Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Jeremy Corbyn

Brittien suivaantuminen kurjuuteen ja köyhyyteen kävi kalliiksi konservatiiveille. Kansa puhui ja tuloksena oli murskavoitto työväenpuolueelle. Voittajan ilo voi tosin jäädä lyhytaikaiseksi, jos äänestäjien toiveet jälleen kerran törmäävät poliittisen arjen todellisuuteen.

Britannian työväenpuolue <a href="https://www.bbc.com/news/live/cn09xn9je7lt">voitti</a> maanvyöryn lailla parlamenttivaalit ja päätti näin konservatiipuolueen 14 vuotta kestäneen valtakauden saarivaltakunnassa. Työväenpuolue (LAB) sai 650-jäseniseen parlamenttiin 410 paikkaa, joka on historiallinen tulos. Konservatiiveille (CON) jäi mahalaskun myötä 119 paikkaa. Tämä oli tilanne, kun kuuden paikan tulos oli aamupäivällä edelleen epäselvä.
Työväenpuolue voitti 209 paikkaa ja konservatiivipuolue menetti 248 paikkaa verrattuna vuoden 2019 vaaleihin. Vaalien voittajiin kuuluu myös liberaalidemokraatit (LD), joka sai 71 paikkaa eli 63 enemmän edellisissä vaaleissa. Skottinationalistit (SNP) menettivät 38 paikkaa ja lähes katosivat poliittiselta kartalta.
Vaikka Labour saavutti merkittävän voiton, vaalitulokset korostavat Britannian politiikan polarisoitumista ja ennen kaikkea äänestäjien tyytymättömyyttä tavallisen kansan kehnoihin oloihin.
Farage menestyi
Maahanmuuttokriittinen Nigel Farage, ex-presidentti Donald J. Trumpin tukija, Brexitin taustavoima ja Britannian tunnetuin poliittinen toisinajattelija <a href="https://www.nytimes.com/live/2024/07/04/world/uk-election-results">valittiin</a> ensimmäistä kertaa parlamenttiin.
Faragen johtama uudenkarhea ja oikeistopopulistiseksikin määritelty Reform UK -puolue sai neljä paikkaa parlamentin alahuoneeseen &#8211; enemmän kuin monet analyytikot olivat ennustaneet. Tämä on merkittävä saavutus vaalijärjestelmässä, joka yleensä rankaisee pieniä puolueita.
Uudella pääministerillä haasteita
Uusi pääministeri Keir Starmer joutuu nyt lunastamaan lupaukset muutoksesta ja vakauttamaan poliitiikan tuulisen ilmapiirin. Haaste ei ole vähäinen, sillä kasvava osa väestöstä elää konkreettisessa köyhyydessä, tavallisilla ansioilla on vaikea tulla toimeen ja terveydenhuoltojärjestelmä ei toimi.
Perhosen siiven heilahdus voisi olla vaikkapa työväenpuolueen entisen johtajan Jeremy Corbynin menestys. Hän nousi parlamenttiin itsenäisenä ehdokkaana lyötyään työväenpuolueen tarjokkaan Pohjois-Lontoossa.
Konservatiivipuolue puolestaan joutuu puolestaan ottamaan Rishi Sunakin johdolla lusikan kauniiseen käteensä ja arvioimaan strategiansa uudelleen sekä palauttamaan äänestäjien luottamuksen.

Työväenpuolue murskavoittoon Britannian parlamenttivaaleissa – lupausten lunastaminen käy työstä

Brexitin toteuttamisen tammikuun lopussa luvannut konservatiivipuolue saa yksinkertaisen enemmistön parlamentissa. Tulos on riemuvoitto pääministeri Boris Johnsonille, ja varmistanee Brexitin toteutumisen vuosikausien jahnaamisen jälkeen. Vaalitappion kärsineen työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn vetää johtopäätökset ja eroaa. 

Konservatiivit ovat saavuttaneet 364 edustajapaikkaa. Enemmistöön tarvitaan 326 paikkaa.
Työväenpuolue on sen sijaan kärsinyt historiallisen tappion ja se on suurin vuosikymmeniin. Puolue on saamassa 203 edustajaa, kun 18 vaalipiiriä on laskematta. Vuonna 2017 puolue saalisti 262 edustajapaikkaa.
<h4>Britit kyllästyivät venkoiluun</h4>
Konservatiivien puheenjohtaja ja maan pääministeri Boris Johnson saavutti määräävän enemmistön lupaamalla hoitaa maan EU-ero maaliin. Eroa on pyöritelty kansanäänestyksestä asti. Äänestys pidettiin keskikesällä 2016.
Maassa on järjestetty parlamenttivaalit nyt jo kolmannen kerran viiden vuoden sisään. Brexitin ympärillä vellonut epätietoisuus ja toistuvat vaalit mitä ilmeisimmin puuduttivat britit.
Myös markkinoilla jonkinlainen varmuus otettiin ilolla vastaan. Punta vahvistui heti ovensuukyselyn tulosten julkistamisen jälkeen niin Yhdysvaltain dollaria kuin euroakin vastaan. Ovensuukyselyn tulokset povasivat murskavoittoa konservatiiveille.
<h4>Corbyn lupasi väistyä</h4>
Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn veti nopeat johtopäätökset. Hän kertoi, ettei aio enää koskaan johtaa puoluetta parlamenttivaaleissa. Vaalituloksesta on tulossa puolueen heikoin yli 30 vuoteen.
Corbyniä pidettiin liian vasemmistolaisena johtajana. Lisäksi puolueen kannattajissa oli lukuisia EU-eron kannattajia, jotka näissä vaaleissa halusivat varmistaa eron.
<h4>Skotlannin kansallispuolue siivosi pöydän</h4>
Skotlannissa yksi puolue oli ylitse muiden. Skotlannin kansallispuolue SNP siivosi palkintopöydän pokaaleista melkeinpä pienempiä purnukoita ja pystejä myöden.
Puolue on varmistanut 13 lisäpaikkaa. SNP:n jyrän alle jäi muiden muassa liberaalidemokraattien puheenjohtaja Jo Swinson, joka menetti paikkansa 129 äänen erolla kansallismielisille.
SNP on vastustanut liberaalidemokraattien kanssa brexitiä, mutta puolueen huomio on kiinnittymässä nyt uuteen kansanäänestykseen <a href="https://www.bbc.com/news/election-2019-50766014">Skotlannin itsenäisyydestä</a>.

