Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Jätehuolto

Suomi ei ole saavuttamassa EU:n asettamia kierrätystavoitteita. Syyllisenä ei voida kuitenkaan pitää kuluttajaa. Sen sijaan syynä ovat olleet väärät valinnat yhdyskuntajätteen käsittelyn ja keräyksen keskittämisessä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kutsui eduskuntaan torstaina 7.12. yrittäjiä ja kansanedustajia koolle jätteiden kuljetusta ja materiaalikierrätystä koskevaan tilaisuuteen.
Mäenpää pelkää jätekuljetusalalle käyvän kuten ambulansseille. Terveydenhuoltolain muutos vuoden 2013 alusta lähes rapautti hyvin toimineen yritysten tuottaman ensihoitojärjestelmän. Tapauksen nosti tilaisuudessa esimerkiksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.
&#8211; Liian moni pienemmistä, yksityisistä sairaankuljetusalan yrityksistä on joutunut lopettamaan. Myös sairaankuljetusmenot kasvoivat huomattavasti, toteaa Mäenpää.
Tavoitteita ei ole saavutettu
EU-komissio antoi tämän vuoden kesäkuussa Suomelle varhaisen varoituksen, kertoi tilaisuudessa jäteyrityksiä edustanut Jari Laurila.
&#8211; Me emme ole saavuttamassa meille vuodelle 2025 asetettuja kierrätystavoitteita yhdyskuntajätteiden materiaalikierrätyksessä. Tavoite on saada 55 % jätteistä materiaalikierrätykseen, mutta nyt se junnaa tasolla 40 %.
&#8211; Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen? pohtii edustaja Mäenpää.
Jätteitä ei hyödynnetä tarpeeksi
Laurila huomautti, ettei tämä ei ole alan toimijoille mikään uusia asia, vaan he ovat tienneet jo pitkään, että jossain vaiheessa tilanne eskaloituu.
&#8211; Tavoitteet kiristyvät vielä vuoden 2025 jälkeenkin, eli 2025 ei ole meille edes mikään maaliviiva, johon kehitys pysähtyy.
&#8211; Meillä on ollut lainsäädännössä jo todella pitkään käytössä jätehierarkia: ensin materiaalina ja sitten vasta polttoon &#8211; mutta siitä ei ole juuri piitattu.
Kyse on Laurilan mukaan siis siitä, että jätteitä poltetaan liikaa energiaksi ja tuhkaksi sen sijaan, että ne kierrätettäisiin materiaaleina.
&#8211; Yleinen harha on se, että jätteen poltossa koko jätekasa muuttuu energiaksi tai biojätteen käsittelyssä biojäte muuttuu pelkäksi kaasuksi. Noin 20 %, jopa enemmän, polttoon sisään ajetusta materiaalista jää tuhkaksi. Samalla me olemme sitten tuhonneet ne materiaalina kierrätettävät jätteet metalleja lukuun ottamatta.
Jätehuollon tulevaisuudennäkymät
Jätelain uudistaminen tulee eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuonna.
&#8211; Alan yrittäjät haluaisivat olla silloin siinä mukana, mutta tietyt tahot taas mielellään sulkisivat meidät pois jo valmistelusta. On selvää, että kierrätystavoitteita ei tulla saavuttamaan pelkästään keräämällä taajamista yli neljän huoneiston kiinteistöjen pakkausjätteet ja biojätteet, kertoi Laurila.
Hänen mukaansa markkinat on tällä hetkellä suljettu uusilta toimijoilta. Ongelmana on, että maakunnalliset jäteyhtiöt jakavat kilpailuttamatta markkinaosuuksiaan ainoastaan keskenään.
