Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Jämsä

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto patistaa hallitusta keventämään verotusta ja helpottamaan yritystoiminnan kustannuksia. &#8211; Yrityksille pitää konkreettisilla toimilla luoda uskoa siihen, että toimintaa Suomessa kannattaa jatkaa.
 
Kansanedustaja Rami Lehdon mukaan tämän viikon synkät työmarkkinauutiset ovat osoitus siitä, että hallitus ei ole tilanteen tasalla.
&#8211; Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin, ja olisi pitänyt ryhtyä konkreettisiin toimiin sen puolesta, että Suomessa kannattaa ylläpitää teollisuustuotantoa. Yrityksille pitää nyt ennen kaikkea luoda uskoa siihen, että toimintaa kannattaa jatkaa, Lehto sanoo.
Irtisanottavien tuet saatava pyörimään nopeasti
UPM ilmoitti keskiviikkona suunnittelevansa Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan sulkemista, ja päätös vaikuttaa jopa 450 työpaikkaan. Paperitehtaan sulkeminen murskaa rajulla tavalla suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä. Vain päivää aiemmin Finnair ilmoitti aloittavansa koronan ja matkustusrajoitusten vuoksi yt-neuvottelut. Finnairilla arvioitu vähennystarve on jopa 1 000 työpaikkaa.
UPM ilmoitti tiedotteessaan paperitehtaan sulkemisen syyksi ulkoiset kustannukset ja verorasituksen, jotka ovat käyneet Suomessa ylivoimaisiksi.
Lehto kehottaakin hallitusta nyt keventämään verotusta ja helpottamaan kaikkia yritystoiminnan kustannuksia.
&#8211; Tässä tilanteessa olisi kuitenkin ensimmäisenä toimenpiteenä varmistettava, että irtisanottavien ihmisten taloudelliset tuet saadaan pyörimään mahdollisimman nopeasti, ettei kukaan vain ajautuisi pikavippikierteeseen.
Hallitus ei kykene sopimaan työllisyystoimista
Hallitus ei ole vieläkään ilmoittanut konkreettisista työllisyyttä edistävistä toimista. Lehto arvioi, että hallitus ei vain kykene yhdessä sopimaan asiasta.
&#8211; Kuten olemme nähneet, mitään toimenpiteitä ei ole tullut eikä ole tulossakaan. Näyttääkin siltä, että työllisyystoimia ollaan siirtämässä seuraavalle hallitukselle, Lehto sanoo.
Vihreiden ministeriryhmä linjasi pari viikkoa sitten, että hallituksen pitää ottaa tavoitteekseen 80 000 työperäisen maahanmuuttajan houkutteleminen Suomeen. Hanke näyttäytyy irvokkaana synkkien työmarkkinauutisten aikana.
&#8211; Työttömille tai työttömyysuhan alla eläville tuollaiset puheet kuulostavat varmasti ikäville. On aivan selvää, että nyt on järjestettävä pysyviä töitä suomalaisille työttömille, ennen kuin puhutaan minkäänlaisesta työperäisestä maahanmuutosta, Lehto sanoo.

Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”

Perussuomalaiset kansanedustajat Jouni Kotiaho ja Toimi Kankaanniemi pitävät uutista UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisesta järkyttävänä ja arvioivat sen koskettavan vähintäänkin koko Jämsän seutua.

