Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

jäsenmaksut

Suomessa on lukemattoman paljon kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta on lähes yksinomaan julkisten avustusten varassa. Yhdistykset haalivat vuosittain kasaan satojen miljoonien eurojen avustuspotin. Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen huomauttaakin, että nykyään Suomessa alkaa jo olla helpompaa perustaa yhdistys kuin aloittaa yritystoiminta. &#8211; Kun perustaa yhdistyksen, voi hakea julkista rahaa ja vaikka työllistää omat kaverit, Rantanen sanoo.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) löysi viime viikolla julkaistussa raportissaan runsaasti <a href="https://stage.sudev.fi/vtv-loysi-ongelmia-jarjestoavustusten-myontamisessa-rantanen-avustusrahat-tulevat-samoille-jarjestoille-kuin-manulle-illallinen-ja-hankehumppa-pyorii/">huomautettavaa ja ongelmia</a> rahapelituotoista myönnettyjen avustusten käytöstä.
Raportti osoittaa, kuinka avustukset kohdentuvat varsin vakiintuneelle saajajoukolle, avustusten valvonta on osin heikkoa ja kuinka vaikuttavuus ei ole riittävästi ohjannut tukien saamisen arviointia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen toteaa, että havainnot ovat pitkälti samoja, mitä perussuomalaiset ovat nostaneet esille aiemminkin.
&#8211; Kuten itsekin olen kirjoittanut, ja monet muutkin ovat nostaneet esille, rahojen jakaminen on osin holtitonta, eikä vaikuttavuudesta ole riittävästi tietoa. Myös rahojen käytön valvonta on varsin ohuella pohjalla, minkä VTV:n raporttikin vahvistaa, Rantanen sanoo.
Hän oli <a href="https://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=191370506">eilen</a> vieraana AlfaTV:lla Viikon Parkkonen -keskusteluohjelmassa.
Prosesseihin saatava läpinäkyvyyttä
Kritiikistä huolimatta Rantanen korostaa, että järjestökentällä on myös paljon arvokasta ja hyvää toimintaa.
&#8211; Kuitenkin, kuten VTV:n raporttikin vahvistaa, käytetyt rahasummat ovat suuria ja rahojen käytön raportointi on osin puutteellista.
VTV:n mukaan rahapelituotoista myönnettävien avustusten myöntämisprosesseja olisi kehitettävä nykyistä läpinäkyvämmiksi ja avustuksiin liittyviä tuloksellisuuden linjauksia olisi selkeytettävä ja avustusten käytön valvontaa olisi tehostettava.
Rantanen toteaa, että moni avustuksen saaja ilmoittaa toimintansa tavoitteeksi yleviä, mutta samalla epämääräiseksi jääviä tavoitteita, kuten yhdenvertaisuuden edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen tai hyvinvoinnin lisääminen.
&#8211; Tavoitteissa ei ole mitään väärää tai pahaa, mutta tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen on hankalaa. Hankkeisiin käytetään silti vuosittain satojen miljoonien edestä rahaa. Suomella on nyt edessään sellaiset vuodet, että julkisen rahan käyttöä on seurattava nykyistä tarkemmin.
Avustusten tarve arvioitava uudelleen
Jatkossa Veikkauksen edunsaajajärjestöille jaetut voittovarat tuloutetaan valtion kassaan ilman korvamerkintää avustusten saajista, ja järjestöjen rahoitus tulee tavanomaisen budjettivalmistelun piiriin. Edunsaajien nykyinen tulotaso on turvattu kolmen vuoden siirtymäkaudella.
&#8211; Rahoitus siis tulee jatkossa valtion yleiskatteellisesta budjetista riippumatta siitä, paljonko Veikkaus tulouttaa. Avustuksia on nyt tarkasteltava kriittisesti, onko saajien joukossa sellaisia tahoja, joille ei ole tarpeen myöntää rahoitusta, Rantanen sanoo.
Tällä hetkellä avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii. Rantasen mukaan avustusten tarve tulee arvioida uudelleen ja rahojen käyttö otettava tarkempaan syyniin, erityisesti nykyisessä taloustilanteessa.
&#8211; Tämä on ensi sijassa poliitikkojen tehtävä, on luotava nykyistä toimivammat järjestelmät ja toimintaa on kehitettävä. Avainasemassa ovat ministeriöt, jotka rahoja jakavat.
Rantasen lisäksi myös esimerkiksi taloustieteen professori Matti Virén on herätellyt keskustelua siitä, pitääkö valtion vuodesta toiseen alistua yhdistysten ja muiden epävirallisten yhteisöjen lypsettäväksi. Virén <a href="https://stage.sudev.fi/suomalaisista-jarjestoista-tuli-julkisen-rahan-kerjaamisen-ammattilaisia-kansalaistoiminnan-tarkoituksena-ja-ainoana-toimintamuotona-ei-saisi-olla-rahan-hankkiminen-valtiolta/">huomauttaa</a>, että kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta
&#8221;Bullshit-bingo pyörii&#8221;
VTV:n raportista ilmenee, että taitavimmat avustusten hakijat ovat saattaneet saada vuoden aikana avustusrahaa saman järjestön sisällä jopa kuudelletoista eri hankkeelle.