&#8211; Tähänkin kilpailun rajoittamiseen voisi olla syytä puuttua kansallisesti ennen kuin Euroopan unioni mahdollisesti puuttuu siihen. Alan yrittäjät pystyisivät tarjoamaan kaikille jätejakeille nykyaikaista ja tehokasta kierrätystä ja käsittelyä kilpailukykyisellä hinnalla, jos he vain saisivat sitä edes tarjota, Laurila huomautti.
Jäteyrittäjiltä suoraa puhetta
Tilaisuudessa jätealan yrittäjät, moni useamman polven alaa harjoittanut, saivat esittää terveisiään päättäjille. Erityisesti eräs tilaisuudessa esitetty värikäs vertaus nykyisestä jätelaista jäi Mäenpään mieleen.
&#8211; Tilannehan olisi sama, jos nyt säädettäisiin laki, jossa jokaiseen Suomen maakuntaan perustettaisiin kunnallinen kauppa, joka kilpailuttaisi, kuka saa seuraavat viisi vuotta + kaksi optiovuotta myydä elintarvikkeita esimerkiksi Uudellamaalla. Olisiko se K-ryhmä, S-ryhmä, Lidl vai joku muu? yrittäjä maalaili.
&#8211; Tätä tarkoittaa nykyinen jätelaki. Tietenkin kaupat pitäisi vielä maalata kunnallisen kaupan väreihin ja päälle tulisi sanktiot, jos työntekijä sairastuu ja korvaava henkilökunta ei kerkeä kassalle vallitsevan ajan kuluessa. Haluaisitteko itse esimerkiksi sijoittaa tähän uuteen bisnekseen? Montako tarjoajaa meillä on jäljellä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä? hän kysyi loppuun.
Avoin kilpailu kannustaa kestäviin ratkaisuihin
Toisen yrittäjän viesti korosti avoimuutta:
&#8211; Sääntelyn ja kilpailun rajoittaminen voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, kun taas avoin kilpailu kannustaa yrityksiä löytämään kestäviä ratkaisuja. On tärkeää löytää tasapaino sääntelyn ja markkinavoimien välillä, jotta voimme edistää kestävää kehitystä tehokkaasti.
&#8211; Kunnat ovat kilpailuttaneet kuljetusyritykset perustuen ainoastaan halvimpaan hintaan. Laadullista pisteytystä ei ole käytetty. Kilpailutettua aluetta ei ole jaettu, vaan yksi yritys on voittanut kaiken, harmitteli eräs yrittäjä.
&#8211; Kunnan haltuun siirretyllä jätehuollolla on tähän mennessä saavutettu meidän lähialueellamme lisää päästöjä, korkeammat hinnat sekä astiat, jotka eivät tyhjene ajallaan, hän jatkoi.
&#8211; Hutiloiden tehty kilpailutus päättyi siihen, että yksi suuri toimija tarjosi jopa yli puolta halvemmat hinnat toisiin verrattuna ja voitti lähes jokaisen alueen. Pienimmille toimijoille jäi rippeet tai ei sitäkään. Onko tämä päättäjien tahtotila? ihmetteli yksi yrittäjä.
Hallitus haluaa edistää reilua kilpailua
Tilaisuudessa puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vakuutti hallitusohjelman parantavan alan kilpailuneutraliteettia ja rajaavan kunnan vastuuta pelkästään kotitalousjätteisiin. Hän katsoo vuonna 2011 annetun jätelain jääneen ajastaan jälkeen ja olevan rakenteeltaan sirpaleinen.
&#8211; Meidän on päästävä jätelaista kiertotalouslakiin, sanoi ministeri.
Yrittäjien huolia oli kuuntelemassa ympäristöministeriön virkamiehiä sekä rakennusteollisuuden ja Sitran edustajia, jotka kaikki pitivät tilaisuudessa myös puheenvuorot.
&nbsp;

