Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Jean-Luc Mélenchon

Ranskassa Kansallisen liittouman laajasti ennakoidun vaalivoiton esti käytännössä koko muun puoluekentän yhdistyminen keskustaoikeistosta kommunisteihin. Vasemmistoliberaalille valtablokille kansallismielisen muutosvoiman patoaminen meni kaiken muun edelle, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila.
 
Kansallinen liittouma oli silti toisellakin kierroksella selvästi suosituin puolue äänissä mitattuna. Se sai valtakunnallisesti yli kymmenen miljoonaa ääntä ja yli 38%:n ääniosuuden, mikä ei arvatenkaan lainkaan hillitse hölinää ”äärioikeistosta” ja ”pahuuden voimista”. Tulos tiesi 36 lisäpaikkaa parlamentissa, vaikka puolueen valtakunnallisen tason ns. piilevä äänikynnys nousikin todella korkeaksi muiden puolueiden taktikoinnin seurauksena.
Vaikka vaalien suurin kannatusmuutos oli Kansallisen liittouman suosion nousu, on Ranskassa luvassa yhä vasemmistolaisempaa (ja itsetuhoisempaa) maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä tulee entisestään kiihdyttämään kahtiajakoa ja lisäämään yhteiskunnallista epäluottamusta ja tyytymättömyyttä. Se taas voi pedata kansallismielisille yhä suurempaa suosiota.
Myös Ison-Britannian viime viikkoisissa vaaleissa selvästi eniten kannatustaan kasvatti Brexit-arkkitehti Nigel Faragen johtama kansallismielinen Reform, jonka piilevä äänikynnys muodostui lähes absurdiksi, kun yli 4 miljoonaa ääntä muuntui vain viideksi edustajanpaikaksi. Vertailun vuoksi vaalit voittanut vasemmistopuolue Labour sai vajaalla kymmenellä miljoonalla äänellään 412 paikkaa, eli reilu kaksinkertainen äänimäärä tuotti yli kahdenksankymmenkertaisen paikkamäärän.
Vaalijärjestelmän valuviat ja puolue-eliittien aaterajat ylittävä taktikointi siis patoaa kansalaisten äänestämän muutoksen ja tätä vasemmisto juhlii estottomasti suurena voittona. Ikään kuin ”äärioikeiston” häviö olisi tärkeämpää kuin toimiva demokratia.
Suomalaisen median vaaliuutisointi oli sekin totutun puolueellista. Esimerkiksi laitavasemmiston nokkamies Jean-Luc Mélenchonin Venäjää myötäilevistä kannoista <a href="https://yle.fi/a/74-20098518">vaivauduttiin kirjoittamaan</a> vasta vaalien jälkeen, kun Marine Le Penin vastaavista takavuosien lausunnoista kirjoiteltiin kynät sauhuten viikkokausia.
Ympäri Eurooppaa äänestäjät siirtyvät vuosi vuodelta vahvemmin massasiirtolaisuutta jyrkästi vastustavien puolueiden taakse, mutta vastaavasti pois kammettava poliittinen luokka takertuu valtaansa kahta kauheammin, keinoja kaihtamatta, katkeraan loppuun asti.

Analyysi: Ranskassa yhteinen vihollinen yhdisti keskustaoikeistosta kommunisteihin

Ranskan lopullinen vaalitulos yllätti voittajatkin ja oli osoitus median sekä somen rumputulen voimasta. Äänestäjät ovat tänään monella tapaa liikkuvaisia ja demokratiaan kuuluu yhä enenevässä määrin epävarmuus. Se jatkuu vaalien jälkeenkin, kun poliittinen arki Ranskassa alkaa.