Brittivaaleissa murskavoitot konservatiiveille ja Skotlannin kansallismielisille

Ison-Britannian parlamentin alahuoneessa koettiin varsin poikkeuksellinen tilanne, kun 21 hallituspuolueen kansanedustajaa äänesti hallitusta vastaan poikkeustilamenettelyyn johtaneeseen äänestykseen. Hallitus hävisi äänestyksen luvuin 328-301. Tämä tarkoittaa sitä, että parlamentti ottaa itselleen hallituksen tehtävän lakiesitysten laatijana.

Parlamentin on tarkoitus pakottaa maan hallitus hakemaan kolmatta lykkäystä Brexit-päivään. Lakiesitystä odotetaan keskiviikoksi. Tällä hetkellä saarivaltakunta eroaa EU:sta lokakuun viimeisenä päivänä.
Lykkäys peruuntuisi kahdessa tapauksessa: jos parlamentti hyväksyy jonkin erosopimuksen tai sopimuksettoman eron 19. lokakuuta mennessä.
Uudet vaalit kiikarissa
Pääministeri Boris Johnson on kyllästynyt EU-eron vitkutteluun. Hänen mukaansa maan olisi helpompi neuvotella parempi erosopimus kuin mitä hänen edeltäjänsä Theresa May neuvotteli, mikäli sopimuksettoman eron uhka pysyy voimassa. Mayn sopimusero äänestettiin parlamentissa kolme kertaa nurin.
Johnson ilmoittikin, että hän aikoo esittää ennenaikaisia parlamenttivaaleja lokakuulle, mikäli parlamentti esittää onnistuneesti lykkäystä EU-eroon. Oppositiojohtaja ja työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn sanoi olevansa uusiin vaaleihin, mutta lykkäysesitys tulee ensin hyväksyä.
Ison-Britannian yleisradioyhtiö <a href="https://www.bbc.com/news/uk-politics-49573555">BBC:n tietoihin perustuen</a> uudet vaalit käytäisiin 15. lokakuuta. EU-johtajien huippukokous alkaa puolestaan 17. lokakuuta.
Kapinalliset ulos puolueesta
Johnson ilmoitti ennen poikkeusmenettelyäänestystä, että tyhjää tai vastaan äänestäneitä odottaa erottaminen puolueesta. Näin he eivät voisi olla konservatiivipuolueen ehdokkaina mahdollisissa lokakuun vaaleissa.
Johnsonin mukaan äänestäjille on tehtävä selväksi puolueen linja Brexitin suhteen. Johnson saattaa laskea vaalivoittoon sen vuoksi, ettei Corbyn ole epävarmojen äänestäjien ykkössuosikki.

Brexit-kaaos syvenee: Pääministeri Johnson haluaa uudet parlamenttivaalit

Brittikonservatiiveilla on hätä. Puolue on vaarassa kuihtua likimain olemattomiin. Syy tähän on eurovaalien tuloksessa. Brexit-puolueen menestys painostaa konservatiiveja omaksumaan sopimuksettoman eron EU:sta. Puolueen euromieliset edustajat ovat valmiita vaikka kaatamaan hallituksen estääkseen eron ilman sopimusta.

Konservatiivien murskatappiota kuvaa hyvin se, että jos &#8221;voittaja vie paikan&#8221; -vaalitapa olisi käytössä myös eurovaaleissa ei puolue olisi saanut ainoatakaan meppiä. Brexit-puolueen menestystä kuvaa puolestaan se, että puolue on vasta kuuden viikon ikäinen. Sillä ei ole vielä edes puolueohjelmaa, mutta silti yhtä monta meppiä kuin Saksan CDU:lla.
Brexit-kantaa ei kannattanut piilottaa
Konservatiivit jäivät alle yhdeksän prosentin kannatukseen. Aiemmissa eurovaaleissa puoluetta äänesti 23 prosenttia äänestäneistä. Brexit-puolue ponnisti nuoresta iästään johtuen nollilta. Puolue sai 30,5 prosenttia äänistä.
Konservatiivien jahkailu erilaisten Brexit-vaihtoehtojen kanssa maksoi puolueelle kovan hinnan. Brexit-puolueen ohella Liberaalidemokraatit nostivat EU-jäsenyyden jatkamisen äänimagneetikseen. Puolue tuli toiseksi hieman vajaan 20 prosentin ääniosuudella.
Liberaalidemokraattien ohella EU-myönteiset vihreät hyötyivät kahden suuren valtapuolueen kipuillessa Brexit-kantojensa kanssa. Työväenpuolue putosi sekin yli 10 prosenttiyksikköä aiemmista eurovaaleista.
Tapahtumaketju johtanee parlamenttivaaleihin
Konservatiivien eurovaalitappio on ensimmäinen lenkki tapahtumasarjassa, joka johtanee ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin.
Seuraavaksi Konservatiivipuolue valitsee uuden johtajan ja samalla maan pääministerin. Konservatiiveilla on kova halu saada sopimuksetonta EU-eroa kannattava pääministeri padotakseen äänestäjäkatoa Brexit-puolueelle.
EU-myönteiset konservatiivikansanedustajat ovat yksityisesti valmiudessa kaatamaan hallituksen, jos tuleva pääministeri lähtee ajamaan saarivaltakuntaa ulos EU:sta ilman sopimusta. Tämä merkitsisi uusia vaaleja.
Konservatiivipuolue olisi vaarassa hajota Brexit-kannan erojen vuoksi kahtia. Ulkoministeri Jeremy Hunt varoittaa uusista vaaleista. Vaalit juuri nyt merkitsisivät Konservatiivipuolueen loppua ja lopputulemana olisi &#8221;<a href="https://www.ft.com/content/16ecffe4-8075-11e9-b592-5fe435b57a3b">maan ensimmäinen marxistipääministeri</a>&#8221;, mikä viittaa Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyniin.
Konservatiiveille ei näyttäisi käyvän hyvin myöskään silloin, jos pääministeriksi nousisi jokin pehmeän EU-eron kannattaja. Tämän strategian noudattaminen voisi johtaa parlamenttivaaleissa eurovaalituloksen kaltaiseen katastrofiin.
Viimeisen valinnan kahdesta ehdokkaasta tekee puolueen 160 000-henkinen jäsenistö. Paine EU-eromielisyyteen tulee ruohonjuuritasolta. Suurin ennakkosuosikki on ex-ulkoministeri Boris Johnson.
Mayn sopimus kuopataan
Konservatiivien noja kohti sopimuksetonta eroa merkitsee välimatkan ottamista pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksesta.
Samaan aikaan Työväenpuolue aikoo tiivistää rivejään. Puoluekenttä haluaa euroskeptisen Corbynin taipuvan ajamaan uutta kansanäänestystä EU-erosta. Paine johtuu huonosta vaalituloksesta.
Puolueiden painoarvo on kuitenkin parlamentissa tärkeä. Puolueiden on entistä vaikeampi päästä kompromissiin Mayn sopimuksesta, kun molemmat puolueet tähyilevät kohti täysin eri teitä.