Mäenpää huolissaan jätealan tulevaisuudesta: ”Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen?”

Eduskunta aloitti eilen työviikon käsittelemällä punavihreän hallituksen esitystä jätelain muuttamisesta. Esityksessä kumotaan Sipilän hallituskaudella tehty muutos kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntirajan laskusta ja viedään jätelakia perussuomalaisten mielestä ideologisesti täysin väärään suuntaan siirtämällä jätehuollon järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille.

&#8211; Lausuntopalautteen mukaan korkeampi ulosmyyntiraja ei edistä kilpailun tasapuolisuutta. Ylipäänsä julkisen sektorin ei tarvitse olla markkinoilla, joissa kilpailu toimii, tiivistää kansanedustaja Ari Koponen EK:n ja SKAL:n antamaa kriittistä palautetta.
Hankintoja tehdään ilman kilpailutusta
Täysistuntokeskustelussa nousivat esiin hyvinvointialueille muodostuneet in-house-yhtiöt. Nämä ovat tavallisesti julkisomisteisia osakeyhtiötä, joilta tehdyt hankinnat voidaan toteuttaa ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.
Uudet hyvinvointialueet ovat toteuttaneet sote-palveluiden lisäksi esimerkiksi kiinteistönhuollon, palkkahallinnon, siivouspalveluiden, ruokahuollon ja ict-palveluiden suorahankinnat in-house-yhtiöiltä.
Lopettaa pienet ja paikalliset toimijat
Hallituksen jätelakia koskevassa esityksessä on suuri vaara, että myös jätekuljetukset aletaan hoitamaan sote-alueiden yhtiöhimmeleiden kautta, mikä tukahduttaa yksityiset yritykset.
&#8211; Päätöksenteko ilman kilpailutusta on julkisten varojen tuhlailua ja paikallisten yritysten ja elinvoiman lyttäämistä kuin märällä rätillä vasten kasvoja. Tämä punavihreä hallitus jatkaa kuljetusyrittäjien lyömistä, ja on selvää, että lakiesitys tulee tappamaan viimeisetkin pienet ja paikalliset toimijat, lopettaa Koponen.
&nbsp;

Ideologia haisee kuin huonosti hoidetussa kompostissa – Koponen: ”Punavihreä hallitus jatkaa kuljetusyrittäjien lyömistä”

Energian mielipuolisen kallistumisen, koronnostojen sekä inflaation yhteisvaikutusten hahmottaminen on useimmille hankalaa myös kansankodissa. Kun korotukset liikkuvat sadoissa tai kymmenissä prosenteissa ja kansalaisten tulot junnaavat paikallaan, lopputulos selkenee aikanaan kaikille.

Tukholman <a href="https://boende.stockholm/vatten-avlopp/">kaupunki</a> nostaa vesi- ja jätemaksuja 25 prosenttia. Korotukset johtuvat kaupungin mukaan yleisestä kustannusten noususta sekä tulevaisuuden investointitarpeista. Lähtötaso on alhainen mutta inflaatio saa taas vauhtia.
-Omakotiasujalle tulee lisää maksettavaa kaikkiaan noin 100 kruunua (9,2 euroa) kuussa ja kerrostaloasuntoa kohti hinnannousu on noin 50 kruunua, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/kraftig-hojning-av-priset-pa-vatten/">laskee</a> Tukholman vesi- ja jätehuollon talousjohtaja Karolina Roos.
&#8211; Emme veloita mitään ylimääräistä emmekä tee korotuksia korotusten vuoksi, hän vakuuttaa.
Investointitarve lisää kustannuspainetta
Vesihuolto sekä jäteveden käsittely ovat Ruotsissa kuntien kontolla ja niitä säätelee laki. Palvelut tulee toimittaa omakustannushintaan mutta eri <a href="https://www.nvaa.se/vatten-och-avlopp/avgifter-for-vatten-och-avlopp/brukningsavgift-for-vatten-och-avlopp">kuntien</a> välillä hinnoissa on suuria <a href="https://fastighetstidningen.se/%EF%BF%BCprisskillnaden-pa-vatten-och-avlopp-fortsatt-stor/">eroja</a>. Alan katto-organisaatiosta arvellaan, että hinnankorotukset ovat edessä koko maassa.
&#8211; Sähkö on kallista ja sekin vaikuttaa kunnallisen vesihuollon toimintaan. Ala on myös kovin pääomavaltainen ja investointeihin tarvitaan rahaa. Siksi korkojen nousu tietää sekin laitoksille kustannusten nousua, toteaa Svensk Vatten -järjestön strateginen suunnittelija Erik Karlsson.
Suunniteltuja suuremmillekin korotuksille olisi Karlssonin mukaan tarvetta, sillä putkilinjat ovat monin paikoin vanhoja ja uusiakin pitäisi väestön kasvaessa ja asutuksen levitessä rakentaa kaiken aikaa lisää.

Perustarpeet kallistuvat vauhdilla Ruotsissakin – sähköshokin ja bensarallin perään jättikorotus veden hintaan

OECD:n ilmastoraportti tekee selvääkin selvemmäksi sen, että Suomen hallituksen ilmastotavoitteet ovat niin kunnianhimoisia, että niiden saavuttamiseksi takan polttokin on ongelma.

