Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

järjestys

Ruotsin poliisin toiminnan tarkoitus on vähentää rikollisuuden kansalaisille aiheuttamia haittoja ja saada laskuun rikoksiin syyllistyvien henkilöiden määrä. Kumpikaan näistä tavoitteista ei täyttynyt vuonna 2023. Huolimatta selvästi kasvaneista resursseista.

Ruotsin poliisissa työskenteli vuoden 2023 lopussa 2431 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilökunnan kokonaismäärä oli 37 359, joista varsinaisia poliiseja oli 22 980 ja siviilejä loput 14 379.
Mitä tulee yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, tulos on muuttumaton. Jengiväkivalta toki on lisääntynyt ja terrorismin uhka kasvanut, mutta kansalaisten oma käsitys turvallisuudestaan on sama kuin vuotta aiemmin.
Ilmoitettujen rikosten määrä oli viime vuonna 14 819 per 100 000 asukasta ja määrä kasvoi 3,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Murhaajien kiinniotto tehostunut
Rikosten selvittäminen pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Uuden poliisiylijohtaja Petra Lundhin mukaan järjestäytyneen rikollisuuden selvittämisessä on kuitenkin edistetty.
Oikeusministeri Gunnar Strömmer <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/fler-poliser-loste-inte-fler-brott-8fe19m">näkee</a> hänkin poliisin <a href="https://polisen.se/aktuellt/nyheter/nationell/2024/februari/polisen-2023-stora-utmaningar-och-utvecklade-arbetssatt-inom-brottsbekampningen/">vuosiraportissa</a> hopeareunuksen: kuolemaan johtaneista ampumisista on Tukholmassa selvitetty 70 prosenttia viimevuotisen 16 prosentin sijasta.
Strömmer haluaisi kuitenkin nähdä parempia tuloksia arkisten rikosten kuten varkauksien, haitanteon ja pahoinpitelyjen selvittämisessä.

Ruotsin poliisin oma arvio: Lisäresurssit eivät kirittäneet virkavaltaa parempiin saavutuksiin

Kynä, paperi, kuri ja järjestys, luettelee Ruotsin opetusministeri Lotta Edholm, kun häneltä kysytään, mitä kouluihin tarvitaan oppimistulosten kohentamiseksi.
 
Opetusministeri Lotta Edholm kertoo ajatuksistaan tuoreessa Ruotsin opettajajärjestön (Vi Lärare) haastattelussa, jossa pohditaan Ruotsin hallituksen suunnitelmia koulun uudistamiseksi &#8211; tai paremminkin joidenkin vanhojen, hyviksi koettujen käytäntöjen palauttamiseksi.
Ruotsin oikeistohallitus julisti jo yli vuosi sitten, että opetuksen digitalisaatiossa pistetään jarru päälle, ja jatkossa satsataan oppikirjoihin.
Hallituksen kanslian tietojen mukaan kirjatukeen on vuodelle 2024 varattu 658 miljoonaa kruunua.
&#8211; Koulun tulee palata perusasioihin. Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia. Yksinkertaisesti: koulun pitää saada olla vain koulu, sanoo Edholm.
Samat ongelmat kuin Suomessa
Vain pari viikkoa sitten Ruotsin hallitus tiedotti suunnitelmastaan, jonka mukaan lahjakkaille ja nopeasti oppiville lapsille tulee jatkossa tarjota mahdollisuus opiskella muita syvällisemmin nopeampaan tahtiin kuin muut &#8211; ja tämän tulee toteutua nimenomaan koululaitoksen sisällä, lapsen omassa koulussa.
Niin Ruotsissa kuin Suomessakin moni rehtori, opettaja ja vanhempi on toivonut juuri tällaisia linjauksia koulutuspoliitikoilta ja opetusviranomaisilta. Epäilijöitäkin toki löytyy, eikä vähiten akateemisista piireistä. 
Linjauksista ja investointipäätöksistä on kuitenkin pitkä matka koulujen arkeen, ja vielä pitempi aika tarvitaan, ennenkuin nähdään, tehoaako koulutuspolitiikan muutos esimerkiksi surkeisiin Pisa-tuloksiin.
Ruotsissa kamppaillaan samanlaisten ongelmien kanssa kuin täälläkin: peruskoulujen päättötodistuksissa saattaa olla hyviä numeroita, mutta luku- ja laskutaito &#8211; matemaattisesta päättelystä puhumattakaan &#8211; jää isolla oppilasjoukolla niin heikoksi, että jatko-opinnot eivät suju ilman erityistukea.

