Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

jäteala

Suomi ei ole saavuttamassa EU:n asettamia kierrätystavoitteita. Syyllisenä ei voida kuitenkaan pitää kuluttajaa. Sen sijaan syynä ovat olleet väärät valinnat yhdyskuntajätteen käsittelyn ja keräyksen keskittämisessä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kutsui eduskuntaan torstaina 7.12. yrittäjiä ja kansanedustajia koolle jätteiden kuljetusta ja materiaalikierrätystä koskevaan tilaisuuteen.
Mäenpää pelkää jätekuljetusalalle käyvän kuten ambulansseille. Terveydenhuoltolain muutos vuoden 2013 alusta lähes rapautti hyvin toimineen yritysten tuottaman ensihoitojärjestelmän. Tapauksen nosti tilaisuudessa esimerkiksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.
&#8211; Liian moni pienemmistä, yksityisistä sairaankuljetusalan yrityksistä on joutunut lopettamaan. Myös sairaankuljetusmenot kasvoivat huomattavasti, toteaa Mäenpää.
Tavoitteita ei ole saavutettu
EU-komissio antoi tämän vuoden kesäkuussa Suomelle varhaisen varoituksen, kertoi tilaisuudessa jäteyrityksiä edustanut Jari Laurila.
&#8211; Me emme ole saavuttamassa meille vuodelle 2025 asetettuja kierrätystavoitteita yhdyskuntajätteiden materiaalikierrätyksessä. Tavoite on saada 55 % jätteistä materiaalikierrätykseen, mutta nyt se junnaa tasolla 40 %.
&#8211; Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen? pohtii edustaja Mäenpää.
Jätteitä ei hyödynnetä tarpeeksi
Laurila huomautti, ettei tämä ei ole alan toimijoille mikään uusia asia, vaan he ovat tienneet jo pitkään, että jossain vaiheessa tilanne eskaloituu.
&#8211; Tavoitteet kiristyvät vielä vuoden 2025 jälkeenkin, eli 2025 ei ole meille edes mikään maaliviiva, johon kehitys pysähtyy.
&#8211; Meillä on ollut lainsäädännössä jo todella pitkään käytössä jätehierarkia: ensin materiaalina ja sitten vasta polttoon &#8211; mutta siitä ei ole juuri piitattu.
Kyse on Laurilan mukaan siis siitä, että jätteitä poltetaan liikaa energiaksi ja tuhkaksi sen sijaan, että ne kierrätettäisiin materiaaleina.
&#8211; Yleinen harha on se, että jätteen poltossa koko jätekasa muuttuu energiaksi tai biojätteen käsittelyssä biojäte muuttuu pelkäksi kaasuksi. Noin 20 %, jopa enemmän, polttoon sisään ajetusta materiaalista jää tuhkaksi. Samalla me olemme sitten tuhonneet ne materiaalina kierrätettävät jätteet metalleja lukuun ottamatta.
Jätehuollon tulevaisuudennäkymät
Jätelain uudistaminen tulee eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuonna.
&#8211; Alan yrittäjät haluaisivat olla silloin siinä mukana, mutta tietyt tahot taas mielellään sulkisivat meidät pois jo valmistelusta. On selvää, että kierrätystavoitteita ei tulla saavuttamaan pelkästään keräämällä taajamista yli neljän huoneiston kiinteistöjen pakkausjätteet ja biojätteet, kertoi Laurila.
Hänen mukaansa markkinat on tällä hetkellä suljettu uusilta toimijoilta. Ongelmana on, että maakunnalliset jäteyhtiöt jakavat kilpailuttamatta markkinaosuuksiaan ainoastaan keskenään.