Metsäjätti UPM kertoi keskiviikkona, että aikoo lakkauttaa Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma koskee kolmea paperikonetta ja noin 450 työpaikkaa.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja Jämsän kaupunginvaltuutettu Jouni Kotiaho on suorastaan tyrmistynyt yhtiön suunnitelmista.
– Se oli järkyttävä tieto. Kannan kovasti huolta ihmisistä ja toivon heille jaksamista. Siellä on esimerkiksi nuoria perheitä, jotka ovat asunnon hommanneet ja nyt pudotetaan jalat alta. Täällä Jämsän Jokilaaksossa tai koko Keski-Suomessa ei ole semmoisia työpaikkoja mihin 450 ihmistä pääsisi töihin. Välilliset vaikutukset voidaan kertoa vähintään kolmella. Tämä on todella ikävä asia, Kotiaho harmittelee.
Kaipolan sanomalehtipaperitehdas aloitti toimintansa vuonna 1954. Kyseessä on viimeinen sanomalehtipaperitehdas Suomessa.
– Tämä on järkyttävä asia. Paperitehdas kuuluu Kaipolaan ja se on ollut siellä niin pitkään kuin minä elämää muistan, ja sekin on jo aika pitkä aika. Nyt tehdas loppuu lopullisesti. Se on raju ja ikävä tapahtuma. Kun yksityinen yritys tekee päätöksiään kilpailu- ja kannattavuusperusteilla, niin sille ei sinänsä voi mitään, Toimi Kankaanniemi toteaa.
Kaipolan lisäksi UPM:n vähentää väkeä muun muassa Tervasaaren tehtailta. Yhtiön vähennykset ovat yhteensä noin 840 työpaikkaa.
”Hallitus saa mitä se halusi”
UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueen johtaja Winfried Schaur toteaa yhtiön tiedotteessa, että Kaipolan tehtaan lakkauttamisaikeen taustalla on monia asioita.
– Vaikka Kaipolassa on osaavat tiimit ja hyvin hoidetut koneet, monien ulkoisten tekijöiden, kuten korkeiden logistiikkakustannusten, sääntelyyn ja verotukseen liittyvien seikkojen, korkeiden työvoimakustannusten ja kasvavien kuitukustannusten vuoksi tehdas on UPM:n paperitehtaista kilpailukyvyltään heikoin, Schaur kertoo.
Kolmannen polven kuljetusyrittäjänä toimiva Kotiaho tietää, että muun muassa logistiikkakustannusten nousu heikentää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
– Tein eduskunnan kyselytunnilla kysymyksen polttoaineverojen korotuksesta ja esitin, että sitä ei tehtäisi. Asiaan vastannut ministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi, että ei käy. Nyt Suomen vihervasemmistohallitus saa mitä se halusi. Hallitus korotti polttoaineveroja ja sitä kautta logistiikkakustannuksia ilmastonmuutoksen nimissä. Kaipola on sijaiskärsijä, Kotiaho huomauttaa.
”Raippaa raipan päälle”
Kotiahon mukaan globaalit teollisuusyritykset menevät Suomea vakaampaan toimintaympäristöön.
– UPM:n tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Saksassa on halvempi tuotanto ja Saksa tukee teollisuutta toisin kuin Suomessa. Täällä lyödään vain raippaa raipan päälle.
Kankaanniemi puolestaan muistuttaa, että perusuomalaiset ovat ajaneet parannusta Jämsän tehtaan yhteyksiin.
