jatko-opinnot

Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on jättänyt opetusministeriön vastattavaksi kirjallisen kysymyksen liittyen ylioppilastutkinnon kehittämiseen. Nieminen kysyy, miten opetusministeriö aikoo varmistaa sen, että tehtävätyyppien monipuolisuus säilyy eikä painopiste siirry yksipuolisesti teknisesti helpommin arvioitaviin tehtäviin, kuten monivalintaan, säästöpaineiden seurauksena.

Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Pisa 2022 -tutkimuksen mukaan kehnoimmillaan vain alle viidennes suomalaisten koulujen oppilaista osaa lukea edes tyydyttävästi.

Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että maahanmuuttajataustaisista oppilaista 61 prosenttia ei pärjää työelämässä tai jatko-opinnoissa huonon lukutaidon vuoksi. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on tässä yhteydessä huolissaan koulushoppailusta.