&#8211; Tähänkin kilpailun rajoittamiseen voisi olla syytä puuttua kansallisesti ennen kuin Euroopan unioni mahdollisesti puuttuu siihen. Alan yrittäjät pystyisivät tarjoamaan kaikille jätejakeille nykyaikaista ja tehokasta kierrätystä ja käsittelyä kilpailukykyisellä hinnalla, jos he vain saisivat sitä edes tarjota, Laurila huomautti.
Jäteyrittäjiltä suoraa puhetta
Tilaisuudessa jätealan yrittäjät, moni useamman polven alaa harjoittanut, saivat esittää terveisiään päättäjille. Erityisesti eräs tilaisuudessa esitetty värikäs vertaus nykyisestä jätelaista jäi Mäenpään mieleen.
&#8211; Tilannehan olisi sama, jos nyt säädettäisiin laki, jossa jokaiseen Suomen maakuntaan perustettaisiin kunnallinen kauppa, joka kilpailuttaisi, kuka saa seuraavat viisi vuotta + kaksi optiovuotta myydä elintarvikkeita esimerkiksi Uudellamaalla. Olisiko se K-ryhmä, S-ryhmä, Lidl vai joku muu? yrittäjä maalaili.
&#8211; Tätä tarkoittaa nykyinen jätelaki. Tietenkin kaupat pitäisi vielä maalata kunnallisen kaupan väreihin ja päälle tulisi sanktiot, jos työntekijä sairastuu ja korvaava henkilökunta ei kerkeä kassalle vallitsevan ajan kuluessa. Haluaisitteko itse esimerkiksi sijoittaa tähän uuteen bisnekseen? Montako tarjoajaa meillä on jäljellä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä? hän kysyi loppuun.
Avoin kilpailu kannustaa kestäviin ratkaisuihin
Toisen yrittäjän viesti korosti avoimuutta:
&#8211; Sääntelyn ja kilpailun rajoittaminen voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, kun taas avoin kilpailu kannustaa yrityksiä löytämään kestäviä ratkaisuja. On tärkeää löytää tasapaino sääntelyn ja markkinavoimien välillä, jotta voimme edistää kestävää kehitystä tehokkaasti.
&#8211; Kunnat ovat kilpailuttaneet kuljetusyritykset perustuen ainoastaan halvimpaan hintaan. Laadullista pisteytystä ei ole käytetty. Kilpailutettua aluetta ei ole jaettu, vaan yksi yritys on voittanut kaiken, harmitteli eräs yrittäjä.
&#8211; Kunnan haltuun siirretyllä jätehuollolla on tähän mennessä saavutettu meidän lähialueellamme lisää päästöjä, korkeammat hinnat sekä astiat, jotka eivät tyhjene ajallaan, hän jatkoi.
&#8211; Hutiloiden tehty kilpailutus päättyi siihen, että yksi suuri toimija tarjosi jopa yli puolta halvemmat hinnat toisiin verrattuna ja voitti lähes jokaisen alueen. Pienimmille toimijoille jäi rippeet tai ei sitäkään. Onko tämä päättäjien tahtotila? ihmetteli yksi yrittäjä.
Hallitus haluaa edistää reilua kilpailua
Tilaisuudessa puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vakuutti hallitusohjelman parantavan alan kilpailuneutraliteettia ja rajaavan kunnan vastuuta pelkästään kotitalousjätteisiin. Hän katsoo vuonna 2011 annetun jätelain jääneen ajastaan jälkeen ja olevan rakenteeltaan sirpaleinen.
&#8211; Meidän on päästävä jätelaista kiertotalouslakiin, sanoi ministeri.
Yrittäjien huolia oli kuuntelemassa ympäristöministeriön virkamiehiä sekä rakennusteollisuuden ja Sitran edustajia, jotka kaikki pitivät tilaisuudessa myös puheenvuorot.
&nbsp;