Vihervasemmiston Uusi kansanrintama (NFP) on Ranskan <a href="https://www.politico.eu/article/https-www-politico-eu-article-france-legislative-election-2024-live-updates-national-rally-marine-le-pen-new-popular-front-emmanuel-macron/">vaalien</a> yllätysvoittaja ja koalitio sai 188 paikkaa 577-jäsenisestä parlamentista. Presidentti Emmanuel Macronin Ensemble-ryhmä sai 161 paikkaa ja maahanmuuttokriittinen Kansallinen liittouma (RN) 142 paikkaa.
Tasavaltalaiset saivat 48 paikkaa ja pikkupuolueille jäivät loput 38 paikkaa parlamentissa. Äänestysprosentti oli Ranskan sisäministeriön mukaan 66,63.
Vaalitaktikointi mahdollisti yllätyksen
Kansallinen liittouma voitti selvästi vaalien ensimmäisen kierroksen ja oli matkalla jopa ehdottomaan enemmistöön parlamentissa. Vihervasemmiston ja Macronin ryhmän vaalitaktikointi sekoitti kuitenkin kuviot.
Tosipaikan tullen ranskalaisäänestäjillä saattoi mennä pupu pöksyyn ja maassa mitä ilmeisimmin vallitsevasta yleisestä maahanmuuttovastaisuudesta huolimatta Marine Le Penin kutsu kuului puolikuuroille korville.
RN sai kuitenkin 53 lisäpaikkaa verrattuna edellisiin vaaleihin, mikä on huomattavan vähän puolueen ääniosuuteen verrattuna.
Hallituksen muodostaminen hankalaa
Vihervasemmiston voitonjuhlat voivat kuitenkin jäädä piippuun, sillä mikään liittoumista ei saanut enemmistöä parlamentissa.
Vähemmistö- tai virkahenkilöhallituksen sijasta todennäköisesti vaihtoehdoksi jää NFP:n ja Macronin porukan yhteishallitus. Tosin vihervasemmiston keulahahmo Jean-Luc Mélenchon ei yöllisessä voitonhuumassaan vaikuttanut kovinkaan yhteistyöhaluiselta.
Vaalien alla politiikan kaikkitietävät kommentaattorit vaelsivat joukolla valtamedian studioihin kertomaan, kuinka hullusti nyt käy laitaoikeiston vyöryessä valtaan Ranskassa. Näin ei tapahtunut ja nyt vihollinen täytyy kaivaa esiin muualta, ehkäpä omista joukoista.

Ranskan vaalit johtivat poliittiseen umpikujaan ja ovat muistutus nykypolitiikan sekä someajan nopeista käänteistä

Israelin keskustavasemmistolaisen työväenpuolueen johtajan mukaan vasemmistossa ympäri maailmaa on jotain &#8221;pahasti vialla&#8221;. Hän viittaa länsimaisten vasemmistolaisten taipumukseen myötäillä islamistisia militanttiryhmiä, jotka vastustavat naisten oikeuksia ja seksuaalivähemmistöjä.

