Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Jens Spahn

Poliisi varoittaa Berliinissä monista vaarallisista alueista – ”Juutalaisten ja homojen pidettävä erityisesti varansa”

Saksan poliittinen ilmapiiri on kiristynyt talven aikana merkittävästi. Hallituksessa riidellään jatkuvasti. Kristillisdemokraateilta eli CDU/CSU-puolueelta puuttuu edelleen liittokansleriehdokas. CDU on ryvettynyt osavaltioiden vaalitappioista ja skandaaleista. Digitalisaatiossa maa on jäänyt pahasti jälkeen Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Hallitusta kritisoidaan jatkuvasti koronan huonosta hoidosta ja rokotteiden tilausten epäonnistumisesta. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Saksan tilanteesta.

Tunnetun der Spiegel-lehden kahdessa numerossa on arvioitu Saksan tilannetta erittäin kriittisesti. Myös muissa lehdissä on ollut varsin kriittisiä arvioita Saksan tilanteesta.
Poliittisen ilmapiirin kiristymiseen on useita syitä. Liittopäivävaalit lähestyvät, ne pidetään syyskuussa. Puolueiden kannatusluvut alkoivat heilahdella aiempaa enemmän jo ennen koronan aikaa. CDU ja CSU, jotka ovat olleet lähes aina 40 prosentin tasolla, laskivat jo syksyllä 2019 alle 30 prosenttiin ja vihreät lähestyivät. Sosiaalidemokraatit SPD putosivat alle 20 prosentin tason. Vaihtoehto Saksalle AfD oli nousussa.
Toisin oli vielä äsken. Koronan alettua viime vuoden maaliskuussa CDU/CSU kohosivat jo 37 prosenttiin ja vihreät taantuivat kuten myös SPD ja AfD. Koronan alettua hallituksesta vastuussa olevien kannatus kasvoi, Saksassa Angela Merkelin ja Suomessa Sanna Marinin.
Nyt on taas tullut takapakkia. CDU/CSU pudonnut alle 30 prosentin tason. Vihreät noin 20 % ja SPD 17 % sekä AfD noin 12 %. Suuri koalitio CDU/CSU ja SPD ei ole toimintakykyinen. SPD käy valtiovarainministeri Olaf Scholzin johdolla jo vaalitaistelua ja on suuntautunut vasemmalle. Saattaa tähdätä rot-rot-grüne-hallitukseen eli SPD, Linke ja Grüne. Monet ennustavat kuitenkin CDU/CSU, vihreät ja vapaiden demokraattien FDP hallitusta.
CDU:n kaksi kuukautta sitten valittu uusi puheenjohtaja Armin Laschet on osoittautunut vaisuksi. Häneltä puuttuu karismaa. Kahdessa isossa osavaltiossa kärsittyä tappiota hän pakoili. Vasta paineen alla tuli julkisuuteen ja vähätteli tappioita. Armin Laschetilla ei ole ollut mitään visiota Saksan tulevaisuudelle. Poliitikkojen suosion mittauksissa hän on pudonnut 20 prosentin tasolle. CDU:n eräiden edustajien korruption epäilyt painavat häntä. Ne liittyvät koronamaskien hankintaan.
Saksan talous on selvinnyt vähemmillä tappioilla koronasta kuin moni muu EU-maa. Spiegelin kirjoituksessa ”Der Sound des Abstiegs” tuodaan kuitenkin esille talouden heikkouksia ja rakenteellisia ongelmia. Samoin infrastruktuurin valtava korjaustarve, joka voi olla satoja miljardeja euroja. Mahtava autoteollisuus on sähköautojen kehittelyssä selvästi jäljessä Elon Muskin Teslaa ja kiinalaisia sähköautojen valmistajia. Maaliskuussa 2021 Teslan markkina-arvo oli kaksi kertaa suurempi kuin kolmen saksalaisen Volkswagenin, Daimlerin ja BMW:n yhteenlaskettu markkina-arvo.
Kaikkein hälyttävintä on Saksan yleinen jälkeenjääneisyys digitalisaatiossa. Useat kansainväliset tutkimukset ovat tämän paljastaneet. ”Digital River Report” mittaa digitalisaation edistymistä 140 maassa. Kahdenkymmenen suuren teollisuusmaan joukossa Saksa on 16. sijalla. IMD:n ranking-listalla Saksa on pudonnut 63 maan joukossa sijalta 6 sijalle 18. Digital Intelligence Index-listalla Saksa on pudonnut sijalle 18.
Der Spiegelissä Saksan sijoitusta ja alaspäin menoa pidetään skandaalina. Ainakin osavastuu langetetaan liittokansleri Merkelin ja hänen hallituksen päälle.
Angela Merkelin 16 vuotista liittokanslerin kautta arvioidaan Spiegelissä ja muissakin lehdissä nyt varsin kriittisesti. Hänen suurena ansiona pidetään yleisen vakauden ylläpitämistä niin Saksassa kuin EU-alueella yleensä. Toisaalta vakaus ei takaa menestystä. Tarvitaan dynaamisuutta, innovaatioita ja rakenneuudistuksia. Merkel on nämä laiminlyönyt ja painottanut liikaa vakautta.