&#8211; Varmasti on olemassa hyviä hakemuksen tekijöitä, mutta ei liene epäselvyyttä, etteikö ”bullshit-bingo” toimisi tässäkin.
Valtionavustuslaki määrittelee avun saamisen yleiset edellytykset, kuten sen, että tarkoituksen tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä ja että avustuksen antamisen on oltava perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) kuitenkin jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain kymmeniä miljoonia maailmanparannukseen ja monikulttuuriin, kuten somalien yhdistystoimintaan.
Rantanen nostaa esille <a href="https://stage.sudev.fi/stea-jakoi-yli-puoli-miljoonaa-euroa-somalien-yhdistystoimintaan/">Lieksan somaliperheydistyksen</a>, jolle heruu vuodesta toiseen satoja tuhansia euroja avustusvaroja. Käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen sekä kaikille avoin matalan kynnyksen toiminta.
&#8211; Kyse on suurista rahasummista, mutta voidaan kysyä, mitä rahoilla on saatu aikaan.
Valtio rahoittaa venäläistä klubitoimintaa
Rantasen mukaan nykytilanteessa olisi syytä arvioida uudelleen myös esimerkiksi Vantaan Venäläisen klubin lähes 770 000 euron valtionavustus. Klubi muistuttaa sivuillaan, että venäläiset ja venäjänkieliset ovat suurin vieraskielinen vähemmistö Suomessa, ja klubin tarkoituksena on toimia eri kulttuurista kiinnostuneiden ihmisten yhdistäjänä, maahanmuuttajataustaisten ihmisten ja kantaväestön sillanrakentajana.
&#8211; Kun rahoitus tulee valtion budjetista, voidaan tässäkin kohtaa pohtia, onko valtion tarkoituksenmukaista tukea ja rahoittaa tämän tyyppistä toimintaa. Saadaanko tässä aikaan kansalle hyvinvointia ja onko toiminta yleishyödyllistä? Rantanen kysyy.
Hän katsoo, että järjestö- ja kolmannen sektorin toiminta tulisi jatkossa olla entistä selkeämmin kansalaistoimintaa, jonka rahoitus perustuu lahjoituksiin, jäsenmaksuihin ja vapaaehtoistyöhön.
&#8211; Järjestöistä on käytännössä tullut osa julkista sektoria. Samalla julkisella sektorilla on huonot mahdollisuudet vaikuttaa järjestöihin ja valvoa niiden toimintaa.
Rahaa syydetään ulos poliittisin perustein
Rantanen esittää, että jatkossa kansalaisilla tulisi olla paremmat mahdollisuudet itse valita, mitä järjestöjä he haluaisivat tukea sen sijaan, että poliitikot päättävät, mihin rahaa laitetaan. Rantasen mukaan järjestöjen toiminta ei voi olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa.
&#8211; Tällä hetkellä järjestelmästä syydetään rahaa ulos poliittisin perustein. Parempi malli voisi olla vaikka se, että tuettavat järjestöt saisi jokainen päättää esimerkiksi verotuksen yhteydessä. Haluaisin siis mieluummin itse valita ne yhteisöt, joille lahjoitan rahaa ja uskoisin, että moni muu suomalainen haluaisi toimia näin. Mikäli järjestö tekee hyvää työtä ja sitä arvostetaan, olen varma, että toiminnalle löytyy rahoitus.
Suurenmoisia summia kaarnavenemiehille
Rantasen mukaan ei liene epäselvyyttä siitä, että kansa hyväksyy laajasti esimerkiksi ruoka-avun, vaateavun, mielenterveyspalvelut tai vammaisten avustajat, mutta kaarnaveneet, laittomasti maassa olevien palvelut tai muut pienten etupiirien hömppähankkeet eivät kuulu samaan kategoriaan.
Kaarnaveneillä Rantanen viittaa Startup Refugees -projektista sekä tv-ohjelmistaan tunnettujen mediapersoonien Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin <a href="https://stage.sudev.fi/kaarnavenemiehille-taas-jattipotti-hautomotoimintaan-lapioitu-jo-yli-miljoona-euroa-stea-avustuksia/">yhdistyshankkeeseen</a>, joka on onnistunut haalimaan suurenmoisen kasan julkista rahaa melko lyhyessä ajassa.
Rantanen huomauttaa, että myös esimerkiksi suomalaisille päihdejärjestöille jaetaan vuosittain kymmeniä miljoonia, vaikka samaan aikaan päihdeongelmat ovat pahentuneet ja laajentuneet.
&#8211; Monet avustuksia saavat päihdejärjestöt lisäksi avoimesti lobbaavat vapaampaa huumepolitiikkaa, joten voi kysyä mitä järkeä siinä on. Vastaavasti avustuksia jaetaan aseistakieltäytyjäliitolle, vaikka Suomessa maanpuolustuksen perustana on yleinen asevelvollisuus.
Julkisia varoja kavereiden työpaikkoihin
Rantanen huomauttaa, että vaikka kansalaisjärjestöjen julkinen rahoitus on vuosien aikana paisunut valtavasti, samaan aikaan perinteinen yritystoiminta on ajautunut vaikeuksiin.
&#8211; Tänä päivänä Suomessa on jo helpompaa perustaa yhdistys kuin aloittaa yritystoiminta. Kun perustaa yhdistyksen, voi hakea julkista rahaa ja työllistää omat kaverit.