Brittikonservatiivit puun ja kuoren välissä Brexit-puolueen voitettua eurovaalit

Ilmastoliikkeen ikonisoima 16-vuotias Greta Thunberg vieraili Lontoossa pääsiäisen korvilla. Ruotsalainen ilmastoaktivisti tapasi useita johtavia brittipoliitikkoja, kuten työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbynin. Jeremy oli haltioissaan Gretan tapaamisesta, mutta hänen isoveljensä Piers suhtautui ilmastotaistelun lapsitähteen huomattavasti kriittisemmin.

Piers Corbyn on fyysikko ja meteorologi, joka pyörittää omaa sääennusteita tekevää WeatherAction-yritystään. Hän suhtautuu erittäin skeptisesti keskusteluun ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.
Greta Thunbergin Lontoon-vierailun aikana julkaisemassaan twiitissä Piers Corbyn <a href="https://twitter.com/Piers_Corbyn/status/1120821836177186816">kirjoittaa</a>, että &#8221;on aivan hullua kuunnella tietämätöntä, aivopestyä lasta&#8221;. Hänen mukaansa Greta Thunberg on väärässä ja on joutunut manipuloivien aikuisten uhriksi.
Moni voi olla sitä mieltä, että 72-vuotias setämies ei saisi kritisoida 16-vuotiasta tyttöä noin kovin sanoin. Toiset taas ajattelevat, että Aspergerin syndroomasta kärsivä lapsenkasvoinen tyttö on nostettu ilmastoliikkeen keulakuvaksi nimenomaan siksi, ettei kukaan kehtaisi arvostella ilmastoliikkeen toimintaa. Tätä mieltä on Spectator-lehden blogisti Ross Clark. Hän <a href="https://blogs.spectator.co.uk/2019/04/the-trouble-with-greta-thurnberg/">kirjoittaa</a>, että jos joku vaatii BBC:n kanavalla yleislakkoa, kuten Thunberg teki, niin kyllä hänen ajatuksensa pitää pystyä haastamaan, riippumatta siitä, onko puhujalla letit päässä vai ei.
<h4>Thunberg ilmaisi tukensa ilmastokapinallisille</h4>
Greta Thunbergin Lontoon-matkan varsinainen syy oli se, että hän halusi ilmaista tukensa jo pitkään jatkuneille Elokapina-liikkeen (engl: Extinction Rebellion, XR) ilmastomielenosoituksille. Elokapina on ilmastonmuutosta ja lajien sukupuuttoon kuolemista vastustava liike, joka kertoo harjoittavansa rauhanomaista vastarintaa. Käytännössä mielenosoitukset eivät aina ole pysyneet rauhanomaisina: protestien aikana on pidätetty yli tuhat mielenosoittajaa ja mielenosoituksia rauhoittamaan on tarvittu yli 10 000 poliisia.
Kymmenen päivää kestäneiden mielenosoitusten aikana ilmastokapinalliset tukkivat Lontoon tärkeitä liikennereittejä, kuten Waterloon sillan. Lisäksi aktivistit <a href="https://news.sky.com/story/extinction-rebellion-members-glue-themselves-to-london-stock-exchange-11702948">liimasivat</a> tai kahlitsivat itsensä kiinni rakennuksiin tai jopa juniin. Mielenosoitussarjan päätteeksi joukko aktivisteja liimautui ihmisketjuksi Lontoon pörssin pääoven tukkeeksi.
&nbsp;

Brittifyysikko: Greta Thunberg nostettu ilmastoliikkeen keulakuvaksi siksi, ettei kukaan kehtaisi arvostella liikkeen toimintaa

Brittiparlamentti ei saanut taaskaan enemmistöä taakseen millekään brexit-vaihtoehdolle. Parlamentti äänesti neljästä eri vaihtoehdosta. Puolen yön jälkeen tulokset kertoivat, että joka ainoa esitys kaatui ei-äänien voittoon.