Mäenpää huolissaan jätealan tulevaisuudesta: ”Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen?”

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä jätelain muutoksesta, jossa esitetään kaksoisjärjestelmän purkamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula nosti keskustelussa esille useita epäkohtia, joita esitykseen liittyy.

Jätteenkuljetuksissa kunta on voinut päättää, järjestääkö se itse jätteenkuljetuksen vai järjestävätkö kiinteistön haltijat joko osittain tai kokonaan jätteenkuljetuksen kiinteistöiltään. Hallituksen esityksen myötä jätteenkuljetusten kilpailuttaminen ja hankkiminen jäisi pelkästään kuntien kontolle, mikä voisi pahimmillaan johtaa pien- ja keskisuurten paikallisten yritysten näivettymiseen niiden hävitessä kilpailutuksia suurille jätteenkuljetusyrityksille.
&#8211; Isommat jätteenkuljetusfirmat tulevat menestymään uudessa mallissa, koska ne pärjäävät kilpailutuksissa. Pahinta on, että hallituksella ei ole uskottavaa selvitystä siitä, miten tämä malli vaikuttaa toisaalta yrityksiin ja toisaalta työpaikkoihin. Tämä hallitus haluaa siis sosialisoida jätteenkuljetuksenkin, mikä ei ole lainkaan pienyrittäjien etu. Ihmetyttää, miten keskusta voi tällaisessa olla mukana! ihmetteli perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula puheenvuorossaan.
Suomalaisilta viedään työt
Simula huomautti, ettei hallitus voi mennä lakimuutoksessaan edes EU:n taakse, sillä jäsenmaan jätteenkuljetusmallista ei EU sääntele. Kysymys on siis puhtaasti kansallisesta ja yrittäjyydelle haitallisesta lainsäädännöstä. Kansanedustaja Simula oli muiden perussuomalaisten tavoin huolissaan suomalaisen jätteenkuljetusalan tulevaisuudesta ja siirtymisestä ylikansalliselle pelikentälle.
&#8211; Jätteenkuljetus voi jatkossa hyvin herkästi siirtyä ulkomaalaisille yrityksille ja ulkomaalaiselle työvoimalle. Pahimmassa skenaariossa te viette siis suomalaisilta työt! Sitten ihmetellään, kun suomalaisia ei enää alalla näy, ja ovet ovat auki ulkomaiselle halpatyövoimalle. Mitä toimivaa järjestelmää te seuraavaksi siirrätte perusteetta joko kunnille tai valtiolle?
&nbsp;

Simula: ”Hallitus tuhoaa jätteenkuljetusalan sosialismilla”

Eduskunnassa keskusteltiin viime viikolla hallituksen esityksestä laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustajat varoittivat jo ennakkokritiikkiä saaneen esityksen olevan uhka erityisesti pienille ja keskisuurille jätehuoltoyrityksille ja niiden jopa tuhansille työntekijöille.