13. joulukuuta julkaistu taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ympäristöpolitiikan <a href="https://www.oecd.org/finland/oecd-environmental-performance-reviews-finland-2021-d73547b7-en.htm">arviointiraportti</a> perää Suomelta selkeitä käytännön toimia kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
OECD pitää hyvänä Suomen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Raportin mukaan Suomi ei kuitenkaan nykyisillä toimillaan kykene saavuttamaan tavoitteitaan.
Maa- ja metsätalous OECD:n tarkkailussa
OECD:n mukaan eritoten maa- ja metsätalous kuormittavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi tuotannon ja kulutuksen vastuullisuudessa on paljon tekemistä. Järjestön mukaan poliittisista linjauksista huolimatta tilanne ei ole parantunut. Jopa 48 prosenttia Suomen elinympäristöistä – erityisesti soista, metsistä ja ruohoalueista – luokiteltiin vuonna 2019 uhatuiksi. Suomen tulisi myös sopia selkeä aikataulu turpeenkäytön lopettamiselle.
Raportissaan OECD listaa käytännön toimia, joihin Suomi voisi heti ryhtyä. Suomen kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 kautta OECD suosittelee varojen ohjaamista erityisesti pienhiukkaspäästöjen torjumiseen. Tämä tarkoittaisi pienimuotoisen puunpolton ja katupölyn aiheuttamien päästöjen vähentämistä.
Nastarenkaatkin ilmastopahiksia
Vaikka Suomen ilmanlaatu on yksi OECD-maiden parhaista, järjestön mukaan pienimuotoinen puunpoltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöistä jopa puolet. Se ehdottaa, että Suomi voisi myös harkita muutoksia esimerkiksi saunan kiukaita ja nastarenkaita koskevaan sääntelyyn.
OECD suosittaa Suomelle myös toimia jätehuollon ja kiertotalouden tehostamiseen. Kierrätyksen tueksi Suomessa voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön järjestelmä, jossa jätteistä maksetaan niiden tyypin ja painon perusteella. Myös maatilojen kierrätystä tulisi tehostaa ja parantaa ravinneylijäämien hallintaa erityisesti Itämeren rannoilla esimerkiksi verotuksen kautta.
Yksityisautoilun vähentämiseksi OECD ehdottaa muutoksia kaupunkisuunnitteluun ja joukkoliikenteeseen. Myös säädökset pysäköintipaikkojen vähimmäismääristä ja työpaikkojen verovapaasta pysäköinnistä tulisi poistaa.
&nbsp;