Yli kuukausi sitten Hamas hyökkäsi Israeliin tappaen noin 1200 ja kaapaten n. 240 ihmistä. Israelin vastahyökkäyksen myötä Hamasin johtama Palestiinan terveysministeriö <a href="https://www.reuters.com/world/middle-east/gaza-officials-say-hospitals-come-under-new-israeli-attacks-2023-11-10/">väittää</a> palestiinalaisuhrien luvun nousseen jo yli 11 000:een.
Konfliktin alusta lähtien Euroopassa ja Yhdysvalloissa on nähty erityisesti Palestiinaa tukevia mielenosoituksia. Äärimmillään mielenosoituksissa on huudettu &#8221;Allahu Akbar&#8221; ja nähty avointa juutalaisvihamielisyyttä.
Yleisempää on, että mielenosoituksissa ympäri maailman toistuu iskulause &#8221;from the river to the sea!&#8221;. Juutalaisten ja israelilaisten näkökulmasta iskulause kyseenalaistaa koko Israelin valtion oikeuden olemassaoloonsa. Palestiinalaismieliset puolestaan väittävät, että huuto vastustaisi lähinnä palestiinalaisalueiden miehitystä.
Mielenosoituksia on <a href="https://stage.sudev.fi/yliopistojen-suurlahjoittajat-uhkaavat-vetaa-tukensa-palestiinalaisaktivismin-myotailyn-vuoksi-harvard-epaonnistunut-tuomitsemaan-syyttomien-siviilien-barbaarisen-murhaamisen/">nähty</a> jopa länsimaisten yliopistojen kampuksilla. Vasemmistolaisiksi julistautuvat mielenosoittajat ovat osoittaneet tukeaan Hamasille, joka on luokiteltu terroristijärjestöksi Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Isossa-Britanniassa.
Ranskan äärivasemmistolaisen Alistumaton Ranska -puolueen johtaja Jean-Luc Mélenchon <a href="https://www.politico.eu/article/israel-palestine-war-gaza-left-tearing-itself-apart/">välttelee</a> kutsumasta Hamasia terroristijärjestöksi. Puolue oli ainut, joka ei osallistunut antisemitismin nousua käsitelleeseen kokoontumiseen. Vastaavasi Ison-Britannian työväenpuolueen johtaja Keir Starmer <a href="https://www.politico.eu/article/uk-keir-starmer-fragile-labour-party-unity-collapse-over-israel-hamas-war/">on saanut</a> kritiikkiä vasemmalta, koska hän ei ole vaatinut tulitaukoa Israelin vastayökkäyksen jälkeen.
&#8221;Minusta vasemmalla tapahtuu jotain todella pahaa tällä hetkellä&#8221;, <a href="https://www.politico.eu/article/leader-israel-labour-party-merav-michaeli-something-very-wrong-global-left/">kommentoi</a> Israelin työväenpuolueen johtaja Merav Michaeli POLITICO-lehden haastattelussa. &#8221;Tässä hyökkäyksessä kävi hyvin hyvin selväksi, että ihmiset, jotka pitävät itseään demokraattisina ja liberaaleina, tukevat totalitaristista terroristihallintoa, joka sortaa naisia ja sateenkaariyhteisöä.&#8221;, Michaeli kuvaili kansainvälisessä vasemmistopuolueiden kokouksessa Espanjassa viime viikolla.
Jotkut poliitikot vasemmalla laidalla ovat syyttäneet tästä väkivallan kierteestä yksinomaan Israelia. &#8221;Mitä enemmän kuljetaan vasemmalle, sitä enemmän siellä sekoillaan ja suuresti. Jotain meni vikaan matkan varrella.&#8221;, Michaeli kertoi POLITICOlle muistuttaen, että toisaalta lähempänä poliittista keskikenttää löytyy myös selvää tukea Israelille.
&#8221;En ymmärrä, miten jihadin puolesta huutaminen ja juutalaisten massamurhaaminen edes olisi Palestiinan tukemista.&#8221;, hän lisäsi. &#8221;Minusta on tärkeää korostaa näille ihmisille, että jos et tuomitse selväsanaisesti Hamasia ja kaikkea, mitä se tekee Gazassa palestiinalaisille, tuet heitä omalta osaltasi.&#8221;
Itse Israelin hallituksessa istuneena ministerinä Michaeli on tunnettu pääministeri Benjamin Netanyahun pitkäaikainen kriitikko. Lokakuun iskujen jälkeen hän on kuitenkin kohdistanut enemmän huomiota kansan yhteiseen huoleen ja traumoihin. Hänen mukaansa hyökkäyksen kohteena olivat israelilaiset riippumatta siitä, olivatko he rauhan aatteen kannattajia tai nk. kahden valtion mallin puolestapuhujia.
Michaelin mukaan aselevon vaatiminen tarkoittaisi vain Hamasille lupaa ja mahdollisuutta aseistautua, varastaa ruokaa, vettä, lääkkeitä ja polttoainetta palestiinalta ja vahvistaa asemiaan uutta hyökkäystä varten. Länsimaissa nähdyt vaatimukset tulitauolle hän näkee &#8221;PR:nä&#8221;, imagollisena myyräntyönä Hamasin hyväksi.
Hän pitää kohtuuttomana syyttää Israelin armeijaa tuhansista gazalaisista siviiliuhreista, kun Hamas käyttää siviilejä tarkoituksella ihmiskilpenään: &#8221;He ovat sijoittaneet kaiken, sotilasvarusteet, ohjukset ja päämajansa keskelle kaikista vilkkaimpia siviilialueita.&#8221;
Michaeli näkee, ettei EU ole toiminut riittävän ponnekkaasti painostaakseen Hamasia palauttamaan 240 kaappaamaansa israelilaista panttivankia: &#8221;Olisin mielelläni kuullut muutakin kuin vain pelkän maininnan, verrattuna siihen, miten paljon he puhuvat Gazan humanitaarisesta avuntarpeesta.&#8221;
Vasemmiston ja islamistien epäpyhä liitto on ällistyttänyt suurta yleisöä jo vuosikausia. Loppuvuoden tapahtumien myötä keskustelu nousi jälleen tapetille. Suomen Uutiset on seurannut keskustelua aktiivisesti ja käsitellyt aihetta ajankohtaisista näkökulmista: Miten intersektionaalinen feminismi ja antirasismi <a href="https://stage.sudev.fi/intersektionaalinen-feminismi-ja-antirasismi-ajavat-juutalaisvihamielisyytta-valtavirtaan/">ovat ajaneet</a> juutalaisvihamielisyyttä valtavirtaan? Miten intersektionaalinen sortoteoria <a href="https://stage.sudev.fi/miksi-lansimaiset-wokettajat-ja-islamistit-pelaavat-yhteen-intersektionaalinen-sortoteoria-on-ihmeellinen-liima/">toimii</a> ihmeellisenä liimana länsimaisten wokettajien ja islamistien välillä?

