Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Jani Toivola

Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston huterasta ratkaisukäytännöstä, joka suosii vihreitä ja kepittää näiden poliittisia vastustajia. Vino toiminta ei jää vaille seurauksia &#8211; sen sijaan, että JSN turvaisi mediatoimijoiden riippumattomuutta, se päinvastoin tekee nämä riippuvaikseksi. Suomalaisista viestimistä on tullut riippuvaisia puoluepolitisoituneen elimen poliittisista ratkaisuista, joita on pakko totella.

Lähdetään liikkeelle tämän viikon keskiviikosta. JSN käsitteli kokouksessaan viittä tapausta, joista yksi koski Iltalehden 26.8.2019 julkaisemaa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58fddc94-a6a7-4c09-b852-6ae22add7f9c">uutista</a> otsikolla: Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.
Tähän otsikkoon Iltalehden toimittaja Mika Koskinen oli pitkän haastattelun päätteeksi summannut ministerin kannan. Lainaus ei ole sanatarkka, vaan toimittajan oma luonnehdinta asiasta.
Asiasta tuli JSN:oon <a href="https://www.jsn.fi/paatokset/7159--7167--7170-sl-19/?year=2019">kolme kantelua</a>. Niissä painotettiin, ettei otsikon kanta ollut suora lainaus ministerin puheesta, niin kuin ei ollutkaan.
Iltalehti puolusti toimittajansa oikeutta tehdä ministerin puheesta oma tulkintansa. Lehden päätoimittaja vastasi kanteluun näin: ”Vakiintuneen journalistisen tavan mukaisesti tiedotusväline voi tällaisella epäsuoralla lainauksella esimerkiksi tiivistää haastateltavan laajemman sanoman tai esittää monisanaisesta ja haastavasta lausumasta oman tulkinnan.”
Kumpi on oikeassa &#8211; JSN vai Iltalehti? Onko toimituksilla oikeus esittää tulkintoja tapahtumien kulusta?
Pitäisi olla. Julkisen sanan neuvosto on 2017 antamassaan <a href="https://www.jsn.fi/uutiset/tiedotusvalineella-on-oikeus-valita-kayttamansa-ilmaisut/">julkilausumassa</a> itse todennut, että tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström kirjoitti tuolloin: ”Tiedotusvälineillä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Neuvoston tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta.”
Seuraava tapaus.
<h4>Toisinaan saivarrellaan, toisinaan ei</h4>
Kesäkuussa JSN pohti toista tapausta, jossa Iltalehti oli ottanut suorasukaisesti kantaa vaihtoehtotoimittaja Junes Lokkaa ja valtamediatoimittaja Johanna Vehkoota koskevassa oikeudenkäynnissä. Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f72d16e6-506d-4493-b096-b847b6ee45e3">jutun</a> otsikko kuului: Näkökulma: Tänään nähdään irvokas puuhasteluhetki Oulun käräjäoikeudessa.
Lehti räimi Lokkaa tavalla, joka olisi jo itsessään antanut aihetta kunnianloukkauskanteeseen. Erityisen mielenkiintoista on se, että JSN:n <a href="https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/">omien sääntöjen</a> mukaan ”oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.”
Iltalehden juttu otti päivänselvästi kantaa syyllisyyteen. Asiasta kanneltiin JSN:ään, mutta tulos oli odotusten mukainen &#8211; langettavaa päätöstä ei tullut. JSN <a href="https://www.jsn.fi/paatokset/7074-sl-19/?year=2019">perusteli</a> asiaa sillä, että Iltalehti ei samaan aikaan rikkonut muita journalistin ohjeita. Vapauttavan päätöksen perustelut olivat surkuhupaisia:
”Neuvoston aiemmissa ratkaisuissa oikeudenkäynnin kriittistä käsittelemistä ei ole tulkittu asiattomaksi vaikuttamispyrkimykseksi, ellei jutussa ole rikottu myös muita Journalistin ohjeita tai ennakoitu selvästi syyllisyyttä.”
Ratkaisua oli tekemässä useita vihreitä aktiiveja.