Merkelin yhtenä pahana virheenä pidetään ydinvoimasta luopumispäätöksen läpiajamista vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Hän jopa hehkutti tätä ratkaisua esikuvaksi muille maille. Saksassa alkoi energiakäännös, Energiewende, joka nyt on suurissa ongelmissa. Tuulivoimaa on lisätty paljon, mutta sen vastustus on kasvanut. Suuret tuulivoimalat pelottavat ihmisiä ja tappavat pieneläimiä ja erityisesti lintuja paljon. Tästä on noussut suuri häly. Maakaasuputki NordStream 2 on pientä vaille valmis. Sen valmiiksi rakentamista vastustavat jyrkästi Yhdysvallat, Ranska ja jopa EU:n komissio. Hiilivoimasta luopuminen tulee maksamaan Saksalle ainakin yhden biljoonan euron (1000 mrd €) tai enemmänkin. Viimeiset kaksi käynnissä olevaa ydinreaktoria suljetaan vuonna 2022 tai 2023.
Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa syksyllä 2015 on kritisoitu kaiken aikaa. Hän toivotti tuolloin kaikki pakolaiset tervetulleiksi Saksaan, joita tulikin lyhyessä ajassa yli miljoonan verran. Sen jälkeen pakolaispolitiikka on kiristynyt.
Spiegelin ja monien muidenkin lehtien arvio on, että Saksa tarvitsee nyt uuden suunnan ja uuden johtajan. On luotava visio Saksan uudelle nousulle. Uuden liittokanslerin haasteet ovat valtavat. Niitä ovat ainakin:
&#8211; Saksan talous saatava uuteen nousuun, dynaamisuutta lisää, digitalisaation käyttöönotto vauhtiin, sähköautoissa eturintamaan.
&#8211; Energiewendelle, energiakäännökselle on tehtävä jotain. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä pitäisi tehdä? Kivihiilen alasajo lykkääntynee? Entä NordStream 2, valmistuuko se koskaan?
&#8211; EU on vaikeassa tilanteessa. Koronan varjolla kasvatetaan yhteisvastuita, joita Saksa on aina vastustanut. Italian uusi pääministeri Mario Draghi ehdotti viime viikolla EU:n huippukokouksessa yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, fiskaaliunionin laajentamista mm. yhteisellä rakennerahastolla ja vielä euroalueelle omaa budjettia EU:n budjetin lisäksi. Yhteisvastuu kasvaisi valtavasti. Minkä linjan Saksa ottaa näihin ehdotuksiin? Jo nyt elpymisrahastoa kritisoidaan Saksassa.
&#8211; EKP:n rahapolitiikka hämmentää Saksassa edelleen. Kuinka pitkälle EKP voi mennä valtioiden ja yritysten velkapapereiden ostossa? Ja pystyykö se edes laskemaan tasettaan? Alhainen talletuskorko hiertää pahasti saksalaisia.
&#8211; EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kriisissä. Ongelmia on Kiinan, Venäjän ja Turkin kanssa kaiken aikaa. Myös Naton toimintaa pitäisi elvyttää. Pakolaisten tulo EU-alueelle saattaa kiihtyä uudelleen. EU:n yhtenäisyys on kovalla koetuksella näissä kysymyksissä.
Viimeisten tietojen mukaan CDU:n ja CSU:n yhteinen liittokansleriehdokas valitaan noin kuukauden kuluttua. Kiire alkaa olla, koska liittopäivävaalit ovat jo syyskuussa. Koko Saksaa koskevassa gallupissa CSU:n johtaja Markus Söderin kannatus on 52 % ja CDU:n puheenjohtajan Armin Laschetin vain 22 %. CDU/CSU:n kannattajien joukossa Söder saa 78 % ja Laschet vain 30 %.
CDU:lle on kannatusluvuista huolimatta kova paikka valita Baijerin CSU:n puheenjohtaja kansleriehdokkaaksi. Kaksi kertaa näin on tehty ja kumpikin hävisi. He olivat Franz-Josef Strauss ja Edmund Stoiber. Kyseessä on EU:n tärkeimmän valtion johtajan valinta. Vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Söderiä pidetään konservatiivisempana ja hyvin yritysmyönteisenä. Laschet on CDU:n liberaalin siiven suosikki. Valittiin kumpi tahansa liittokansleriksi, tehtävän hoito tulee olemaan äärimmäisen vaativaa, haasteellista ja rasittavaa. Mustaan hevoseen ei ainakaan vielä Saksassa uskota. Aiemmin arvioitiin, että suosittu CDU:n terveysministeri Jens Spahn voisi menestyä liittokansleriehdokkaana. Hänen suosionsa on kuitenkin romahtanut koronan ongelmien tähden. Eroa on vaadittu jatkuvasti.

