tulossa eduskuntaan vuoden päästä. Sen toteuttamiseen osoitetaan 35 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi nepsy-lasten tilanteen parantamiseen lisätään vielä erikseen 25 miljoonaa.
Ilmastoahdistus ei ole ykkösasia
Vaikka vihervasemmisto on täydellä koneistolla yrittänyt lietsoa nuoriin ilmastoahdistusta, katsoi selvästi suurempi osa nuorista siitä huolimatta toimivan terveydenhoidon sekä laadukkaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen turvaamisen tärkeämmiksi kuin ilmastotoimet tuoreessa Kansalaispulssi-kyselyssä.
&#8211; Saman kyselyn kaikkien ikäluokkien yhteenlasketuissa vastauksissa hallituksen toivottiin kiinnittävän erityisesti huomiota toimivaan terveydenhoitoon, työllisyyden parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, köyhyyden vähentämiseen, kestävään julkiseen talouteen, laadukkaaseen koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Vasta sitten oli tämä “ilmaston pelastaminen”. Kärjessä olivat siis teemat, joihin tämä hallitus erityisesti panostaakin.
&#8211; Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan hallituksen kaavailemat välttämättömät uudistukset. Käytännössä SDP, vasemmisto ja vihreät vaativat, että antaisimme julkisen talouden paisua paisumistaan, kuten he itse viime kaudella tekivät. Meillä on vastuu tulevista sukupolvista. Tätä vastuuta kannetaan nimenomaan pitkänäköisillä toimenpiteillä ja julkista taloutta tasapainottavilla uudistuksilla, Garedew sanoo.
&nbsp;

Garedew: Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan välttämättömät uudistukset

Liikkumattomuuden hintalappu on maassamme lähes 4 miljardia euroa UKK-instituutin tuoreiden laskelmien ja liikuntaraportin tulosten mukaan. Hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun kaikissa ikäryhmissä.

Suomen kansa liikkuu liian vähän. Tämä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma tulee ottaa valtiovallan ja hyvinvointialueiden tasolla vakavasti. Liikkumisella on suora yhteys henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, erilaisiin kansansairauksiin ja sitä kautta mm. työuran pituuteen. Haaste vaatii suoraviivaista, samanaikaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Toimintatapojen pikainen muutos on välttämätön.
Liikuntasuositus 2,5 h / viikko tulee tehdä konkreettiseksi jokaiselle ikäryhmälle. Hallitusohjelmaan on kirjattu 16-kohtainen Suomi liikkeelle -ohjelma, jossa näihin haasteisiin tartutaan. Ohjelmaa toteutetaan kouluissa ja oppilaitoksissa mm. lisäämällä pihojen ja koulumatkojen liikunnallisuutta ja harrastusmahdollisuuksia, henkilökohtaisilla liikunnanohjauksilla sekä liikuntatuntien lisäämisellä. Työmaailmassa liikunta otetaan keskeiseksi tavoitteeksi työelämän kehittämistä.
&#8211; Erityisen iloinen olen hallitusohjelman kirjauksesta, jolla edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua ja tunnistetaan metsästyksen, erätoiminnan ja lemmikkieläinten merkitys liikunnan lisäämisessä, Jaana Strandman iloitsee.
Ikääntyvien liikkumista tuetaan
Ikäihmisille otetaan käyttöön kotitalousvähennys liikunta- ja kuntoutuspalvelujen hankintaan. Ohjelmassa selvitellään liikunnan tukemista verotuksen keinoin ja subjektiivista ulkoiluoikeutta ikääntyneille.
&#8211; Valtion liikuntaneuvosto on valittu, ja saan kuulua siihen varajäsenenä. Liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja liikuntamäärärahojen käytöstä.
&#8211; Haastan kaikki mukaan liikkeelle omalla tahdillaan ja muodollaan. Meidän tulee pysyä toimintakykyisinä keholtamme ja mieleltämme, Strandman kannustaa.
&nbsp;

Liikunta lisää kykyjämme ja säästää yhteisiä eurojamme – Strandman: Liikkumattomuuden hintalappu on maassamme lähes 4 miljardia euroa

Lasten ja nuorten liikkumattomuus nousi vahvasti esille viime vuoden puolella Move!-mittauksen tulosten julkaisun jälkipyykkinä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa on huolissaan suomalaisnuorten heikosta kunnosta ja fyysisestä suorituskyvystä.