Todettakoon, että myös journalistien ammattilehti on ottanut toistuvasti kantaa Lokka-Vehkoo-oikeudenkäyntiin, ja tehnyt hyvin selväksi, kuka on asiassa viaton ja kuka syyllinen. Tilanne on vähintäänkin erikoinen, sillä oikeudenkäynnissä on kyse siitä, että Vehkoo on käyttänyt törkeää kieltä Lokasta. Valtamedia toisaalta on kampanjoivinaan erittäin aktiivisesti ”vihapuhetta” vastaan ja vaatii eri puheenvuoroissa lainsäädännön kiristämistä.
Vaikka Vehkoo vihapuhui ja Lokka <a href="https://stage.sudev.fi/rasistiksi-natsipelleksi-nimittaminen-rikos-karajaoikeus-tuomitsi-ylen-faktantarkistajan-sakkoihin-kaupunginvaltuutettu-junes-lokan-kunnian-loukkaamisesta/">voitti</a>, valtamedia suhtautuu silti Lokkaan erittäin vihamielisesti. Toisenlaiseenkin kantaan voisi päätyä. Vaikka mies on kieltämättä melkoinen rääväsuu, on kiistatonta, että <a href="https://stage.sudev.fi/kommentti-johanna-vehkoon-eriskummallinen-oikeudenkaynti-valtamedia-julistaa-jo-etukateen-mika-on-oikea-tuomio/">hänen ansiostaan</a> Oulussa alaikäisiin kohdistunut seksuaalirikossarja nousi 2018 lopussa julkisuuteen.
Media yritti pitkään <a href="https://stage.sudev.fi/imperiumin-vastaisku-kuinka-valtamedia-yrittaa-poisselittaa-seksuaalirikosilmiota/">poisselittää</a> rikossarjaa ja <a href="https://stage.sudev.fi/ylen-sota-todellisuutta-vastaan-kiihtyy-oulun-poliisi-lahetti-purevan-vastauksen-toimittajalle-voisitteko-ystavallisesti-kertoa/">hyökkäsi</a> kirjoituksissaan jopa poliisia vastaan.
<h4>JSN:n viherhyöky</h4>
Suomen Uutiset kritisoi noin vuosi sitten JSN:n jäsenvalintoja <a href="https://stage.sudev.fi/julkisen-sanan-neuvostoon-vihrea-hyokyaalto-samalla-ovenavauksella-sisaan-transaktivisti-ja-voima-lehden-kustannuspaallikko/">jutussaan</a> Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö. Jutussa oudoksuttiin JSN:n tapaa valita runsaasti avoimen poliittisia toimijoita elimeen, jonka pitäisi olla journalistisen etiikan ylin valvoja Suomessa.
JSN:n istuva puheenjohtaja Elina Grundström on toiminut Vihreän langan päätoimittajana, Tuomas Rantanen on vihreiden kaupunginvaltuutettu, Nitin Sood on toiminut ex-kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) avustajana ja Maria Swanljung on puolestaan toiminut Pekka Haaviston (vihr.) kampanjassa.
<h4>Kaksoisstandardi</h4>
JSN:n henkilövalintojen, nyt nähtyjen kanteluratkaisujen sekä muiden, aivan yhtä linjattomien JSN-päätösten myötä on vaikeaa päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin tähän: JSN on politisoitunut elin. Kun vihreän puheenjohtajan johdolla päädytään säännönmukaisesti ratkaisuihin, joissa vihreitä toimijoita ja ajatuksia suositaan sekä vihreiden vastustajia lyödään, ei kyse ole enää sattumasta.
Näyttää vahvasti siltä, että JSN periaatteet eivät riipu enää riipu uutisten sisällöstä vaan siitä, koskevatko uutiset suosikkeja vai inhokkeja. Päätökset ovat tämän linjan mukaisia.
Kun vihreän ministerin Maria Ohisalon hatarista kommenteista tehdään tulkintaa, JSN älähtää. Vertailun vuoksi: perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa on on kuluvan viikon aikana sätitty &#8221;<a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006284230.html">mielipiteiltään sairaaksi</a>&#8221; ja <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/01/timo-soini-voitti-voitti-ja-voitti-ja-havisi-kaiken-pieneen-pinssiin-tiivistyy">varkaaksi</a> (videon kohta 04:27). Kukaan järjissään oleva ei tekisi näistä kommenteista JSN-kantelua, koska tuloksena olisi automaattinen hylsy.
Yksistä saa sanoa mitä tahansa, toisista ei.
