Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Johanna Jurva

Ilkivallanteot ja vandalismi kiihtyvät vaalien loppusuoralla. Pääsiäisenä ilkivallan kohteeksi joutui jälleen perussuomalaisten vaalitoimisto &#8211; ja kansanedustaja Johanna Jurvan (ps.) kotisivut.
&#8211; Sivuni hakkeroitiin pääsiäisen pyhinä. Onko vaalitaistelu mennyt todella näin sairaaksi? Uudellamaalla ehdokkaana oleva Jurva kysyy.
Jurvan mukaan hänen vaalisivustonsa joudutaan luultavasti tekemään kokonaan uusiksi.
&#8211; Se on todella harmillista, koska ennakkoäänestys on alkamassa ja mielenkiinto vaalisivustoni sisältöä kohtaan on ollut kasvussa.
&#8221;Raukkamasta puskista ampumista&#8221;
Hakkeroijan kynsiin joutui aikaisemmin myös perussuomalaisten espoolaisehdokas Jukka Kilpi. Auton renkaita ja tuulilaisinpyyhkimiä on puolestaan rikottu kirkkonummelaiselta perussuomalaisten ehdokkaalta Pekka M. Sinisalolta.
&#8211; Toivottavasti nyt loppuvaalikisaan saadaan työrauha. Kaikille ehdokkaille on taattava mahdollisuus kertoa turvallisesti äänestäjille omat teemansa, perussuomalaisten työmies Matti Putkonen muistuttaa.
&#8211; Keskinäinen väittely &#8211; joskus jopa värikkäin sanakääntein &#8211; tuo vain lisäväriä ja mielenkiintoa vaalimittelöihin. Mutta kaikkinainen ilkivalta on tuomittava ja estettävä. Ääriliikkeiden kehotukset vaalien häirinnästä osoittavat vain sen, etteivät ne edusta minkäänlaista demokratian kunnioitusta vaan puhdasta anarkismia. Toimintatavat osoittavat näiden joukkojen olevan täysin raukkamaisia puskista ampujia.

Vaalivandalismi kiihtyy – nyt kohteena kansanedustajan kotisivut

Perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva moittii ankarasti sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) päätöstä lakkauttaa sokeiden käsityöavustus kokonaan. Räty päätti asiasta viime torstaina Raha-automaattiyhdistyksen avustusten yhteydessä. Asiasta kertoi ensin Demokraatti.
Näkövammaisten keskusliiton avustus vähenee noin 1,6 miljoonaa euroa. Se on 23 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Liiton käsityötoiminnan eli Sokeva käsityön RAY-avustus päättyy kokonaan.
Avustuksella on koulutettu sekä uusia että jo alalla toimivia näkövammaisia käsityöläisiä, kehitetty tuotteita sekä viimeistelty ja markkinoitu valmiita käsitöitä. 
Sokevalla on noin 700 käsityöläistä, jotka valmistavat siveltimiä, harjoja ja rottinkihuonekaluja.
Tukea aiotaan vähentää vielä edelleen. RAY:n ohjeellisen avustussuunnitelman mukaan liiton avustukset vähenevät vuosina 2016-2018 edelleen niin, että vuonna 2018 avustustaso on vain puolet vuoden 2014 tasosta eli 3,5 miljoonaa euroa. RAY on Näkövammaisten Keskusliiton toiminnan päärahoittaja.
Ei voi ottaa heiltä, 
joilla ei ole mitään
Vantaalainen Jurva on sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.
&#8211; Tämä kuulostaa kyllä todella ikävältä. Että leikataan tällaiselta ryhmältä, joka aivan erityisesti tarvitsee yhteiskunnan tukea. En ymmärrä, minkä takia näin tehdään. Tämä aivan hätkähdytti, että ei voi olla totta!
&#8211; Onko Rädyllä tarkoitus, että huolehditaan vain hyväosaisista ihmisistä, joilla asiat ovat ennestään hyvin? Osa näkövammaisista on huono-osaisia ja nyt heitä näin vielä syrjitään, Jurva päivittelee.
Pitäisikö tämä epäkohta korjata seuraavalla vaalikaudella?
&#8211; Ilman muuta se kannattaa miettiä uudelleen. Emme voi lähteä sille linjalle, että tällaiselta erityisryhmältä otetaan pois, jolla ei mitään ole.
Epäinhimillinen ja 
kohtuuton leikkaus
Näkövammaisten keskusliitto kommentoi leikkausta tiedotteessaan tyrmistyneenä. Liiton kannanoton mukaan toiminnan äkillinen ja täydellinen lopettaminen on RAY:n puolelta epäinhimillinen ja kohtuuton, sillä näkövammaiset käsityöläiset ovat useimmiten henkilöitä, joilla on pieni eläke ja sen lisäksi vähäisiä ansiotuloja.
&#8211; Yhdyn täysin keskusliiton näkemykseen. Tämä on epäinhimillistä ja kylmää kokoomuslaista politiikkaa, Jurva paheksuu.
&nbsp;

Jurva sokeiden avustusten lopettamisesta: Epäinhimillistä ja kylmää kokoomuslaista politiikkaa