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia  – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Tutkimuslaitos <a href="https://www.wahlrecht.de/umfragen/forsa.htm">Forsan kannatuskyselyissä</a> Saksan kristillisdemokraatit (CDU/CSU) on vain kahdessa viikossa pakittanut mykistävät seitsemän prosenttiyksikköä. Samaan aikaan vihreiden suosio on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä.

CDU velloo korruptioskandaaleissa, vaalitappioissa ja koronarajoituskannanotoissaan. Puolue ei ole vielä edes valinnut liittokansleriehdokastaan ensi syksyn vaaleihin. Juuri huonommista lähtökohdista puolue ei voi vaaleihin lähteä.
Merkel sekoili vapaapäivien kanssa
Moni saksalainen yritysjohtaja pyöritteli silmiään, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti tiistaina kahdesta vapaapäivästä pääsiäisen aikoihin. Kansalaisten tulisi pysytellä <a href="https://www.politico.eu/article/merkel-announces-hard-lockdown-for-germany-during-easter-holidays/">pääsiäisenä viiden päivän ajan</a> omissa oloissaan. Yritysjohtajien mukaan varoaika on liian pieni.
33 tuntia myöhemmin Merkel pyysi saksalaisilta julkisesti anteeksi hätäilyään ja perui tiistaina ilmoitetut rajoitustoimet.
Merkelin puoluetoveri ja CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet piti perumispäätöstä oikeana.
– Ei kansallisia vapaapäiviä voi ilmoittaa kymmenen päivän varoajalla, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-03-24/merkel-to-meet-with-state-chiefs-as-pandemic-tension-intensifies">Laschet totesi</a>.
Maskikaupoilla voittoa
Saksalaislehti <a href="https://www.sueddeutsche.de/bayern/csu-maskenaffaere-provisionen-karibik-liechtenstein-1.5243983">Süddeutsche Zeitung uutisoi</a> kristillisdemokraattipolitiikkojen hyötyneen maskikaupoillaan 5-6 miljoonaa euroa. Saksalaiset eivät juuri palkitse poliittista korruptiota.
CDU:n yhtenä nousutähtenä pidetty terveysministeri Jens Spahn oli vielä muutama kuukausi sitten vahva ehdokas jopa puolueen liittokansleriehdokkaaksi. Nyt jotkut politiikot ovat vaatineet jopa hänen eroaan ministerin tehtävistään.
Spahn on joutunut niin ikään <a href="https://www.politico.eu/article/jens-spahn-coronavirus-germany-frustration-grows/">maskikohun keskelle</a>. Spahnin aviomies työskentelee lobbausfirmassa, joka myi yli puoli miljoonaa maskia terveysministeriölle. Asia näyttää rumalta, vaikka mitään laitonta ei olisi tehtykään.
Punavihreät nousussa
Vielä viime viikolla Forsan edellisessä kyselyssä nykyhallituksen suuri koalitio (CDU ja SPD) olivat tasoissa vaihtoehtoisen punavihreän hallituskokoonpanon kanssa. Nyt punavihreät ovat jo hallitusta suositumpia.
Tiukkaan punavihreään blokkiin kuuluisi SPD, vihreät ja vasemmistopuolue Linke. Uuden kyselyn mukaan tämä hallituspohja saisi 46 prosentin kannatuksen. Pari prosenttiyksikköä suurempi olisi niin kutsuttu liikennevalohallitus, jossa olisi Linken sijaan liberaalidemokraattien FDP.
Korpivaellusta vaalien alla
Vaaleihin on vielä aikaa noin puoli vuotta, mutta juuri tällä hetkellä CDU:n suunta vastaa vapaata pudotusta. Kaiken lisäksi tänä vuonna Saksassa käydään neljät osavaltiovaalit, joista kaksi on järjestetty hiljattain. CDU koki molemmissa vaaleissa karmeat vaalitappiot.
Puolue ei ole vielä nimennyt liittokansleriehdokastaan syksyn vaaleihin. Laschet olisi luonnollinen valinta puheenjohtajana, mutta hän ei nauti suurta suosiota saksalaisten keskuudessa.
Merkelin harvinainen julkinen anteeksipyyntö saattoi olla taktinen liike saada huomio pois puolueen sotkuista. Keskeinen kysymys onkin, riittääkö se pelastamaan eurooppalaisen suurpuolueen korpivaelluksen?