JSN:n toiminnassa haisee vahva kaksoisstandardi.
Sama kaksoisstandardi on parin viime vuoden aikana nopeasti vallinnut alaa suomalaisessa journalismissa. Kyse on radikaalifeminismin rinnalla nousseesta ideologiasta nimeltä intersektionalismi. Tämä <a href="https://www.merriam-webster.com/dictionary/intersectionality">tarkoittaa</a> sitä, että yksilön oikeudet määrittyvät yksilön sekundääristen ominaisuuksien (sukupuoli, etninen ryhmä jne) sekä oletetun sorron määrän perusteella.
Vaikkei asiasta ole käyty asian vakavuuden edellyttämää laajaa julkista keskustelua, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10818989">Yleisradio</a> ja <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005594582.html">HS</a> ovat omaksuneet toimintaansa intersektionalismin periaatteet. Molemmat yhtiöt esimerkiksi priorisoivat sukupuolta haastatteluvalinnoissaan. Yhtiöt eivät enää valitse haastateltavia osaamisen perusteella vaan sen, sattuuko henkilö olemaan sopivaa sukupuolta ja etnistä ryhmää. Toiminta on monin tavoin ongelmallista. Se on ensinnäkin mitä ilmeisintä syrjintää, ja toiseksi se heikentää asiaohjelmien ja uutisten tasoa olennaisesti. Lopputuloksena heikentyy myös yleisön luottamus kyseisiin viestimiin.
Mediat epäilemättä ovat itsekin huomanneet luottamuskadon. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan suomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/tutkimus-sen-vihdoin-paljasti-kansa-luottaa-median-tekemiin-urheilu-uutisiin-muttei-politiikan-uutisiin/">luottavat</a> kylläkin median tarjoilemiin urheilu-uutisiin, mutteivät enää politiikan uutisiin. HS puolestaan <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006249808.html">kummastelee</a>, miksi vain puolet kansalaisista uskoo sen ilmastoapokalyptisiin manauksiin.
Missäköhän vika mahtaa olla?
<h4>JSN:n asema</h4>
Suomessa on tapana, etteivät toimittajat moiti JSN:ää, vaikka se tekisi kuinka typeriä tai linjattomia ratkaisuja hyvänsä. Näin ollen lienee turha olettaa, että näistäkään tapauksista nousisi muualle mediaan minkäänlaista keskustelua.
Ehkä tällaiseen olisi kuitenkin syytä.
JSN:n sääntelyyn kuuluvat mediatoimijat alistuvat niihin päätöksiin, joita neuvosto katsoo asianmukaiseksi antaa. Esimerkiksi Iltalehti joutui keskiviikon tuomion myötä muuttamaan Ohisaloa koskevan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58fddc94-a6a7-4c09-b852-6ae22add7f9c">juttunsa</a> otsikkoa, kertomaan muutoksesta varsinaisen jutun lopussa sekä <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/11fb24da-79dc-4065-b34e-5b1ec07f3bf9">julkaisemaan</a> itsekritiikkinä vielä erillisen oikaisu-uutisen.
Kerrataan vielä lopputulos: Iltalehden riippumaton toimittaja kirjoittaa vihreästä ministeristä kriittisen jutun. Viher-JSN jyrää jutun ja pakottaa lehden muuttamaan näkemystään.
Näytämme elävän tilanteessa, jossa hyvin pieni, itse itseään täydentävä poliittisesti latautunut JSN kontrolloi lähes koko suomalaista mediakenttää. JSN:n pitäisi olla median riippumattomuuden ylin turvaaja, mutta valitettavasti koko asetelma on kiepsahtanut päälaelleen. Suomalaiset mediat ovat riippuvaisia JSN:stä. Ne ovat riippuvaisia puoluepolitisoituneen elimen poliittisista ratkaisuista, joita on pakko totella. Vihreä elin määrää, mitä mieltä toimittajat saavat olla.
Neuvostoa koskeva kritiikki on tehty mahdottomaksi. Joka sellaiseen syyllistyy, joutuu kirkonkiroukseen. Tämä ei ole vähäpätöinen asia toimittajapiireissä, joissa mahdollisia työnantajia on vain muutamia.
Suomen Uutiset ei ole JSN:n jäsen.