Vanhustenhoito herättää kansassa kasvavaa huolta. Kansanedustajat saavat polttavasta aiheesta yhä enemmän yhteydenottoja, niin myös perussuomalaiset.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko isännöi vanhusten hyvinvointiseminaaria juuri, kun toinen vantaalainen kansanedustaja Johanna Jurva (ps.) peräsi eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta toimia vanhustenhoidon parantamiseksi. Jurva tuntee aiheen hyvin: hän työskenteli lähihoitajana vanhusten kotihoidossa jopa eduskunnan istuntotauolla tammikuussa 2012.
Helsingissä karu tahti
Niikko muistutti Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksesta, jonka mukaan hoitajat tekevät työtä juoksujalkaa tinkien jopa ruokatunneistaan, eivätkä sittenkään tunne voivansa tehdä tarpeeksi vanhusten eteen.
&#8211; Vantaan kotisairaanhoito on paremmassa kunnossa kuin Helsingissä, tiedän siitä, koska vaimoni toimii siellä kätilönä, Niikko kertoo.
Mutta asia on silti ajankohtainen ja polttava koko Suomessa. Niikolla itsellään on kokemusta nuorisotyöstä. Se muistuttaa vanhustenhoitoa siinä, että kun vaikeuksissa ollutta nuorta nostetaan takaisin yhteiskuntaan, tarvitaan avuksi ihminen, joka on yhteydessä nuoreen päivittäin. Tarvitaan sitoutuneita ihmisiä.
&#8211; Voimmeko luoda järjestelmän, jossa yksi nuori ottaa yhteyttä vanhukseen? Yhä useampi vanhus kaipaa yhtä asiaa &#8211; seuraa: moni odottaa, tuleeko päivän aikana edes yhtä puhelinsoittoa, Niikko tietää.
Vapaaehtoistyöllä ei ole hintalappua 
Vapaaehtoisjärjestöt täydentävät merkittävällä tavalla kuntien järjestämää vanhustenhoitoa.
&#8211; Lähes kaikki tekevät kunnille myös vapaaehtoistyötä, jolla ei ole hintalappua,  toiminnanjohtaja Satu Helin Vanhustyön keskusliitosta korostaa.
Se on tärkeää, kun pyritään parantamaan vanhusten mahdollisuuksia asua pitempään kotona. Liittoon kuuluu 340 erilaista järjestöä, joista noin 240 tuottaa palveluita kunnille. Helin korostaa järjestöjen joustavuutta palveluiden tuottajina: ne lähtevät palveluiden tarpeesta ja muovaavat toimintaansa kysynnän mukaan.
Työtä haittaa kuitenkin byrokratia: esimerkiksi hankintalaki vaatii kilpailutusta varten jopa 500-sivuisia raportteja, jotka syövät toiminnan resursseja huomattavasti, ennen kuin varsinainen työ pääsee alkamaankaan.
&#8211; Mutta lakia voi soveltaa niin, että vanhus saa elämälleen arvokkaat puitteet, Helin korostaa.
Tukien tulorajat eivät 
 saa olla liian alhaiset
Helin kertoo Ikäkoti kuntoon -hankkeesta, joka pyrkii poistamaan asunnoista esteitä: portaita parannetaan tai poistetaan, rakennetaan hissejä ja entistä parempia pesutiloja. Noin 50 neuvojaa auttaa hankkeissa ympäri Suomea.
&#8211; Tulorajat eivät saa olla näissä hankkeissa liian alhaiset &#8211; koska vanhuksilla kuluu paljon rahaa esimerkiksi lääkkeisiin, Helin korostaa. 
Samalla kun vanhusten määrä kasvaa, täytyy myös kehittää heidän palvelemistaan &#8211; myös sähköisesti.
&#8211; Iäkkäille täytyy kehittää heille sopivia opetusmuotoja tietotekniikan käyttöön. Myös iäkkäät ihmiset voivat hankkia palveluita ja pitää yhteyttä tietoverkkojen kautta jatkossa entistä enemmän. Vanhakin oppii, kun niin halutaan, Helin uskoo.
Vanhusten itsemurhat kasvussa
Helin toivoo myös, että sotaveteraaneille korvamerkityt Raha-automaattiyhdistyksen tuet voitaisiin jatkossakin käyttää vanhusten auttamiseen lukuisten järjestöjen kautta.
&#8211; Vanhusten määrä kasvaa: meidän täytyy antaa eväät hyvään vanhuuteen, Helin korostaa. Yksinäisyys tuo mukanaan sairauksia.
Moni ei tiedäkään, kuinka vakava asia yksinäisyys on. Se paitsi tuntuu pahalta, myös aiheuttaa sairauksia, jotka heikentävät elämänlaatua ja lyhentävät elämää. Yksinäisyys on kasvava ongelma, kun sinkkutaloudet yleistyvät. Erityisen pahasti yksinäisyys koskee ikääntyviä ihmisiä. 
Näin kertoo Olli Valtonen, joka johtaa Helsinki Missiota, 130-vuotiasta vapaaehtoisjärjestöä.
&#8211; Joka kolmantena päivänä yksi yli 65-vuotias tekee itsemurhan. Syynä on yksinäisyys. Aina kun hoidamme ihmisten kriisejä, törmäämme myös yksinäisyyteen. Se on erityinen ongelma, Valtonen paljastaa.
Ihmissuhteiden biologia
Valtonen kertoo Chicagon yliopiston neurologian professori John Caciopposta, joka on kehittänyt tutkimusalan nimeltään ihmissuhteiden biologia. Se tutkii sitä, mitä tapahtuu aivoissa, kun ihminen kokee läheisyyttä &#8211; tai se puuttuu.
Yhdysvalloissa yksinäisyys on suuri ongelma. Sinkkutalouksien osuus on kasvanut 20 vuodessa räjähdysmäisesti. Suomi seuraa tässäkin asiassa USA:n jalanjäljissä.
&#8211; Sosiaalinen eristys altistaa vakaville sairauksille. Se on oma erillinen tarinansa, Valtonen paljastaa.
Yksinäisyys lisää terveysriskejä
Valtonen sanoo, että ihminen on alkuaan savannin heikoin eläin, jonka selviytyminen oli evoluution ihme. Ihminen ei osannut juosta, purra eikä lyödä vihollisiaan voimalla &#8211; mutta he oppivat turvaamaan toisiinsa ja selviytymään yhdessä suurena joukkona.
&#8211; Ihmisille kehittyi voimakas yhteenkuuluvuuden tunne &#8211; ja tarve. Ihmisen kohtalo sitoutuu toiseen.  Nyt tuo yhteys katkeaa yhä useammalta. Yksinäisyys on ihmiselle poikkeuksellinen tila. Erämies voi saalistaa yksin &#8211; tai hän pakenee petoa tai vihollista. Sosiaalisten suhteiden puute aiheuttaa aivoille jatkuvan stressin, joka rasittaa aivoja ja elimistöä jatkuvasti ja aiheuttaa trauman niin sielulle kuin ruumiille. Ihminen altistuu niin sydän- ja verisuonitaudeille kuin immunologisille ja neurologisille sairauksille.
&#8211; Yksinäisyys lisää terveysriskejä kolme kertaa enemmän kuin ylipaino. Eliniän odote laskee yhtä paljon kuin tupakoitsijoilla. Ennenaikaisen kuoleman riski kasvaa neljätoistakertaiseksi. Yksinäisyys lisää muistihäiriöitä ja heikentää näköä ja kuuloa. Yksinäisyys luo ihmiselle tunteen jatkuvasta uhasta: hän elää jatkuvan paineen alla, kuin jatkuvassa kuolemanvaarassa, Valtonen varoittaa.
Kansantaloudellinen ongelma
Valtonen toivoo, että yksinäisyys nousee sosiaalipolitiikan keskiöön. Se aiotaan nostaa sosiaalialan uudeksi yläkäsitteeksi aiemman syrjäytymisen tilalle. Yksinäisyys luo niin monia ongelmia, että sitä täytyisi pyrkiä estämään yhdessä.