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksan suurimman puolueen puheenjohtajavalinta sotkee Saksan politiikkaa ja vaikuttaa koko unioniin. Edellisen puheenjohtajan valintaan osallistui 999 valitsijamiestä. Koko Euroopan suunta on siis varsin harvojen käsissä.
Saksan kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtajakisaan osallistuu neljä henkilöä. Kaksi heistä tavoitteli puheenjohtajuutta myös viime kerralla. Joulukuun alussa 2018 kisan hävisivät politiikan ja liike-elämän välillä sukkuloinut Friedrich Merz ja Saksan terveysministeri Jens Spahn. Kisan voitti Annegret Kramp-Karrenbauer, joka pitkästä nimestään johtuen on median kielessä AKK.
Merz ylsi toiselle valintakierrokselle AKK:n kanssa ja hävisi vaalin täpärästi. AKK saavutti noin 52 prosenttia äänistä ja Merz joutui tyytymään 48 prosenttiin äänistä.
Tulevassa puheenjohtajakisassa kahden aiemman haastajan lisäksi mukana on hallinnon suosikki Armin Laschet ja hiljattain kisaan osallistunut liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen.
Kaksi johtajaa – yksi ongelma
Liittokansleri Angela Merkel ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta lokakuussa 2018. Hän kuitenkin halusi jatkaa liittokanslerina tuleviin liittopäivävaaleihin asti.
Saksaan oli muodostumassa yhden puolueen sisälle kahden johtajan ongelma. Merkel jatkaisi ulkopolitiikan johdossa esimerkiksi Eurooppa-neuvostossa. CDU:n puheenjohtaja virittelisi puolueen linjauksia ja politiikkaa.
Merkel oli aiemmin pitänyt selvyytenä, että Saksan suurimman puolueen puheenjohtaja on samalla maan liittokansleri. Merkel sai puolueeltaan runsaasti kritiikkiä vapaan maahanmuuttopolitiikansa vuoksi. Paine ajoi luopumaan jostain.
Liittopäivien hallituskumppani SPD ei sulata vieläkään muuta liittokansleria kuin Merkel. Se viestii sitä, että Merkelin täysi-ikään ehtinyt liittokanslerin ura on vienyt CDU:ta rutkasti vasemmalle.
Merkel ei ollut enää täysin perillä puolueestaan luovuttuaan puheenjohtajuudesta. Samalla linkki kentän ja maan johdon välillä katkesi.
Näin kävi, vaikka Merkelin suosikkiehdokas AKK voittikin vaalit. Asetelma ei toiminut. Nyt maailmalla jännätään sitä, että haastaako uusi puheenjohtaja Merkelin tosissaan vai voittaako Laschet, joka empiirisen kokemuksen mukaan olisi altis epäonnistumiselle.
Liittokanslerin potkut hankalia
Saksan liittokansleria ei voida erottaa maan perustuslain mukaan ilmoitusluontoisena asiana. CDU:n tulevakaan puheenjohtaja ei voi tätä tehdä.
Mikäli puolueen johtoon valittaisiin Merkelin vasemmistolaista politiikkaa tiukasti kritisoinut Merz, voisi yksi ratkaisu olla Merkelin vetäytyminen maan johdosta.
Tässäkin on ainakin kolme ongelmaa. Ensinnäkin se olisi nolo loppu Merkelin valtakaudelle. Toiseksi Merkel on hyvin suosittu johtaja. Ja kolmanneksi: sosiaalidemokraatit (SPD) on uhannut kävellä ulos hallituksesta, jos Merkel ei jatka liittokanslerina.
Tuo kolmas asia voisi merkitä uusia liittopäivävaaleja, mitä SPD tuskin nykyisten kannatuslukujen vuoksi toivovan. Toisaalta, SPD on jo käyttänyt rutkasti poliittista pääomaansa vaatimassa Thüringenin osavaltion pääministerivalinnan perumista. Puolue on kipuillut aiemminkin ja hallituksen jatko on silloin tällöin ollut veitsen terällä.
Raja tullee myönnytyksissä jossain kohtaa vastaan, mikäli ukaasilista on pitkä.
Milloin uusi puheenjohtaja valitaan?
Sitäkään ei vielä tiedetä, milloin uusi puheenjohtaja olisi määrä valita. Puoluekokous järjestetään joulukuussa, mutta monen mielestä sinne on pitkä aika ja puolueelle halutaan nopeasti uusi puheenjohtaja.
Puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous voitaisiin järjestää aikaisintaan huhtikuun lopulla. Ajoituksessakin on oma ongelmansa.
Saksa on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta vuoden loppuun asti. Käydäänkö silloin valtakamppailua CDU:n puheenjohtajavalinnan kanssa? Jos valinta tehdään aiemmin, painostaako uusi puheenjohtaja liittokanslerin ulos ja puheenjohtajuuden alkaessa maassa on tyystin uusi liittokansleri?
Vai käykö jopa niin, että Saksassa käydään liittopäivävaalit, eikä maalla ole varsinaisesti johtajaa, joka voisi antaa askelmerkkejä EU:n kehityssuunnalle?