– Olemme voimakkaasti vaatineet kaksoisraidetta Jämsästä Orivedelle ja edelleen Tampereelta Rauman satamaan. Hallitukset eivät ole kuitenkaan saaneet aikaan rahoitusta perusteollisuutta palvelevalle tärkeälle yhteydelle. Olemme myös ajaneet sähköveron alentamista EU:n sallimalle minimitasolle. Toivottavasti siitä saadaan päätöksiä, mutta Kaipolan osalta valitettavasti liian myöhään, Kankaanniemi harmittelee.
Jämsään vaaditaan tukipakettia
Paperitehtaan sulkeminen tekee ison kolon noin 20 000 asukkaan Jämsän kuntatalouteen. Kotiaho ja Kankaanniemi vaativat valtiolta tukea Jämsän auttamiseksi.
– Kyllä tässä kaupunginvaltuutettunakin mietityttää, miten pystytään täyttämään valtion antamat velvoitteet. Tilinpäätökset ovat olleet liian pitkään negatiivisia ja nyt tuli lisäksi tällainen pommi. Olen ollut yhteydessä eri puolueisiin ja yhteistä hyvää ajetaan. Kyllä valtiolta pitää tulla jonkinlainen tukipaketti Jämsään, Kotiaho vaatii.
Tehtaan sulkeminen alentaa Kotiahon mukaan metsänomistajien puun myyntituloja ja nakertaa bruttokansantuotetta koko maan laajuisesti. Kovin isku kohdistuu kuitenkin jo entuudestaan muuttotappiosta kärsivään Jämsään. Kaupungissa on paljon halpoja asuntoja myytävänä ja tehtaan lakkauttaminen ei edesauta asuntokauppaa.
– Kun työttömäksi uhkaa jäädä iso joukko ihmisiä pienellä paikkakunnalla, niin siellä on todella vaikea työllistyä. Verotuotot ja ostovoima pienenevät, asuntojen hinnat alenevat ja kaupungin talous kärsii raskaasti. Tarvitaan valtiovallan paketti ja pysyviä ratkaisuja Jämsän seudun tarpeiden rahoittamiseksi. Ihmisille täytyy etsiä koulutusta ja työpaikkoja. Perussuomalaiset tarjoavat yhteistyötä siihen, että ihmisten auttamiseksi tehdään kaikki voitava, Kankaanniemi sanoo.
Teollisuudella synkät näkymät
Kankaanniemen mielestä koko Suomen teollisuuden tulevaisuus näyttää synkältä nykyhallituksen toiminnan seurauksena.
– Rahat työnnetään Etelä-Eurooppaan huijareille ja täysin järjettömästi Suomen kannalta. Nyt kun pitäisi tukea kansallista tuotantoa, elinkeinoelämää ja suomalaisia ihmisiä, niin annetaan lupauksia miljardeista etelään. Se on äärimmäisen vastuutonta politiikkaa, Kankaanniemi jyrähtää.
Hän parantaisi suomalaisen yritystoiminnan kilpailukykyä alentamalla sen kustannustasoa, eikä parantamalla muiden maiden kilpailukykyä.
– Se on pahinta itsensä ampumista mitä pahimmalla tavalla. Tässä on erityisesti sosiaalidemokraattien ja keskustan hallitus epäonnistumassa oikein raskaasti. Kilpailukyky on ratkaisevaa, kun eletään avointen rajojen EU:ssa ja toisaalta vastassa on Kiina, joka polkee hintoja ja tekee kaiken mahdollisen. Siihen Suomi ei pysty vastaamaan, jo se ei ole kansallisesti riittävän itsekäs, Kankaanniemi katsoo.
Myös Kotiaho vastustaa Etelä-Euroopan maiden rahoittamista suomalaisten kustannuksella.
– Hallitus tahtoo näköjään lopettaa teollisen toiminnan Suomesta. UPM:n mukaan Suomen tuotanto mahtuisi markkinoille, jos tuotanto olisi halvempaa. Nyt energiavaltainen teollisuus siirtää tuotantonsa maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö ja halvempi tuotanto. Ilmasto ei siitä parane, jos tehdas siirretään Suomesta Eurooppaan tai muuhun maanosaan. Pelkään, että Suomesta putoaa vielä lisää paperilinjoja, Kotiaho toteaa.

Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö 

Suomen Uutiset tavoitti hurjasta pahoinpitelystä toipuvan Pekka Katajan. Kataja sanoo, että on pystynyt kohtuullisen hyvin pyyhkimään mielestään tapahtumat, eikä ole kärsinyt jälkikäteen pelkotiloista. Kataja on saanut vastaanottaa runsaasti osanottavaa ja tukevaa palautetta, joka on auttanut häntä vaikeassa tilanteessa.

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikkö Pekka Kataja joutui kuukausi sitten rajun väkivallanteon kohteeksi omassa kodissaan Jämsänkoskella, kun tuntemattomat miehet tunkeutuivat Katajan eteiseen ja pahoinpitelivät hänet sairaalakuntoon.
Katajaan kohdistui useita hengenvaarallisia potkuja ja lyöntejä eri puolille kehoa, myös päähän. Pahoinpitelyssä Katajalta murtui luita sormista ja kyljestä. Korvalehdestä irtosi palanen ja lisäksi Katajalle aiheutui lievä aivoverenvuoto.
Kataja onnistui kuitenkin hälyttämään apua, ja hänet kuljetettiin sairaalahoitoon Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Suomen Uutiset kertoi järkyttävästä <a href="https://stage.sudev.fi/tuntemattomat-miehet-tunkeutuivat-ps-veteraani-pekka-katajan-kotiin-iskut-ja-potkut-johtivat-aivoverenvuotoon-han-kertoo-nyt-kammottavista-hetkistaan/">tapauksesta</a> aiemmin heinäkuussa.
Onneakin oli matkassa
Kuukautta myöhemmin Suomen Uutiset tavoittaa puhelimitse Katajan kotiseudultaan Jämsästä. Kataja kertoo vointinsa olevan olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvä.
&#8211; Suurin haitta tällä hetkellä on se, että vasen käteni on puoleksi kipsissä murskaksi menneen peukalon takia. Käsi leikattiin sairaalassa ja sinne asennettiin viisi rautapiikkiä. En tarkkaan tiedä, kauanko joudun pitämään kipsiä, koska en ole saanut toistaiseksi kutsua kipsin poistoon.
Hurjassa pahoinpitelyssä Katajalta murtui peukalon lisäksi kolme kylkiluuta. Arkiasioiden hoitaminen on toipumisaikana välillä haasteellista.
&#8211; Ne murtuneet kylkiluut jonkin verran kolottavat, etenkin aamulla kun nousee ylös sängystä. Murtuneen peukalon vuoksi tietokoneella kirjoittaminen on myös erittäin hankalaa. Suihkussa käyminen edellyttää sitä, että kipsin päälle on vedettävä muovipussi, joka teipataan kiinni. Saunaan en voi mennä kipsin kanssa nyt ollenkaan, Kataja kertoo.
Hän sanoo, että on pystynyt kohtuullisen hyvin pyyhkimään mielestään tapahtumat, eikä ole kärsinyt jälkikäteen esimerkiksi pelkotiloista.
Kataja sanoo olevansa kiitollinen siitä, että selvisi pahoinpitelystä hengissä eikä pysyviä vammoja pitäisi jäädä.
&#8211; Lääkäreiden mukaan minulla oli paljon onnea, sillä olisin myös voinut kuolla vammoihin tai vähintäänkin seurauksena olisi voinut olla pysyviä aivovaurioita. Lääkärit varoittivat myös, että myöhemmin saattaisi mahdollisesti tulla jälkitraumaattisia oireita, jopa kuukausien jälkeen, mutta toistaiseksi ei ole ollut mitään sellaista.
Perussuomalaisten mukana toreilla
Sairaalahoidon päättymisen jälkeen Kataja on ollut sairauslomalla, joka jatkuu edelleen. Kataja ei ole kuitenkaan jäänyt neljän seinän sisälle, vaan hän on toipumisaikanaan osallistunut useisiin perussuomalaisten toritapahtumiin Keski-Suomessa, esimerkiksi Laukaalla ja Muuramessa.
Puolueen tapahtumia on syksyn tullen tiedossa lisää, ja Kataja aikoo osallistua jatkossakin mahdollisuuksien mukaan, niin normaaliin tahtiin kuin vain mahdollista.
Kataja kertoo, että on saanut valtavasti tukea niin perussuomalaisten puolueväeltä kuin muiltakin kansalaisilta. Monet tuntemattomatkin kansalaiset ovat tulleet juttelemaan, osoittamaan myötätuntoa ja toivottamaan pikaista paranemista.
Kataja sanoo hyvillään, että kansalaisten tuki ja palaute tuntuu hyvältä ja lämmittää mieltä.
&#8211; Kaikki saamani palaute on ollut erittäin kannustavaa ja myönteistä. Monet ovat minulle ihmetelleet, miten Suomessa voi tällaista edes tapahtua. Ymmärrettävästi olen saanut selittää useita kertoja, mitä pahoinpitelyssä tapahtui ja miten olen selvinnyt. Välillä olen toki saanut puhua politiikkaakin.
Yhteensä lähes 5 000 yhteydenottoa
Katajalle tulvii tukea myös puhelimitse, tekstiviesteillä ja sosiaalisen median kanavissa. Kataja laskee, että puhelinsoitot mukaan lukien hän on saanut ainakin viisi tuhatta yhteydenottoa.
Kataja kiittelee, että kaikki palaute on ollut erittäin osanottavaa.
&#8211; Yhteyttä ottaneet ihmiset eivät ole pelkästään perussuomalaisten jäseniä, vaan suuri osa on ollut minulle täysin tuntemattomia. Yhden päivän aikana on saattanut tulla jopa kaksisataa puhelua, joihin kaikkiin en valitettavasti ole ehtinyt vastata. Lisäksi minulle on tarjottu paljon apua eri tilanteisiin, on muun muassa tarjouduttu autokuskiksi. Olen kaikesta kiitollinen.
Kataja toimii myös kansanedustaja Jouni Kotiahon eduskunta-avustajana. Kataja arvelee, että hän kykenee jatkamaan jo ensi syksynä Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikön tehtävässään, samoin kuin kansanedustajan avustajan tehtävässä, joka hoituu enimmäkseen etätyönä.
&#8211; Tähänkin saakka olen tehnyt avustajan työtä enimmäkseen etänä. Tarvittavat yhteydet toimivat hyvin sähköisten kanavien kautta, ja pääsen sujuvasti käsittelemään tietoja ja aineistoja vaikka en istukaan päivittäin Eduskunnassa.
Pahoinpitelyssä Katajaan kohdistuneet potkut ja lyönnit olivat hengenvaarallisia. Poliisi tutkii raakaa pahoinpitelyä murhan yrityksenä. Tapauksen tutkinta on edelleen kesken.
Artikkelia on muokattu 21.8.2020 klo 9.57 rikosnimikkeen osalta.