&#8211; Myös lastensuojelutilanteet johtuvat usein perheiden yksinäisyydestä. Kun kriisi alkaa, voi olla jo myöhäistä: seuraa huostaanottoja ja muuta vakavaa. Ja se on kallista: lastenkotien laitoshoito maksaa valtiolle 800 miljoonaa euroa vuodessa. Jos löydämme keinon vähentää yksinäisyyttä, se vaikuttaa kansantalouteen myönteisesti, Valtonen korostaa.
Yksinäisiä ihmisiä on yllättävän paljon ja heitä löytyy yllättävistä paikoista: hän ei ole vain se &#8221;nurkassa yksin kyhjöttävä luuseri&#8221;; kontaktien määrä ei aina kerro yksinäisyydestä, vaan ratkaisevaa on henkilön oma kokemus: tunteeko hän itsensä yksinäiseksi vai ei. Ihminen voi olla yksinäinen suurenkin ryhmän keskellä.
&#8211; Sosiaalitoimi on tässä hampaaton: virasto ei voi antaa ihmiselle ystävää, Valtonen murehtii.
Yrittää täytyy silti
Yhteiskunnan täytyy kuitenkin yrittää auttaa yksinäisiä, joista yhä useampi on iäkäs. Helsinki Missiolla on noin 2000 vapaaehtoista, joista aktiiveja on 600.
&#8211; Esimerkiksi, kun Lauttasaaressa vanhus saa paketin, jonka arvelee liian raskaaksi, hän voi ilmoittaa meille, jolloin ilmoitamme alueen vapaaehtoisille avuntarpeesta. Joku heistä kuittaa tehtävän itselleen ja noutaa paketin. Tällaisia keinoja pitää voida järjestää, Valtonen kaavailee. Yhteisöllinen asuminen vanhustenhoidon perustaksi Vantaalla kehitetään jo mallia, jossa ikääntyvät voisivat asua yhdessä kodinomaisesti niin, että ystävyyssuhteet säilyisivät ja kosketus nuoreenkin polveen säilyy, sanoo Oivakoulutuksen koulutuspäällikkö Tiia Lehtonen.
&#8211; Iäkkään ihmisen elämänlaatu liittyy läheisesti ihmissuhteisiin. Siinä tarvitsemme avuksemme perheen, läheisten ja ystävien apua ja harrastustoimintaa.
Pohjana ovat toimiva julkinen sektori, yksityiset palvelut ja vapaaehtoistyö, mutta&#8230;
&#8211; Ystävyys on sellainen asia, jota ei voi tilata ja ostaa. Se syntyy jollain tavalla spontaanisti. Jotta ihminen voisi oikeasti elää hyvää vanhuutta, hän tarvitsee ystävyyttä ja ystäviä ja ainakin jollakin tavalla myös sukulaisia. Vaikka he olisivat kaukanakin, niin meillä on kaikilla juuret: me kuulumme johonkin sukuun ja perheeseen, Lehtonen korostaa.
Kanssakäymistä lisättävä
Ihmiselle on tärkeää, että hän kokee itsensä merkitykselliseksi linkiksi sukupolvien ketjussa ja että hänellä on tärkeä paikka omassa elämässään. Tärkeää on myös, että yhteisössä ymmärretään eri ikäisiä ihmisiä ja heidän kulttuuriaan.
&#8211; Parhaimmillaan sukupolvien välinen yhteys toteutuu siten, että eri ikäpolvet, varsinkin vanhemmat ikäpolvet ovat siirtämässä kulttuuria eteenpäin, kuten suvun juhlaperinnettä. Sitä voi parhaimmillaan sanoa kulttuuripääoman kasvuksi, joka rikastuttaa meitä puolin ja toisin Jos sukupolvien kanssakäyminen vähenee, kuten se on jo tehnyt, se yksipuolistaa ja kaventaa elämäämme.
&#8211; Kanssakäymistä pitäisi lisätä kaikissa elämänvaiheissamme, Lehtonen korostaa.
Järvenpään Laiho-hanke
Lehtonen kertoo Järvenpäähän suunnitellusta Laiho-hankeideasta, joka toisi ikääntyville sosiaalista yhteisasumista. Asukkailla olisi yhteiset, esteettömät tilat, joissa voidaan asua parhaassa tapauksessa loppuun saakka: kaikenlaista tarvittavaa hoivaa ja apua olisi tarjolla.
Samassa pihapiirissä olisi myös tehostetun palvelun yksikkö, johon asukas voisi muuttaa, jos hän tarvitsee vielä tehokkaampaa laitosmaistakin hoitoa.
&#8211; Tällä tavalla ystävyys- ja naapuruussuhteet voisivat jatkua, vaikka tarvitsisi enemmän hoitoa, Lehtonen perustelee. 
Kotia suunnitellaan alakoulun naapuriin aivan tarkoituksella, jotta vanhukset kokisivat myös yhteyttä nuorimpiinkin ihmisiin.
&#8211; Haluamme nähdä seniorit täysivaltaisina ja aktiivisina toimijoina. Alue tukisi yhteisyyttä ja ehkäisisi yksinäisyyden kokemusta. Uskon, että ihmiset hakeutuisivat tällaiselle alueelle ja kokisivat merkityksellisyyttä sukupolvien välisessä kanssakäymisessä, Lehtonen toivoo Hän korostaa, että me kaikki voimme tukea sukupolvien välistä yhteistyötä. Omaiset ja ystävät ovat tärkeä osa palvelutuotantoa.
Älä jätä vanhusta
Paula Loukonen Simonkylän vanhustenkeskuksesta korostaa, että yhteydenpito on tärkeää sittenkin, kun vaikea aika tulee vastaan. Kun iäkäs ihminen sairastuu vaikkapa muistisairauteen ja hänen osallistumisensa kanssakäymiseen muuttuu, käytös ja luonne voivat muuttua erilaisiksi, eikä ihminen enää anna toiselle kanssakäymisessä samalla tavalla tai yhtä paljon kuin ennen. Suhteen laatu muuttuu silloin omaiselle vaikeammaksi, mutta kanssakäyminen voi silti olla hyvin tärkeää vanhalle ihmiselle.
Loukonen kertoo, että Simonkylässä toimitaan jo paljon samojen periaatteiden mukaan, mistä Lehtonen puhui: asukas ei unohdu yksin, vaan virikkeitä ja seuraa löytyy, hän pääsee ulkoilemaan joka päivä ja pääsee saunaan; saunakaljaakin löytyy, monipuolista ruokaa löytyy aina &#8211; jopa yöllä. Yksinäisyys voi olla kuitenkin ongelma. Tärkeintä siinä on oma yksinäisyyden kokemus.
&#8211; Kaikkein yksinäisimmät ihmiset asuvat palvelutaloissa ja maalla, Helsinki Mission toiminnanjohtaja Olli Valtonen huomauttaa.
Muista yksinäistä äitiä
Valtonen nostaa esille yksin jäävät naiset, joiden mies on kuollut.
&#8211; Entä jos hän ei uskalla lähteä enää ulos, miten voimme auttaa häntä? Ehkä organisointi auttaisi: organisaation jäsenenä on helpompi ottaa yhteyttä vanhukseen kuin yksilönä, Valtonen sanoo.
Loukonen arvelee, että palvelutalojen yksinäisyys voi johtua siitä, etteivät ihmiset miellä sitä samalla tavalla kodikseen kuin aiempaa kotiaan.
&#8211; Se voi selittää yksinäisyyden kokemusta, Loukonen arvelee.
Meille käy hyvin, 
 kun pysymme yhdessä
Miksi vanhuutta pelätään, seminaarissa kysyttiin.
&#8211; Meitä pelottaa, että tämäkö on meilläkin edessä. Ja keski-ikäisillä on jatkuva syyllisyys siitä, kuinka vähän meillä on aikaa omille vanhuksillemme, Valtonen arvelee.
&#8211; Vanhat ihmiset kysyvät usein pelokkaina, miten meille nyt käy, kun puhutaan paljon sote-uudistuksesta ja kansantalouden ongelmista: &#8221;saanko minä paikan hoivakodista&#8221;, kysytään. Minä vastaan heille, että meidän käy hyvin, kun pysymme yhdessä.