Saksa takalukossa – kristillisdemokraattien puheenjohtajavalinta johtaa sotkuun

Saksan kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja on puolueen puoluesihteerinä toiminut Annegret Kramp-Karrenbauer. Hän voitti täpärästi kilpakumppani Friedrich Merzin luvuin 517-482. Ensimmäisessä vaalissa putosi Jens Spahn. Kramp-Karrenbauer on nyt vahva ehdokas uudeksi liittokansleriksi – ja Euroopan voimakkaimmaksi politiikoksi seuraavien liittopäivävaalien jälkeen, jos CDU pysyy vaaleissa suosituimpana puolueena.

Kramp-Karrenbauerin ja liittokansleri Angela Merkelin välit ovat hyvät. Merkel pyysi Kramp-Karrenbaueria puoluesihteeriksi vuoden alkupuolella. Merzin ja Merkelin välit ovat puolestaan viileät. Merkel saanee nyt jatkaa liittokanslerina toimikautensa loppuun.
<h4>Talouspolitiikassa vasemmalla, muutoin konservatiivi</h4>
Kramp-Karrenbauerin talouspolitiikka nojaa hieman vasemmalle. Hän esimerkiksi kannattaa minimipalkkaa, mikä on ollut sosiaalidemokraattien ohjelmassa tärkeänä kohtana. Hän kannattaa myös ydinvoimasta luopumisesta, rikkaiden korkeampaa verotusta ja naiskiintiöitä yhtiöiden hallituksissa.
CDU:n veteraanipolitiikko Elmar Brok <a href="https://www.ft.com/content/4cc5e4a0-fa29-11e8-af46-2022a0b02a6c">kommentoikin</a>, että Merzin valinta ei olisi ollut puolueelle paras mahdollinen. Merz kampanjoi selkeästi konservatiivisempana ehdokkaana. Merz lupasi tuoda takaisin vaihtoehtopuoluelle menetettyjä äänestäjiä. Brok kertoi, että CDU menettää enemmän ääniä vihreille kuin vaihtoehtopuolueelle.
Kramp-Karrenbauerin merkittävin ulkopoliittinen ero Merkeliin on hänen jyrkempi suhtautuminen Venäjään. Hän on myös kriittinen siirtolaispolitiikassa, joskin hän puoltaa Merkelin päätöstä avata Saksan rajat turvapaikanhakijoille. Hänen mielestään tulijoiden tulee integroitua paremmin saksalaiseen yhteiskuntaan, ja rikoksiin syyllistyneet tulee karkottaa Euroopasta lopullisesti.
Sosiaalipolitiikassa Kramp-Karrenbauer on konservatiivinen. Hän ei esimerkiksi kannata saman sukupuolen avioliittoja.
<h4>Ei &#8221;mini-Merkel&#8221;</h4>
Kramp-Karrenbauer ei ilahdu jos häntä tituleerataan &#8221;mini-Merkeliksi&#8221;. Kansainvälinen media lyhentää hänen verrattain pitkän nimensä yksinkertaisesti AKK:ksi.
Hänen valintansa CDU:n johtoon tietää samalla sitä, että puolueen ei odoteta uudistuvan radikaalisti. CDU:n ja SPD:n yhteishallitus ei ole siten välittömässä vaarassa.
CDU-delegaattien täpärä äänestys tietää Kramp-Karrenbauerille myös murheita. Saksalaislehti <a href="http://www.spiegel.de/politik/deutschland/annegret-kramp-karrenbauer-und-angela-merkel-die-dynastie-der-kanzlerin-a-1242626.html">Spiegelin</a> mukaan äänestyvuoto vaihtoehtopuolueen suuntaan on saatava kääntymään takaisin tai puolue voi ajautua vaikeuksiin – ja olla vaarassa jopa hajota kahtia.