Kotonaan hengenvaarallisesti pahoinpidellylle PS-veteraani Pekka Katajalle tulvii tukea: Jopa kaksisataa puhelua päivän aikana – ”Tuntuu hyvältä ja lämmittää mieltä”

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikkö Pekka Kataja joutui kotonaan erittäin rajun väkivallanteon kohteeksi perjantaiaamuna. Hengenvaarallisia vammoja eri puolille kehoa saanut Kataja sanoo Suomen Uutisille, että pahoinpitely oli todennäköisesti poliittinen väkivaltaisku, jonka kohteena ei ollut pelkästään hän itse, vaan koko perussuomalainen puolue.

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikkö, Jämsän kunnanvaltuutettu Pekka Kataja pahoinpideltiin sairaalakuntoon perjantaiaamuna kotonaan Jämsänkoskella. Asiasta <a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Perussuomalaisten-vaalipäällikkö-Pekka-Kataja-ryöstettiin-ja-hakattiin-sairaalakuntoon/1582597">kertoi ensimmäisenä</a> Keskisuomalainen-lehti.
Katajan kimppuun hyökättiin, kun ovikello ensin soi, ja ovella ollut mies väitti tarjoavansa esitteitä perussuomalaiset-puolueelta. Katajan avattua oven, sivusta hänen päällensä hyökkäsi toinen mies joka alkoi ensin hakata päähän. Katajaa myös potkittiin useita kertoja päähän ja ylävartaloon.
Kataja julkaisi vammoistaan sairaalassa otetun <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/kataja_vammat.jpg">kuvan</a>. (SISÄLTÖVAROITUS! Järkyttävää materiaalia).
Pahoinpitelyn yhteydessä Katajan asunnosta myös varastettiin rahaa. Kataja sai kuitenkin hälytettyä apua ja hänet kuljetettiin vammojensa takia sairaalahoitoon Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan.
<h4>Pahoinpitelijät tunkeutuivat sisään kotiovesta</h4>
Suomen Uutiset tavoitti Katajan perjantai-iltana sairaalasta. Kataja kertaa perjantaiaamupäivän tapahtumia, jotka tuntuvat hänelle edelleen lähes epätodellisilta.
-Kun ovikello soi ja avasin oven, sain kuulla, että minulle olisi esitelähetys perussuomalaisten puoluetoimistolta. Samassa yhteydessä kysyttiin nimeäni, ja minulta pyydettiin myös henkilötodistusta.
Kataja sulki kerrostaloasuntonsa oven, ja lähti hakemaan ajokorttia lompakosta, joka oli jäänyt olohuoneeseen. Kun Kataja palasi ovelle ja avasi sen uudestaan, hänen kimppuunsa hyökättiin saman tien.
-Ovi läväytettiin auki, ja minua iskettiin sieltä heti päähän. En tiedä millä, mutta koska isku tuntui voimakkaalta, ajattelin, että se saattoi olla nyrkkirauta.
Pahoinpitelijöitä olikin kaksi miestä, joista toinen oli aluksi seissyt piilossa kauempana ulko-ovesta. Molemmat tulivat sisään Katajan asuntoon.
-Toinen miehistä esiintyi lähettinä ja toinen oli seisonut kauempana ovesta, joten en heti edes huomannut häntä, kun ensimmäisen kerran menin ovelle.
<h4>Iskuja ja potkuja päähän ja kylkiin</h4>
Kataja pyrki suojautumaan iskuilta, kunnes hän kaatui eteisen lattialle, ja häntä potkittiin. Kataja kertoo, että samalla myös lähettinä esiintynyt mies tuli sisälle asuntoon. Molemmat hyökkääjät jatkoivat potkimista.
-Molemmat pyrkivät osumaan päähän. Sain kuitenkin aluksi suojattua päätä käsilläni melko hyvin, jolloin miehet siirtyivät potkimaan kylkiä molemmilta puolilta. Sitä en enää voinut estää, Kataja sanoo.
Hän sanoo, ettei tarkasti muista, miten pahoinpitely eteni.