Hyvinvointiseminaarissa vaadittiin vanhustenhoitoon varoja ja yhteisöllisyyttä

Perussuomalaiset vaativat vanhuksille parempaa hoitoa torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Asiasta kysyi vantaalainen Johanna Jurva, joka on sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.
&#8211; Helsingin Sanomien tuoreessa jutussa Helsingin kotihoidon työntekijä kertoi, kuinka äärimmilleen kiristettyjen aikataulujen vuoksi hoitajat tinkivät omista lounasajoistaan, juoksevat asiakkaalta toiselle ja hädin tuskin ehtivät huolehtia edes näiden kaikkein akuuteimmista tarpeista. Vanhukset kärsivät ja hoitajien jaksaminen on koetuksella. Riittämättömyyden tunne ja huoli hoidettavista on jatkuvasti läsnä ja ilo työstä kadonnut, Jurva pohjusti.
Vanhusten kotihoitajana eduskunnan istuntotauolla
&#8211; Tunnistan nämä ongelmat erittäin hyvin, sillä olen itse siviiliammatiltani lähihoitaja ja viimeksi työskentelin vanhusten kotihoidossa vuoden 2012 tammikuussa eduskunnan istuntotauon aikana, Jurva kertoi.
Ammattiliitto Super kertoi tiistaina jäsenkyselystään, jossa 95 prosenttia oli erittäin huolissaan kotihoidon laadusta. Tilanne on ollut huono jo kauan.
&#8211; Kuinka on mahdollista, että sivistysvaltiossa ei saada vanhusten asioita kuntoon ja miten arvioitte vanhustenpalvelulain toimivuutta, Jurva kysyi peruspalveluministeri Susanna Huoviselta (sd.).
Kotipalvelut kehittyneet toivottua huonommin
Huovinen piti hoitajien tyytymättömyyttä huolestuttavana asiana. Vanhuspalvelulaki on tullut tarpeeseen.
&#8211; Valitettavasti meillä edelleenkin näyttää siltä, että tämä kotiin vietävien palvelujen osuus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, Huovinen tunnusti.
Hän sanoi myös, että kotipalveluihin pitää suunnata lisää resursseja, kun vanhusten määräkin kasvaa koko ajan. Tarvitaan myös parempaa johtamista, uusia työkäytäntöjä ja myös uutta tekniikkaa Resursseja ei ole annettu tarpeeksi Jurva huomautti, ettei kotihoidon toteuttaminen ole saanut tarpeeksi resursseja, vaikka joulun alla päätettiin siirtää painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon ja muihin avopalveluihin.
&#8211; Perussuomalaiset ovat useaan otteeseen tuoneet esille huolensa tähän liittyen, mutta aloitteemme ja esityksemme on järjestään jätetty huomiotta. Lopputulos on, että olemme nyt tilanteessa, jossa laitoshoitoa ajetaan alas ja hyvinkin huonokuntoiset vanhukset viruvat kodeissaan yksin ja avuttomina ja hoitohenkilökunta palaa loppuun. Tilanne on kaikkien kannalta epäinhimillinen, Jurva moitti.
&#8211; Onko edellä kuvattu todella ollut oikea tapa säästää ja onko kotihoitoon missään vaiheessa luvassa kipeästi tarvittavia lisäresursseja, Jurva kysyi.
Ministeri: Ei saa leimata, nuoret karkaavat
Ministeri vastasi, että kunnissa on hyvin erilaisia tapoja tehdä työtä. Jotkut kunnat kehittävät kotihoitoa systemaattisesti ja saavat hyviäkin tuloksia aikaan.
&#8211; Pidän itse aika vaarallisena sitä, että leimaamme ikään kuin koko tämän toimintalohkon jotenkin hyvin negatiiviseksi, koska sillä voi olla vaikutuksia myös esimerkiksi siihen, miten meidän nuoremme hakeutuvat näihin tärkeisiin tehtäviin tulevaisuudessa, Huovinen varoitti.
Siksi hän toivoi hallituspuolueelle tyypillisesti, että esiin nostettaisiin myös näitä hyviä esimerkkejä.
Ministeri vieritti vastuun kunnille
&#8211; Palvelujen järjestäminen on tällä hetkellä kuntien vastuulla. Ja valtion puolelta vanhuspalvelulakiin satsataan tänä vuonna yli 80 miljoonaa euroa. Yli 80 miljoonaa euroa, ei ihan vähäpätöinen summa, Huovinen painotti.
Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat samaan aikaan leikanneet kuntien valtionosuuksia puolentoista miljardin edestä vuosina 2012-2015.
Myös keskustan Juha Rehula muistutti, että samalla, kun jouluna päätettiin painottaa laitoshoidon sijaan kotona asumista, hävisi kuntakentältä 270 miljoonaa rahaa toimeenpanoon.
Kotona asuminen edellyttää palveluja, kotona asumisen tukemista ja turvallisuuden tunteen ylläpitämistä, Rehula korosti.
Asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) puolusti hallitusta vielä muistuttamalla, että leikatessaan 1,5 miljardia valtionosuuksia on hallitus myöntänyt viisi miljoonaa hissien rakentamiseen.

Perussuomalaiset vaativat vanhuksille parempaa hoitoa – ”Vanhukset kärsivät ja hoitajien jaksaminen on koetuksella”

Perussuomalaisten varapuheenjohtajistoon kuuluva Hanna Mäntylä jätti eilen Eduskunnassa vastalauseensa lapsilisien leikkauksesta ja esitti <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_118_2014_ke_p_10.shtml">puheenvuoronsa</a> päätteeksi epäluottamuslausetta:
”Arvoisa puhemies! Aluksi teen vastalauseen 1 mukaisen esityksen, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: Tehdessään lapsilisäleikkauksen hallitus osoittaa välinpitämättömyyttä suomalaisten perheiden tilanteesta. Lapsilisän leikkaaminen on hallitukselta selkeä arvovalinta, jota perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Edellä olevan perusteella eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”
Johanna Jurva (ps.) kannatti epäluottamusehdotusta.
Epäluottamusäänestys on yleensä järjestetty välikysymyskeskustelun yhteydessä, mutta luottamuksesta voidaan äänestää myös minkä tahansa lain toisen käsittelyn yhteydessä. Oppositiopuolueet voisivat siis halutessaan äänestyttää hallituksen luottamuksesta useinkin, mutta tapana on ollut, että epäluottamusmenettelyä käytetään harkiten.
Myös Keskusta on esittänyt hallitukselle epäluottamuslausetta. Esitysten sisältö poikkeaa perussuomalaisten esityksestä, joten eduskunta äänestää ensin näiden kahden epäluottamuslauseen väliltä ja äänestää sitten hallituksen luottamuksesta.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään täysistunnossa perjantaina 28. marraskuuta.

Epäluottamusäänestys ilman välikysymystä – harvoin käytetty menettely

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Hanna Mäntylä ja Johanna Jurva vastustavat kiivaasti lapsilisäleikkausta. He jättivät valiokunnassa esitykseen hylkäysesityksen ja kritisoivat muutoinkin voimakkaasti hallituksen toimia.
&#8211; Hallitus maksattaa epäonnistunutta politiikkaansa nyt vuorostaan lapsiperheillä. Siinä ei paljon määräaikaiset verokompensaatiot riemua herätä, kun lapset tarvitsevat arjessa ruokaa ja vaatteita.
Kestämätön arvovalinta
Hallitusohjelmassaan hallitus on nostanut tavoitteekseen luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet synnyttää ja kasvattaa lapsia. Hallitus on myös luvannut lisätä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Mäntylä ja Jurva kuitenkin katsovat, että mikään näistä tavoitteista ei ole toteutunut.
&#8211; Päätös leikata lapsilisiä on selkeä arvovalinta, joka kasvattaa inhimillistä hätää. Näin etenkin perheissä, joiden talous on jo valmiiksi tiukalla työttömyyden, sairauden tai muiden ongelmien vuoksi. Suurimpia kärsijöitä ovat näiden perheiden lapset. Suomeen tarvittaisiinkin kestävä perhepoliittinen ohjelma.
Lapsiperheköyhyys tosiasia
Mäntylä ja Jurva ovat myös huolissaan, että samat virheet toistetaan kuin 1990 luvun lamavuosina. Nämä vaikutukset näkyvät edelleen ylisukupolvisena syrjäytymisenä. Lapsiperheköyhyys tulisi ottaa paljon nykyistä vakavammin.
&#8211; Hallitus ei edelleenkään ota lapsiperheköyhyyttä ja sen moninaisia heijastumia vakavasti. Köyhyyden heijastumat voivat kantaa läpi koko lapsen elinkaaren, ja pahimmillaan määritellä vahvasti koko hänen tulevaisuuttaan. Köyhyys heijastuu niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiinkin. Lapsiperheköyhyyden ongelmia ei turhaan pyritä nostamaan päätöksenteon ytimeen.
Inhimilliset tekijät 
mukaan päätöksentekoon 
Kansanedustajat korostavat ymmärtävänsä, että vaikeina aikoina on tehtävä vaikeita päätöksiä. He kuitenkin korostavat, että kaikessa päätöksenteossa tulee muistaa paitsi inhimilliset tekijät myös kokonaisvaltaisen vaikutusarvioinnit.
&#8211; Inhimillisyys tulee aina muistaa ja ihmisarvo säilyttää. Köyhyys ei ole vain aineellisia asioita. Se on myös henkistä hätää ja pahimmillaan syvää osattomuutta sekä turvattomuutta, jotka puolestaan voivat johtaa vakaviin seurauksiin, Mäntylä ja Jurva varoittavat.
&nbsp;