Move! testaa lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä, ja heikot tulokset herättivät laajalti huolta suomalaisnuorten jaksamisesta. Suppeana yhteenvetona voidaan todeta, että huono fyysinen suorituskyky haittaa jo monien nuorten arjen toimintakykyä.
&#8211; Yhteiskunnan kannalta olisi kriittistä saada vuosia jatkunut fyysisen toimintakyvyn laskeva trendi katkaistua. Heikko fyysinen kunto on vakava uhka suomalaisten hyvinvoinnille, jaksamiselle ja työkyvylle. Edellä mainittuihin liittyvät ongelmat puolestaan maksavat valtiolle pitkän pennin, kertoo Kike Elomaa.
Kroppa ja mieli kuntoon
Kroppa tarvitsee liikuntaa, eikä siitä tutkimustulosten valossa ole haittaa mielellekään. Liikuntatottumuksia on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Usein vertaillaan kovasti eri lajeja ja kuntoilumuotoja keskenään. Elomaan mielestä kaikki liikunta on hyvää liikuntaa, eikä pidä myöskään unohtaa arkiliikunnan merkitystä terveyden kannalta.
&#8211; Arjen pikku siirtymät ja askareet ovat yllättävän isossa roolissa liikkeen kokonaismäärän suhteen. Myös jalan tai pyörällä taitettavat työmatkat ovat varsinainen terveysteko. Lasten ja nuorten kohdalla arkiliikunnan, leikin ja pelin lisäksi liikuntaharrastusten merkitys on suuri.
&#8211; Liikunnan vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ovat tuntuvat. Liike on tutkitusti oiva lääke myös kasvaviin mielenterveysongelmiin. Liikunnan sosiaalinen puoli on myös äärimmäisen tärkeä. Monissa liikuntaharrastuksissa korostuu yhdessä tekeminen, ja eri lajit tuovat yhteisen mielenkiinnon kohteen jakavia ihmisiä yhteen. Liikunta onkin Suomen suurin kansanliike, ja sen yhteiskunnallista arvoa ei voi rahassa mitata, Elomaa sanoo.
Kansanterveys tarvitsee liikuntaa
Ainoa kestävä ratkaisu terveydenhuollon jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin on pyrkiä edistämään terveellistä elämäntapaa, jossa myös liikunta on väistämättä keskeisessä roolissa. Kansanterveys tarvitsee liikuntaa. Liikunnan edistäminen on luonteeltaan poikkihallinnollinen haaste.
&#8211; Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vaikutetaan koululiikunnan tuntimääriin, ja liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee suuntaviivoja muun muassa kevyen liikenteen väylien rakentamiseen liittyen. Liikkumisvaikutuksia tulisikin pohtia kaikessa päätöksenteossa nykyistä enemmän.
&#8211; Samanaikaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi ottaa selvä vetovastuu liikuntapäätöksenteon johtamisesta yli ministeriörajojen. On myös päivänselvää, että valtakunnallinen liikkumisen edistäminen tulee edellyttämään valtiolta nykyistä enemmän rahaa.
&#8211; Valtion tasolla tulee myös miettiä liikunnan edistämistä liikkumista vähentävien seikkojen kautta. Arki on sähköistynyt vauhdilla ja saanut ihmiset entistä passiivisemmiksi monin tavoin. Kuinka paljon esimerkiksi sähköpotkulautojen yleistyminen on vähentänyt kävelyn tai pyöräilyn määrää? Elomaa kysyy.
Islannin malli käyttöön
Elomaa nostaa esille muutamia käytännön keinoja liikunnan edistämiseksi. Koululiikuntatunteja on tällä hetkellä aivan liian vähän. Liikuntatuntien määrä ei paljoa auta tällä hetkellä viikoittaisten liikuntasuositusten täyttämisessä.
&#8211; Lukion kurssimuotoisuus aiheuttaa puolestaan sen, että vähäiset liikuntatunnit keskittyvät muutamaan ajanjaksoon ja muulloin koululiikuntaa ei käytännössä ole lainkaan. Liikuntaa tulisi olla lukujärjestyksessä aina, sillä varastoon ei voi liikkua. Myös ammattikoulujen sekä korkeakoulujen liikuntaan tulisi satsata nykyistä enemmän.
&#8211; Harrastamisen hintaan on tultava helpotusta. Myös liikunnan harrastusmahdollisuuksia tulee kehittää esimerkiksi laajentamalla Harrastamisen Suomen malli -tyyppistä toimintaa. Liikuntapainotteista iltapäiväkerhotoimintaa on lisättävä kaikkialla Suomessa. Meilläkin tulisi tavoitella niin sanottua ”Islannin mallia”, jossa yhteiskunta ottaa suuren roolin lasten ja nuorten liikuttajana tukemalla eri lajien harrastamista ja organisoimalla jopa kyytejä harrastusten ja kodin välillä, Elomaa esittää.
Pyörät pyörimään heti
Koska liikuntatottumukset omaksutaan parhaiten nuorena, olisi erityisen tärkeää lisätä liikuntaa myös varhaiskasvatuksessa. Varttuneemmille ihmisille tulisi puolestaan järjestää ohjattua liikuntatoimintaa sekä tarjota laadukasta terveysneuvontaa. Paikoin hitiksi nousseet ostoskeskuskävelyt ovat hyvä esimerkki iäkkäämpien ihmisten liikuttamisesta.
&#8211; Liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseen tulisi panostaa entistä enemmän myös Puolustusvoimissa, sillä se lisää myös valmiuksia puolustaa isänmaata. Varusmiesten heikkoon kuntoon on korkea aika puuttua määrätietoisesti. Liikunnan asemaa pitäisi vahvistaa kaiken muun lisäksi aktiivisella markkinoinnilla esimerkiksi erilaisten kampanjoiden kautta.
&#8211; Jokainen liikkuessa vuotanut hikipisara valuu kansanterveyden laariin. Terveyshaasteet ovat suuret ja terveydenhuollon menojen nousupaine kova. Myös terveydenhuollon kantokyvyn rajoista on syytä olla huolissaan. Samoin työkyvyn laajamittainen romahdus on varteenotettava uhkakuva. Terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn olisi panostettava nyt voimalla, jos asioihin halutaan muutosta tulevaisuudessa. Pyörät on saatava pyörimään heti, ennen kuin liikkumattomuus räjähtää aivan käsiin, Elomaa päättää.
&nbsp;