-Havahduin siihen, että asunnon ovi käytävään kolahti kiinni, ja miehiä ei näkynyt enää missään. Itse olin siinä kohtaa yltä päältä veren peitossa. Sain kuitenkin raahauduttua olohuoneeseen, jossa tiesin puhelimeni olevan. Olohuoneessa oli myös tuolin selkänojalla pyyhe, jonka sitten kiedoin pään ympärille verenvuoden tyrehdyttämiseksi. Sain soitettua hätäkeskukseen. Ambulanssi ja poliisit tulivatkin paikalle melko nopeasti.
Kataja kuvasi hyökkääjiä tuoreeltaan &#8221;arabinnäköisiksi&#8221;. Tutkinnanjohtaja Annukka Liukkosen mukaan epäillyistä on kuitenkin saatu <a href="https://stage.sudev.fi/ksml-pekka-kataja-tapauksen-tutkinnanjohtaja-epaillyista-on-saatu-ristiriitaisia-ja-erilaisia-tietoja/">ristiriitaisia ja erilaisia tietoja</a>. Liukkonen arveli Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa ristiriitaisten kertomusten johtuvan inhimillisestä syystä.
– Tilanne on ollut varsin raju ja traumaattinen, ja asianomistajan kertomus on ollut sen takia sekava. Tekijöistä havaintoja nähneet todistajat ovat kertoneet muuhun viittaavaa, kuin mitä asianomistaja on itse tiedottanut eteenpäin, Liukkonen kertoi lehdelle.
<h4>Kolme murtunutta kylkiluuta, yli sata tikkiä ja aivoverenvuoto</h4>
Hurjan väkivallan kohteeksi joutunut Kataja kertoo, että pahoinpitelyssä häneltä murtui kolme kylkiluuta ja vasemman käden peukalo. Myös oikean käden sormissa on useita murtumia.
&#8211; Minulle on tänään sairaalassa ommeltu yli sata tikkiä. Kerroskuvauksissa havaittiin myös pieni kallonmurtuma, joka ilmeisesti ei kuitenkaan ole kovin vaarallinen.
Pahoinpitelyn seurauksena Katajan toisesta korvalehdestä irtosi palanen. Lisäksi hänelle aiheutui aivoverenvuoto, joka on tämän hetken tiedon mukaan lievä.
-Aivoverenvuodon vuoksi olenkin tällä hetkellä edelleen sairaalassa tarkkailussa, ainakin yhden yön yli. Minua hoitaneen neurologin mukaan aivoverenvuoto saattaa kuitenkin hävitä itsekseen, ja jos se ei laajene niin tarvetta leikkaukseen sen osalta ei ole.
Tällä hetkellä Kataja ei saa kävellä.
-En voi liikkua sängystä mihinkään niin kauan kuin jatkuu tarkkailu aivoverenvuodosta ja siitä lähteekö se leviämään.
<h4>Suunniteltu isku</h4>
Alustavien tietojen mukaan teon yhteydessä Katajan asunnosta vietiin lompakko, jossa oli noin 1500 euroa käteistä rahaa. Tämän vuoksi rikosnimikkeenä oli aluksi myös ryöstö. Myöhemmin ilmeni, että lompakko oli tallella. Rikosnimike muuttui tapon yritykseksi.
Kataja ehti kertoa ambulanssissa poliisille lyhyesti pahoinpitelijöiden tuntomerkit.
-Ne olivat arabialaisista maista kotoisin olevan näköisiä. En kuullut mitä kieltä he puhuivat toisilleen, mutta minulle pakettia tarjonnut mies puhui suomea murtaen.
Kataja pitää todennäköisenä, että pahoinpitely oli poliittinen väkivaltaisku.
-Tekijät olivat myös selvästi etukäteen suunnitelleet tekoaan, kun ensinnä on otettu selville, missä missä asun. Sitten tultiin paketin kanssa kotiovelle, ja tarjottiin muka esitteitä perussuomalaisten puoluetoimistolta. Lisäksi kysyttiin vielä erikseen nimeäni.
Kataja katsoo, että väkivallanteon kohteena ei ollut pelkästään hän itse, vaan teko kohdistui koko perussuomalaiseen puolueeseen.
-Meidän porukka ja minä etunenässä olen valtuustossa usein vaatinut Jämsän vastaanottokeskuksen lakkauttamista, ja olen jo aiemmin vastustanut sen perustamistakin.