Mäntylä ja Jurva: Lapsilisäleikkaukset kasvattavat hätää

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet vastustavat hallituksen aikeita leikata työttömyyspäivärahoja. Leikkaus aiotaan toteutettaa ansiopäivärahan ja korotetun ansio-osan tasoja alentamalla.
Valiokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Hanna Mäntylä (ps.) katsoo, että hallituksen toimissa ei ole mitään ennustettavuutta.
&#8211; Hallitus on omilla päätöksillään aiheuttanut Suomeen massatyöttömyyden, ja nyt ollaan puuttumassa työttömyyskorvauksiin. Tämä esitys tulee lisäämään tarvetta muihin tulonsiirtoihin kuten toimeentulotukeen, jonka tulisi olla viimesijainen tukimuoto, Mäntylä sanoo.
Esityksen kattavista vaikutuksista muun muassa ostovoimaan tai muihin tukiin ei ole myöskään esitetty Mäntylän mielestä riittäviä arvioita.
<div id="attachment_3287" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/04/Hanna-Mäntylä.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-3287" class="size-medium wp-image-3287" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/04/Hanna-Mäntylä-300x204.jpg" alt="Hanna Mäntylä" width="300" height="204" /></a>Hanna Mäntylä</div>
&#8211; Ansiosidonnainen työttömyysturva on tarkoitettu tasoittamaan äkillisen työttömyyden aiheuttamia taloudellisia seurauksia. Korotetun ansiopäivärahan alentaminen kohdistuu kaikkiin ansiosidonnaista päivärahaa saaviin, joten se alentaa myös pienipalkkaisten korotettua ansio-osaa. Näin ollen hallituksen tavoite säästön kohdistamisesta korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin ei toteudu.
Perussuomalaisten mukaan hallitus on toistuvasti ollut leikkaamassa heikompiosaisilta ja näin lisäävät toimillaan köyhyyttä kaikissa ikäryhmissä.
&#8211; Muitakin esimerkkejä on kuten lapsilisien leikkauspäätös ja viimeisimpänä työ- ja kansaneläkeindeksien leikkaaminen pysyvästi 1,1 prosentista 0,4 prosenttiin. Tämäkin lisää mm. toimeentulotuen tarvetta. Sen vaikutukset kohdistuvat suoraan lukuisiin muihin etuuksiin, jotka ovat indeksiin sidottuja. Samalla hallitus nostaa eri veroratkaisujen kautta kaikkia elämisen kustannuksia, Mäntylä sanoo.
Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Hanna Mäntylä, Johanna Jurva ja Laila Koskela tekivät myös indeksien leikkaamisesta hylkäysesityksen, samoin Vasemmistoliitto. Indeksistä äänestettiin perjantaina, ja hallituksen indeksileikkaus hyväksyttiin äänin 123 – 54. Hylkäysesityksen takana oli koko oppositio Keskustaa sekä kahta vihreiden edustajaa lukuun ottamatta.

PS vastustaa työttömyysturvan ja indeksien leikkauksia

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä peräsi hallitukselta toimia työttömyyden kasvua vastaan eduskunnan kyselytunnilla. Kysymyksen esitti joensuulainen kansanedustaja Osmo Kokko.
&#8211; Hallitusohjelmaan kuuluu kohta, että hallitus edistää työllisyyttää ja kasvua, mutta työttömyys on vain kasvanut. Nyt on työttömiä kymmenisen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tutkijoiden mukaan voidaan puhua massatyöttömyydestä. Tavoitellun viiden prosentin sijaan se on 15 prosenttia. Kuntien työttömyysmenot kasvavat ja moni kunta joutuu ottamaan velkaa täyttääkseen vajeen. Kysynkin työministeri Lauri Ihalaiselta (sd.), mitä hallitus aikoo tehdä, jotta suomalaisilla olisi työtä? Kokko kysyi.
350 000 työtöntä
Ihalainen sanoi työttömiä olevan 350 000, joten huoli on ajankohtainen. Puolet heistä kuuluu jo vaikeimmin työllistyviin: he tarvitsevat erilaisia tukia päästäkseen takaisin töihin.
Kokko kysyi vielä, mitä hallitus aikoo tehdä pahasti kasvaneen nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi. Nuorisotyöttömyys aiheuttaa syrjäytymistä ja tuo tunteen yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä. Nuorisotakuukaan ei ole käytännössä toiminut eikä toteutunut.
Ministeri vastasi, että nuorisotakuun avulla on kuitenkin luotu lukuisia työpaikkoja, ilman sitä olisi työttömiä enemmän. Nuorisotyötön työllistyy keskimäärin 11 viikossa, kun keskimäärin työttömyys kestää 42 viikkoa.
&#8211; Suomessa on vähiten nuorisotyöttömiä koko Euroopassa, Ihalainen väitti.
Lindström: Miten ikääntyvät 
 saadaan pysymään työssä?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström totesi työttömiä olevan 350 000 ja piilotyöttömät siihen lisäksi. Samaan aikaan hallitus neuvottelee eläkeiän nostamisesta.
&#8211; Miten ikääntyneet pidetään työelämässä? Eihän ole järkeä nostaa eläkeikää ja potkia 50-vuotiaat pois, Lindström ihmetteli.
Ihalainen sanoi tämän olevan merkittävä seikka: kun nuoret työllistyvät 11 viikossa, 55-vuotiaiden työttömyys kestää keskimäärin peräti 84 viikkoa &#8211; yli puolitoista vuotta.
&#8211; Yhteiskunnassa on jotakin pilalla, jos parhaassa iässään oleva ihminen ei pääse töihin, Ihalainen ihmetteli.
TE-keskukset työntävät nuoria 
 sosiaaliturvan asiakkaiksi
Perussuomalaisten Johanna Jurva sanoi nuorisotyöttömyyden yhdeksi syyksi sen, ettei tieto kulje viranomaisten välillä. Nuoret tarvitsevat tietoa heille kuuluvista palveluista.
Ihalainen vastasi, että tarvitsemme nuorille räätälöityä palvelua. Yksi hyvä keino on yrityksen tukeminen 800 eurolla kuussa, kun se palkkaa nuoren, jolta puuttuu toisen asteen koulutus.
&#8211; Se on lähtenyt vetämään hyvin, Ihalainen totesi.
Perussuomalaisten Mika Niikko muistutti, ettei nuori pääse edes työvoimatoimistojen asiakkaaksi, ellei hänellä ole koulutusta: TE-keskus työntää hänet sosiaaliturvan asiakkaaksi, eivätkä TE-keskukset ehdi opastamaan kädestä pitäen kaikkia nuoria, kun heitä on niin paljon.
Ihalainen vakuutti, että TE-keskukset palvelevat kyllä, jos palvelua tarvitaan. Koulutus on ensiarvoista, ilman sitä on suuri riski syrjäytyä. Koulutus parantaa myös itsetuntoa.