Ruotsin opetusministeri haluaa keskittyä perusasioihin: ”Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia”

Oppimistulokset pakittavat Euroopassa mutta Kaukoidässä kaikki on toisin. Pisa-vertailun tulokset voivat siten kertoa jotakin myös tulevaisuuden maailmasta, jossa nykyisten koululaisten osaaminen ratkaisee. OECD:n Pisa-johtaja haluaisi Svenska Dagbladetissa koulujen Euroopassa pakittavan aikaan, jolloin keskeistä oli oppiminen.

Ruotsin 15-vuotiaat koululaiset alisuorittivat<a href="https://stage.sudev.fi/antikainen-pisa-tulokset-sen-kertovat-ennen-ainakin-suomalainen-koulu-oli-parempi/"> suomalaisillekin</a> tuttuun tapaan sekä matematiikassa, että lukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä. Mahalasku päättyi samalle tasolle, kuin pohjalukujen vuonna 2012. Erityisesti kehnoista taloudellisista oloista lähtöisin olevien koululaisten oppimistulokset huononivat.
<a href="https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/tulokset">Pisa-tulosten</a> alavire kautta Euroopan herättää huolta myös OECD:n pääkallonpaikalla Pariisissa. Uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa Pisa-päällikkö Andreas Schleicher omaa asemansa vuoksi globaalin perspektiivin mutta hän seuraa erityisellä mielenkiinnolla myös Ruotsin tilannetta.
Meteliä ja sekasortoa
&#8211; Minua ihmetyttää erityisesti huono kuri. Oppilaiden enemmistö sanoo, että he eivät kuuntele opettajan puhetta. Heitä ei kiinnosta, Schleicher <a href="https://www.svd.se/a/l3PL5o/pisachefen-svensk-skola-behover-mer-disciplin#:~:text=Pisachefens%20h%C3%A5rda%20kritik%3A%20Oordning%20i,och%20engagemang%20i%20svenska%20klassrum">sanoo</a>.
&#8211; Opiskeluympäristö on täynnä meteliä sekä sekasortoa ja kännyköiden käyttö <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsi-haataa-puhelimet-peruskoulusta-ruotsidemokraatit-ja-porvarihallitus-yksimielisia/">häiritsee</a> oppilaita. Se voi olla mielekästä digiopetuksen kannalta mutta riskinä on, että oppilaat käyttävät tekniikkaa aivan muuhun kuin oppimistarkoitukseen.
Schleicher kaipaa kouluihin tuottavaa oppimisympäristöä, joka tarkoittaa tiukkaa vuorovaikutusta oppilaiden ja opettajan välillä, ohjaavia ja kannustavia opettajia. Hänen mukaansa näin oli ennen asiain laita ruotsalaiskouluissa.
Kuri ja järjestys takaisin
Andreas Schleicherin mukaan kyse on peremmiltään siitä, että koulujen ja opettajien on saatava arvovaltansa takaisin. Tästä hän huomautti aikanaan jo vuoden 2018 Pisa-tulosten yhteydessä.
&#8211; Oppimisen paloa ei enää ole entiseen malliin. Koulunkäynnistä ja sivistyksestä on kehkeytynyt palvelu: oppilaat ovat passiivisia kuluttajia, opettajat palveluhenkilökuntaa ja vanhemmat asiakkaita.
&#8211; Koulunkäynti toimii ainoastaan silloin, kun kaikki ovat siihen sitoutuneita ja kantavat vastuunsa.
Aasia jyrää meitin
Jos Euroopassa oppiminen syystä tai toisesta rappeutuu, niin toinen on meno Aasiassa. Ero kasvaa erityisesti matematiikan taidoissa.
Laajasti ottaen Kaukoidän valtiot loistivat 81 maan vertailussa, <a href="https://www.euronews.com/2023/12/05/european-education-slips-downward-according-to-pisa-report-by-oecd">kertoo</a> Euronews: Singapore oli paras kaikista, perässä kiisivät Macao, Taiwan, Hong Kong, Japani sekä Etelä-Korea.
OECD:n mukaan lukutaidon ja matematiikan tulosten heikkeneminen Euroopassa synnyttää huolen siitä, millainen vaikutus tällä tulee olemaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Miten vaikkapa Suomessa tai Ruotsissa pärjätään, jos osaamisen eväät eivät uudella sukupolvella riitä.
Kun hallitukset maailmanlaajuisesti oirehtivat koronapandemian seurausten kanssa, Pisa-tiedot viittaavat puolestaan siihen, että koulutusjärjestelmien rakenteellisiin haasteisiin vastaaminen on ratkaisevan tärkeää.