Kommentti: Elina Grundströmin johtama viher-JSN jakaa medialle tuomioita, joissa haisee kaksoisstandardi

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström saa tuekseen roiman määrän uusia vihreitä. Grundströmin aisapareina huhkivat jatkossa kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) avustajana toiminut transaktivisti Nitin Sood (vihr.) sekä Voima-lehden kustannuspäällikkö, vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen.

JSN:n aiemmin valittujen jäsenten joukossa on muun muassa Maria Swanljung, joka kertoo CV:ssään toimineensa presidenttiehdokas Pekka Haaviston (vihr.) vaalikampanjassa ja suunnitelleensa kampanjan mediastrategiaa. Swanljung toimii tällä hetkellä yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedottajana. Swanljungin <a href="https://twitter.com/mariamatilda?lang=fi">twiittivirta</a> kertoo täysin avoimesta ja jatkuvasta politikoinnista ja vihreiden sekä vasemmistoliiton kärkihahmojen kannanottojen täysin kritiikittömästä toistelusta.
‏JSN:n puheenjohtajana toimiva Elina Grundström on itse puoluelehti Vihreän Langan entinen päätoimittaja.
Julkisen sanan neuvosto ei mainitse uusien tai aikaisempien jäsentensä poliittista taustaa <a href="http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-n-uudet-jasenet-valittu-2/">nimitysuutisessaan</a>.
<h4>Nettihöyrypäästä ylin journalistinen tulkitsija? </h4>
Erityistä kummastusta on sosiaalisessa mediassa aiheuttanut Nitin Soodin valinta. JSN kertoi uusia <a href="http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-hakee-yleison-edustajia-kaudelle-2018---2020/">yleisön edustajia hakiessaan</a> vaativansa ”hyvää eettistä harkintakykyä ja kykyä perustella mielipiteitään.”
Sood on herättänyt huomiota Twitterissä suorasukaisilla ja journalistisen tasapuolisuuden kannalta vähintäänkin kyseenalaisilla lausunnoillaan. Muutamia esimerkkejä:
Sood väittää, ettei vammaisen lapsen vanhempi saa puhua lapsensa yhteisön puolesta:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1069223996372238336">https://twitter.com/nnsood/status/1069223996372238336</a>
Sood pitää ongelmallisena, että Turun Sanomat levittää Miesten tasa-arvo ry:n kannanottoa:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1050710734768877568">https://twitter.com/nnsood/status/1050710734768877568</a>
Medialta on ”täysin vastuutonta” antaa Miesten tasa-arvo ry:lle tilaa:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1050709176924672000">https://twitter.com/nnsood/status/1050709176924672000</a>
Soodin mukaan Helsingin Sanomien toimittajan Anne-Mari Sipilän feminismi on ”ajoittain valkoista ja transfobista”. Sitä tulee varoa.
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1046340818683006976">https://twitter.com/nnsood/status/1046340818683006976</a>
HS “ilmentää rasismia”.
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1010423415688310785">https://twitter.com/nnsood/status/1010423415688310785</a>
Turkulainen-lehti “väheksyy romanien kokemaa syrjintää”:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1000006269074329606">https://twitter.com/nnsood/status/1000006269074329606</a>
Suomen Uutiset kertoi aiemmin, että Sood <a href="https://stage.sudev.fi/jani-toivolan-eduskunta-avustaja-valppaana-loysi-rasismia-jopa-sprn-rasismia-vastustavasta-kampanjasta/">löysi rasismia</a> jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta.
JSN on journalistisen alan ylin eettinen valvoja. Suomen Uutiset ei siihen kuulu.

Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö

Vihreiden puoluetoimistolla oli surumielinen tunnelma, kun puoluesihteeri Lasse Miettinen ilmoitti Touko Aallon luopuvan puolueen puheenjohtajuudesta. Aalto ilmoitti eropäätöksestään Facebookissa.

&#8211; Olen pitkän ja huolellisen pohdinnan jälkeen tullut siihen lopputulokseen, että väistyn Vihreiden puheenjohtajan paikalta. Tarvitsen lisää aikaa toipumiseeni. Vihreät puolestaan tarvitsee puheenjohtajan, joka voi johtaa puolueen kohti vaaleja tässä ja nyt.
&#8211; En pysty terveystilanteeni vuoksi palvelemaan joukkuettani. Sairastuin masennukseen vuosi sitten. Yritin kaikkeni, mutta sairaus eteni ja uupumus vei työkykyni. Lääkärin määräämä sairausloma kestää vuoden loppuun.
Vihreiden sekoilut laskeneet kannatusta
Aallon puheenjohtajakausi alkoi kesällä 2017 kohujen saattelemana, kun hän jätti silloisen vaimonsa itseään reippaasti nuoremman puoluetoverin vuoksi. Vuotta myöhemmin Aalto nähtiin mediassa ilman paitaa piiskaamassa miesten takapuolia tukholmalaisessa yökerhossa.
Tukholman-keikan jälkeen sairauslomalle jäänyt Aalto on ottanut siipeensä myös puoluetovereidensa sekoiluista. Vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen lentosabotaasi, kansanedustaja Jani Toivolan taksilaskut ja rahasotkut sekä ex-kuntapoliitikko Saido Mohamedin rahanpesukäräjät lienevät vain lisänneet puheenjohtajan ahdistusta.
Kohujen seurauksena kannatustaan reippaasti menettäneille vihreille valitaan uusi puheenjohtaja ensi viikon lopulla.

Touko Aalto eroaa tehtävästään – nujersivatko vihreiden kohut puheenjohtajan?

Vihreiden kansanedustaja Jani Toivolaa nähdään vain harvoin eduskunnan täysistunnossa. Hän on kuitenkin ehtinyt tehdä edustajana ollessaan rahallisesti arvokkaita keikkatöitä ja maksanut taksimatkansa eduskunnan taksikortilla myös sairauslomansa aikana. Valtiopäivätoimia tai vastaavia saavutuksia on kertynyt vähänlaisesti.

Kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) ei enää asetu ehdolle kevään eduskuntavaaleissa. Toivola kertoo, että päätös oli iso ja vaikea.
&#8211; Tärkeimpänä syynä päätökselle on pieni tyttäreni. Tässä hetkessä koen, että minulle on mahdotonta yhdistää pienen lapsen yksinhuoltajan arki ja vaativa työ eduskunnassa, Toivola kirjoitti Facebookissa.
Lapsiperheen isän arkea on varmasti hankalaa yhdistää vaativaan lainsäätäjän työhön, joten Toivolan päätös vetäytyä eduskunnasta on ymmärrettävä…ei kun…
Suomen Uutisten toimitus pahoittelee epätarkkuutta. Kansanedustaja Toivola on todellakin edellä mainituilla sanankäänteillä perustellut vetäytymistään eduskunnasta, mutta se tapahtui jo neljä vuotta sitten &#8211; lokakuussa 2014. Sen jälkeen Toivola pyörsi puheensa ja päätti asettua uudestaan ehdolle.
Nyt &#8211; lokakuussa 2018 &#8211; Toivola aikoo jälleen jäädä pois tulevan kevään eduskuntavaaleista.
Toivolan läpimeno olisi epävarmaa
Jani Toivola valittiin eduskuntaan jo vuoden 2011 vaaleissa. Hän siis ilmoitti keskiviikkona 3.10. jo toisen kerran urallaan vetäytyvänsä eduskunnasta. Päätös lienee kypsynyt pakon sanelemana, sillä Toivola on viime viikot ryvettynyt ollessaan erilaisten rahakohujen keskipisteessä. Vihreiden gallup-kannatus on myös pitkään ollut alavireinen, eikä läpimenoa voida pitää varmana.
Tällä kertaa mies myönsi itsekin, että on tullut töppäiltyä.
- Totta kai viime viikkojen asiat ovat osa sitä päätöstä olleet. Ja varmaan yleisellä tasolla sitä jokainen miettii, kun vaalit lähestyy, että haluaako jatkaa ja miten on vuodet mennyt. Monen asian summa ja tämä on ollut yksi niistä, Toivola kertoi Ilta-Sanomille.
Taksin ovet paukkuivat 1 039 kertaa 
Toivolan skandaalinkäryinen syksy käynnistyi Iltalehden uutisesta, jossa kerrottiin Toivolan käyttäneen eduskunnan taksikorttia tällä vaalikaudella jo 1 039 kertaa. Veronmaksajille tämä tarkoitti 22 000 euron laskua.
Sen jälkeen otsikoihin nousivat Toivolan kulukorvaukset: Toivolalle oli maksettu korotettua 1 315 euron kulukorvausta tyhjillään olevasta kakkosasunnostaan Riihimäellä, vaikka Toivola oikeasti asuu Helsingissä.
Epäselvään tilanteeseen sopii hyvin se, että Toivola on valittu eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä, jossa hän siis ei asu eikä ole kirjoilla. Toivola selitteli sekavaa asumisjärjestelyään ja korvauksien nostamista siten, että olisi muka juuri perheensä kanssa muuttamassa Helsinkiin.
Keikkatöitä sairauslomalla
Myöhemmin ilmeni, että Toivola oli höylännyt eduskunnan taksikorttia myös sairauslomiensa aikana sekä tehnyt rahallisesti arvokkaita keikkatöitä sairaana ollessaan. Sairauslomalla ollessaan Toivola teki puhujavierailuja kouluihin, joista vierailuista hänelle maksettiin myös palkkio. Ilta-Sanomien laskelmien mukaan kyse olisi ollut yhteensä jopa yli 30 000 euron summasta.
Toivolalle kouluvierailut ovat toki mukava lisä jo muutenkin korkeaan kansanedustajan palkkioon. Uusimpien verotietojen mukaan Toivolan vuositulot ovat 94 645 euroa.
Mukavaa eduskuntaelämää on siis jatkunut lähes kahdeksan vuotta eikä rahantuloa ole mitenkään voinut estää. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, mitä Toivola on oikeasti saanut aikaan eduskunnassa.
Masentui ensimmäisellä kaudellaan
Aivan ensimmäiseksi huomio kiinnittyy pitkiin poissaolojaksoihin. Jo ensimmäisellä eduskuntakaudellaan Toivola masentui ja jäi pois eduskunnasta. Joulukuussa 2016 Toivola masentui jälleen sillä seurauksella, että hänet nähtiin eduskunnassa seuraavan kerran vasta syksyllä 2017, jolloin poissaolo oli kestänyt yhtäjaksoisesti jo seitsemän kuukautta.
Tässä kohden tarkennettakoon, että vaikka kansanedustajat yleensä toimittavat lääkärintodistuksen sairaudestaan eduskunnan hallinnolle, varsinaista sairauslomaa kansanedustajilla ei ole.
Kansanedustajan 6 510 euron palkkio maksetaan edustajalle täysin riippumatta siitä, onko kansanedustaja poissa sairauden tai minkä tahansa muun syyn vuoksi. Kuten Toivolan tapauksesta käy ilmi, myös taksikorttia on mahdollista vinguttaa vaikka sairastuisikin.
Valitti uupumustaan naistenlehdelle
Syksyllä 2016 Toivola tilitti raskasta arkielämäänsä Me Naiset -lehdelle ja tunnusti tuolloin käyneensä syvissä vesissä.
&#8211; Olin uupunut vaativasta työstä, jolle en löytänyt merkitystä ja pienen lapsen yksinhuoltajuudesta. Niiden yhdistelmä vaatii paljon, Toivola myönsi.
