Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

järjestötuet

VM:n budjettiehdotus valmistuu tänään: Sosiaaliturvaan ei kosketa, toissijaisista menoista säästetään

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koposen mukaan kansalaisjärjestöiltä pitää leikata tässä taloudellisessa tilanteessa. Koponen kannustaa järjestöjä kehittämään omaa varainhankintaansa eikä ottaa valtion tukea ikuisena automaattina.

&#8211; Järjestöjen on opittava seisomaan omilla jaloillaan ja kehittämään uusia rahoitusmalleja. Tässä Suomen talouden alhossa ei millään järjestöllä ole varaa odottaa suu auki, että valtio kippaa sinne vuosittaisen kakkupalan, Ari Koponen havainnollistaa.
Automaattinen tuki voi passivoida
Suomessa useat järjestöt tekevät tärkeää työtä. Koposen mukaan rahoitusmallien kehittäminen on askel kohti itsenäisempiä järjestöjä. Koponen näkee mesenaattitoiminnan tulevaisuutena, jossa esimerkiksi yksityiset tahot ja liike-elämä tukevat kulttuuria.
&#8211; Valtion tuki järjestöille pitäisi nähdä trampoliinina, joka hyppäyttää toiminnan lentoon. Jos valtion tuki on jonkinlainen vakio, se voi passivoida toimintaa ja estää toiminnan kehittämistä, Koponen lisää.
&nbsp;

Taiteen ja kulttuurin järjestötuista leikataan – Koponen: Ei voi odottaa, että valtio kaataa rahaa loputtomiin

Ukrainassa on viime vuosien aikana selkeästi tuettu kansallistunnetta nostattavaa kulttuurituotantoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula peräänkuuluttaa Suomessakin kansallistunnetta vahvistavaa kulttuurituotantoa, joka vaalisi myös kansakunnan yhtenäisyyttä kriisiaikojen varalta.

Ukrainan sodan alettua kulttuurista on muodostunut entistäkin väkevämpi side, joka yhdistää ukrainalaisia ja pitää yllä maanpuolustustahtoa. Ukrainalaisten kansallisidentiteetti onkin sodan myötä vahvistunut entisestään.
Suomessa kansallismielisyyttä ja -ylpeyttä on taas pyritty ennemminkin lokeroimaan lähes ääriajatteluksi, ja nyt Helsingin Sanomia myöten kirjoitellaan siitä, miten isänmaallisuuden tunteet hävettävät. Lisäksi on jopa debatoitu siitä, onko suomalaisuutta edes olemassa.
&#8211; Tavoitteena tulisi olla se, että jokainen suomalainen voisi tuntea aitoa kansallisylpeyttä ja olla isänmaallinen ilman häpeää, leimaamista, lokeroimista tai nurkkaan ajamista. Kulttuurilla voisi olla tässä tärkeä rooli. Etenkin koronakriisin hellittäessä ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä, yhtenäisyyttä ja toisaalta takaisin kulttuurin pariin, arvioi kansanedustaja Jenna Simula.
Sotilasmusiikki nostattaa kansallistunnetta
Suomalaisuuden olemassaolon lisäksi on kyseenalaistettu usein myös esimerkiksi tarvetta soittaa Porilaisten marssia Suomen voittaessa olympiakultaa. Tätä Simula pitää täysin käsittämättömänä.
&#8211; Suomalaisten voiton kunniaksi soitetaan aina Porilaisten marssi, joka on sekä Puolustusvoimien että presidentin kunniamarssi. Se juhlistaa suomalaisia, suomalaista kansallisidentiteettiä ja vahvistaa kansallistunnettamme. Sotilasmusiikki on yksi erinomaisimmista tavoista nostattaa kansallistunnetta, Simula luonnehtii.
Kansallistunnetta ja maanpuolustustahtoa tuettava
Kansanedustaja Simula on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, millä tavoin hallitus osaltaan huolehtii suomalaisen kansallistunteen ja -hengen ylläpidosta sekä kansan yhtenäisyydestä ja aikooko hallitus kohdentaa jatkossa esimerkiksi kulttuuriavustuksia kohteisiin, jotka niin tekevät.
&#8211; Niin kulttuuriavustuksilla kuin järjestötuilla ylipäänsä tulee ylläpitää ja mahdollistaa sellaista toimintaa, joka voimistaa kansallistunnetta sekä maanpuolustustahtoa, perinteiden vaalimista unohtamatta, Simula sanoo lopuksi.
&nbsp;

Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/puoluetukia-vai-sairaanhoitajia/">kritisoi</a> ajatuspajan sivuilla &#8221;demokratiarahaksi&#8221; nimettyä uutta piilopuoluetuen muotoa. Grönroos pitää kyseenalaisena sitä, että puolueet korottavat jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun kansalaisille on luvassa vain niukkuutta.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla, että puolueet ovat monin paikoin sopineet jo ennen aluevaaleja siitä, kuinka monella tuhannella eurolla puolueiden piirijärjestöjä tuetaan valittua aluevaltuutettua kohden. Toki tuki näennäisesti määritellään käytettäväksi hyvinvointialueen valtuustoryhmän toimintaan, mutta käytännössä se on lisä jo olemassa oleviin puoluetukiin.
Puoluetukiin reilut 35 miljoonaa euroa
Monilla alueilla suunnitellut tuet liikkuvat 5 000 ja 6 000 euron luokassa per valtuutettu. Kun maassa on 1 379 aluevaltuutettua, niin uusi piilopuoluetuki olisi valtakunnallisesti noin 7-8 miljoonaa euroa vuodessa.
&#8211; Puoluetukia maksetaan tänä vuonna reilut 35 miljoonaa euroa. Valtion maksamien puoluetukien lisäksi myös kunnat tukevat merkittävillä summilla poliittista toimintaa. Kunnallisalan kehittämissäätiön vasta julkaistun <a href="https://kaks.fi/uutiset/vaalirahoitustutkija-tomi-venho-kunnilta-miljoonapotti-puolueille/">tutkimuksen</a> mukaan kuntien luottamushenkilömaksuista kerätyt puolueverot, valtuustoryhmien tukirahat ja kunnissa maksetut poliittiset järjestötuet nousevat vuosittain jopa 15 miljoonaan euroon, Grönroos kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Puoluetoimintaa tuetaan myös valtakunnallisten järjestötukien muodossa, joista maksetaan tukia niin poliittiselle nuorisojärjestöille (2,4 milj.), opiskelijajärjestöille (0,2 milj.) kuin varhaisnuorisojärjestöille (1,5 milj.). Puolueiden ajatuspajoja tuetaan vuosittain 600 000 eurolla. Puoluepoliittisia toimijoita <a href="https://okm.fi/documents/1410845/22671047/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf/3b3b1480-6d80-2c87-1a9d-3363b4913d15/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf?t=1643628088607">tuetaan</a> siis järjestö- ja tutkimukseen tarkoitettavien tukien kautta yli neljällä ja puolella miljoonalla eurolla.
Hyvinvointivaltio pitää huolta puolueistaan
Piilopuoluetueksi voidaan myös laskea ministerien avustajien määrän kasvattaminen, jolla hallituspuolueet saavat käytännössä levennettyä puolueen poliittisen suunnittelun harteita. Palkat ovat myös ministeriöissä <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksen-ministereilla-65-erityisavustajaa-suomen-uutiset-selvitti-palkkoja-jopa-lahes-8-000-euroa-kuukaudessa/">kilpailukelpoiset</a>.
&#8211; Puolueiden tukeminen verovaroista voi olla mielekästä, jos katsotaan maailmaa, jossa ajatus tukien maksamisesta syntyi. Mikäli tuet pysyvät kooltaan kohtuullisina ja jakoperusteiltaan tasapuolisina, voi puolueiden tukeminen parhaimmillaan edistää päätöksentekijöiden riippumattomuutta ulkopuolisista eturyhmistä ja näin vahvistaa äänestäjän asemaa.
&#8211; Pahimmillaan puoluetuet ovat kohtuuttoman suuria muihin julkisiin menoihin nähden, niiden jakoperusteet ovat epäselvät ja epätasapuoliset tai niitä kasvatetaan paikkaamaan tilannekohtaisesti jonkin puolueen kassavajetta. Puoluetuet eivät saa myöskään olla keino pönkittää vanhojen puolueiden valtaa ja estää uusia liikkeitä nousemasta.
Uusi hallintohimmeli lisää menoja entisestään
Aluehallinnon varjolla suunniteltujen uusien piilopuoluetukien summa voi olla vaatimaton koko sotesektorin budjettiin nähden. Vaikka puolueita tuetaan Suomessa avokätisesti monesta suunnasta, olisi uusi alueellinen puoluetuki silti taas merkittävä korotus jo olemassa oleviin poliittisiin tukiin.
&#8211; Sotemenot ovat kasvussa, ja uusi hallintohimmeli lisää niitä entisestään. Puolueiden on siis kyseenalaista lähteä nostamamaan jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun tavalliselle kansalaiselle ei ole muuta jaettavaa kuin niukkuutta.
&#8211; Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa. Aluevaltuutetut päättävät kumpaan rahat laitetaan. Valinnan pitäisi olla helppo, Grönroos kirjoittaa.
&nbsp;

Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: ”Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”

järjestötuet

VM:n budjettiehdotus valmistuu tänään: Sosiaaliturvaan ei kosketa, toissijaisista menoista säästetään

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”

Taiteen ja kulttuurin järjestötuista leikataan – Koponen: Ei voi odottaa, että valtio kaataa rahaa loputtomiin

Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle

Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: ”Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025