Vasemmiston ja islamistien epäpyhä liitto on ällistyttänyt suurta yleisöä jo vuosikausia – israelilainen vasemmistojohtaja kritisoi maailman vasemmistolaisia islamismin ja terrorismin myötäilystä

Ranskan kansalliskokous on hyväksynyt lain, joka kieltää kielellisen syrjinnän eli &#8221;glottofobian&#8221;. Henkilön syrjiminen aksentin tai murteen perusteella rinnastetaan jatkossa rasismiin, seksismiin tai muuhun kiellettyyn syrjintään. 
Lakialoite glottofobian kieltämisestä hyväksyttiin äänin 98-3. Asiasta käytiin vilkas eduskuntakeskustelu, jossa kuultiin monia ranskan kielen aksentteja ja murteita Polynesiasta Algeriaan. Osa kansanedustajista uskaltautui myös vastustamaan lakialoitetta.
&#8211; Minä en pyydä säälipisteitä tai erityissuojelua. Minä olen mitä olen, sanoi Ranskan lounaiskolkan baskialuetta edustava Jean Lassalle omalla murteellaan.
Oikeusministeri Éric Dupond-Moretti oli kuitenkin äärimmäisen vakuuttunut uuden lain tarpeellisuudesta, kertoo <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/nov/27/grave-issue-france-bans-discrimination-against-regional-accents">Guardian</a>-lehti.
Lakialoitteen takana oli Emmanuel Macronin En Marche -puoluetta edustava Christophe Euzet. Vastaavanlaista glottofobialakia on aiemmin vaatinut saman puolueen togolaistaustainen kansanedustaja Laetitia Avia, jolta Ranskan uudehko <a href="https://stage.sudev.fi/ranska-otti-kayttoon-ankaran-nettisensuurilain-somen-yritykset-joutuvat-toimimaan-sensoreina-jattisakon-uhalla/">nettisensuurilaki</a> Lex Avia on saanut nimensä.
<h4>Jopa kolme vuotta vankeutta murresyrjinnästä</h4>
Maksimirangaistus puhetapaan perustuvasta syrjinnästä on kolme vuotta vankeutta ja enintään 45 000 euron sakkoa, kertoo Ranskan julkishallinnon <a href="https://www.vie-publique.fr/loi/277433-proposition-de-loi-glottophobie-promouvoir-la-france-des-accents">tiedotussivusto</a>. Uusi syrjintäkriteeri on tarkoitus sisällyttää sekä rikoslakiin että työlainsäädäntöön.
Syrjintäkriteeriä sovellettaisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa joku kokee tulleensa syrjityksi työhönotossa tai ylennyksissä murteensa vuoksi. Kiellettyä on myös puhetapaan perustuva syrjiminen tavaroiden tai palvelujen myynnissä.
<h4>Äärivasemmistolainen pilkkasi toimittajan aksenttia</h4>
Yleensä kaikenlaisesta syrjinnästä syytetään äärioikeistoa, mutta tällä kertaa murrerasismin takana on äärivasemmisto. Yksi glottofobian vastaisen lakialoitteen taustalla olevista tapauksista on se, kun vasemmiston presidenttiehdokkaanakin viime vaaleissa toiminut kansanedustaja Jean-Luc Melenchon <a href="https://www.midilibre.fr/2018/10/19/accent-moque-par-jean-luc-melenchon-une-proposition-de-loi-contre-la-glottophobie,4738337.php">pilkkasi</a> kameroiden edessä toimittajaa, joka esitti hänelle kysymyksen vahvalla eteläisen Ranskan aksentilla.
&#8211; Voisiko joku kysyä minulta kysymyksen ranskaksi? Ja vähän ymmärrettävämmin, Melenchon sanoi.
Aiheesta on Suomessa aiemmin uutisoinut ainakin <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9969cfaa-e593-4345-ae73-197afceb7722">Iltalehti</a>.