Samaan aikaan Toivola viimeisteli omaelämänkerrallista kirjaansa Musta tulee isona valkoinen, jossa hän kuvailee erilaisuuden kokemustaan Suomessa.
Eduskunnan poissaolotilastojen kuningas
Toivola on pitkään ollut kärjessä tilastoissa, jotka kuvaavat kansanedustajien poissaoloja eduskunnan täysistunnoista. Jo vaalikaudella 2011-2015 Toivola oli poissa peräti 123 täysistunnosta, mikä nosti hänet poissaolotilastojen kuninkaaksi. Tuolloin poissaoloihin tosin vaikutti vahvasti vanhempainvapaa 30.11.2013-31.8.2014, jona aika kysymys oli ”muista poissaoloista.”
Vuonna 2015 alkaneella eduskuntakaudella Toivolaa on nähty eduskunnan suuressa salissa entistäkin harvemmin. Tilastojen mukaan Toivola on ollut pois 140 kertaa, kun täysistuntoja on ollut yhteensä 455. Näin ollen suurin piirtein joka kolmas täysistunto on jäänyt väliin. Toki poissaolot osin selittyvät pitkällä sairauslomajaksolla.
Toivola ei ollut paikalla myöskään perjantaina 21. syyskuuta, jolloin eduskunta äänesti ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta. Monet ovat arvelleet, että Toivolan käyttämä taksi juuttui tuolloin Helsingin keskustan iltapäiväruuhkaan, eikä Toivola sen vuoksi ehtinyt Arkadianmäelle äänestämään.
Oma ryhmyrikin arvosteli Taksi-Toivolan
Toivolan aktiivisuus taksinkäyttäjänä on siis ollut kääntäen verrannollista hänen aktiivisuuteensa kansanedustajana. Taksin takapenkillä on vierähtänyt todella pitkä aika, kun ottaa huomioon, että tällä vaalikaudella Toivola on ollut poissa joka kolmannesta täysistunnosta.
Koska Toivolaa ei eduskunnassa useinkaan nähdä, looginen seuraus on, ettei häntä myöskään siellä kuulla. Vuonna 2015 alkaneella vaalikaudella Toivola on käyttänyt vain 75 puheenvuoroa, eli vähiten koko vihreiden eduskuntaryhmässä.
Vertailun vuoksi: puheenjohtaja Touko Aalto on ollut äänessä 465 kertaa ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen 355 kertaa.
Sairauslomalla oleva Aalto ei ole julkisuudessa kommentoinut Toivolan taksi- ja rahaskandaaleja, mutta Mikkonen toimitti äskettäin julkisuuteen tiedotteen, jossa hän ilmoitti nuhdelleensa Toivolaa sen jälkeen kun oli perehtynyt Toivolan antamiin selityksiin.
&#8211; Koska kansanedustajan tehtävässä on kyse luottamuksesta, huolimattomuuteen ja leväperäisyyteen ei ole varaa kansanedustajan tehtäviin sisältyvien etujen käytössä. Siksi moitteet ovat tarpeen, Mikkonen totesi.
Mikkonen ilmoitti myös pitävänsä menettelyä paheksuttavana.
Vihreiden sekoilut näkyvät gallupeissa
Toivolan toilailujen paljastuminen sattui vihreille huonoon aikaan, sillä puheenjohtaja Aallon paluu sairauslomalta ei ole tiedossa. Vihreiden kannalta tilanne on ikävä, sillä puolueen gallup-kannatus on kääntynyt laskuun. Ylen tuoreen gallupin mukaan vihreitä kannattaisi tällä hetkellä 11,6 prosenttia. Syyskuun 2017 huippulukemasta kannatus on laskenut jo yli viiden prosenttiyksikön verran.
Toivolan ansiosta vihreiden tilanne tuskin on ainakaan paranemassa, mutta myös muiden puolueen toimijoiden töppäilyt näkyvät laskevassa kannatuksessa.
Sairauslomaansa ennen Touko Aalto nähtiin mediassa ilman paitaa piiskaamassa miesten takapuolia tukholmalaisessa yökerhossa. Tukholman-keikan jälkeen vihreiden laskeneen kannatuksen kommentointi osoittautui Aallolle liian raskaaksi. Seurauksena oli sairastuminen.
Valehtelua, lentokoneriehumista ja outoja insestiväitteitä
Vihreiden kansanedustaja Emma Kari jäi äskettäin kiinni valehtelusta, kun hän väitti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sanoneen, että naisten oikeuksista noussut keskustelu olisi muka Sipilän mielestä iljettävää. Karin väite oli omille kannattajille suunnattu vaalitemppu, joka oli keksitty juttu.
Vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen lentosabotaasi on parhaillaan syyteharkinnassa. Tapauksessa oli kyse siitä, että kesällä Pennanen riehui lentokoneessa yrittäen estää palautuslentoa. Pennasen temppu ei onnistunut ja poliisi poisti hänet lentokoneesta. Poliisi tutki välikohtausta rikosnimikkeillä ilmailurikkomus ja haitanteko virkamiehelle.
Vihreä kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra puolestaan kirjoitti jo viime syksynä Facebook-tilillään näin: &#8221;Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on anketa, ainoa syy sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua.&#8221;
Jälkikäteen Diarra selitti insestiväitteitään, että kyse oli hänen mielestään ”huonosta huumorista.”