Pisa-pomon tuliset terveiset: Kännykät kaappiin ja kuri sekä järjestys takaisin kouluihin

Kaaos kasvaa moninapaisessa maailmassa ja sitä myötä järjestystä vaativat sanat ja teot. Voittajaksi kulttuurien kamppailussa saattaa päätyä se, joka osoittaa kansalaisille tien huomiseen. Jos länsimaat eivät pysty luomaan järjestystä kaoottiseen maailmaan, väestöryhmät järjestävät asian itse. Vaikka sitten eilisen kautta.

Eräs pohjoismaisen <a href="https://www.norden.org/sv/information/socialpolitik-och-valfard">hyvinvointivaltion</a> tunnusmerkkejä on se, että asiat toimivat. Hyvinvointi lähtee kansalaisen luottamuksesta omaan itseensä ja miksei muihinkin kanssakulkijoihin. Myös siihen, että vastoinkäymisen sattuessa <a href="https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/huipulla-pysymisen-haasteet-tutkijat-listaavat-pohjoismaisen-hyvinvointimallin-kolme-suurta-haastetta">yhteiskunnan</a> turvaverkko estää yksilöä putoamasta pohjalle.
&#8211; Paljon puuttuu tänään siitä, mitä järjestäytyneeksi yhteiskunnaksi kutsutaan. Luotettava koulu, hoito ja hoiva. Luotettavat viranomaiset, poliitikot vailla esiintymisvalmennusta, kotiavustajat, jotka puhuvat maan kieltä, poliisit läsnä turvallisilla kaduilla ja muutakin kuin omaa napanöyhtäänsä tuijottavat toimittajat, <a href="https://www.fokus.se/kronika/konsseparatismen-forenar-islamister-och-vanstern-pa-soder/">luettelee</a> Fokus-aikakauslehden kronikoitsija Lars Åberg.
Ihminen kaipaa turvallisuutta
Åberg näkee aikamme kasvavan kaaoksen johtaneen jo vastaiskuun: ihminen etsii järjestystä, suomalaisittain vaikka jonkinlaista oman itsensä ja ulkoisen maailman viisivuotissuunnitelmaa. Ja kun sellaista ei ole annettuna, se tehdään. Resilienssi ei ole jokamiehenoikeus. Tästä on havaintoja kautta maailman.
Kronikoitsija Åberg kertoo havainnoistaan Lontoon Whitechapel Roadin <a href="https://www.eastlondonmosque.org.uk/pages/news/">moskeijassa</a>. Hän meni rakennukseen sisään miesten ovesta. Miehet rukoilivat keskenään ensimmäisessä kerroksessa ja ja naiset toisessa, johon he tulivat vain naisille pyhitetyn sisäänkäynnin kautta. Näin se on ollut aikojen alusta.
&#8211; Meno oli sellaista, millaiseksi Malmöstä lähtöisin oleva imaami ja <a href="https://sverigesradio.se/artikel/imamen-till-statsministern-gor-som-finland-forbjud-koranbranning">muslimivaikuttaja</a> Salahuddin Barakat on tavannut todellisuuden kuvata: islamin mukaan sukupuolia on kaksi ja niiden vuorovaikutus on oltava minimaalista.
Uusi järjestys valuu koko yhteiskuntaan
Sukupuolierottelu näkyy toisinaan jo Ruotsin kaduilla mielenosoituksissa. Jonon kärjessä marssivat miehet ja naiset tulevat sitten jossain siellä jonon jatkona, ”jälkijunassa”. Turvallisuus ja järjestys tarkoittavat paluuta menneeseen, jos modernilla länsimaisella yhteiskunnalla ei ole tarjota selkeitä eväitä olemiseen ja elämiseen.
Åberg ottaa esille myös vasemmistopuolueen erään Tukholman alueen osaston helmikuisen kokouskutsun, joka sekin ehkä henkii jotakin maailmamme tilasta: klo 17.30–18.00 kokoustila on jaettu kahtia erillisiä esikokouksia varten. Toisella puolella naiset ja muunsukupuoliset keskustelevat turvallisessa ympäristössä kokoustekniikoista. Miehet kokoontuvat omalla puolella keskustelemaan siitä, kuinka poistaa kokoustekniikan vaikutukset vuosikokouksen kulkuun.