-Olen myös tehnyt vastaanottokeskusaiheesta useita valtuustoaloitteita ja laatinut lehtikirjoituksia, kuitenkin ihan asiatyyliin. Nythän vastaanottokeskus sitten lakkautetaan syyskuussa. Väistämättä tulee mieleen, että haluttiinko minulle nyt kostaa.
<h4>Oliko tarkoitus tappaa?</h4>
Kataja sanoo päättäväisesti, että häntä tai perussuomalaisia ei voi jatkossakaan pelotella väkivallalla. Katajaan kohdistuneen pahoinpitelyn raakuus ja voimakkuus ovat kuitenkin saaneet ajattelemaan, mihin hänen päällensä hyökänneet miehet pyrkivät.
-Kyllä olen miettinyt, oliko miehillä oikeasti tarkoitus tappaa. Kun lääkärin arvion mukaan iskuja ja potkuja on kohdistunut ainakin 21 eri paikkaan, myös päähän, ja teossa on vielä käytetty apuna metalliesinettä, niin mahdollista on, että siinä olisi voinut menettää henkensä.
<h4>Pitkän linjan PS-veteraani</h4>
Pekka Kataja on tehnyt pitkän päivätyön politiikassa.
Politiikassa hän on ollut mukana vuodesta 1983 ja toiminut mm. Jämsänkoskella SMP:n eli &#8221;vennamolaisten&#8221; kaupunginvaltuutettuna jo 1980-90-luvuilla yhteensä 12 vuotta ja pari vuotta kaupunginhallituksessakin. 2000-luvulla hän on toiminut lukuisissa perussuomalaisten luottamustehtävissä, muun muassa piirisihteerinä, Jämsän valtuustoryhmän puheenjohtajana sekä perussuomalaisten järjestösihteerinä.
Kuva viime vuoden Äänekosken Eloriehasta. Kataja keskellä kuvassa käsipuolessaan Marke Tuominen:
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/pekkakataja.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-65529" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/pekkakataja.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/pekkakataja.jpg 1440w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/pekkakataja-300x223.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/pekkakataja-1024x762.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/pekkakataja-768x572.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/pekkakataja-100x74.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/pekkakataja-51x38.jpg 51w" sizes="(max-width: 1440px) 100vw, 1440px" /></a>
Kuva <a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10217732574660185&amp;set=t.1655267236&amp;type=3&amp;theater">otettu</a> 9.8.2019. Pekka Katajan arkisto.
<hr />
Muutos 19.7.2020 klo 01.12 Päivitetty juttua kauttaaltaan <a href="https://stage.sudev.fi/ksml-pekka-kataja-tapauksen-tutkinnanjohtaja-epaillyista-on-saatu-ristiriitaisia-ja-erilaisia-tietoja/">rikostutkinnassa</a> selvinneiden uusien tietojen nojalla.

Tuntemattomat miehet tunkeutuivat PS-veteraani Pekka Katajan kotiin, iskut ja potkut johtivat aivoverenvuotoon – hän kertoo nyt kammottavista hetkistään

Jämsä

Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”

Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö

Kotonaan hengenvaarallisesti pahoinpidellylle PS-veteraani Pekka Katajalle tulvii tukea: Jopa kaksisataa puhelua päivän aikana – ”Tuntuu hyvältä ja lämmittää mieltä”

Tuntemattomat miehet tunkeutuivat PS-veteraani Pekka Katajan kotiin, iskut ja potkut johtivat aivoverenvuotoon – hän kertoo nyt kammottavista hetkistään

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025