Taksisuhailua, pitkiä poissaoloja, rahakohuja – jääkö Jani Toivolan äänestäjille käteen muuta kuin jättilasku?

KOMMENTTI | Aina ei voi onnistua. Ei edes rasismia vastustaessaan. SPR:n rasisminvastaisen ja yhdenvertaisuutta edistävän työn ja toiminnan Twitter-tili erehtyi linkittämään sivuilleen Ylen lastenohjelmien intiaanikohua kommentoivan tekstin. Vastaisku tuli korkealta ja kovaa. 

Tapahtumat lähtivät käyntiin, kun Satakunnan Kansan toimittaja Pasi Mattila <a href="https://www.satakunnankansa.fi/mielipide/herra-heinamaen-hassutteleva-intiaani-oli-liikaa-mutta-oikeasti-rasismia-ruokkiva-lastenpeli-ei-herata-somen-moraalipoliiseja-200953579/">kirjoitti</a> lapsille tarkoitetun Pekka-pelin mahdollisesta rasistisuudesta ja aprikoi, miten pelin voisi kieltää. Tekstissä arvioitiin myös äskettäistä kulttuurinomimiskohua, joka johti Herra Heinämäki -intiaanipäällikön sensurointiin Yleltä.
Suomen Punainen Risti <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/spr.png">linkitti tekstin</a> omaan, rasismia vastustavan kampanjansa twitter-virtaansa.
Tällaisen toiminnan voisi olettaa miellyttävän rasismivastaustajia, mutta tällä kertaa niin ei käynyt. Veri kuohahti, intersektionaalinen mieli pahastui, ja pian Jani Toivolan eduskunta-avustaja Nitin Sood puuttui jämäkällä tarmolla peliin. Hän moitti SPR:n pataluhaksi rasistisen sisällön jakamisesta.
&#8221;Miksi SPR jakaa hyvinkin rasistista sisältöä, jossa kritisoidaan kulttuurista omimista ja väheksytään alkuperäiskansojen oikeutta omaan kulttuurin&#8221;, Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998462975479566336">tivasi</a>.
Hän jatkoi: &#8221;En oikeasti ymmärrä miten Ei rasismille-hanke, joka myös järjesti Olen Kanssasi -kampanjan osoittaakseen solidarisuuttaan vähemmistöille, jakaa kanavillaan sisältöä, jossa väheksytään Herra Heinämäen ongelmallisuutta ja rasistisia piirteitä.&#8221;
Tavallisen lukijan on vaikea nähdä SPR:n toiminnassa mitään moitittavaa, mutta Sood onnistui näkemään siinä vaikka mitä. On kuvaavaa, että edes pitkän päivätyön rasisminvastaisuudessa tehnyt Eero Mäntymaa <a href="https://twitter.com/eeromantymaa/status/998966140440338432">ei kyennyt näkemään</a>, mikä alkuperäisessä kirjoituksessa oli vikana.
SPR <a href="https://twitter.com/spreirasismille/status/998785243510378496">yritti selittää</a> tapahtunutta kertomalla, että he jakavat toisinaan myös uutisia, jotka eivät edusta heidän kantaansa.
Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998842063247601664">ei selitystä niellyt</a>: &#8221;Uskomatonta, kuinka rasisminvastainen hanke edelleen puolustaa kyseenalaisen sisällön jakamista ilman kriittistä saatetta.&#8221;
Hän jatkoi: &#8221;Toivoisin, että SPR kantaisi vastuunsa tästä, pahoittelisi asiaa ja muuttaisi viestintälinjaansa, jotta tämä ei koskaan uudestaan tapahtuisi. Antirasistinen työ on jo niin vaikeata Suomessa ilman, että liittolaiset hankaloittavat vähemmistöjen oikeuksien turvaamista.&#8221;
Kului hetki, ja SPR reagoi samalla tavalla kuin Yle inkkariinsa &#8211; deletoinnilla. SPR poisti alkuperäisen pahennusta herättäneen twiittinsä ja <a href="https://twitter.com/spreirasismille/status/998785243510378496">pyyteli vuolaasti anteeksi</a>:
&#8221;Tviitti on jo poistettu, ja se oli epäonnistunut, koska siitä seurasi väärinkäsitys omasta kannastamme. Tarkoitus oli keskustella aiheesta, ei missään nimessä väheksyä kulttuurista omimista. Pahoittelemme ja otamme tästä opiksi.&#8221;
<h4>Lisää ongelmia</h4>
Sood ei tästä riemastunut, sillä SPR:n sivuilla retkotti edelleen rasistista törkyä. Yhdistys oli linkittänyt sivuilleen Turkulainen-lehden artikkelin, jossa toimittaja pukeutuu romaniksi. Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/999255790098763776">kirjoitti</a>:
&#8221;Hei SPR, teidän sivunne jakaa edelleen uskomatonta materiaalia, joka ei millään tavoin edistä rasisminvastaista työtä. Ette oikeasti voi jakaa sisältöä, jossa pukeudutaan vähemmistön edustajaksi pariksi tunniksi ja testataan miltä se tuntuu.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Uskomatonta, kuinka rasisminvastainen hanke edelleen puolustaa kyseenalaisen sisällön jakamista ilman kriittistä saatetta. Miksi levitetään artikkelia jossa väheksytään kulttuurista omimista, mutta ei esimerkiksi <a href="https://twitter.com/PetraLaiti?ref_src=twsrc%5Etfw">@PetraLaiti</a>’n tekstiä vihapuheesta, jonka kohteeksi hän joutui? <a href="https://t.co/v5LG0fgM5X">https://t.co/v5LG0fgM5X</a>
&mdash; Nitin Sood (@nnsood) <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998842063247601664?ref_src=twsrc%5Etfw">May 22, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Mistä kaikesta voisi pahastua?</h4>
Sood ei tiettävästi ole vielä pahastunut siitä, että SPR <a href="https://www.facebook.com/spreirasismille/posts/2249576348392125">toivottaa</a> Facebookissa hyvää Ramadania. Ei ole poissuljettua, ettei näin kävisi, sillä SPR:n toivotuksesta voisi saada sen käsityksen, että Ramadania harjoittamattomat haluaisivat kahmia vieraan kulttuurin perinteitä ja jakaa niistä aiheutuvaa riemua.
Toisaalta Soodin aikaa on kulunut siihen, että hän <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998892453804601344">vastustaa</a> oikeusministeriä sharian vastustamisesta. Tällainen on Soodin mukaan ongelmallista, tällä tavoin luodaan kuulemma uhkaavia mielikuvia rodullistetuista.
Soodin sarjatulipahastuminen antaa hyvää osviittaa siitä, kuinka hankalaa suomalaisten suvaitsevaisten elämä on nykyään. Soodin edustama intersektionalistinen näkemys pitää pahana käytännössä kaikkea sellaista monikulttuurisuutta, jota Suomessa on viime vuosien aikana yritetty suvaitsevaisuuden ja yhteiskunnallisen koheesion nimissä tehdä.
Niin ikään on selvää, minkälaisia keskustelupelisääntöjä intersektionaalinen kansanosa tuputtaa: rodullistamaton rasisminvastustaja häviää aina itsensä rodullistaneelle rasisminvastustajalle, vaikka jälkimmäisen puheissa ei olisi päätä eikä häntää.