Elomaa: Suomalaiset on saatava liikkeelle hinnalla millä hyvänsä

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen ruoantuottajien työhyvinvoinnin ja henkisen kestokyvyn tukemisesta. Hän pitää äärimmäisen tärkeänä, että tuottajat saisivat apua jaksamiseensa suurten haasteiden edessä. Elomaa kerää tällä hetkellä toimenpidealoitteeseen allekirjoituksia kaikilta kansanedustajilta yli puoluerajojen.

&#8211; Suomen maatalous on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Ongelman ydin on alhaiset tuottajahinnat, joiden seurauksena tuottajien kannattavuus on ollut koetuksella, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Venäjän hyökkäyksen seurauksena esimerkiksi rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa ja voidaan puhua äärimmäisen vakavasta maataloutta koettelevasta kustannuskriisistä. Monilla tiloilla harkitaan jo lopettamista.
&#8211; Maatalous tarvitsee nyt laajamittaista tukea, jotta kotimainen ruoantuotanto ei kompastuisi mittavaan konkurssiaaltoon. Esimerkiksi tuottajahintoihin on saatava tuntuvia korotuksia, verotukseen helpotusta ja toiminnan sujuvuutta on parannettava keventämällä sääntelyä, hän toteaa.
Viime kädessä kyse on ihmisistä
Elomaan mukaan maatalousyrittäjien kannattavuuden parantaminen on elinehto kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle, muttei sovi unohtaa, että viime kädessä on kyse ihmisistä ja heidän jaksamisestaan.
&#8211; Voimme kaikki vain kuvitella, kuinka kuormittavaa on tehdä töitä yrittäjänä, kun ulkoisista syistä johtuen tulos romahtaa eikä tehdystä työstä saa aina edes palkkaa. Kun tähän yhtälöön lisätään epävarmat tulevaisuudennäkymät, niin on päivänselvää, että työhyvinvointi ja jaksaminen ovat kovalla koetuksella, Elomaa kuvailee.
Monen jaksaminen äärirajoilla
Välitä viljelijästä -projektin tarkoitus on tarjota maatalousyrittäjille maksutonta ja luottamuksellista apua matalalla kynnyksellä silloin, kun henkiset voimavarat tai taloudelliset resurssit ovat koetuksella.
&#8211; Laajempien maatalousyrittäjiä tukevien poliittisten linjausten lisäksi tarvitaan nimenomaan työhyvinvointia ja henkistä jaksamista tukevia täsmätoimia. Välitä viljelijästä -projekti on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, joka vastaa näihin haasteisiin. Sen jatkuvuus tulisi varmistaa rahoituksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden toteuttamista tulisi edistää jatkossa aktiivisesti, Elomaa pohtii.
&#8211; Monen ruoantuottajan jaksaminen on äärirajoilla, mistä on jo seurannut surullisia kohtaloita tiloilla. Ihmisten pahoinvointi heijastuu usein myös eläinten oloihin. Nyt tarvitaan nopeita ja tuntuvia toimia monella rintamalla ruoantuottajien tukemiseksi, jotta varmistamme kotimaisen ruoan saatavuuden tulevaisuudessa. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Pelissä on valtavat panokset, hän kertoo.
&nbsp;