Whitechapelin imaami luo järjestystä länsimaiseen yhteiskuntaan: ”Islamin mukaan sukupuolia on kaksi ja niiden vuorovaikutus on oltava minimaalista”

Pääsiäismellakoiden päästyä vauhtiin kiirastorstaina Ruotsin keskusrikospoliisi koosti nopeasti ohjeet seuraavien päivien varalle. Poliisien olisi pidettävä huolta varusteistaan ja autoistaan, muuten virkavallan uskottavuus joutuu koetukselle. Mutta miten kävikään.

Keskusrikospoliisin tiedusteluyksikkö sai välittömästi Linköpingin ja Norrköpingin kiirastorstain levottomuuksien jälkeen tehtäväkseen tuottaa Örebron poliisille näkemyksen siitä, mitä tuleman pitää.
Raportin tarkoituksen oli auttaa Örebron poliisia selviytymään Rasmus Paludanin vaalitilaisuudesta pitkäperjantaina.
Usko poliisin kykyihin saattaa horjua
SVT on saanut <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/interna-rapporten-upploppsmakare-stal-polisvastar-och-skyddsmasker">käsiinsä</a> osin luottamuksellisen asiakirjan, jossa tiedusteluyksikkö ennustaa väkivaltaisuuksien jatkuvan ja painottaa poliisin ajoneuvojen ja varusteiden suojelemisen tärkeyttä.
<a href="https://stage.sudev.fi/kiirastorstai-paattyi-kaaokseen-linkopingissa-poliisiautot-tuusan-nuuskaksi-ja-tuleen-virkavallan-varusteet-mellakoitsijoille/">Linköpingissä</a> mellakoitsijat murtautuivat poliisiautoihin ja varastivat varusteita, joiden kanssa he poseerasivat sosiaalisessa mediassa (<a href="https://twitter.com/lindgren_p/status/1514637961303924747?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1514637961303924747%7Ctwgr%5E%7Ctwcon%5Es1_&amp;ref_url=https%3A%2F%2Fsamnytt.se%2Fkorankravaller-i-linkoping-poliser-flyr-nar-polisbil-sticks-i-brand-vi-har-backat-undan%2F">video</a>).
Linköpingin tapahtumiin viitaten raportissa varoitetaan: Jos vastaavan sallitaan tapahtuvan tulevaisuudessa, se voi edelleen vahingoittaa uskoa poliisin kykyyn ylläpitää yhteiskunnan järjestystä ja turvallisuutta.
Paimenkirje tuli liian myöhään
Keskusrikospoliisin raportti päätyy suositukseen: Siksi tulee kiinnittää riittävästi huomiota resurssien mitoittamiseen, jotta pystymme turvaamaan varusteemme ja ajoneuvomme myös tällaisessa kriittisessä tilanteessa.
Keskusrikospoliisin paimenkirje tuli ilmeisesti myöhässä, sillä <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/orebro/oroligheter-infor-manifestation-i-orebro">pitkäperjantain</a> tapahtumat Örebrossa eivät poliisin kannalta menneet kuin Strömsössä. Mellakoitsijat ryöstivät poliisiautoista varusteita ja tuikkasivat lopuksi autot tuleen. Rettelöitsijät varastivat myös poliisin joukkojenhallinta-ajoneuvon ja köröttelivät sillä hengenvaarallisesti ympäriinsä (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=kzaKled-paA">video</a>).
&nbsp;

Sisäinen raportti: Ruotsin poliisin uskottavuus joutui koetukselle, kun mellakoitsijat varastivat virkavallan varusteita

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut Forum 24 -lehdessä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun turvallisuudesta ja erityisesti arjen turvallisuudesta. Immosen mukaan päättäjien ja viranomaisten vastuulla on varmistaa suomalaisten hyvä arjen turvallisuuden taso.