Jakautunut CDU valitsi Kramp-Karrenbauerin puolueen johtoon

Saksan kahden suurpuolueen johtajilla on suuria vaikeuksia pitää rivinsä suorina. SPD:n ex-puheenjohtaja Martin Schulz joutui jo eroamaan rivikansanedustajaksi. CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel joutui ensin liberaalipuolue FDP:n kanssa törmäyskurssille. Tämän jälkeen hän joutui myöntämään avainministeriöitä SPD:lle sen huonosta vaalimenestyksestä huolimatta. Nyt Merkel on nimennyt häntä jyrkästi kritisoineen Jens Spahnin terveysministeriehdokkaakseen.

Spahn on kritisoinut ennen kaikkea Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa. Aiemmin Merkel on jyrännyt kylmän rauhallisesti puolueen sisäiset kriitikot takariviin.
<h4>Spahnin mielestä saksalainen yhteiskunta vaarassa</h4>
Spahn on homoseksuaalina <a href="https://www.ft.com/content/33a76136-1aed-11e8-aaca-4574d7dabfb6">erityisen huolissaan</a> islamin uskonnon leviämisestä Saksaan. Hänen mielestä Saksasta on vaara tulla lukuisten muslimien myötä antisemitistinen, homoseksuaalikammoinen, maskuliininen ja väkivaltaisempi valtio.
– Kaltaiseni homoseksuaalit heitetään tornista alas, Spahn kertoi.
Jotkut Spahnin puoluetovereista närkästyivät vaihtoehtopuolue AfD:n kaltaisesta retoriikasta. Spahnin mielestä CDU vuotaa äänestäjiä AfD:lle kulkiessaan yksinomaan Merkelin linjalla.
Spahn saa tukea CDU:n nuorisojärjestöltä.
– Spahn uskaltaa esittää epämiellyttäviä totuuksia, nuorisojärjestön puheenjohtaja Paul Ziemiak latasi.
Spahnista on kaavailtu jopa puolueen johtajaa Merkelin jälkeen. Toinen vahva seuraajasuosikki on puolueen uunituore puoluesihteeri Annegret Kramp-Karrenbauer. Hänet valittiin puoluesihteeriksi lähes täydellä äänimäärällä.
<h4>Merkelin ajan loppunäytös on alkanut</h4>
<a href="https://www.politico.eu/article/angela-merkel-the-beginning-of-end/">Politico-lehti</a> kirjoittaa, että Merkelin ajan loppu on alkanut. Lehden mukaan CDU:n konservatiivinen siipi on alkanut pitää kriittistä ääntä niin lujaa, ettei Merkel voinut jättää sitä huomiotta. Spahnin nimeäminen ministeriehdokkaaksi kielii juuri tästä. Merkelin neljäs liittokanslerikausi jäisi lehden mukaan hänen viimeiseksi kaudeksi.
Spahnin nosto eturiviin on onnistunut rauhoittamaan CDU:n konservatiivit. Toisaalta Merkel joutui jättämään puolueen konkarit ja veteraanipolitiikot sivuun. Merkel on puolueen ainoa yli 60-vuotias ministeriehdokas. Puolue hyväksyi lähes yksimielisesti kaikki CDU:lle jyvitetyt ministeripestit. Hallituksen muodostaminen riippuu siten enää SPD:n jäsenäänestyksen tuloksesta, mikä julkaistaan maaliskuun alussa.
Politico kirjoittaa, että CDU on kulkeutunut puolueena vasemmalle Merkelin aikana. Se kyllä laajensi CDU:n äänestäjäkuntaa, mutta Merkelin toivotettua tervetulleeksi kaikki Syyrian pakolaiset vuonna 2015 kelkka kääntyi. AfD: nousu alkoi tuolloin, sillä puolue vastusti Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa.