”Murrerasismi” rikoslakiin – Ranska kieltää puhetapaan perustuvan syrjinnän, maksimirangaistus jopa kolme vuotta linnaa

Ranskan presidentinvaaleissa neljällä ehdokkaalla on mahdollisuus yltää kahden parhaan joukkoon ja päästä siten toiselle kierrokselle. Ehdokkaita on yksitoista. Kärkiehdokkaina on pidetty Kansallisen rintaman Marine Le Peniä ja oman keskustaliikkeen vaaleja varten perustanutta Emmanuel Macronia.

Toiselle kierrokselle voivat yltää myös konservatiivipuolueen François Fillon ja laitavasemmistolainen Jean-Luc Mélenchon. Kärkikaksikon nimeäminen on vaikeaa, sillä äänestysaktiivisuus voi jäädä pieneksi. Lisäksi <a href="http://www.reuters.com/article/us-france-election-abstention-analysis-idUSKBN17F156">epävarmoja äänestäjiä</a> on runsaasti. Reutersin <a href="http://www.reuters.com/article/us-france-election-abstention-analysis-idUSKBN17F156">mukaan</a> jopa kolmannes äänestäjistä on edelleen epätietoinen suosikistaan.
Ensimmäisellä kierroksella kisaa peräti 11 ehdokasta. Vaalien ensimmäistä kierrosta pidettiin pitkään kahden kauppana Le Penin ja Macronin välillä. Toisella kierroksella Macronin arveltiin peittoavan selkein luvuin eurovastainen Le Pen. Tällainen ratkaisu olisi varmasti EU:n mieleen, mutta kattauksesta voi olla EU:lle todellinen painajainen, jos toiselle kierrokselle yltävätkin Le Pen ja Mélenchon.
<h4>Mélenchonin talouspoliittinen ohjelma on myrkkyä EU:lle</h4>
Laitavasemmistosta tuleva Mélenchon on esiintynyt edukseen ehdokkaiden tv-väittelyissä. Mélenchon ei suoraan ole EU-vastainen, mutta hänen vaatimansa talouspolitiikka johtaisi vääjäämättä nokkapokkaan EU-maiden kanssa. Mélenchonin vaaliohjelmassa vilisee lupauksia hyväosaisten tiukasta verotuksesta, massiivisesta julkisen rahan kulutuksesta ja EU-sopimusten mittavista muutoksista. Mélenchon on ilmaissut valmiutensa viedä Ranska ulos EU:sta, jos unionin talouspolitiikka ei muuta radikaalisti suuntaansa.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Melenchon.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-34640" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Melenchon.jpg" alt="" width="640" height="320" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Melenchon.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Melenchon-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Melenchon-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Melenchon-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /></a> 
Jean-Luc Mélenchon
Muilla EU-mailla ei ole halua avata EU:n perussopimusta ja järjestää sitä uuteen uskoon. Mélenchonin ja Le Penin pääsy toiselle kierrokselle on saanut suursijoittajat puntaroimaan uudelleen Ranskaan liittyviä <a href="http://www.reuters.com/article/us-france-election-abstention-idUSKBN17K19N">sijoitusriskejä</a>. Suuresta paniikista ei vielä näy merkkejä, mutta vaalipäivän jälkeisenä maanantaina kurssiliikkeet voivat olla suuria Le Penin ja Mélenchonin menestyksen myötä.
<h4>Fillon pysyy sitkeästi mukana</h4>
Konservatiivipuolueen ehdokas Fillon on korruptioskandaaleista huolimatta sinnitellyt sitkeästi mukana. Hän on onnistunut sementoimaan noin 18 prosentin kannatuksen. Fillonilla on mahdollisuudet työntyä kärkikaksikon joukkoon varsinkin silloin, jos äänestysaktiivisuus jää alhaiseksi.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Fillon.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-34639" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Fillon.jpg" alt="" width="1000" height="675" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Fillon.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Fillon-300x203.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Fillon-768x518.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Fillon-100x68.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Fillon-56x38.jpg 56w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a> 
François Fillon