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan koululaisten jaksamisesta. THL:n toteuttaman kouluterveyskyselyn tulokset viime vuodelta ovat hälyttäviä niin laajalla rintamalla, että viimeistään tämän on avattava Koposen mielestä päättäjien silmät.

Erityisesti tyttöjen osalta ahdistuneisuus, yksinäisyys, masennus, uupumus, päihteiden käyttö ja seksuaalinen häirintä ovat kasvussa aiempiin kyselyihin verrattuna.
Kansanedustaja Ari Koposen kotikunnan Tuusulan tuloksista nousi esiin myös kaikissa vastaajaryhmissä heikentynyt turvallisuuden kokemus sekä mielenterveyden ongelmien, keskittymisvaikeuksien ja koulu-uupumuksen lisääntyminen. Ammattikoulussa opiskelevien tilanne on yleisesti kautta linjan huonompaa kuin lukiolaisilla. Näiden ongelmien ratkaisu vaatii ennaltaehkäiseviä toimia, jotka maksavat Koposen mukaan rahaa.
&#8211; Päättäjiltä vaaditaan nyt kykyä priorisoida käytettävissä olevia varoja. Kaikilla tulisi olla kristallinkirkkaana ajatus siitä, että me olemme päättämässä asioista ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten hyväksi, kommentoi Koponen päättäväisenä.
Lapsen tai nuoren tulisi saada apua heti
Koposen mielestä nyt ei kaivata mitään ylätason maalailua, vaan konkreettisia toimenpiteitä siitä, miten lähdemme ratkaisemaan näitä vakavia ongelmia. Yli puolet kyselyyn vastanneista oppilaista kuitenkin koki, että mieltä askarruttavista asioista pystyi keskustelemaan koulussa jonkun aikuisen kanssa.
– Juuri tähän olen halunnut kiinnittää omilla aloitteillani eduskunnassa huomiota. Lapsen tai nuoren tulisi pystyä matalalla kynnyksellä kertomaan ongelmistaan ja saamaan apua niiden ratkaisemiseksi heti.
Ryhmäytymiseen tulee Koposen mukaan panostaa entistä enemmän koronan tuoman yksinäisen ajanjakson jälkeen.
&#8211; Opetussuunnitelma sisältää useita hyviä tavoitteita, kuten yhteisöllisyyden rakentamista ja vuorovaikutustaitojen oppimista, mutta näihin ei ole varattu aikaa tuntijaossa. Olen jättänyt aloitteen ns. oman ryhmän tuntien lakisääteisyydestä. Tunneilla pystyttäisiin säännölliseen suunnitelmalliseen ryhmäytymiseen sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyn toimintamallien harjoitteluun.
&nbsp;

Koululaisten ongelmat hälyttäviä etenkin nuorten tyttöjen osalta – Koponen: Viimeistään tämän on avattava päättäjien silmät