Angela Merkelin rautainen ote on lipsunut pahasti – Saksaa johtaa ”rampa ankka”

Kansainvälisen politiikan asiantuntijan mukaan islam on saamassa Euroopassa uudet haastajat, joille islamisaation pysäyttäminen on elämän ja kuoleman kysymys. Yhdysvalloissa Louisianan osavaltioyliopistossa sekä Varsovan yliopistossa opiskellut Michał Kuź kirjoittaa puolalaisella verkkosivustolla uudesta ilmiöstä: kasvavasta islamia arvostelevien homopoliitikkojen esiinmarssista.

Pitkään eurooppalaisessa politiikassa oli tabu kertoa kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Tälle vuosituhannelle tultaessa suuremmaksi tabuksi homopoliitikoille muodostui käsitellä islamia, vaikka se kategorisesti opettaa homoseksuaalisuuden rankaisemisesta kuolemalla.
Suvaitsevaisuuden nimissä homopoliitikkojen oli nieltävä monikulttuuriset uudet maailmankatsomukset osana monimuotoisempaa Eurooppaa. Nyt esiin on astumassa uusi seksuaalivähemmistöjen aalto, jolle oman olemassaolonsa puolustaminen on elämän ja kuoleman kysymys.
<h4>Islamia vastustavasta homosta Euroopan seuraava ykkösmies?</h4>
Nykyään yliopistotutkijana ja -opettajana sekä poliittisena kommentaattorina toimiva tutkija Michał Kuź kirjoittaa konservatiivisessa <a href="http://niezalezna.pl/212981-tecza-kontra-polksiezyc">Niezalezna-verkkolehdessä</a> kuinka Saksan liittokanslerin päivät alkavat olla luetut ja viittaa tuoreeseen <a href="https://stage.sudev.fi/saksa-haluaa-eroon-merkelista-enaa-kolmas-haluaa-hanen-jatkavan-kanslerina-uudet-nelja-vuotta/">kannatustutkimukseen</a>, jonka mukaan jo puolet saksalaisista haluaa liittokansleri Angela Merkelin vaihtoon. Kovimpana seuraajaehdokkaana pidetään CDU:n nousevaa tähteä, 37-vuotiasta Jens Spahnia. Hänen profiilissaan on modernille eurooppalaiselle paljon sulateltavaa.
Spahn on katolinen, homo, islamkriittinen ja konservatiivinen mies, joka avioitui hiljattain miespuolisen kumppaninsa kanssa. Kuź kertoo, kuinka Jens Spahn edustaa vastakohtaa Angela Merkelin ajamalle maahanmuuttopolitiikalle, joka tekee saksalaisesta yhteiskunnasta tutkijan mukaan antisemitistisemmän ja ajaa homoja ahtaammalle.
Merkelin johtama CDU elää liittokanslerin heikon suosion ja maahanmuuttokriittisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen nopean nousun ristipaineessa. Tässä kohtaa homoseksuaali kovan linjan islam-kriitikko näyttäytyy mahdollisuutena houkutella niin liberaaleja kuin maahanmuuttokriittisiä äänestäjiä puolueelle.
Saksa on Euroopan suurin maa ja siksi ei ole suomalaisten näkökulmasta ollenkaan samantekevää, kuka liittokansleriksi valitaan. Spahnin valinta Euroopan ykkösmieheksi tarkoittaisi Merkelin turvapaikkarallin viheltämistä poikki &#8211; ainakin siinä laajuudessa, kuin me sen nyt tiedämme. Se vaikuttaisi väistämättä myös Suomen turvapaikanhakijamääriin.
<h4>Populistipuolueiden avantgarde-homot</h4>
Edelleen tutkija Michał Kuź nostaa esimerkkejä homopoliitikoista, joista hän käyttää termiä “Euroopan islamskeptismin avantgarde&#8221; (etuvartio, kärkijoukko). Islam-vastaisen “Vaihtoehto Saksalle” -puolueen johtajana toimii Alice Weidel, joka on naimisissa naisen kanssa. Tunnettu homoaktivisti Sébastian Chenu puolestaan kuuluu Ranskan kansalliseen rintamaan, joka niin ikään on myös tunnettu islam-vastaisuudesta ja maahanmuuttokriittisyydestä.