Fillon on terästänyt vaalikampanjaansa kosiskelemalla tiukan linjan oikeistolaisia. Tällä taktiikalla hän tosin saattaa menettää maltillisempien porvareiden ääniä. Taktinen valinta voi auttaa Fillonia, jos hän pääsee toiselle kierrokselle Le Peniä vastaan. Taktiikka voi tosin kostautua, jos Fillon kisaa toisella kierroksella Macronia vastaan.
<h4>Le Pen aikoo hillitä maahanmuuttoa ja viedä Ranskan ulos eurosta</h4>
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/LePen.jpg"><img decoding="async" class="size-full wp-image-34638" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/LePen.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/LePen.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/LePen-300x200.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/LePen-768x512.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/LePen-100x67.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/LePen-57x38.jpg 57w" sizes="(max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a> Front National -puolueen Marine Le Pen.
Le Pen kampanjoi massamaahanmuuttoa vastaan. Samalla hän <a href="http://www.reuters.com/article/us-france-election-pen-idUSKBN17J1FU">moitti </a>kilpailijoitaan siitä, että he syleilevät &#8221;raakalasmaista globalisaatiota&#8221;.
– Sunnuntain valinta on yksinkertainen. Valinta tehdään nousevan Ranskan ja uppoavan Ranskan välillä, Le Pen kertoi kampanjatilaisuudessaan.
Le Penin suurin huoli liittyy nuorten ääniin. Kannatusmittausten mukaan nuoret ovat kallistumassa hänen taakseen. Toisaalta juuri nuoret ovat Ranskassa laiskimpia äänestäjiä.
<h4>Uudet haastajat heikentävät Macronin mahdollisuuksia</h4>
Macronille riitti pitkään pääsy toiselle kierrokselle. Ensimmäiseltä kierrokselta vastaan oli tulossa Le Pen. Toinen kierros oli tässä skenaariossa muodollisuus. Mélenchon ja Fillon tuovat kuitenkin kisaan rutkasti lisää jännitettävää.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Macron.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-34641" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Macron.jpg" alt="" width="1000" height="667" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Macron.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Macron-300x200.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Macron-768x512.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Macron-100x67.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2017/04/Macron-57x38.jpg 57w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a> 
Emmanuel Macron
Mélenchon kampanjoi tiukasti nimenomaan Macronia vastaan. Hänen kannattajilleen Macron edustaa pankkimaailmaa. Mélenchonin kannattajat kertovat jättävänsä <a href="http://www.politico.eu/article/jean-luc-melenchon-president-france-election-army-of-abstainers-macron-le-pen/">toisen kierroksen väliin</a>, jos Mélenchon ei yllä toiselle kierrokselle. Tämä kaventaa Macronin mahdollisuuksia saada ääniä toisella kierroksella silloinkin, kun vastassa olisi Le Pen.
Macron olisi kuitenkin EU-päättäjille mukavan euromyönteinen ehdokas. Esimerkiksi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on avoimesti kertonut <a href="http://www.lepoint.fr/presidentielle/allemagne-wolfgang-schauble-adoube-emmanuel-macron-13-04-2017-2119428_3121.php">toivovansa</a> Macronin voittoa.

Jean-Luc Mélenchon

Analyysi: Ranskassa yhteinen vihollinen yhdisti keskustaoikeistosta kommunisteihin

Ranskan vaalit johtivat poliittiseen umpikujaan ja ovat muistutus nykypolitiikan sekä someajan nopeista käänteistä

Vasemmiston ja islamistien epäpyhä liitto on ällistyttänyt suurta yleisöä jo vuosikausia – israelilainen vasemmistojohtaja kritisoi maailman vasemmistolaisia islamismin ja terrorismin myötäilystä

”Murrerasismi” rikoslakiin – Ranska kieltää puhetapaan perustuvan syrjinnän, maksimirangaistus jopa kolme vuotta linnaa

Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros on neljän kauppa – EU:lle tarjolla myös painajaisvaihtoehto

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025