Tällaisena päivänä on ironista miettiä, miten hallitus on paistatellut viimeiset kaksi vuotta kristallien alla kertoen tehneensä koulutuksen kunnianpalautuksen, sanoo kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen, joka on erittäin huolissaan suomalaisen koulujärjestelmän tulevaisuudesta sekä lasten heikentyneistä oppimistuloksista.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n teettämän työolobarometrin mukaan yli 50 % opettajista kokee työtaakkansa liian suureksi ja lähes 40 % kokee työstään stressiä erittäin tai melko usein. Tämä on ajanut uupuneet opettajat sairaslomalle, mielenterveyspalveluiden pariin tai jopa vaihtamaan alaa.
&#8211; Ilta-Sanomat koostivat peruskoulun opettajilta listan kuormittavuutta lisäävistä tekijöistä. Opetusalaan kohdistetut leikkaukset, inkluusio, jatkuvat koulu- sekä hankeuudistukset ja opetuksen aikana lisääntynyt älypuhelinten käyttö nousivat esiin toistuvasti, kertoo Ari Koponen.
Opettajat uupuvat, tulokset heikkenevät
Samaan aikaan Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on toteuttanut selvityksen sukupuolten välisten ja sisäisten oppimistuloserojen syistä ja taustoista perusopetuksessa, jonka tulokset julkistettiin eilen.
&#8211; Vaikka suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen on edelleen hyvällä tasolla, oppimistuloseroissa on kuitenkin ollut viime vuosina havaittavissa yhä enemmän eriytymistä heikosti osaavien ja hyvin osaavien oppilaiden välillä. Sukupuolten sisäiset erot suurenevat ja heikompien &#8211; sekä poikien että tyttöjen &#8211; osaaminen on heikentynyt edelleen, Koponen sanoo.
&#8211; Jos koulutuksen resursseja leikataan, henkilökuntaa vähennetään ja erityislapset, nepsyt sekä kielitaidottomat laitetaan opiskelemaan samaan luokkaan niin mitä voimme odottaa? Opettajat uupuvat ja nuorten oppimistulokset heikkenevät. Monissa kunnissa on jo vaikeuksia rekrytoida opettajia kouluihin.
Tarvitaan hyvinvoiva kouluyhteisö
Koposen mielestä &#8221;pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen&#8221;.
&#8211; Tarvitsemme riittävän määrän motivoituneita opettajia ja oppilashuoltoa sekä terveelliset, turvalliset ja rauhalliset oppimisympäristöt. Ryhmäkokojen tulee olla riittävän pienet ja jokaisen oppilaan tulee saada tarvitsemansa tuki.
&#8211; Oppimistulokset paranevat hyvinvoivan kouluyhteisön myötä. Panostaminen lapsiin ja nuoriin on panostamista tulevaisuuteen, Koponen painottaa.

Koponen: Marinin hallitus romuttaa Suomen toimiala kerrallaan

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen poliisien kokemasta kuormituksesta. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton keskiviikkona julkistaman jäsenkyselyn tulokset ovat synkkää luettavaa.
&#8211; Työhyvinvointi ja -turvallisuus näyttävät laskeneen kaikilla mittareilla. Huolestuttavaa on myös, että yhdeksän kymmenestä kentällä olevasta poliisista ei pidä hallituksen suunnitelmaa poliisien määrän nostamisesta 7 500:aan vuoteen 2022 mennessä riittävänä, Jari Ronkainen kertoo.
Kansalaisten luottamus horjuu
Poliisin resurssipulan ja kiireen vuoksi jopa 100 000 hälytystehtävää on jäänyt ajamatta. Ronkainen on huolissaan kansalaisten luottamuksesta poliisiin.
&#8211; Jos Suomen kaltaisessa luottamusyhteiskunnassa kansalainen ei enää koe saavansa poliisilta apua konkreettisissa ongelmissa, niin ollaan huonolla tolalla. Vasteaikojen pidentyminen, rikosten selvitysmäärien lasku ja esimerkiksi liikennevalvonnan puute nakertavat kansalaisten luottamusta, Ronkainen perustelee.
Suomi matkalla Ruotsin tielle
Kyselyssä nousi esiin myös väkivaltaisten jengien ja kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen. Ronkainen esittää välittömiä lisäresursseja poliisille, mutta myös poliisin ja sisäministeriön sisäisten tehtävien priorisointia.
&#8211; Henkilöstöresurssia tulisi priorisoida siten, että turhasta otetaan pois ja kohdistetaan akuuteimpiin pisteisiin. Sisäministeri Ohisalon tulisi puuttua myös maahanmuuton myötä tulleeseen ja rajat ylittävään rikollisuuteen, ennen kuin Suomessakin ollaan Ruotsin tiellä, Ronkainen sanoo.

jaksaminen

Hallitus panostaa omaishoitajiin – ”On oikeudenmukaista, että heidän työlleen osoitetaan viimein enemmän arvostusta”

Koponen laittaisi peruskoulut alkamaan joka päivä kello 8.15 – ”Todella monille perheille tämä olisi helpoin vaihtoehto”

Garedew: Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan välttämättömät uudistukset

Liikunta lisää kykyjämme ja säästää yhteisiä eurojamme – Strandman: Liikkumattomuuden hintalappu on maassamme lähes 4 miljardia euroa

Elomaa: Suomalaiset on saatava liikkeelle hinnalla millä hyvänsä

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Koululaisten ongelmat hälyttäviä etenkin nuorten tyttöjen osalta – Koponen: Viimeistään tämän on avattava päättäjien silmät

Koponen: Marinin hallitus romuttaa Suomen toimiala kerrallaan

Ronkainen huolissaan poliisien kokemasta kuormituksesta: ”Poliisien oma usko loppumassa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025