Perussuomalaiset: Kansalaisjärjestöjen rahoitus vapaaehtoismallin suuntaan – ”Toiminta ei voi jatkossa olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa”

Perussuomalaiset vastustivat suuressa valiokunnassa EU:n omien varojen kasvattamista. EU haluaa uudistaa ja laajentaa EU:n varojen käyttötarkoitusta erityisesti ilmastotoimien sosiaalirahaston rahoittamisen kautta.

Komissio ehdottaa uusiksi omiksi varoiksi 25 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmästä kertyvistä huutokauppatuloista, 75 prosenttia hiilirajamekanismista saatavista tuloista ja kansallista rahoitusosuutta, joka olisi 15 prosenttia suurten monikansallisten yritysten markkinavaltioille kohdennettavasta jäännösvoitosta.
Perussuomalaiset suuren valiokunnan jäsenet huomauttavat, että talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa EU:n omia varoja on pidetty veroina, siitäkin huolimatta, että EU:n omat instituutiot pyrkivät naamioimaan verot eräänlaisiksi ympäristömaksuiksi.
&#8211; Vielä vuonna 2018 valtioneuvoston kantana oli, että “omien varojen järjestelmää ei tule muuttaa tavalla, joka lisää Suomen maksutaakkaa” ja “hallitusohjelman mukaan unionille ei tule antaa suoraa verotusoikeutta”, painottavat perussuomalaisten suuren valiokunnan jäsenet Jani Mäkelä, Olli Immonen, Kike Elomaa, Jenna Simula ja Lulu Ranne.
Uusi tukipaketti ja puhdas tulonsiirto
Myös sosiaalinen ilmastorahasto on saanut valiokuntien asiantuntijakuulemisissa pääosin varsin kielteisen vastaanoton. Komission ehdotuksessa jäsenmaat luovuttaisivat osan uuden päästökaupan huutokauppatuloista EU:n varoiksi uuteen rahastoon, josta ne jaettaisiin edelleen jäsenvaltioille. Komission ehdottamalla rahastolla vihreästä siirtymästä aiheutuvia kustannuksia tasattaisiin vielä enemmän jäsenmaiden kesken.
On selvää, että tulojen tasaus EU-tasolla jäsenmaiden suhteellisen vaurauden perusteella tarkoittaisi Suomelle suurempaa maksuosuutta ja siten myös muiden EU-maiden päästövähennysten kustantamista.
&#8211; Esitelty rahasto rankaisisi erityisesti niitä jäsenmaita, jotka ovat tehneet paljon työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja palkitsisi jäsenmaita, jotka eivät ole hoitaneet asioitaan. Kyseessä on uusi tukipaketti ja puhdas tulonsiirto, sanoo Mäkelä.
&#8211; Sosiaaliturva taas ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan mitenkään, eikä Suomen tule hyväksyä perussopimusten muuttamista sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaisi unionille toimivallan sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Sosiaalipoliittiset kysymykset tulee säilyttää jokaisella jäsenmaalla itsellään, eikä niitä tule missään tapauksessa kytkeä osaksi ilmastopolitiikkaa.
&#8211; Lisäksi tässä pitäisi sitoutua toimiin, jotka vievät EU:ta entistä enemmän tulonsiirtounionin suuntaan. Tällaisista rahastoista muodostuu helposti pysyviä elementtejä, vaikka niitä markkinoitaisiinkin väliaikaisina helpotuksina akuuttiin hätään.
Velka maksettaisiin takaisin korotettuina jäsenmaksuina
Suomi on tukenut keinoja, joilla elpymisvälineestä johtuva EU-velka saadaan maksettua mahdollisimman nopeasti. EU:n yhteisvelka tulee maksaa korotettuina jäsenmaksuina takaisin.
&#8211; Korotuksen suuruudelle yhteisen velan takaisinmaksua varten tulee asettaa jokin mielekäs alaraja, mutta ylärajaa ei ole tarpeen asettaa. Jäsenmailla tulee olla mahdollisuus maksaa oma osuutensa yhteisvelasta pois vaikka heti.
&#8211; Kansallisen kontrollin säilyttämisen näkökulmasta olisi parempi, että ennemmin nostettaisiin BKTL-perusteista jäsenmaksua kuin siirrettäisiin EU:lle verotusoikeutta, toteaa Ranne.
Komission ehdotuksen myötä suomalaisten verotaakka tulee perussuomalaisten mukaan väistämättä kasvamaan entisestään ja omien varojen käyttöönotto kuormittaa erityisesti pohjoisia EU:n jäsenvaltioita nostamalla maiden kokonaisveroastetta.
&#8211; Myös EU:n alueen kilpailukyky voi vahingoittua peruuttamattomasti. Suomen tulee torjua kehityssuunta, jossa perustetaan yhä uusia instrumentteja, joilla jäsenvaltioilta kerätään ja jaetaan takaisin varoja haitallisin kriteerein.

Perussuomalaiset: EU taas suomalaisten kukkarolla – nyt ”ilmastosolidaarisuuden” nimissä

Hallituspuolueiden kansanedustajat Atte Harjanne ja Jouni Ovaska selittelivät eilen Ylen A-Talkissa mutkikkailla lauseilla miksi Suomen pitää osallistua EU-elvytykseen, jonne Suomi joutuu maksamaan 6,6 miljardia ja saa takaisin vain 3,2 miljardia. Perussuomalaisten Jani Mäkelä huomautti, että kunkin EU-maan pitäisi elvyttää itsenäisesti omaa talouttaan. Mäkelä painotti, että elvytyspaketilla tosiasiassa vain korjataan Etelä-Euroopan maiden kuten Italian ja Espanjan rakenteellisia talousongelmia.
 