Jani Toivolan eduskunta-avustaja valppaana – löysi rasismia jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta

&#8211; Eduskunnan äänestystuloa ns. sukupuolineutraalin avioliittolain asiassa osoittaa selkeästi sen, että eduskunta on vajonnut syvään rappiotilaan. Tämä alentaa lopullisesti eduskunnan arvovaltaa ja kansalaisten luottamusta. Erityisesti on syytä ihmetellä kokoomuksen kansanedustajien äänestämistä, joista 27 äänesti homojen ja lesbojen avioliiton sallivan lain puolesta, moittii kansanedustaja Pentti Kettunen (ps.).
Hän huomauttaa, että tämänpäiväinen äänestystulos tulee aiheuttamaan muutoksia myös useisiin muihin lakeihin, ja että näitä asioita ei eduskunta päätöstä tehdessään ole ottanut huomioon.
&#8211; Tämän jälkeen on mielenkiintoista seurata, mitä evankelisluterilainen kirkko tulee tekemään. Joka tapauksessa kirkonisät joutuvat vaikeaan asemaan.
Kuva: Pääministeri Alexander Stubb onnittelee vihreiden Jani Toivolaa kun selsivi että kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista meni läpi eduskunnan äänestyksessä.

Jani Toivola

Kommentti: Elina Grundströmin johtama viher-JSN jakaa medialle tuomioita, joissa haisee kaksoisstandardi

Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö

Touko Aalto eroaa tehtävästään – nujersivatko vihreiden kohut puheenjohtajan?

Taksisuhailua, pitkiä poissaoloja, rahakohuja – jääkö Jani Toivolan äänestäjille käteen muuta kuin jättilasku?

Jani Toivolan eduskunta-avustaja valppaana – löysi rasismia jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta

Kettunen avioliittolaista: ”Kirkonisät joutuvat vaikeaan asemaan”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025