PS: Mitä hallitus tekee massatyöttömyydelle?

Turvakotien rahoituksen on määrä siirtyä kunnilta valtion vastuulle ensi vuoden alusta. Rahoituksen siirto on osa rakennemuutosta, jolla kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään.
Ensi- ja turvakotien liitto julkaisi tiedotteen, jossa se ilmaisi huolensa rahoituksen riittävyydestä asiakasmäärien kasvaessa. Liiton mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ensi vuoden budjettiin osoittama 8 miljoonan euron määräraha ei riitä edes nykyisten turvakotien rahoittamiseen, saati kasvavaan tarpeeseen.
&#8211; Turvakotien lapsiasiakkaat ovat lisääntyneet viime vuosina ja heidän kokemansa väkivalta on monipuolistunut. Ensi- ja turvakotienliiton asiantuntijoiden mukaan lasten määrän kasvaminen kertoo avunhakemisessa tapahtuneista muutoksista. Lapset tulevat turvakotiin aiempaa nuorempina ja sen tulkitaan johtuvan siitä, että perheet osaavat hakea entistä varhaisemmin apua tilanteeseensa, perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva huomauttaa.
Varhainen apu tuo säästöjä
Jurva muistuttaa, että varhaisessa vaiheessa haettu ja saatu apu on inhimillistä.
&#8211; Se säästää yksilöitä ja perheitä henkilökohtaisten ongelmien pitkittymiseltä. Samalla yhteiskunnalta säästyy merkittäviä summia tuen tarpeen vähentyessä tai poistuessa.
Jurva jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Jurva haluaa tietää, miten hallitus varmistaa turvakotien toiminnan riittävän rahoituksen ja avun saatavuuden asuinpaikkakunnasta riippumatta. Ovatko kasvavat lapsiasiakkuudet ja niiden erityispiirteet otettu huomioon määrärahoja asetettaessa?

Jurva: Turvakodeissa yhä enemmän lapsiasiakkaita

Perussuomalainen-lehti tiedusteli istuvilta kansanedustajilta heidän jatkohalukkuudestaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kävi ilmi, että suurin osa on päättänyt pyrkiä seuraavalle kaudelle.
Juho Eerola: Ehdokkaana 
Ritva Elomaa: Ehdokkaana 
Teuvo Hakkarainen: Ehdokkaana 
Lauri Heikkilä: Ehdokkaana 
Reijo Hongisto: Päättää elokuuhun mennessä. 
Olli Immonen: Ehdokkaana 
Ari Jalonen: Ehdokkaana 
Anssi Joutsenlahti: Ei ole päättänyt. 
Johanna Jurva: Ehdokkaana 
Arja Juvonen: Ehdokkaana 
Pietari Jääskeläinen: Ehdokkaana 
Pentti Kettunen: Päättää syksyllä, julkistaa tiedon Kainuun piirin syyskokouksessa. 
Kimmo Kivelä: Ehdokkaana 
Osmo Kokko: Ehdokkaana 
Laila Koskela: Päättää viimeistään elokuussa. 
Jari Lindström: Ehdokkaana 
Maria Lohela: Ehdokkaana 
Anne Louhelainen: Ehdokkaana 
Pentti Oinonen: Ehdokkaana 
Pirkko Mattila: Ehdokkaana 
Lea Mäkipää: Ehdokkaana 
Hanna Mäntylä: Päättää syksyllä. 
Martti Mölsä: Ehdokkaana 
Mika Niikko: Ehdokkaana 
Jussi Niinistö: Ehdokkaana 
Tom Packalén: Ehdokkaana 
Mika Raatikainen: Ehdokkaana 
Pirkko Ruohonen-Lerner: Ehdokkaana 
Vesa-Matti Saarakkala: Ehdokkaana 
Timo Soini: Ehdokkaana 
Ismo Soukola: Ehdokkaana 
Maria Tolppanen: Ehdokkaana 
Reijo Tossavainen: Ei asetu ehdokkaaksi. 
Kaj Turunen: Ehdokkaana. 
Kauko Tuupainen: Päättää lokakuussa. 
Pertti Virtanen: Ei ole päättänyt (alustavasti kyllä). 
Ville Vähämäki: Ehdokkaana 
Juha Väätäinen: Ei ole ilmoittanut.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9/2014 -lehdessä.

Suurin osa perussuomalaisten kansanedustajista hakee jatkokautta

Perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva ei ilahtunut eilisestä uutisesta, jossa kerrottiin virolaisten taksiyritysten kiinnostuksesta Suomen markkinoita kohtaan.
&#8211; Oli varmasti järkevää nukkua yön yli ennen aiheen kommentoimista, Jurva toteaa ja jatkaa:
&#8211; Mikäli Kilpailu- ja kuluttajaviraston aloite taksien sääntelyn avaamisesta hyväksytään, tietää se kylmää kyytiä suomalaisille taksiyrittäjille ja työntekijöille, taksiliikenteen turvallisuudesta ja luotettavuudesta puhumattakaan.
Varoittavia esimerkkejä rakennusalalla
Jurva huomauttaa, ettei virolainen yritys maksa Suomeen veroja kuten suomalainen yrittäjä sekä työntekijä tekevät.
&#8211; Perussuomalaisena puolustan viimeiseen asti suomalaista yrittäjää ja työntekijää. Emme varmasti halua suomalaisen luotettavan taksiliikenteen romuttamista niin kuin on käynyt rakennusalalla, jossa yhä useammalla työmaalla työskentelee virolainen työmies &#8211; suomalaisen rakennusalan ammattilaisen ollessa samaan aikaan työttömänä.
Lisää Kela-etuuksia Viroon
Jurva pitää ongelmallisena myös virolaisten työntekijöiden mahdollisuutta nostaa Kelan perhe-etuuksia, vaikka heidän perheensä asuisivat edelleen Virossa.
&#8211; Tämän kaltaista kehitystä ei voi hyväksyä. Suomen Taksiliiton puheenjohtaja toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa pelkäävänsä, että käsillä on katastrofin ainekset. Jaan täysin tämän pelon hänen kanssaan, Jurva toteaa.