Esityksellä kaavaillaan toteutettavaksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman strategiseen kokonaisuuteen ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” sisältyviä kirjauksia, joilla lisätään jätteen kierrätystä ja siten vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.
Nykyinen kaksoisjärjestelmä syrjäytettäisiin
Tavoitteena olisi, että yhdyskuntajätteestä valmisteltaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin 55 painoprosenttia vuonna 2025, 60 painoprosenttia vuonna 2030 ja 65 painoprosenttia vuonna 2035. Myös pakkausjätteiden kierrätystavoitteet kiristyisivät.
Kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi hallitus esittää uusia, nykyistä selvästi tiukempia kuntiin, jätteen haltijoihin ja pakkausten tuottajiin kohdentuvia jätteiden erilliskeräysvelvoitteita. Jätteitä ammattimaisesti kerääviä velvoitettaisiin edistämään jätteiden uudelleenkäytön valmistelua.
Tähän saakka kiinteistön haltijalla on ollut lain turvaama mahdollisuus sopia jätteenkuljetuksesta kuljettajan kanssa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen sijaan. Kunnan järjestämisvastuulla olevien erilliskerättävien jätteiden kuljettamisen osalta hallitus ehdottaa kuitenkin nykyisen kaksoisjärjestelmän lakkauttamista ja siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.
Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja saostus- ja umpisäiliölietteen osalta kunta voisi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että kiinteistön haltijan on järjestettävä kuljetus.
Tuhannet jätealan työpaikat vaarassa
Perussuomalaisten kansanedustajat kiittelivät kiertotalouden edistämistä mutta kritisoivat hallituksen esitystä muilta osin.
– Arvioiden mukaan sadat, jopa tuhannet jätehuollon työpaikat ja useat yritykset ovat vaarassa. Tilanne olisi surkea missä tahansa tilanteessa, mutta korona-Suomessa se on erityisen ikävä. Markkinat keskittyvät, kilpailu vähenee, ja etenkin pienempien yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät. Mitä järkeä tässä on? Riikka Purra ihmetteli.
– Käytännön esimerkit kertovat, että kunnan keskitetyt hankinnat eivät ole helppoja pienille yrityksille, ja monessa maakunnassa on saatu huonoja kokemuksia keskittämisestä. Sen seurauksena esimerkiksi yksi ulkomainen toimija on voittanut kilpailutuksen. Miten olisi espanjalainen biojätteen suuryhtiö ja kuskit Latviasta ja Liettuasta? Ei mikään uhkakuva vaan hyvin todennäköistä, ja tätä hallitus siis hakee.
Yritysten rakentama järjestelmä hopealautasella jäteyhtiöille
Yritysten kohtalo puhutti myös Sheikki Laaksoa:
– Yritykset ovat vuosikymmeniä tehneet töitä tämän asian eteen. Ne ovat rakentaneet tämän järjestelmän, tämän koko systeemin. Ne ovat mättäneet tähän kymmeniä, satoja miljoonia omia rahojaan. Nyt tämä järjestelmä otetaan vain ykskaks pois ja annetaan hopealautasella kunnan jäteyhtiöille, hän kummasteli ja muistutti, ettei kierrätystavoite pienimmässäkään määrin vaarantuisi siitä, että kaksoisjärjestelmä pidettäisiin voimassa.
Jätteenkuljetuksen tasapuolisuutta vaalittava
Sakari Puistoa häiritsi kaksoisjärjestelmän horjumisen ohella esityksen tuominen kiireellisenä eduskuntaan.
– Kiireellisyys koskee nimenomaan esitykseen sisältyvää EU-elementtiä, mutta tämän esityksen keskeistä sisältöä on myös kansallinen järjestelmä, joka ei ole kiireellinen ja joka on poliittinen päätös.
Puisto laati useiden muiden perussuomalaisten kansanedustajien kanssa vuonna 2019 aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa he pyrkivät varmistamaan, että kunnallisen ja kiinteistönhaltijan sopiman jätteenkuljetuksen tasapuolisuutta vaalitaan. Edelleen he nostivat esiin molempien kuljetusjärjestelmien säilyttämisen eri jätejakeittain ja sen, että molempien kuljetusjärjestelmien tulee täyttää samat laatuvaatimukset.
Myös yrittäjien tekemät investoinnit ja omaisuudensuoja ovat vaarassa esityksen myötä, mikä huolettaa Puistoa. Hän peräsi ministeriltä istunnossa vastausta myös siihen, mikä on esityksen merkitys pk-yrittäjille, työllisyydelle, kilpailulle, markkinoille ja kuluttajille.
Monopolisoituneita kuntayhtiöitä ja paisuvia jätemaksuja
– Marinin hallitus tuntuu olevan intoa täynnä päästessään laatimaan esityksiä ympäristöasioihin liittyen. Liika hätiköinti voi johtaa siihen, etteivät asiat sitten toimikaan käsikirjoituksen mukaisesti käytännön tasolla. Hallituksen olisi laitettava jäitä hattuun ja varmistettava, ettei esityksillään nakerra kohtuuttomasti kotimaista työtä ja yrittäjyyttä tai aiheuta merkittävää kustannusten nousua tavalliselle suomalaiselle, Ritva ”Kike” Elomaa varoitti.
– Monopolisoitunut kuntayhtiö määrittää toimialueelleen palveluntarjonnan ja hinnoittelun ilman minkäänlaista kilpailua. Asukkailla ei ole vaikutusmahdollisuutta, ei muuta kuin maksaa paisuvia jätemaksuja. Koska kunnallinen yhtiö ei hanki kalustoa operatiivisia toimia varten, se kilpailuttaa alalla toimivia yrityksiä alueellaan, Mikko Lundén säesti.
&#8211; Jokainen meistä tietää, että pääosin hinta ratkaisee kilpailutuksen voiton. Suomessa on tuhoutunut useita jopa 40—50 vuotta toimineita hyviä alan yrityksiä pätkäkilpailutuksessa vain ehkä muutaman sentin hintaerolla.
&nbsp;

PS-edustajat jätelakiesityksestä: ”Isku toimialan yrittäjiä ja työllistäjiä kohtaan”

jäteala

Mäenpää huolissaan jätealan tulevaisuudesta: ”Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen?”

Simula: ”Hallitus tuhoaa jätteenkuljetusalan sosialismilla”

PS-edustajat jätelakiesityksestä: ”Isku toimialan yrittäjiä ja työllistäjiä kohtaan”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025