Parlamentti äänesti neljästä pääministeri Theresa Mayn aiemmin neuvottelemaan sopimukseen nähden pehmeämmistä vaihtoehdoista. Eräs vaihtoehto oli jopa suoranainen brexitin peruminen, jos maa on eroamassa EU:sta ilman jonkinlaista erosopimusta.
Muut vaihtoehdot olivat Euroopan vapaakauppa-alue EFTA:n ja Euroopan talousalue EEA:n jäsenyys, pysyvä EU:n tulliliiton jäsenyys sekä minkä tahansa eron – sopimuksella tai ilman – alistamista kansanäänestykselle.
Pysyvä tulliliiton jäsenyys oli lähimpänä läpimenoa. Se kaatui vain kolmen äänen erolla. Suurimman tukkapöllyn sai jopa Brexitin peruminen sopimuksettoman eron välttämiseksi. Se kaatui 101 äänellä.
<h4>Pata kattilaa soimaa</h4>
Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on tämän tästä muistuttanut, ettei Mayn sopimuksella päästä EU-erossa eteenpäin. Toisaalta hänen itsensä esittämät neuvoa-antavat äänestykset ovat kaatuneet yhtä lailla. Corbynin mielestä on ajanhukkaa äänestää Mayn kaatunutta sopimusta vastaan. Sen sijaan hänen mielestään on mielekästä toistaa näitä suuntaa antavia äänestyksiä kerta toisensa jälkeen, vaikka nekään eivät mene läpi.
Brittihallitus ei ole velvoitettu toteuttamaan Brexit-vaihtoehtoja siinäkään tapauksessa, että niistä olisi joku saanut puoltavia ääniä kielteisiä ääniä enemmän.

Brexit lähenee – brittiparlamentti tyrmäsi kaikki neljä erovaihtoehtoa

Brittiparlamentin uudet Brexit-rintamalinjat kulkevat nyt aivan uusilla alueilla. Työväenpuolue halajaa nyt kokonaan uutta Brexit-kansanäänestystä. Pääministeri Theresa May väläytti Brexit-päivän siirtämistä tarvittaessa hieman tuonnemmas. Uudet tuulet puhaltavat uuden riippumattoman parlamenttiryhmän vauhdittamina.

Uusi parlamenttiryhmä <a href="https://stage.sudev.fi/brexit-myllertaa-brittiparlamentissa-uusi-ryhma-muodostui-konservatiivi-tyovaenpuolueesta-eronneista/">muodostui</a> työväenpuolueen loikkareista, johon liittyi melko pian kolme EU-myönteistä konservatiivien kansanedustajaa. Uusi ryhmä muodostuikin patojen ensimmäisiksi säröiksi &#8211; hetken päästä molemmat suurpuolueet alkoivat ajaa uusia linjoja estääkseen lisämurtumat.
<h4>U-käännökset kuohuttavat eromielisiä</h4>
Työväenpuolueen kurssi muuttui konservatiiveja rajummin. Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn kertoi, että puolue aikoo ensin tuoda oman Brexit-vaihtoehtonsa esille. Sen kaatuessa puolue tukee <a href="https://www.ft.com/content/028b90ca-3925-11e9-b856-5404d3811663">toista kansanäänestystä</a> EU-erosta.
Käytännössä työväenpuolueen muutosehdotukset ovat niin rajuja, ettei niiden arvella saavan enemmistöä taakseen. Esityksessä saarivaltakunta liittyisi pysyvästi EU:n tulliliittoon ja EU:n sisämarkkinoihin.
Pääministerin täyskäännös ei sinällään vaikuta suurelta. Brexit-päivää (29.3.) siirretään tuonnemmas, mikäli parlamentti ei ole saavuttanut erosopimukselle enemmistöä. Mayn mieli ilmeisesti muuttui, kun kolme ministeriä kertoi <a href="https://www.bbc.com/news/uk-politics-47365645">eroavansa</a>, mikäli sopimuksettoman eron mahdollisuutta ei eliminoida. Ministerien vanavedessä saattaisi useampikin kansanedustaja erota. Mayn hallituksella on tällä haavaa vain yhdeksän edustajan enemmistö parlamentin alahuoneessa.
Uudet navigointipisteet <a href="https://www.ft.com/content/3875b900-3901-11e9-b72b-2c7f526ca5d0">kuohuttavat</a> konservatiivien EU-eromielisiä. Viivyttely voisi merkitä lisäkannatusta toiselle kansanäänestykselle tai jopa EU-eron perumiselle.
<h4>May hakee EU:lta lisälupauksia Backstopista</h4>
Samalla pääministeri May työskentelee EU-johtajien kanssa saadakseen lisävakuuksia siitä, että kiistelty backstop olisi väliaikainen. Backstopilla vältetään kova tulliraja Irlannin saarella, mutta samalla se kohtelisi Pohjois-Irlantia eri tavoin kuin muuta maata.
Tällaisilla vakuuksilla ja tahdonilmauksilla konservatiivien eromieliset voisivat hyväksyä pitkin hampain Mayn neuvotteleman erosopimuksen.
Keskiviikkona äänestykseen tullee esitys, jonka mukaan parlamentti voi siirtää Brexit-päivää tuonnemmas, jos erosopimus ei ole läpäissyt parlamenttia 13. maaliskuuta mennessä. May on kertonut, että tarkistettu erosopimus tulee parlamenttiin äänestettäväksi viimeistään 12. maaliskuuta.
Brexit-viivästys ei tosin ole yksin brittiparlamentin päätettävissä. Brexit-päivän siirtämiseen tarvitaan myös 27 muun EU-maan yksimielinen hyväksyntä. EU-johtajat eivät tosin edes tiedä anottavan lisäajan määrää.
EU-johtajat tapaavat 21. maaliskuuta.

Uusi brittiryhmä hämmentää: Työväenpuolue haluaakin nyt uuden Brexit-kansanäänestyksen, pääministerille kelpaa Brexitin siirtyminen

Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn Brexit-äänestyksen <a href="https://stage.sudev.fi/brittipaaministeri-theresa-may-jai-jyran-brexit-erosopimus-kaatui-murskaluvuin/">kaatui historiallisen suurinumeroisesti</a>. Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn mittauttaa hallituksen luottamuksen keskiviikkoiltana. Maan hallitus selvittänee luottamusäänestyksen, mutta juuri mikään muu ei ole varmaa Brexit-sotkussa.