Suomalaisten puukiukaat joutuivat tikunnokkaan OECD:n ilmastoraportissa

Eduskunta alkoi tänään käsitellä pitkään valmistelussa ollutta jätelain muutosta. Osin esitys liittyy EU:n kesällä 2018 hyväksymään jätesäädöspakettiin, jonka keskeisenä tavoitteena on lisätä jätteenkierrätystä ja materiaalien tehokasta käyttöä. Toisaalta esitys kumpuaa hallituksen omista linjauksista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra huomautti keskiviikon lähetekeskustelussa, että toisin kuin ministeri Krista Mikkonen (vihr.) väitti, ainoastaan EU-puolen osalta esitys on kiireellinen. Sen sijaan sen kansallinen puoli, johon Purran mukaan ongelmat liittyvät, ei ole.
&#8211; Ei tämän paketin käsittelyn paikka oikeasti olisi keskellä koronatoimia, Purra totesi.
&#8211; Vaikka EU:sta tulee kaikenlaista, tämän paketin osalta sen unionipuoli on ongelmattomampi verrattuna kansalliseen puoleen, Purra korosti.
Negatiivisia vaikutuksia yrityksille ja työllisyydelle
Suomi on jätteen kierrätyksessä, kiertotaloudessa ja muutenkin ympäristönsuojelussa unionin A-luokkaa, ja se on lähtökohta tämänkin esityksen ymmärtämiselle, Purra sanoi.
Esitykseen tehtävät kansallisesti oleellisimmat muutokset liittyvät jätekuljetuksiin ja suomalaiseen niin sanottuun kaksoisjärjestelmään.
Kovan kritiikin vuoksi esitystä muutettiin siten, että kaksoisjärjestelmää ei purettaisi kokonaan, vaan kiinteistön haltijalla säilyisi kunnan niin halutessa mahdollisuus järjestää jätteenkuljetus sekajätteissä sekä sako- ja umpikaivolietteissä. Biojätteille ja pakkausjätteille materiaalista riippumatta esitetään kuitenkin ainoana vaihtoehtona kunnan järjestämää kuljetusta.
&#8211; Tällä tulee olemaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia yrityskentässä, terveessä kilpailussa ja työllisyydessä, eikä muutoksen ole todettu olevan edes ympäristön kannalta optimaalinen &#8211; osin päinvastoin, sillä se tulee todennäköisesti vähentämään ympäristön kannalta rohkeiden kierrätys- ja kuljetusinnovaatioiden kehittämistä, Purra sanoi.
Yrittäjägallup näyttää hallitukselle yhä huonompia arvosanoja
Yksityiset kuljetusyritykset ovat jo vuosien ajan panostaneet pakkausjätteiden keräilyyn.
&#8211; Arvioiden mukaan sadat, jopa tuhannet, jätehuollon työpaikat ja useat yritykset ovat vaarassa. Tilanne olisi surkea missä tahansa tilanteessa, mutta korona-Suomessa se on erityisen ikävä. Markkinat keskittyvät, kilpailu vähenee ja etenkin pienempien yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät, Purra kritisoi.
&#8211; Mitä järkeä tässä on? Nykyisen toimivan kuljetusjärjestelmän lakkauttamista ei vaadi edes EU-sääntely, joten sen selän taakse on turha mennä. Kyseessä on irrallinen esitys ja isku toimialan yrittäjiä ja työllistäjiä kohtaan, Purra ihmettelee.
&#8211; Ei ole ihme, että tänään julkaistu yrittäjägallup näyttää hallitukselle yhä huonompia arvosanoja, Purra totesi.
Espanjalainen suuryritys ja ulkolaiset kuskit
Hallituksen esityksessä väitetään, että muutos ei ole niin oleellinen, koska pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua kunnan tarjouskilpailuun ja kunta on velvoitettu markkinavuoropuheluun ja pilkkomaan hankinnat hankintasääntelyn mukaisesti.
&#8211; Tähän ei usko kukaan. Hankintaohjeita ja vuoropuhelua on kehitetty vuosikausia, ilman mainittavaa edistystä. Käytännön esimerkit kertovat, että kunnan keskitetyt hankinnat eivät ole helppoja pienille yrityksille. Monessa maakunnassa on saatu huonoja kokemuksia keskittämisestä, Purra sanoi.
&#8211; Sen seurauksena yksi suuri, ulkomainen toimija on voittanut kilpailutuksen. Miten olisi espanjalainen biojätteen suuryhtiö ja kuskit Latviasta ja Liettuasta? Tämä ei ole uhkakuva vaan todellisuutta, Purra kritisoi.
Purran mukaan markkinaehtoisesta kilpailusta kunnan keskitettyyn kuljetukseen siirtyminen ei ole tätä päivää, ei mistään suunnasta katsoen. Vanhan mallin säilyttäminen takaa kuntien mahdollisuuden edistää kilpailua alueellaan ja vaikuttaa myönteisesti yrittäjyyteen ja työllisyyteen.
&#8211; Kierrätystä on täysin mahdollista lisätä nykyisen mallin puitteissa, Purra korosti.
Kierrättäminen on nykyään helppoa, mutta se ei riitä
Purra kertoi puheenvuorossaan kierrättäneensä jätteensä ”jo silloin, kun se ei käytännössä vielä ollut mahdollista”.
&#8211; Kuljetin opiskeluaikana kartonkeja, metalleja, laseja ja muuta pitkän matkan, vaikka asuin Turun keskustan kupeessa. Onneksi tästä on menty eteenpäin, ja lähes kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus hoitaa oma osuutensa jätteiden ja materiaalien kierrätyksessä.
Purran mukaan ongelmia kuitenkin edelleen on, myös siinä, mitä kuluttajan toimien jälkeen tapahtuu. Esimerkiksi kotitalouksien muovijätteestä saattaa vain kolmasosa päätyä uusien muovituotteiden raaka-aineeksi – loput poltetaan energiantuotannossa.
&#8211; Muovin määrä tavallisen kansalaisen elämässä kasvaa koko ajan. On välttämätöntä lisätä muoviteollisuuden velvoitteita käyttää kierrätettyä raaka-ainetta.
Kuitenkin yleisesti ottaen ongelma on Purran mukaan sama kuin muuallakin.
&#8211; Kulutus kasvaa, sitä myötä jätteen määrä. Minkäänlaisella kierrätyksellä ei päästä hyvään lopputulokseen, mikäli kuluttamisen määrään ja laatuun ei keskitytä. Kuluttamalla tuotetaan jätettä, eikä se katoa, vaikka kuinka lajiteltaisiin, Purra huomautti.
&nbsp;