&#8211; Suomen kansallisen turvallisuuden politiikka perustuu pääosin ennaltaehkäisyyn. Tapaturmat, onnettomuudet ja häiriöt on pyrittävä estämään ennen kuin ne tapahtuvat, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Arjen turvallisuuteen kuuluu teknologiaan liittyvä luotettavuus.
&#8211; Teknologisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi haitata elämää merkittävällä tavalla. Häiriöt voivat kohdistua vaikkapa sähkönjakeluun, viestintäverkkoihin tai maksuliikenteeseen. Nämä toiminnot on varmistettava kaikissa oloissa, Immonen muistuttaa.
Suomessa poliiseja vähiten Pohjoismaista
Immosen mielestä on elintärkeää, että ensihoidon sekä palo- ja pelastustoimen toimintavalmius turvataan.
&#8211; Hätätilanteessa hätäkeskuksen on vastattava ja pelastustoimi ja ensihoito saatava nopeasti paikalle. Näiden resurssit on varmistettava, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla.
Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi estää ennalta rikoksia ja selvittää niitä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrä on saatava nostettua lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Kyberhyökkäykset terveydenhuollon uhkana
Immosen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu lisääntyvää kyber- ja hybridivaikuttamista.
&#8211; Suomen on varauduttava esimerkiksi siirtolaisvirtojen välineellistämiseen ja ohjaamiseen perustuvaan hybridihyökkäykseen saattamalla valmiuslainsäädäntö ja toimintavalmiudet kuntoon.
Immonen varoittaa, että terveydenhuolto on yksi kriittisistä kyberhyökkäysten kohteista.
&#8211; Palvelunestohyökkäykset, tietovuodot ja tietojen urkinta ovat tyypillisiä terveydenhuollon potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalvelut ja potilastietojärjestelmät on pidettävä tasokkaana. Viranomaisille on saatava riittävät resurssit ja toimivaltuudet kyberhyökkäyksiin vastaamiseksi. Digitaaliset onnettomuudet on kyettävä estämään.
Eripurainen kansakunta on uhka turvallisuudelle
Immonen korostaa, että kansalaisten on hyvä osata tunnistaa kodin ja lähiympäristön turvallisuusriskejä sekä kyetä ehkäisemään niitä ja varautua niihin.
&#8211; Jokaisen on tärkeää huolehtia arjen turvallisuudesta, olipa sitten kyse tietoturvasta tai luottamuksen ilmapiirin vaalimisesta yhteiskunnassa. Sisäisesti eripurainen kansakunta on uhka arjen turvallisuudelle. Vastakkainasettelu luo otolliset olosuhteet ulkopuoliselle vaikuttajalle ja tarjoaa aukon hybridivaikuttamiselle.
&#8211; Uhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Nykymaailmassa arjen turvallisuus ulottuu kaikkialle. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan meitä kaikkia, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Anarkistiryhmä Elokapinan mielenosoitus jatkuu Helsingin keskustassa Eduskuntatalon edustalla jo toista päivää. Elokapinan anarkistit ovat leiriytyneet Helsingin pääväylälle Mannerheimintielle, jonka liikenneyhteydet ovat poikki. Perussuomalaisten poliisitaustainen kaupunginvaltuutettu Mika Raatikainen kuvaa poliisin toimintaa pelleilyksi.