Luottamusäänestys ei ilmeisesti kaada hallitusta, sillä hallituspuolueiden kansanedustajat <a href="https://www.ft.com/content/9f45ab16-18fb-11e9-9e64-d150b3105d21">kertoivat</a> äänestävänsä luottamuksen puolesta. Tavallisesti pääministeri on <a href="https://www.bbc.com/news/uk-politics-46885828">jättänyt eroanomuksensa</a> tärkeän äänestyksen kaaduttua näin suurinumeroisesti. May on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan.
Brexit-sopimukseen jatkoneuvotteluja
May kertoi jatkavansa Brexit-neuvotteluja EU:n kanssa, mikäli hallitus selvittää luottamusäänestyksen. Hänellä ei ole aikaa kuin muutama päivä. Neuvottelujen ei uskota johtavan kuitenkaan mihinkään, sillä Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajakysymyksessä osapuolet ovat liian kaukana toisistaan.
Kansanedustajat eivät hyväksyneet ajatusta Pohjois-Irlannin jäämisestä EU:n tulliliittoon niin kauan, kunnes jokin parempi ratkaisu keksitään välttämään ns. kova raja Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä. Iso-Britannia ei olisi voinut omatoimisesti irtautua tästä varaventtiilin tapaan toimivasta järjestelystä. Brexitiä kannattavien kansanedustajien mielestä varasuunnitelma voisi olla ikuinen tulliliittoloukku ilman maan äänivaltaa EU:ssa.
Mayn ongelma on se, ettei mikään esillä olleista vaihtoehdoista saa riittävää kannatusta. <a href="https://www.ft.com/content/57258d66-15a8-11e9-a581-4ff78404524e">Vaihtoehtojen kirjossa</a> ääripäinä ovat sopimukseton Brexit ja uusi kansanäänestys koko EU-erosta. Välimuotoja olisivat Brexitin viivästyttäminen paremman neuvottelutuloksen saamiseksi tai &#8221;pehmeämpi&#8221; Brexit.
Pehmeämpi Brexit tarkottaisi lähestulkoon samanlaista sopimusta kuin mitkä Norjalla ja EU:lla on keskenään.
EU: Sopimukseton Brexit lähempänä
Brexit-äänestyksen kaatuminen parlamentissa lisää sopimuksettoman Brexitin mahdollisuuksia, viestivät sekä Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.
Kyseessä lienee brittiparlamentin painostus hyväksyä neuvoteltu Brexit-sopimus. EU luottaa brittiparlamentin jänistämiseen, sillä Konservatiivipuolueen kansanedustajista vain noin satakunta kannattaa sopimuksetonta Brexitiä.
Tähän kuitenkin ajaudutaan, mikäli osapuolet eivät saa sovituksi sopimusta maaliskuun 29. päivään mennessä. Brexit-ajankohtaa voidaan siirtää tuonnemmaksi, mutta ei kovin pitkälle tulevaisuuteen. Jos Ison-Britannian eroa ei saada ratifioitua eurovaaleihin mennessä toukokuun loppupuolella, tulisi Euroopan parlamenttiin myös brittimeppejä.

Brexit-äänestystä seuraa luottamusäänestys – itse EU-eron toteutustapa jää vielä epäselväksi

Ison-Britannian ennenaikaisista vaaleista yksikään puolue ei voi saada enemmistöhallitusta. Vaalipiireistä on laskematta vain yksi. Tulosten mukaan konservatiivit säilyvät maan suurimpana puolueena, mutta he jäävät alle 326 kansanedustajan puolueeksi. Parlamentissa on 650 paikkaa.

Myös Skotlannin kansallispuolue (SNP) on kärsimässä vaalitappion. SNP on edelleen Skotlannissa suurin puolue, mutta on nyt menettämässä 21 paikkaa. Vaalivoittajiin lukeutuvat työväenpuolue ja liberaalidemokraatit.
<h4>Kilpailijat kehottaneet Maytä eroamaan</h4>
Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn kehotti pääministeri Theresa Maytä jättämään tehtävänsä. Konservatiivit ovat Mayn jatkosta kahden vaiheilla. May kertoi, ettei hän aio heittää pyyhettä kehään. SNP ja liberaalidemokraatit ovat Corbynin kanssa yhtä mieltä siitä, että Mayn tulisi astua syrjään.
May kertoi konservatiivien tekevän yhteistyötä Pohjois-Irlannin demokraattisen unionistipuolueen (DUP) kanssa. DUP voitti kymmenen paikkaa. Konservatiivien ja DUP:n yhteenlaskettu paikkamäärä riittää 326 paikan enemmistörajan ylittämiseen. May ei täsmentänyt sitä, olisiko DUP mukana hallituksessa.
<h4>Corbyn tarjoutui hallitukseen</h4>
Corbyn kertoi työväenpuolueen olevan valmis hallitukseen konservatiivien sijaan. Työväenpuolueen on arveltu saavan tukea SNP:ltä. Kaksikon kansanedustajamäärä ei riitä enemmistöhallitukseen.
Corbyn on ilmoittanut brexitin jatkuvan parlamenttivaalien tuloksesta riippumatta. Brexit-neuvottelujen on määrä alkaa reilun viikon päästä.

Ison-Britannian vaaleissa tappioita konservatiiveille ja Skotlannin kansallispuolueelle

Manchesterissa maanantai-iltana tehty terrori-isku voi vaikeuttaa työväenpuolueen kampanjointia 8.6. käytävien parlamenttivaalien alla. Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on suhtautunut varsin <a href="http://www.politico.eu/article/manchester-ariana-grande-bombing-attack-strikes-fear-into-uk-election-terror-attack-concert/">pehmeästi</a> islamistien mahdollisuuksiin toteuttaa terrori-iskuja Isossa-Britanniassa.