Jurva: Ei virolaisia taksiyrittäjiä Suomen markkinoille

Eduskunnassa pidettiin tänään keskustelutilaisuus paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta. Tilaisuudessa puitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n <a href="http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114941/THL_RAP2014_011web.pdf?sequence=3" target="_blank">tuoreessa julkaisussa</a> esitettyjä malleja paperittomien terveyspalveluiden järjestämiseksi. Ensimmäinen malli esitti kattavia terveyspalveluita paperittomille niin kiireellisen kuin kiireettömänkin hoidon tapauksissa. Toinen malli esitti paperittomille vastaavia palveluita kuin turvapaikanhakijoille. Kolmas, niukin malli takaisi paperittomille hoiton kiireellisissä tapauksissa sekä esimerkiksi synnytyksissä.
Anteliaammat mallit eivät ilahduttaneet perussuomalaisten eduskuntaryhmää tilaisuudessa edustanutta kansanedustaja Johanna Jurvaa.
&#8211; Yhteiskuntamme on rakennettu siten, että verovaroin pystymme ylläpitämään palveluja ja huolehtimaan myös vähäosaisista kansalaisistamme. Taloudelliset resurssit ovat kuitenkin rajalliset, Jurva totesi ja huomautti, että kaikkien suomalaistenkaan terveyspalvelut eivät tällä hetkellä toteudu asianmukaisesti. Jurvan mukaan moni vanhus on vailla laadukasta ja asianmukaista hoivaa. Lisäksi moni lapsi jää vaille riittävän varhaista tukea, ja moni jätetään yksin mielenterveysongelmiensa kanssa.
&#8211; Koko ajan etsitään uusia säästökohteita, jotta yhteiskuntamme pyörisi jatkossakin. Jos julkinen terveydenhuolto avataan paperittomille, kuinka monta paperitonta kansalaiset ovat verovaroin valmiita hoitamaan? Entä avataanko terveyspalvelumme seuraavaksi muillekin? Millä perusteella julkiset terveyspalvelut evättäisiin esimerkiksi turisteilta, mikäli ne maassa laittomasti oleskelevillekin kuuluvat, Jurva kysyy.
Perussuomalaiset korostivat, että päätöksiä tehtäessä tulisi arvioida niiden vaikutuksia. Laittoman toiminnan hiljaisen hyväksymisen ja siitä palkitsemisen sijasta olisi perussuomalaisten mukaan järkevää keskittyä itse ongelman ratkaisemiseen: laittoman maassaolon kitkemiseen sekä paperittomien vakuutusturvan saamiseen sille tasolle, että heidän terveyspalvelunsa tulisivat turvatuksi.
THL:n selvityksen mukaan paperittomien terveydenhuollon järjestämisen kustannukset olisivat kattavien palveluiden osalta 1,2 miljoonaa euroa tuhannen paperittoman osalta.

Julkinen terveydenhuolto avataan myös paperittomille?

Hallituksen rakenteelliset uudistukset ovat vähentämässä laitoshoitoa ja siirtämässä vanhusten hoivaa kotihoidon piiriin. Tämä ei tiedä hyvää hoitohenkilöstölle, joka työskentelee jo nyt uupumuksen rajoilla sekä kotihoidossa että muissa vanhustenhoidon yksiköissä.
&#8211; Tilanne on täysin kestämätön ja se näkyy jo nyt hoitajien siirtymisenä muille aloille. Pois ammatista, joka useimmille on ollut kutsumusammatti, perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva huomauttaa.
&#8211; Hoitajien eettiset arvot ja opit vanhustyöstä ovat päivittäin ristiriidassa käytännön kiireisen aikatauluttamisen, hoitotoimenpiteiden kirjaamisten ja vanhuksen henkilökohtaisen kohtaamisen sekä tarpeet täyttävän hoitotyön kesken. Tämänkaltainen epäkohta on omiaan lisäämään työn henkistä kuormittamista.
Hoitajat vaihtavat alaa 
Jurva mukaan hoitohenkilökunnalle suunnatuissa kyselyissä käy selkeästi ilmi monen hoitajan harkinneen vakavissaan alanvaihtoa.
&#8211; Väestön ikääntyessä tarvitsemme koulutettuja, ammattitaitoisia ja motivoituneita hoitajia vanhustyöhön. Emme voi sulkea silmiämme tältä ongelmalta, jossa menetämme käsipareja jo nyt hoitotyöstä. Tarvitsemme jatkossakin koulutettua hoitohenkilökuntaa toteuttamaan hyvää ja turvallista hoitoa, jota lainsäädäntö edellyttää, Jurva muistuttaa.
&#8211; Kuinka varmistetaan hoitohenkilökunnan jaksaminen ja työhyvinvointi vanhustenhoitotyössä? Miten jatkossa turvataan vanhustenhoitotyö houkuttelevana ammattina uusille opiskelijoille? Jurva kysyy hallitukselta.

Jurva: Kuka hoitaa vanhukset?

Avioerossa lasten elatus turvataan ja elatusavun suuruus määritellään lastenvalvojalla vahvistetulla päätöksellä tai tuomioistuimen tuomiolla. Elatusapua määriteltäessä huomioidaan lapsen kummankin vanhemman elatuskyky. Näin varmistetaan, ettei elatusapu muodostu elatusvelvolliselle kohtuuttomaksi.
Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen, lähivanhempi voi hakea Kelalta elatustukea. Täysimääräisenä tuki on 153€ kuukaudessa. Kela maksaa elatustuen ja perii sen jälkikäteen elatusvelvolliselta. Mikäli elatusapu on määrätty suuremmaksi kuin elatustuki jonka Kela on maksanut, välittää Kela summien erotuksen perinnässä onnistuessaan lähivanhemmalle.
&#8211; Kelan maksaman elatustuen käsittelyaika on neljä viikkoa. Lapsen tai lasten kanssa asuvan vanhemman talous on usein erittäin riippuvainen elatusavusta, jolla hoidetaan elämisen perustarpeita. Näin pitkä odotus aiheuttaa monissa perheissä suurta taloudellista huolta perustarpeiden täyttymisestä ja maksukyvyn heikentymisestä, perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva huomauttaa.
&#8211; Millä keinoilla tuetaan perheitä, joiden taloudellinen tilanne on tilapäisesti heikentynyt juuri Kelan elatustuen käsittelyn aikana? Onko mahdollista velvoittaa Kelalta elatustuen käsittelyaikojen lyhentämistä, jolla helpotetaan perheiden taloudellista ahdinkoa, jonka elatusmaksun laiminlyönti lähes aina aiheuttaa? Jurva kysyy hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