Hallituksen ympäristöpolitiikka etenee – Purra: Espanjalainen jättiyhtiö ja latvialaiset kuskit suomalaisten tilalle

Göteborgin kunnianhimoinen tavoite on palauttaa rauha ongelmallisimpiin lähiöihin kaupungissa. Paljolti maahanmuuttajataustaisten asukkaiden olojen kohentaminen vie 11 miljardia kruunua veronmaksajien rahaa.

&#8211; Kaikki ovat tehneet liian vähän, niinpä me teemme mieluummin liian paljon, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/elva-miljarder-kronor-till-sarskilt-utsatta-omraden-i-goteborg">sanoo</a> lähiöiden muutoshanketta vetävän Framtiden (tulevaisuus) -organisaation päällikkö Terje Johansson SVT:n uutisille.
Kuusi lähiötä on tarkoitus vetää ”erittäin ongelmallisten” lähiöiden luokasta ”ongelmallisten lähiöiden” luokkaan. Muutos on tarkoitus saada aikaan viidessä vuodessa. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se on onnistunut vain kerran aiemmin Ruotsissa. Silloinkin tosin Göteborgin Gårdstenissa, jossa kunnallisen vuokra-asuntoyhtiön ponnistuksilla oli menestyksessä keskeinen osa.
Seiniin 7,5 miljardia
Kaupungin katto-organisaatio Framtiden omistaa joka toisen vuokra-asunnon Göteborgissa. Gårdstenin menestys velvoittaa mutta enää ei ole aikaa odottaa.
&#8211; Voimmeko nyt tehdä viidessä vuodessa sen, mikä Gårdstenissa kesti 22 vuotta? Vastaus on ilman muuta myönteinen, Johansson toteaa.
Lähiöiden kasvojenkohotus maksaa ainakin 11 miljardia kruunua (1,09 miljardia euroa). Investointien kohteena ovat Biskopsgården, Hjällbo, Tynnered, Bergsjön, Hammarkullen ja Lövgärdet. Uudisrakennuksiin uppoaa 7,5 miljardia ja loput jätehuollon kehittämiseen, graffitien poistamiseen 24 tunnissa, ympärivuorokautisen turvallisuuden lisäämiseen alueilla sekä laittoman vuokraustoiminnan kitkemiseen.

Maahanmuuton munaukset maksuun Göteborgissa:  11 miljardia ongelmalähiöiden kriisiapuun

Perussuomalaisten ympäristövaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Olli Immonen sekä Rami Lehto ovat huolissaan uuden jätelain synnyttämästä turhasta byrokratiasta ja muista ongelmista.

&#8211; Tuntuu siltä kuin istuva hallitus pyrkisi seurauksista piittaamatta ajamaan kaikki peruspalvelut ja perustoiminnot markkinavoimien hoidettavaksi. Emme tietenkään pidä kategorisesti vapaita markkinoita pahana asiana. Tietyillä yhteiskunnan osa-alueilla se ei kuitenkaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla kansamme kokonaisetua palvellen, toteavat kansanedustajat Immonen ja Lehto.
&#8211; Laaja markkinaehtoisuus soveltuu huonosti esimerkiksi jätehuoltoon, jonka ydintehtävä on terveyden- ja ympäristönsuojelu, jonka tulee huoltovarmuuden näkökulmasta toteutua myös kriisiaikana, sanoo Immonen.
Kustannukset nousevat
Perussuomalaiset pitävät todennäköisenä, että jätelain muutokset tulevat nostamaan jätehuollon kustannuksia ja heikentämään julkisen jätehuollon toimivuutta.
&#8211; Jätehuolto on osa yhteiskunnan perusinfraa ja täten välttämättömyyspalvelu, jota ei voi jättää vain markkinoiden hoidettavaksi, toteaa Lehto.
Palveluiden saatavuus hidastuu
Samoihin ongelmiin on kiinnittänyt huomiota myös Kuntaliitto tuoreessa lausunnossaan ympäristöministeriölle. Erityisen huolissaan se on jätelakiin sisältyvän menettelyn byrokraattisuudesta. Kuntaliiton mukaan uusi laki tulee lisäämään yrittäjien ja kuntien velvoitteita.
Laki myös hidastaa merkittävästi jätehuoltopalveluiden saatavuutta. Kuntaliitto näkee, että markkinaehtoisesti toimivassa jätehuollossa on puutetta palveluntarjonnasta.
&#8211; Tämä on jälleen eräs kulminaatiopiste sille, että hallituksen lainvalmistelu ei sisällä tarvittavia vaikutusarviointeja sen enempää toimivan kilpailun toteutumisen kuin kustannusvaikutustenkaan osalta, toteavat Immonen ja Lehto.