Konservatiivipuolueen puheenjohtaja ja maan pääministeri Theresa May ei turhaan peitellyt suuttumustaan iskun jälkeen pitämässä tiedotustilaisuudessa. Nuorin tiedetty uhri oli vasta 8-vuotias. May kertoi teon olleen poikkeuksellisen julma ja kylmäverisesti laskelmoitu, koska kohteena olivat juuri lapset ja nuoret.
May ja Corbyn sopivat keskenään keskeyttävänsä vaalikampanjoinnin toistaiseksi kunnioittaakseen iskussa menehtyneitä ja loukkaantuneita.
<h4>Corbyn: hallitus syrjii muslimeja</h4>
Corbyn on muun muassa kritisoinut konservatiivipuolueesta koostuvaa hallitusta siitä, että hallitus on ottanut kovan linjan radikalisoitumista vastaan. Corbynin mielestä tämä syrjii maan muslimiväestöä.
Manchesterin terrori-iskujen tekijäksi on ilmoitettu libyalaistaustainen Salman Abedi. Islamistinen terroristijärjestö Isis on ottanut vastuun teosta. Ranskan sisäministeri Gérard Collomb pitää Abedin <a href="http://www.politico.eu/article/french-interior-minister-salman-abedi-had-proven-links-with-islamic-state/">Isis-kytköksiä</a> ilmeisinä.
Corbyn on aiemmin kieltäytynyt julistamasta Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:ta yksin syylliseksi järjestön tekemiin terrori-iskuihin.
Ennen terrori-iskua konservatiivien vaalivoitto näytti kannatuskyselyiden valossa selvältä. Corbynin lepsu suhtautuminen terrori-iskuihin voi siten kostautua pian käytävissä vaaleissa.
May ilmoitti ennenaikaisista parlamenttivaaleista Ison-Britannian EU-eron vuoksi. May halusi pitkän mandaatin voidakseen suorittaa pitkäksi arvellut eroneuvottelut.

Manchesterin terrori-isku voi vaikuttaa kielteisesti työväenpuolueen äänimäärään

Britannian politiikassa pelataan nyt todella suurilla panoksilla. Konservatiivipääministeri Theresa May ilmoitti aamupäivällä uusista parlamenttivaaleista. Hän saa vaaleissa vastaansa Jeremy Corbynin johtaman työväenpuolueen. Minkälainen mies on kyseessä? Lyökö May vetoa sen puolesta, että änkyrävasemmistolainen Corbyn häviää kolmannet vaalinsa? Yhdysvaltain ja Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut toimittaja Matti Hukari arvioi Labourin suuntaa ja sen johtajan Jeremy Corbynin taustaa. 