Poliisilain mukaan poliisilla on oikeus hajottaa väkijoukko muun muassa siitä syystä, jos kokoontuminen on esteenä liikenteelle. Monet kansalaiset ovat kuitenkin ihmetelleet poliisin passiivista ja pidättyväistä toimintaa, sillä poliisi ei ole tehnyt käytännössä mitään poistaakseen liikenteen tukkona olevat elokapinalaiset tieväylältä.
Poliisi tiedotti tänään Twitterissä, että vaikka mielenosoituksen aiheuttamaa haittaa arvioidaan edelleen, mielenosoituksen kulkuun ei olla puuttumassa, sillä liikenteelle ja yleiselle järjestykselle aiheutettu haitta ei ole kohtuuton.
Ihmetelkööt muutaman vuoden päästä
Perussuomalaisten Helsingin kaupunginvaltuutettu Mika Raatikainen on saanut tarpeekseen poliisin välinpitämättömästä toiminnasta. Raatikainen avautuu aiheesta Facebookissa.
&#8211; Lauma hieman heikkolahjaisempia tukkii näköjään Helsingin pääväylän ja jonkun komisario whateverin mielestä kaikki on ihqusti lakien ja oikeuksien kannalta tasapainossa. No ei tasan varmasti ole. Jos joku tekee leirin keskelle ajorataa, niin poliisin tehtävä on POISTAA leiri asukkaineen ajoradalta, ei kysellä, onko tyynyt hyvin ja tuliko unilelu takkutukalle mukaan, Raatikainen kirjoittaa.
Raatikainen on siviiliammatiltaan poliisi. Hän ilmoittaa tehneensä omat johtopäätöksensä viranomaiskollegoiden löysäilystä.
&#8211; Päätin juuri pistää eläkepaperit sisään, pelleily alkaa riittää. Tulin aikanaan hommiin poliisiksi, en leperteleväksi monikulttuuriymmärtäjäksi, sosiaalityöntekijäksi, papiksi, imaamiksi tai muuksi lässyttäjäksi tai ajatuspoliisiksi tietokoneeseen. Poliisina myös lähden, pää pystyssä. Jatkakoot nämä paremmin &#8221;tietävät&#8221; johtajamme ja ihmetelkööt muutaman vuoden päästä, miksi meni päin helvettiä. Jos osaavat, Raatikainen kirjoittaa
Ohisalo tukee anarkisteja somessa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho totesi tänään, että poliisin olisi syytä hajottaa Elokapinan mielenosoitus, joka häiritsee vakavasti liikennettä. Halla-aho kuitenkin arveli, ettei poliisi reagoi tilanteeseen siitä syystä, että mielenosoittajat ovat sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) suojeluksessa
&#8211; Se on ihan ymmärrettävää, kun hänen (Ohisalon) oma asennemaailmansa ja viiteryhmänsä huomioidaan, Halla-aho sanoo Verkkouutisille.
Ohisalo osoittaa somessa suoran tukensa Elokapinan performanssille. Ohisalo kirjoittaa Twitterissä itsestäänselvyyksiä ja ympäripyöreyksiä, kuten että ”rauhanomainen mielenosoittaminen on perustuslaissa turvattu oikeus&#8221;. Ohisalo samalla makeilee myös jakavansa huolen ilmastokriisistä.
Vaikka mielenosoittaminen onkin kansalaisen perustuslaillinen oikeus, liikenteen tahallinen katkaiseminen ei sitä kuitenkaan ole. Ohisalo väistää Twitter-kirjoituksessaan sen ilmeisen tosiasian, että Elokapinan ensisijaisena tarkoituksena on tukkia liikenne ja aiheuttaa haittaa kaupunkilaisille.

Poliisitaustainen kaupunginvaltuutettu kyllästyi poliisikollegoiden löysäilyyn Mannerheimintien blokanneita anarkisteja kohtaan: ”Päätin juuri pistää eläkepaperit sisään”

järjestys

Ruotsin poliisin oma arvio: Lisäresurssit eivät kirittäneet virkavaltaa parempiin saavutuksiin

Ruotsin opetusministeri haluaa keskittyä perusasioihin: ”Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia”

Pisa-pomon tuliset terveiset: Kännykät kaappiin ja kuri sekä järjestys takaisin kouluihin

Whitechapelin imaami luo järjestystä länsimaiseen yhteiskuntaan: ”Islamin mukaan sukupuolia on kaksi ja niiden vuorovaikutus on oltava minimaalista”

Sisäinen raportti: Ruotsin poliisin uskottavuus joutui koetukselle, kun mellakoitsijat varastivat virkavallan varusteita

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Poliisitaustainen kaupunginvaltuutettu kyllästyi poliisikollegoiden löysäilyyn Mannerheimintien blokanneita anarkisteja kohtaan: ”Päätin juuri pistää eläkepaperit sisään”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025