Immonen ja Lehto: Uusi jätelaki lisää byrokratiaa ja muita ongelmia

Kansanedustaja Olli Immonen (ps.) pitää eduskunnassa tänään käsiteltävää jätelain muutosesitystä ongelmallisena. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa muutettavaksi muun muassa siten, että vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan yhdyskuntajätteiden hoitamisesta poistuu kunnilta. Jätehuollon järjestämisestä vastaisi jatkossa jätteen haltija.
Perussuomalaiset ovat jättäneen ympäristövaliokunnassa asiaan vastalauseen.
– Siinä missä meidän olisi tässä asiassa perusteltua tavoitteiden saavuttamiseksi ottaa mallia naapurimaastamme, hallitus aikoo nyt hajauttaa jätehuollon vastuunjakoa entisestään ja avata jätehuollon markkinoiden hoidettavaksi, Immonen <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/immonen-lakiuudistus-vaarantaa-jatehuollon-maassa/">moittii</a>.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa vastalauseessaan, että toimiva jätehuolto on keskeinen osa yhteiskunnan perusinfraa ja välttämättömyyspalvelu, jota ei voi jättää yksin markkinoiden hoidettavaksi.
<blockquote>&#8221;Kilpailusäännösten tarkoitus ei ole antaa yksityisille yrityksille suojaa julkisen toimijan kilpailua vastaan, vaan puuttua sellaiseen julkisen toimijan toimintaan, joka vääristää kilpailun edellytyksiä.&#8221;</blockquote>
Heidän mukaansa kilpailusäännösten tarkoitus ei ole antaa yksityisille yrityksille suojaa julkisen toimijan kilpailua vastaan, vaan puuttua sellaiseen julkisen toimijan toimintaan, joka vääristää kilpailun edellytyksiä tai sen syntymistä markkinoilla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston raportin mukaan kuntien jätelaitokset eivät vääristä markkinoita, eikä näyttöä kilpailulainsäädännön rikkomisesta tai kilpailuneutraliteetin kärsimisestä ole olemassa.
Liian tiukka ulosmyyntiraja vaarantaa perussuomalaisten mukaan sekä kiertotaloutta toteuttavan yhteistyön julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä, että heikentää suomalaisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla.
– Tiukka ulosmyyntiraja myös edistää jätehuollon keskittymistä suurille toimijoille, koska pienillä toimijoilla ei ole mahdollisuuksia tehdä tarvittavia investointeja oman jätteenkäsittelykapasiteetin luomiseksi.

Jätehuolto

Mäenpää huolissaan jätealan tulevaisuudesta: ”Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen?”

Ideologia haisee kuin huonosti hoidetussa kompostissa – Koponen: ”Punavihreä hallitus jatkaa kuljetusyrittäjien lyömistä”

Perustarpeet kallistuvat vauhdilla Ruotsissakin – sähköshokin ja bensarallin perään jättikorotus veden hintaan

Suomalaisten puukiukaat joutuivat tikunnokkaan OECD:n ilmastoraportissa

Hallituksen ympäristöpolitiikka etenee – Purra: Espanjalainen jättiyhtiö ja latvialaiset kuskit suomalaisten tilalle

Maahanmuuton munaukset maksuun Göteborgissa: 11 miljardia ongelmalähiöiden kriisiapuun

Immonen ja Lehto: Uusi jätelaki lisää byrokratiaa ja muita ongelmia

Immonen: Lakiuudistus vaarantaa jätehuollon koko maassa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025