Iso-Britannian työväenpuolue valitsi 12.9.2015 uudeksi puheenjohtajakseen Jeremy Corbynin. Valinnan teki puoluekokouksen äänestys, johon saattoi osallistua kun maksoi 3 puntaa ja vakuutti olevansa työväenpuolueen aatemaailman jakaja. Puoluekokouksen osallistujien enemmistö ei ollut perinteisiä Labourin puolueaktiiveja. Niinpä puolueen johdon tukemat keskustalaista linjaa edustaneet eturivin poliitikot hävisivät takarivin Corbynille.
Corbyn on 66-vuotias pitkän linjan poliitikko, joka ammattiliittovirkailijana työskennellessään aloitti poliittisen uransa paikallistasolla Haringeyssa 1974 ja myöhemmin Islingtonissa. Nuo kaupunginvaltuustot olivat 1970- ja 1980-luvulla tunnettuja ns. vasemmistokaheleista. Virallisemmin heidät tunnettiin Labourin militanttisiiveksi kutsuttuna vasemmistona (The Labour Party Young Socialists). 1980-luvulla Britanniassa muodostui kansanhuviksi seurata, mitä aloitteita nämä maailmanparantajat hallitsemiensa kaupunkien valtuustoissa keksivät. Lontoossa lehdistöneuvoksena toiminut Lasse Lehtinen muistelee kirjassaan Minä ja Thatcher, miten pubikansa kuuli, kuinka Lontoon Islingtonissa ehdotettiin sian valitsemista kaupunginvaltuustoon puolustamaan eläinten oikeuksia ja kiellettiin bussipysäkkien käyttö heteroilta. Haringeyssa taajaman pääkatu ehdotettiin nimettäväksi eversti Gaddafin valtaväyläksi. Näiden valtuustojen voimamies on nykyisin Labourin puheenjohtaja.
<blockquote>Corbyn ei suostunut laulamaan juhlajumalanpalveluksessa God Save The Queen &#8211; kansallishymniä.</blockquote>
Valintansa jälkeen Corbyn oli muutaman viikon ajan vakiopuheenaihe brittien päivälehdissä. Suurimman huomion sai kun Corbyn ei Battle of Britain 75-vuotispäivänä 17.9.2015 suostunut laulamaan juhlajumalanpalveluksessa God Save The Queen &#8211; kansallishymniä.
<h4>Labour menetti kannatusta keskustavasemmistolta</h4>
Tyrmäävimmän artikkelin kirjoitti (aiemmin vasemmistolaisena) kirjailijana ja kolumnistina laajasti arvostettu Nick Cohen The Spectator -lehdessä 19.9.2015. Cohen ajattelee, että silloin kun isänmaa puolustaa sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja demokraattisia arvoja globaalisti, tulisi isänmaallisuuden olla vasemmistollekin ylpeyden eikä inhon aihe. Cohen ilmoitti jättävänsä vasemmiston, koska näkee uuden puheenjohtaja Corbynin toiminnan irvikuvana humanistisille ja liberaaleille arvoille. Cohen kysyy laajassa kolumnissaan, mitä itse asiassa on Corbynin valinneen Labourin vasemmistolaisuus nykyään? ”Corbyn ei ole vuosikymmenten aikana osoittanut kertaakaan solidaarisuuttaan Iranin ja arabimaiden naisliikkeille tai kurdien sosialistiselle työväenpuolueelle tai liberaaleille muslimeille. Sen sijaan Corbyn kaveeraa vasemmistoanarkistien, Holokaustin kieltäjien ja naisia syrjivien tahojen kanssa. Tarjotessaan oman maansa veronmaksajien aikaansaamaa sosiaaliturvaa epärealistisesti kaikille maahantulijoille, Corbyn tosiasiassa haluaa tuhota sosiaaliturvan rippeetkin oman maansa kansalaisilta, ja aikaansaada anarkiaa”, kirjoittaa Cohen.
Corbynin poliittinen ohjelma, kuten rautateiden sosialisoiminen, sukellusveneiden ydinaseistuksesta luopuminen ja rajoittamaton maahanmuutto eivät ole saaneet kiitosta konservatiiveihinkaan kallellaan olevista lehdistä (Daily Mail, Financial Times, Sunday Times), mutta noiden lehtien päätoimittajat ovat hillinneet syksyn 2015 pilkkaavia kirjoituksia ja muistuttaneet vastustajien väheksynnän yleensä johtaneen huonoon vaalimenestykseen.
<h4>Labourin historiasta</h4>
Kirjailija D.J. Taylor pohdiskeli keskustavasemmistolaisessa The Independent -lehdessä 20.9.2015, kuinka Corbyn muistuttaa ulkoiselta olemukseltaan ja vaatimattomuutta korostavalla elämänasenteella Työväenpuolueen perustajiin kuulunutta Keir Hardieta. Hardie oli ensimmäinen Labour puolueen parlamenttiedustaja vuosina 1900-1915. Hänen elämänkatsomuksensa &#8211; kuten myös Labourin toiminta &#8211; perustui enemmän metodistikirkon opeille kuin marxismille.
<blockquote>Labour alun perin etsi vastausta kysymykseen, kuinka saada rikkaat auttamaan köyhiä ja kuinka saada köyhät luopumaan vihastaan rikkaampia kohtaan. Corbyn on puolestaan avoimesti marxilaisen luokkavihan tiellä.</blockquote>
Politiikkansa perusasenteessa Corbyn eroaa totaalisesti Hardiesta. Kun Labour alun perin etsi vastausta kysymykseen, kuinka saada rikkaat auttamaan köyhiä ja kuinka saada köyhät luopumaan vihastaan rikkaampia kohtaan, on Corbyn puolestaan avoimesti marxilaisen luokkavihan tiellä. Viimeisin Hardien kaltaista kristinuskoista sosiaalidemokratiaa tunnustanut työväenpuolueen johtaja oli pääministerinä kahteen otteeseen (1964-1970 ja 1974-1976) toiminut Harold Wilson.
Wilsonin puolestaan syrjäytti puheenjohtajan paikalta Jim Gallaghan, jonka myötä linja siirtyi vasemmalle. Samaan aikaan konservatiivien puheenjohtajaksi tuli Margaret Thatcher. Kun toukokuun 1979 historiallisten parlamenttivaalien alla lehdistö haastatteli Harold Wilsonin vaimoa, tämä kertoi aikovansa äänestää Thatcheria. Tuo lause kertoi Labourin sisäisestä tilanteesta enemmän kuin yksikään päätoimittaja tai poliittinen asiantuntija oli hoksannut. Jim Gallaghanin johtama Labour oli keskivertoäänestäjän mielestä liian vasemmistolainen.
Lokakuussa 1980 Labourissa alkoikin tapahtua, kun Gallaghan ilmoitti eroavansa. Sitä seuranneessa puoluekokouksessa 10.11.1980 linja meni entistäkin enemmän vasemmalle, kun puheenjohtajaksi valittiin trotskilainen sosialisti Michael Foot, jonka poliittinen ohjelma muistutti nykyistä Corbynin ohjelmaa. Footin linja ajoi karille kesäkuun 1983 vaaleissa pääministeri Thatcherin johtamien konservatiivien saadessa historian toiseksi suurimman parlamenttienemmistön. Uransa päättäessään Thatcher sanoi suurimmaksi saavutuksekseen ”Uuden Labourin” eli työväenpuolueen siirtymisen markkinatalouden kannattajaksi. Sen muutoksen tuleva johtohahmo Tony Blair valittiin ensi kerran parlamenttiin Segdefeldin vaalipiiristä vuoden 1983 vaaleissa.
Footin sosialismiin uskonsa menettäneenä puolueen sosiaalidemokraattinen siipi eli ns. neljän kopla: Shirley Williams, David Owen ja Bill Rodgers sekä Euroopan Komission puheenjohtaja Roy Jenkins perustivat maaliskuussa 1981 oman puolueen, joka otti nimekseen SDP (Social Democratic Party). Tuo puolue tunnetaan nykyään nimellä liberaalidemokraatit, joka muodostui SDP:n ja liberaalipuolueen yhdistyessä vuonna 1988.
<h4>Työväenpuolue on hävinnyt jo kahdet vaalit Corbynin johdolla &#8211; kuinka käy kesäkuun kahdeksantena? </h4>
Corbynin ensimmäiset vaalit puolueensa puheenjohtajana olivat toukokuun alussa 2016 järjestetyt Skotlannin parlamenttivaalit. Niissä tapahtui historiaa kun Työväenpuolue jäi kolmanneksi. Labourin Skottikansanedustaja Ian Murray arveli BBC:lle että äänestäjät eivät pidä Corbynia kyvykkäänä pääministeriksi. Seuraava takaisku tuli 23.6.2016 pidetyssä eurojäsenyyttä koskeneessa kansanäänestyksessä. Niissä vaaleissa Corbyn ja Labourin muut johtohenkilöt olivat virallisesti, mutta ponnettomasti, Iso-Britannian EU-jäsenyyden kannalla. Olisiko passiivisuus johtunut siitä että puoluetta lähellä olevan laatulehden The Guardianin arvostetun talousosaston päätoimittaja Larry Elliot julkaisi kesäkuun alussa eli juuri ennen vaaleja talouspoliittisen <a href="https://stage.sudev.fi/gordon-brown-pelasti-iso-britannian-euron-painajaiselta/">kirjan</a> Europe Isn’t working, yhdessä taloustoimittaja Dan Atkinsonin kanssa. Kirjassa käydään läpi eurovaluutan historia, miksi euro luotiin, ja mitä sillä uskoteltiin tavoiteltavan. Yhteisvaluutta perustui valheelle, jossa Kreikka ja Italia otettiin mukaan, vaikka ne eivät täyttäneet Maastrichtin sopimuksessa 1992 sovittuja EMU-kriteerejä. Siksi myös Euroopan keskustavasemmisto on menettämässä uskoaan eurovaluuttaan. Labourin riveistä aktiivisia EU eron kannattajia olivat parlamentaarikot Gisela Stuart ja Frank Field. Iso-Britannian kansanäänestyksen aikaan YLE ei maininnut suomalaisille brittien laajasta keskustelusta yli puoluerajojen, vaan antoi suomalaisten ymmärtää Brexitin olleen pelkästään UKIPin aikaansaannosta.
<blockquote>&#8221;Vain vasemmistoradikaalit uskovat Corbynin talousidealismiin.&#8221;</blockquote>
Corbyn toiminta, tai paremminkin toimimattomuus, eurojäsenyyttä koskeneessa kansanäänestyksessä herätti kritiikkiä labourin sisällä. Corbyn valittiin uudelleen puheenjohtajaksi Liverpoolissa pidetyssä puoluekokouksessa 24.9.2016. Hän voitti haastajansa Owen Smithin ja sai äänistä 61,8 %. Viimeisimmän työväenpuolueen hallituksen ulkoministeri David Miliband purki tuntojaan tuloksen jälkeen ja epäili Corbynin poliittisen linjan järkevyyttä. ”Suuryritysten sosialisointi tuhoaisi tuottavuuden, valtion lisävelkaantuminen saattaisi Britannian Kreikan kaltaiseen tilanteeseen, eikä yrityksiä ja pienyrittäjiä voi verottaa hengiltä. Vain vasemmistoradikaalit uskovat Corbynin talousidealismiin.”
Kolmas tulikoe on tulossa. Britannian pääministeri, konservatiivien Theresa May ilmoitti tänään ylimääräisistä parlamenttivaaleista, jotka järjestetään kesäkuun 8. päivänä. Corbyn totesi heti tuoreeltaan olevansa vaaleihin valmis. Onkin mielenkiintoista nähdä, millä tavoin äänestäjät tällä kertaa suhtautuvat Corbynin linjaan.
<h4>Loppukevennyksenä: Toteutuiko Forsythen romaani ”neljäs sopimus”?</h4>
Englantilainen sotilaslentäjä ja sotareportteri Frederick Forsyth (s. 1938) ryhtyi menestysromaaninsa ”Shakaali” (ilm. 1971) myötä päätoimiseksi kirjailijaksi. Vuonna 1984 hän kirjoitti Trillerin ”Neljäs Sopimus”. Sen kantavana juonena on Labourin radikalisoituminen ja vasemmiston vaalivoitto, mikä olisi tuhonnut maan parlamentaarisen demokratian, mutta brittiagentit estivät vasemmistoradikaalien ja Neuvostoliiton kepposet. Trillerin kirjoittamisen aikaan brittivasemmistossa oli monenkirjavaa porukkaa Maolaisista ja muista kommunisteista lähtien. Nyt sinne ovat soluttautuneet lisäksi vihreätkin. Ehkä Corbynin puheenjohtajavalinta kertoo Forsythen olleen 30 vuotta aikaansa edellä.
Legendaarinen sosiaalidemokraattien kansanedustaja (1945-1955) Yrjö Kilpeläinen, joka tunnettiin myös sota-ajan pakinoitsijana nimimerkillä ”Jahvetti”, kiteytti poliittisen linjansa seuraavasti: ”Kannatamme sosialismia, mutta vastustamme siihen siirtymistä”. Kunnallisvaalikamppailua ja kunnallisvaalien tulosta seuratessa tuli mieleen, että Vihreiden ideologiaan kannattaisi suhtautua samoin, mikäli mielimme pitää Helsingin viihtyisänä myös työssään autoa tarvitseville.
<img decoding="async" class="size-medium wp-image-13672 alignleft" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-216x300.jpg" alt="matti_hukari" width="100" hspace="5" vspace="5" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-216x300.jpg 216w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-72x100.jpg 72w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-27x38.jpg 27w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari.jpg 222w" sizes="(max-width: 216px) 100vw, 216px" />Matti Hukari
Kirjoittaja on kansainvälisiin luonnonvarakysymyksiin sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja. Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia.