EU-johtajat tekivät kesällä poliittisen sopimuksen 750 miljardin elvytyspaketista, josta Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia. EU:lle kanavoimistaan rahoista Suomi on saamassa takaisin vain 3,2 miljardia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä tiivisti eilen Ylen A-Talkissa, mitä EU-johtajien neuvottelema elvytyspaketti konkreettisesti tarkoittaa suomalaisten kannalta.
&#8211; Pohjimmainen havainto on, että suomalaiset joutuvat taas maksamaan. Kun monivuotinen EU-rahoituskehys ja elvytyspaketti toteutuvat, niin se tarkoittaa sitä, että suomalaisten miljardit lähtevät muille maille. Tästähän siinä on kyse, aivan riippumatta siitä, mitä mekanismeja on taustalla.
A-Talkissa vieraina olivat myös kansanedustajat Sari Essayah (kd), Atte Harjanne (vihr) ja Jouni Ovaska (kesk).
Suomi on vuodesta toiseen EU:n nettomaksaja, eli saa EU:lta vähemmän rahaa kuin sinne maksaa. Ovaskan mukaan nettomaksajan asema on Suomelle hyvä asia.
&#8211; Se kertoo siitä, että Suomen talous on mennyt paremmin, keskustaedustaja sanoi.
Keskusta: Suomen talous kaipaa yhteistä EU-velkaa
Essayah totesi, että elvytyspaketti muuttaa EU:n keskeisiä periaatteita.
&#8211; Tähän mennessä kunkin jäsenvaltion on pitänyt hoitaa omaa talouttaan ja EU ei itse ole voinut velkaantua eikä tehdä alijäämäistä budjettia. Nyt ollaan ottamassa yhteinen velka, joka tuodaan EU-budjettiin ja viedään jäsenvaltioille. Paketti on Suomelle kallis, Essayah sanoi.
Hän varoitti myös EU-verotusoikeudesta, joka on mahdollisesti tulossa myöhemmin.
&#8211; Tämä muuttaa EU:n luonnetta siitä, mihin suomalaiset ovat aikanaan antaneet mandaatin. EU:sta tulee tulonsiirto-, velka-, ja verounioni.
Ovaska vetosi koronatilanteeseen ja siihen, että myös Kiina ja USA elvyttävät.
&#8211; Meidän talous ja teollisuus kaipaavat tätä pakettia, Ovaska väitti.
Useat taloustieteilijät ovat kuitenkin elvytyspaketista eri mieltä. Esimerkiksi talouskasvua lähes 20 vuotta tutkinut Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen on todennut, että rahaston elvytysvaikutus on mitätön ja sillä pyritään vain luomaan tulonsiirtounioni EU-alueelle.
Pikavippi, jossa saadut rahat maksetaan tuplana takaisin
Perussuomalaiset torjuu elvytysrahaston. Suomen kannalta elvytysrahasto on kuin pikavippi, jossa saadut rahat joudutaan maksamaan tuplana takaisin.
Mäkelä havainnollisti tilannetta edustajakollegoilleen.
&#8211; Kuinka moni teistä suostuisi diiliin, että te annatte minulle kukin satasen ja minä annan teille takaisin 50 euroa ja se 50 euroa pitää käyttää sähköpyörän osamaksuihin? Tästähän käytännössä on kyse, Mäkelä sanoi.
Sähköpyörävertaus viittaa muun muassa EU-komission suunnitelmiin joiden mukaan jäsenvaltioille kanavoitavista rahoista tulisi käyttää kolmannes ilmastotoimiin. Suomen hallitus kuitenkin haluaisi käyttää rahoista ilmastohankkeisiin jopa puolet.
Mäkelä huomautti, että kunkin EU-maan pitäisi elvyttää itsenäisesti omaa talouttaan.
&#8211; Suomi voisi elvyttää talouttaan paljon kannattavammin kuin elvytyspaketin kautta. Tilanne on vielä se, että Suomen viennistä vain kuusi prosenttia kohdistuu niihin maihin jotka eniten hyötyvät elvytyspaketista, joten vientiargumentti ei tässä yhteydessä toimi.
&#8211; Etelä-Euroopassa talous oli kuralla jo ennen koronakriisiä. Elvytyspaketti ei ole koronapaketti, vaan tällä paketilla korjataan Etelä-Euroopan maiden kuten Italian ja Espanjan jo olemassa olevia rakenteellisia talousongelmia. Iso kuvio pohjalla on se, että Ranskan ja Saksan avulla Italia ja Espanja kiristivät paketin muilta EU-mailta. Suomi on tässä vain maksumiehenä.
Vihreille yhteinen EU-velka ei ole ongelma
Vihreä edustaja Harjanne ei näe mitään ongelmaa EU-jäsenvaltioiden yhteisessä velkaelvytyshankkeessa.
&#8211; On meidänkin etumme elvyttää nimenomaan Euroopan tasolla. Arvioiden mukaan elvytys auttaa myös Suomen vientivetoista taloutta. Jos kaikki maat elvyttäisivät itsenäisesti, lopputulos ei vastaisi sitä, mitä nyt tavoitellaan eli koordinoitua yhteistä Euroopan tason elvytystä, joka olisi myös Suomen etu, Harjanne väitti.
Essayah huomautti, että elvyttämistä itsessään ei vastusta kukaan, vaan kritiikki liittyy siihen, että elvytys tehdään yhteisellä velalla.
&#8211; Nyt joudutaan vastuuseen muiden maiden veloista ja samalla mennään kauemmaksi markkinakurista. Nyt ne jäsenvaltiot, jotka saavat elvytyspaketista kymmeniä, ehkä satoja miljardeja, niin miksi ne lähtisivät enää tekemään rakenteellisia uudistuksia omaan talouteensa, kun ne saavat yhteistä ilmaista rahaa. Tämä ei vaan ole järkevää.
Kannattaako antaa rahaa kilpailijamaille?
Mäkelä huomautti, että elvytyspaketin kautta Suomi tulisi myös &#8211; omilla rahoillaan &#8211; elvyttämään kilpailijamaita kuten Viroa.
&#8211; Viroon viedään yhdeksän miljardia EU:n toimesta, Unkariin ja Puolaan yhteensä sata miljardia. Ne maat kilpailevat Suomen kanssa EU-sisämarkkinoilla, joilla myydään tuotteita. Eihän ole mitään järkeä antaa rahaa kilpailijamaille, jotta ne pystyisivät kilpailemaan kanssamme paremmin.
Ovaska tivasi, mikä on perussuomalainen vaihtoehto elvytyspaketille.
&#8211; Suomi elpyy siten, että suomalaisen teollisuuden ja työllisyyden mahdollisuudet laitetaan kuntoon ja saadaan Suomen vientiteollisuus vetämään. Suomea pitäisi nostaa ennen kaikkea sillä, että alennetaan energian hintaa ja logistiikan hintaa ja parannetaan työllistämisen mahdollisuuksia, Mäkelä vastasi.
Perussuomalainen kansanedustaja vertasi elvytyspakettia narun työntämiseen eteenpäin.
&#8211; Eihän tämä toimi niin, että me annamme Italialle rahaa, jotta Italia ehkä ostaisi suomalaisia tuotteita. Italia elvyttäköön omalla rahallaan ja Suomi omalla rahallaan.
Elvytyspaketista tulossa pysyvä mekanismi
Elvytyspaketissa piilee myös se vaara, että yhteisestä velkaelvytyksestä tuleekin pysyvä tulonsiirtomekanismi. Essayah huomautti, että koska Suomi ei nytkään kyennyt vastustamaan elvytyspakettia, niin vastustamisen poliittinen hinta nousee koko ajan.
&#8211; Kun tulee seuraava kriisi, niin miten Suomi siinä tilanteessa enää kaataisi paketin, Essayah sanoi.
Mäkelä totesi, että kukaan ei enää usko argumenttiin, jonka mukaan elvytyspaketista tulisi ainutkertainen.
&#8211; Eihän siinä ole mitään uskottavuutta, että jos tämä paketti menee läpi, niin sitten seuraavassa kriisissä tuleva paketti jostain syystä kaatuisi. EU-integraatiota aina tiivistetään jokaista kriisiä hyväksi käyttäen. Agenda taustalla on se, että Eurooppaa viedään enemmän kohti liittovaltiota.
Vihreiden Harjanne myönsi itsekin, että uusi elvytyspaketti saattaa olla tulossa.
&#8211; Tämä (elvytyspaketti) on tehty kertaluontoiseksi, mutta voihan se olla että toinen tulee. EU kehittyy ajassa, Harjanne sanoi.
Mäkelä huomautti, että elvytyspaketti itsessään on vuosikymmenien sitoumus, eikä edes tiedetä, millä rahalla se maksettaisiin.
&#8211; Mahdollisesti se maksetaan jopa jäsenmaksujen korotuksilla. Siinä suomalainen maksaa aina vaan lisää.

Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat jättivät vastalauseen valiokunnan mietintöön kolmannesta lisätalousarviosta. &#8211; Hallitus laittoi eduskunnan laatimaan ravintolatuet, kun ei itse osannut., sanovat Jussi Wihonen, Jari Koskela ja Ville Vähämäki.

Vastalauseessaan perussuomalaiset arvostelevat huonosti valmisteltua ravintolatukea. Kansanedustaja Jussi Wihonen huomauttaa, että esityksessä tuen määrä oli aivan liian pieni, eikä myynnin kalenterivaihtelua tai ravintolatyyppien eroja huomioitu riittävästi. Lisäksi tukia rajattiin niin, että isommille yrityksille menetyksiä ei olisi korvattu samassa suhteessa.
Ylipäätään heikko valmistelu kertoo Wihosen mielestä joko siitä, että hallituksessa ei arvosteta itse toimialaa tai ylipäätään yrittämistä – tai vaihtoehtoisesti hallituksen osaamisen rajat ovat tulleet vastaan, eikä valmistelutyö ministeriöiden kanssa enää toimi.
&#8211; Hallitus heitti esityksensä eduskunnan valiokunnalle saatesanoin, että koittakaa saada tästä jotain aikaiseksi. Menettelynä tämä on ennenkuulumatonta, Wihonen hämmästelee.
Rahanjako pelastaa Finnairin, mutta ei reittejä
Finnairin pääomittamiseen varautuminen oli edustaja Jari Koskelan mielestä perusteltu toimenpide, mutta samaan aikaan tukipolitiikkaan olisi pitänyt kytkeä ehdollisuutta eikä jättää maakuntia oman onnensa nojaan.
&#8211; Lentoliikenteen pysähdys kasvattaa entisestään juopaa ruuhka-Suomen ja maakuntien välillä juuri kun koko maan talous pitäisi saada pyörimään. Hallituksessa keskusta ei näköjään saa ääntään kuuluviin ja muita puolueita ei kiinnosta, Koskela arvelee.
Hallitus allekirjoittaa uusia eurokriisitukiaisia
Hallituksen esityksessä ollaan myös hyväksymässä kiireellisesti kaksi uutta koronatukipakettia. Niissä Suomen valtio takaisi Euroopan investointipankin yhteyteen perustettavaa takuurahastoa sekä EU-komission alaisuuteen perustettavaa työllisyyslainaohjelmaa.
&#8211; Eikö hallitus ymmärrä, että se on koronakriisin tekosyyllä vedetty jälleen mukaan lahjoittamaan rahaa muille euromaille? Eikö eurokriisistä jo opittu, mistä on kyse. Pyytäjät eivät antamalla lopu, mutta hallituksen pitäisi tehdä töitä Suomen kansan hyväksi, eikä vieraille valloille, edustaja Ville Vähämäki muistuttaa.
Vähämäki ihmettelee, onko hallitus esittäessään takausvastuiden koon karvan päälle 800 miljoonaksi edes itse ymmärtänyt vastuiden todellista kasvamista. Hankkeisiin ohjataan varoja myös EU-budjetin kautta, mikä nostaa Suomen todellisia vastuita hallituksen ilmoittaman 800 miljoonan lisäksi yli miljardilla eurolla.
– Se, että tuo miljardi ei näy nyt meidän budjetissamme ei tarkoita, etteikö sitä tultaisi myöhemmin meiltä hakemaan joko korkeampien jäsenmaksujen, uuden EU-veron tai muiden EU-hankkeiden leikkaamisen muodossa. Vedättääkö EU hallitustamme vai hallitus eduskuntaa vähättelemällä syntyviä vastuita? Vähämäki kysyy.

Hallituksen kolme uutta vakavaa virhettä koronabudjetissa

Maanantaina pidettiin Helsingissä EU:n parlamenttien maatalousasioista vastaavien valiokuntien kokous. Perussuomalaisten maa- ja metsätalousvaliokuntaryhmä osallistui kokoukseen.

Valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa otti kantaa suomalaisen ruoantuotannon puolesta. Puheenvuoroissaan edustaja Elomaa korosti Suomen maatalouden ja elintarvikkeiden puhtautta sekä selvää pellolta ruokapöytään -ketjutusta.
&#8211; Kuluttajat uskaltavat ostaa kotimaista huippulaatuista lihaa eri muodoissaan, kun sen alkuperämerkinnät ovat kunnossa. Suomalaisen maataloustuotannon säilyminen takaa myös muiden elintarvikesektorin työpaikkojen säilymisen, Elomaa totesi puheenvuorossaan.
Suomen nettomaksuosuus kasvaa 
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on huolissaan Suomen maataloustukien merkittävästä laskusta. Tuet uhkaavat laskea siitäkin huolimatta, että Suomi maksaa EU:lle huomattavasti enemmän kuin sieltä saa.
&#8211; Kehittämisrahoitukseen on tulossa myös raju leikkaus, vaikka maatalouden kannattavuus on nyt jo erittäin huonolla tasolla johtuen hallitusten toimista. Edunvalvontamme ei edelleenkään toimi EU:ssa, muistuttaa Elomaa.
Hallinnollinen taakka kasvamassa
Perussuomalaisten mukaan EU on lisäksi kasvattamassa viljelijöiden hallinnollista taakkaa tulevalla kaudella.
&#8211; Emme voi kannattaa tällaista esitystä. Jos komission esitys toteutuu, se tarkoittaa monella kotimaisella maatilalla myös jatkossa tiukkoja aikoja. Tämä taas näkyy välittömästi maamme ruokahuollossa ja ruoan tuotannossa, Elomaa sanoo vakavana.
Elomaa vaatii, että maa- ja metsätalousministeriön ja ylemmän maataloushallinnon on ryhdyttävä pikaisiin toimiin, etteivät maataloustukien tasot vaarannu ja maksatukset viivästy jo kohtuuttomaksi kasvaneen EU-hallintobyrokratian vaikutuksesta.
Kuka ottaa vastuun kokonaisen elinkeinoalan alas ajamisesta ja siitä, että EU-pöydissä on hyväksytty tukien leikkaukset ja byrokratian monimutkaistuminen? perussuomalaiset kysyvät.
Ilmastopolitiikka kurittaa metsätaloutta
Perussuomalaiset huomauttaa, että maa- ja metsätalouselinkeinoa haittaa yhä enenevissä määrin unionin sekaantuminen ilmastopolitiikan varjolla metsäpolitiikkaan.
&#8211; Metsäpolitiikka tulee pitää tiukasti kansallisessa päätösvallassa, jyrähtää Elomaa.
&#8211; Vaadimme hallitukselta pikaisia toimia näiden epäkohtien kuntoon laittamiseksi, etteivät hallintobyrokraatit vaaranna koko elinkeinonalaa maassamme.

PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maatalouden alasajoa

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 580 miljoonaa euroa. Suomi siis sai EU:lta yli puoli miljardia euroa vähemmän rahaa kuin sinne antoi &#8211; nettomaksun yli tuplaantuessa vuodesta 2017.

Perussuomalaiset huomauttavatkin, että esimerkiksi EU:n maksamista tuista ei pidä puhua kuin ne tulisivat pohjattomasta kassasta jostain ”muualta”.
&#8211; Usein nettomaksusta puhuttaessa unohtuu, että nettomaksu on vain osa kokonaismaksua. Suomi maksaa huomattavasti suuremman summan jäsenmaksua, josta osa palautuu ”EU-tukien” kautta takaisin. Kuitenkin jokainen sentti on omaa rahaa, jonka joudumme hakemaan takaisin byrokratian läpi EU:n sääntöjen mukaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.
&#8211; EU:n ulkopuolella voisimme käyttää sen rahan oman harkinnan mukaan. Se ei oikeasti ole mikään ”tuki”, vaan omaa rahaa takaisin rikkinäisestä pajatsosta!
PS ei niele valtiovarainministeriön selittelyä
Valtiovarainministeriö kuitenkin kehuu tiedotteessaan vuolaasti Euroopan unionia ja toteaa, että Suomen nettomaksuosuus on sen tuplaannuttua palannut pidemmän keskiarvon tasolle. Perussuomalaiset pitää valtiovarainministeriön tiedotetta yltiöoptimistisena.
&#8211; Tässä on siis kyse rahasta, jonka maksamme muille maille saamatta itse mitään vastinetta. Valtiovarainministeriön mukaan Suomella on tämän maksamiseen varaa – väite on täyttä pötyä, koska velkaannumme nousukauden huipulla ja EU:n komissio antoi eilen Rinteen hallitukselle jopa huomautuksen varojen yli elämisestä, Mäkelä huomauttaa.
Helpotusta ei näkyvissä – päinvastoin
EU neuvottelee parhaillaan uudesta rahoituskehyksestä seitsenvuotiskaudelle 2021 alkaen. Tämän hetken tiedon mukaan brexitin vaikutuksia ei leikata rahoituksesta, vaan nettomaksajamaat maksavat lisää. Hallitus on kaikkien muiden puolueiden paitsi perussuomalaisten tuella jo tässä vaiheessa sitoutunut hyväksymään maksuosuuden kasvamisen.
&#8211; Rahoitamme siis eurokommunismia tämän seurauksena miljardeja lisää tulevina vuosina! Mäkelä ihmettelee.
105 euroa per suomalainen on harhaanjohtava laskelma
Perussuomalaiset pitää harhaanjohtajana sitä, että valtiovarainministeriö puhuu nettomaksuosuudesta per suomalainen, sillä maksajiin ei voi laskea koko kansaa. Perussuomalaiset laskee, että jos nettomaksuosuuden jakaa työssäkäyvien määrällä, määrä on noin 220 euroa per työssäkäyvä, kun taas ministeriö puhuu 105 eurosta per suomalainen
&#8211; Jos suomalaiset maksajat lasketaan niin sanotusti vauvasta vaariin, se ei kuvaa todellisuutta. Osuus pitäisi laskea työssäkäyvää kohti, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio laskee.
&#8211; Tahtooko suomalainen työssäkäyvä oikeasti maksaa satoja euroja vuodessa EU:lle siitä, että Suomen itsenäisyys vietiin ja rajat avattiin EU:n turvapaikkapolitiikalle? Tavio kysyy.

Suomen EU:n nettomaksuosuus noussut yli puoleen miljardiin – PS: EU maksaa työssäkäyvälle suomalaiselle 220 euroa vuodessa

Ison-Britannian EU-ero jättää Euroopan unionin budjettiin jopa 12 miljardin euron aukon vuosittain, joten Brexit nostaa painetta kasvattaa jäsenmaksuja. Jussi Halla-aho sanoi eilen puoluejohtajien EU-vaalitentissä, että unionin pitäisi leikata menojaan Brexitin jälkeen.