Tämän jälkeen Kuź yllättäen siirtyy Suomeen nostaen yhdeksi esimerkiksi Perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen. Puolueen varapuheenjohtajana ja PS-Nuorten puheenjohtajana aikaisemmin toiminut Tynkkynen on kertonut avoimesti olevansa kristitty ja kansallismielinen sekä kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Michał Kuź kertoo, kuinka tämä tuomittiin viime vuonna “islamin vastaisesta vihapuheesta”.
Tynkkynen kirjoitti vuonna 2016 omaa Frankfurtin matkaansa seuranneen Frankfurtin junaiskun jälkeen toivovansa, että islam kitkettäisiin Suomesta. Oikeus tulkitsi asian toisin: että Tynkkynen vaati muslimien kitkemistä ja tuomitsi hänet tästä johtuen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
<h4>Homojen islam-itsepuolustuksesta voimistuva trendi?</h4>
Michał Kuź nostaa kirjoituksessaan esille myös 2000-luvun edesmenneet ”trendsettereiksi” eli edelläkävijöiksi nimeämänsä henkilöt, jotka ovat jääneet ihmisten mieliin. Autokolarissa vuonna 2008 kuollut Itävallan vapauspuolueen johtaja Jörg Haider oli Euroopan tunnetuimpia ääniä maahanmuuton ja islamin kritiikille. Haiderin kuoleman jälkeen hänen miesystävänsä tuli julkisuuteen kertoen, että he olivat eläneet suhteessa.
Häntä vielä varhaisempana esimerkkinä Michał Kuź pitää hollantilaista sosiologian professoria ja islam- ja monikulttuurisuuskriitikkoa Pim Fortuynia, joka murhattiin vuonna 2002 vain päiviä ennen vaaleja. Tutkija esittää lopuksi kysymyksen, ovatko homopoliitikot alkaneet pelätä, että nimenomaan heistä saattaa tulla ensimmäiset uhrit monikulttuurisuuden alttarilla.
Tämän hetken näkyvin homoseksuaalinen islam-kriitikko Euroopassa lienee kreikkalaisbrittiläinen mediapersoona Milo Yiannopoulos, joka hänkin vain hetken aikaa sitten avioitui miehen kanssa. Hänen kriittiset puheensa islamista, vasemmistosta, feminismistä ja monikulttuurisuudesta täyttävät yliopistokiertueiden salit nuorista kuulijoista.
Eurooppalaisessa politiikassa islamin murtumattomina linnakkeina ovat profiloituneet suvaitsevaisuutta julistavat punavihreät puolueet. Jos seksuaalivähemmistöjen edustajat saavat aikaan islam-kriittisen dominoefektin niissä yhteisöissä, joissa heidän oletetaan elävän, lähtee islamilta poliittinen tuki Euroopassa.
Islamille on vihdoin heräämässä haastaja, jonka argumentteja voi olla vaikea ohittaa. Jos seksuaalivähemmistöt vetoavat oikeuteensa turvalliseen elämään islamisoituvissa lähiöissä, joutuvat eurooppalaiset poliitikot tekemään valinnan sateenkaaren ja puolikuun välillä.

Jens Spahn

Poliisi varoittaa Berliinissä monista vaarallisista alueista – ”Juutalaisten ja homojen pidettävä erityisesti varansa”

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksa takalukossa – kristillisdemokraattien puheenjohtajavalinta johtaa sotkuun

Jakautunut CDU valitsi Kramp-Karrenbauerin puolueen johtoon

Angela Merkelin rautainen ote on lipsunut pahasti – Saksaa johtaa ”rampa ankka”

Islam saamassa homoista äänekkäät vastustajat – tutkijan esimerkit uudesta trendistä Saksasta, Ranskasta ja Suomesta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025