Jeremy Corbyn

Työväenpuolue murskavoittoon Britannian parlamenttivaaleissa – lupausten lunastaminen käy työstä

Brittivaaleissa murskavoitot konservatiiveille ja Skotlannin kansallismielisille

Brexit-kaaos syvenee: Pääministeri Johnson haluaa uudet parlamenttivaalit

Brittikonservatiivit puun ja kuoren välissä Brexit-puolueen voitettua eurovaalit

Brittifyysikko: Greta Thunberg nostettu ilmastoliikkeen keulakuvaksi siksi, ettei kukaan kehtaisi arvostella liikkeen toimintaa

Brexit lähenee – brittiparlamentti tyrmäsi kaikki neljä erovaihtoehtoa

Uusi brittiryhmä hämmentää: Työväenpuolue haluaakin nyt uuden Brexit-kansanäänestyksen, pääministerille kelpaa Brexitin siirtyminen

Brexit-äänestystä seuraa luottamusäänestys – itse EU-eron toteutustapa jää vielä epäselväksi

Ison-Britannian vaaleissa tappioita konservatiiveille ja Skotlannin kansallispuolueelle

Manchesterin terrori-isku voi vaikuttaa kielteisesti työväenpuolueen äänimäärään

Yksi mies voi pilata brittipääministeri Theresa Mayn uhkapelin – työväenpuolueen Jeremy Corbyn

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025