Suomi on yksi EU:n nettomaksajista, eli Suomi maksaa EU:hun enemmän kuin mitä sieltä saadaan takaisin. Jäsenmaksupaineet ovat kasvamassa Ison-Britannian tulevan EU-eron myötä, jolloin EU-budjettiin voi jäädä jopa 12 miljardin aukko.
MTV:n EU-vaalitentissä puoluejohtajilta kysyttiin eilen, pitääkö EU:n jatkossa korottaa jäsenmaksuja vai ryhtyä säästämään.
Hallintoa voidaan supistaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että perussuomalaisilla on selkeä kanta siihen, että Suomen jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että EU:n pitää pystyä leikkaamaan omia menojaan.
&#8211; EU on hallinnollinen mammutti, ja siellä paljon yksittäisiä kohteita joiden toimintaa voidaan supistaa. Ulkosuhdehallinto on yksi asia, johon uppoaa valtavasti rahaa, ja joka on suurelta osin täysin turha. Sitten on tietysti parlamentin reissaaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä. Se tietysti nousee puheenaiheeksi aina EU-vaalien alla.
Suomen maatalous tarvitsee tukea
Halla-aho sanoi, että jos EU:ssa halutaan saavuttaa suuria säästöjä, on mentävä sinne, missä suuret rahat ovat, kuten koheesiorahat ja maataloustuet. Halla-aho kuitenkin tarkensi, että Suomessa maataloutta on välttämätöntä tukea, jotta maatalous pystyisi kilpailemaan muun maailman kanssa.
&#8211; Meillä ei ole maailman parhaat olosuhteet harjoittaa maanviljelyä. On kuitenkin muistettava että EU-nettomaksajana Suomi rahoittaa myös italialaisten ja kreikkalaisten viinitarhojen tukia.
Puoluejohtajat myötäilivät Halla-ahoa
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että koska Brexitin jälkeen eurooppalaisilla on pienempi EU, niin vastaavasti budjetinkin on oltava hieman pienempi.
&#8211; Sitä ei kuitenkaan pystytä tekemään aivan yksi yhteen. Kun mennään EU:n uuteen budjettikauteen ja haluamme tehdä uusia asioita EU:n puitteissa ja samalla meillä on vanhoja tarpeita, kuten maataloustuet, niin on rehellistä sanoa, että meidän on maksettava vähän enemmän. Samalla on neuvotteluissa haettava mahdollisimman suurta vastinetta rahoille, Orpo sanoi.
Keskustan Juha Sipilä oli pitkälle samoilla linjoilla Orpon kanssa. Myös kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mielestä EU:ssa on jatkossa säästettävä, tehostettava rahojen käyttöä ja periä takaisin väärinkäytettyjä rahoja.

Halla-aho: Jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä – ”EU:n on leikattava omia menojaan”

Me maksamme EU:lle, ja saamme sieltä rahaa takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole, eurovaaliehdokas Matti Virén sanoo.

Taloustieteen professori, perussuomalaisten eurovaaliehdokas Matti Virén (sit.) katsoo, että EU on useiden epäonnistumisten jälkeen pysähtynyt suvantovaiheeseen, joka tällä hetkellä hillitsee enimpiä unionin pyrkimyksiä liittovaltion rakentamiseen ja laajenemiseen.
&#8211; EU:n toimielimillä on päättymätön hinku ajaa eteenpäin byrokratiaa ja liittovaltiohanketta. Mutta nyt toistaiseksi nähdyt epäonnistumiset, kuten Brexit ja siirtolaiskriisi, ovat sotkeneet tätä kuviota. Kriisit ovat myös osoittaneet, kuinka heikko integraatiohalu Euroopassa tosiasiassa on, koska kansalaiset vastustavat integraatiohankkeita.
&#8211; On silti ymmärrettävä, että EU ei ole haudannut tavoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää että EU-parlamenttiin muodostuisi järkevästi ajattelevien ihmisten ryhmä, joka pitäisi EU:n toimimassa niillä parametreilla, joilla maat ovat aikoinaan siihen liittyneet, eli nimenomaan turvatakseen omat taloudelliset intressinsä, Virén sanoo.
EU-parlamenttiin eri alojen asiantuntijoita
Euroopan parlamentissa yksittäisellä edustajallakin voi olla paljon vaikutusvaltaa, jos hän saa oman ryhmänsä asiansa taakse. Näillä näkymin Euroopan parlamenttiin on muodostumassa uusi kansallismielisten puolueiden ryhmä, jolla tulee olemaan merkittävää vaikutusvaltaa.
&#8211; Europarlamentissa on tärkeää löytää kavereita, jotka ajattelevat asioista suunnilleen samalla tavalla, ja jotka suhtautuvat Euroopan kehitykseen järkevällä tavalla. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä.
Viren näkee, että seuraavalla vaalikaudella Euroopan parlamenttiin tulisi saada laajasti eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat unionin kansallisvaltioiden asukkaiden parhaaksi.
&#8211; Kuten suomalainen ilmastokeskustelu on osoittanut, myös EU:ssa asioita perustellaan usein asiantuntijoiden arvovallalla, eli että ”kaikki asiantuntijat ovat tätä mieltä.” Siksi olisi tärkeää, että myös parlamentissa olisi tietoa ja taitoa, että asiantuntijoiden väitteitä ja esityksiä pystytään jotenkin aukaisemaan. Toinen ja huonompi vaihtoehto olisi mennä virran mukana.
&#8211; EU-parlamentti ei voi tehdä lainsäädäntöaloitteita, mutta se voi kuitenkin blokata ja pysäyttää sellaista huonoa lainsäädäntöä, mitä komissio esittää, kuten käyristä kurkuista määrääminen tai moottoriajoneuvojen käytön rajoittaminen.
Rahanjako ja vastuukysymykset selvitettävä
Taloustieteilijä Viréniä kiinnostavat EU:ssa erityisesti rahanjakoon ja vastuukysymyksiin liittyvät asiat.
&#8211; Vastuukysymyksillä tarkoitan ensinnä sen avaamista ja julkistamista, mitä EU:ssa tehtävät päätökset tosiasiassa merkitsevät suomalaisille ja millaisia kustannuksia päätöksistä seuraa.
EU:ssa on edelleen pinnan alla pyrkimyksiä ajaa läpi esimerkiksi eurovelkojen yhteisvastuullisuutta.
&#8211; Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että joudumme subventoimaan ylivelkaantuneiden maiden kuluja, ja sellaiseen pitäisi reagoida voimakkaasti, Virén sanoo.
Eurovaaliehdokasta harmittaa EU:lle valunut valta päättää kansallisien investointien, kuten maatalouden rahoittamisesta. EU:n nettomaksajana Suomi saa EU:lta takaisin rahaa erilaisiin hankkeisiin, mutta vasta sen jälkeen kun EU on päättänyt mihin raha käytetään.
&#8211; Me maksamme EU:lle, ja saamme sitten jotain takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Eurooppa-intoilijoiden mielestä tämä on oikein, mutta olen eri mieltä. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole.
Missä ovat EU:n toimivallan rajat?
Vastuukysymykset liittyvät kiinteästi myös EU:n päätöksenteon legimiteettiin ja hyväksyttävyyteen. Virénin mukaan juuri nyt on kysyttävä ja selvitettävä, kuinka pitkälle ulottuu EU:n toimivalta asettaa jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille erilaisia velvollisuuksia.
&#8211; Tämä näkökulma on saanut valitettavan vähän huomiota. Vaalikoneissa saatetaan kysyä esimerkiksi pitäisikö EU:n kieltää moottoripyörät, mutta sitä ei koskaan kysytä, onko EU:lla edes oikeus asettaa sellaista kieltoa. Euroopassa ei taida olla toimielintä, joka voisi tutkia, milloin EU on ylittänyt oman toimivaltansa rajat. Kuitenkin joku tolkku tässä on oltava.
EU:n toimivalta perustuu jäsenvaltioiden EU:lle antamaan valtuutukseen. Virén sanoo, että komissiota tuskin kiinnostaa selvittää EU:n päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja mahdollisia toimivallan ylityksiä.
&#8211; Komissio on täynnä Eurooppa-intoilijoita, jotka haluavat kasvattaa EU:n toimivaltaa. Komissio tuskin torppaa mitään esityksiä, joissa rajoitetaan kansalaisten oikeuksia. Esimerkkinä voidaan mainita EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka rajoittavat kansallisvaltioiden suvereniteettia päättää omista asioistaan. Ikään kuin olisimme tilanteessa, jossa EU voi kieltää mitä sitä huvittaa, Virén ihmettelee.
Haluammeko maksaa lisää EU:n laajentumisesta?
Viréniä huolestuttaa myös EU:n laajentumispyrkimykset. Serbia ja Montenegro ovat viime vuosina käyneet keskusteluja unionin kanssa. Myös Turkin mahdollisella liittymisellä EU:hun on spekuloitu paljon.
Virén sanoo, että EU:n laajentuminen itään lähinnä aiheuttaisi lisäkuluja nykyisille jäsenvaltioille ja sen seurauksena Suomen jäsenmaksuosuus tulisi todennäköisesti nousemaan.
&#8211; Nyt jäseneksi pyrkivät maat ovat kehittyneet huonosti. Idioottikin ymmärtää, että rahat menevät sitten sinne. Eivät köyhät maat pysty maksamaan unionille, eikä rahapulaan auta sanahelinä eurooppalaisista arvoista. Kysymys kuuluu, että olemmeko valmiita maksamaan entistä enemmän EU:n laajenemisesta?

Eurovaaliehdokas Virén: Siirtolaiskriisi osoitti, miten heikko integraatiohalu Euroopassa on

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen pitää kohtuuttomana, että työmarkkinajärjestöjen jäsenten maksamia jäsenmaksuja ohjataan politiikkaan ja poliitikoille. Esimerkiksi ay-liikkeiden jäsenmaksut ohjautuvat vaalien alla pääasiassa vasemmistopuolueiden eli SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokkaiden tukemiseen.

Presidentinvaalien vaalirahoitusilmoituksista selviää ehdokkaiden kampanjoiden rahoittajat. SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen rahoitusilmoituksesta käy ilmi, että erilaiset ammattiyhdistysliikkeet ovat tukeneet kampanjaa avokätisesti.
Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM tuki Haataista peräti 30 000 eurolla ja Teollisuusliitto 20 000 eurolla.
&#8211; On moraalisesti kestämätöntä, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ohjataan tiettyjen poliitikkojen vaalikampanjoihin. Työmarkkinajärjestöjen jäseniltä pitäisi jäsenmaksuja kerättäessä kysyä lupa siihen, saako heidän jäsenmaksujaan suunnata esimerkiksi demaripoliitikkojen tukemiseen, Immonen toteaa.

jäsenmaksut

Perussuomalaiset: Kansalaisjärjestöjen rahoitus vapaaehtoismallin suuntaan – ”Toiminta ei voi jatkossa olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa”

Perussuomalaiset: EU taas suomalaisten kukkarolla – nyt ”ilmastosolidaarisuuden” nimissä

Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

Hallituksen kolme uutta vakavaa virhettä koronabudjetissa

PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maatalouden alasajoa

Suomen EU:n nettomaksuosuus noussut yli puoleen miljardiin – PS: EU maksaa työssäkäyvälle suomalaiselle 220 euroa vuodessa

Halla-aho: Jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä – ”EU:n on leikattava omia menojaan”

Eurovaaliehdokas Virén: Siirtolaiskriisi osoitti, miten heikko integraatiohalu Euroopassa on

Immonen: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut valuvat poliitikkojen tukemiseen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025