Jurva: Kelan käsiteltävä elatustuet nopeammin

Eduskuntaryhmän juuri valittu varapuheenjohtaja Kaj Turunen ennustaa kiireistä kevättä.
&#8211; Selvää on, että nyt tulee kiireiset valtiopäivät, jotka lähtevät heti käyntiin. Tärkeät talousaiheet nousevat pinnalle heti: kunta- ja soteuudistukset, valtionvelka, kehysbudjetti ja siihen liittyvät budjettileikkaukset, muista aiheista esimerkiksi avioliittolaki, talousvaliokunnassa vaikuttava Turunen listaa.
Hän linjaa, että avioliitto- ja talousasioista ryhmä painottaa ilman muuta taloutta.
&#8211; Se on ehdottomasti etusijalla. Kyse on kansalaisten elämään olennaisesti liittyvistä asioista, hän painottaa.
Yrittäjätaustainen ja vahvana talousosaajana tunnettu Turunen korostaa kasvun mahdollisuuksien luomista: uusien työpaikkojen luomista ja työllisyysasteen korottamista.
Mattilaa työllistää pakkoliitoslaki
Kuntien pakkoliitoslaki työllistää heti kauden alkajaisiksi Pirkko Mattilaa metsätalousvaliokunnassa. Esitys on viety nyt kuntien nähtäväksi lausuntoa varten. Varsinaiseen eduskunnan käsittelyyn se tulee huhtikuussa. Toinen merkittävä asia on valtionosuusuudistus, joka putkahti myös työryhmästä äskettäin.
&#8211; Valtionosuusesitys on kiinnostava tapaus. On mahdollista, että muutokset tuovat Suomeen uusia kriisikuntia työntämällä heikoilla olevan kunnan kynnyksen yli. Taustalla on selvästi hallituksen pyrkimys liittää kuntia yhteen käytännössä pakolla tätäkin kautta. Mutta kahdesta köyhästä kunnasta ei tule yhtä vahvaa. Kysymys kuuluukin, missä on hallituksen peräänkuuluttama vahva peruskunta, Mattila kysyy.
Johanna Jurva: Ei Hollolan ja Lahden liitosta
Vantaalta äskettäin Hollolaan muuttanut Johanna Jurva kavahtaa hallituksen pakkoliitoskaavailuja.
&#8211; Näinköhän jää minunkin Hollolassa asumiseni lyhytaikaiseksi, miehensä asuinpaikalle muuttanut Jurva kysyy.
Hollola on ainoa kunta, jota hallitus esittää liitettäväksi pakolla Lahteen.
&#8211; En kannata liitosta millään. Ne asiat, joita Hollola hallitsee itse, kuten terveyspalvelut, toimivat hyvin &#8211; mutta ne joihin liittyy Lahti, kuten koululaisten kuljetukset &#8211; toimivat tosi huonosti. Voikin sanoa, että missä taustalta löytyy Lahti, sieltä löytyy ongelma, Jurva toteaa.
Hollola on 20 000 asukkaan kunta, joka täyttäisi hallituksen perustason sote-vaatimuksen. Miksi liittää sitä Lahden huonommin toimiviin palveluihin? Hollola toimii keskuksena terveysalan kuntayhtymässä, johon kuuluu ympäristön pienempiä kuntia. Ainoa syy liitokseen olisi se, että kunta sijaitsee aivan Lahden vieressä.

Turunen: Talous menee avioliittolain edelle

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Johanna Jurva piti Helsingin Sanomissa hyvänä sitä, että sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) myönsi hallituksen sote-uudistuksen vaikeudet. Risikko totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallitus joutuu tinkimään alkuperäisestä sote-uudistuksestaan.
&#8211; Ministerin <a href="http://www.hs.fi/politiikka/Perussuomalaisten+Jurva+suhtautuu+ep%C3%A4illen+Risikon+sote-ehdotukseen/a1383445819569">avaus </a>oli mielenkiintoinen, ja odotan sen synnyttämää keskustelua hallituksen sisällä, Jurva sanoo ja toteaa olevansa tyytyväinen siihen, että ministeritasolla myönnetään, ettei sote-uudistuksen aikataulu pidä.
Risikko: Sote-uudistus tuli liian myöhään
Risikon mukaan sote-uudistus tuli liian myöhään ja retuperällä olevat terveyskeskukset tarvitsevat hätäapua. Risikko itse kannattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aloitetta, jossa &#8221;raha seuraa potilasta&#8221; eli potilas voi valita hoitopaikkansa julkisista, yksityisistä tai järjestöjen palveluista. Julkisen ja yksityisen toimiminen rinnakkain vahvistaisi Risikon mukaan terveyskeskuksia.
Jurva suhtautuu epäillen malliin, jossa &#8221;raha seuraa potilasta&#8221;. Hän ei lähtisi näin rajusti viemään terveyspalveluita yksityikseen suuntaan. Mutta yksityinen terveydenhuolto ei saisi kuitenkaan olla peikko, jota pelätään.
&#8211; Mutta kriittisesti siihen pitää suhtautua, hän sanoo HS:ssa.
&nbsp;

Jurva HS:ssa: Hyvä, että Risikko myönsi soten ongelmat

Perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva on muuttanut kesän aikana pois Uudenmaan vaalipiirin alueelta. Jurva muutti elokuun 1. päivä Vantaalta Hollolaan, jossa hän asuu nyt avoliitossa Perussuomalaisten Hämeen piirin puheenjohtajan, kunnanvaltuutettu Jari Ronkaisen kanssa.
Jurvan mukaan perhesyyt olivat erittäin painava tekijä muuttopäätöksessä.
&#8211; Olen ollut pitkään yksinhuoltaja. Nyt minulla on perhe, ja se menee kaiken edelle. Lapset ovat vain kerran pieniä ja tarvitsevat äitiä lähellä, Jurva toteaa.
Jurva pahoittelee sitä, että joutui muuton myötä luopumaan kunnallisista luottamustoimista, ja toivoo äänestäjiensä ymmärtävän päätöksen.
&#8211; Tulen jatkossakin olemaan tiiviissä yhteistyössä Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän kanssa ja jatkan Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajana kuten tähänkin saakka, Jurva lupaa.

Johanna Jurva muutti pois vaalipiiristään

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset ovat tänään jättäneet eriävän mielipiteen kuntarakennelakiin liittyen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset Hanna Mäntylä, Johanna Jurva ja Laila Koskela moittivat vastalauseessaan hallitusta parlamentaarisen valmistelun sivuuttamisesta ja kokonaisuuden unohtamisesta. Eriävässä mielipiteessä esitetään lakiehdotuksen hylkäämistä.
Kokonaisuus unohdettu
Perussuomalaiset kritisoivat hallitusta sote-uudistuksen käyttämisestä vipuvartena kuntaliitosten aikaansaamiseksi. Heidän mukaansa toimivaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ei voida saada aikaan ilman kokonaiskuvan huomiointia. Keskeisiä asioita on jätetty kokonaan huomiotta:
&#8211; Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta olennaiset asiat kuten esimerkiksi rahoituspohjan tarkastelu ja  työterveyspalveluiden sovittaminen yhteen muiden terveyspalveluiden kanssa on jätetty uudistuksen ulkopuolelle.
&#8211; Myös työllisyyspolitiikka on jätetty huomiotta, vaikka sosiaali- ja terveyssektori on suuri työllistäjä ympäri Suomen. Palveluiden järjestäminen vaikuttaa myös työpaikkojen sijaintiin.
Erikoissairaanhoito pirstaloituu
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset korostavat asiantuntijoiden näkemystä, jonka mukaan erikoissairaanhoito uhkaa hajautua 40-45 toimijalle, vaikka osaa nykyisistä 20:stä sairaanhoitopiireistäkin on pidetty liian pieninä.
&#8211; Hallituksen esityksessä ei huomioida päivystyspalveluiden järjestämistä, vaikka se on oleellisin tekijä erikoissairaanhoidon alueellisen järjestämisen kannalta. Perussuomalaiset eivät hyväksy toimivan erikoissairaanhoidon romuttamista.
Lähipalvelut turvattava lailla
Perussuomalaiset vaativat, että lähipalvelut turvataan lailla, jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset saavat jatkossakin palveluita riittävän läheltä. Uudistus ei heidän mukaansa saa johtaa siihen, että lähipalvelut muuttuvat etäpalveluiksi. Uudistuksen keskiössä pitää olla palvelujen saatavuus, laatu ja oikea-aikaisuus.
&#8211; Hallituksen esityksen käsittelyn edetessä on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että uudistuksen eteneminen tulee olemaan vakava virhe sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja järjestelmän kestävyyden kannalta. Avoimia ja ratkaisemattomia kysymyksiä on paljon.
&#8211; Uudistus ei ratkaise tulevaisuuden haasteita palveluiden saatavuuden, laadun tai rahoituksen osalta. Lopputuloksena on entistä monimutkaisempi neliportainen järjestelmä. Ainoa oikea ratkaisu on pysäyttää uudistus ja palauttaa se parlamentaariseen valmisteluun. Lukuisat asiantuntijat ovat syvästi huolissaan uudistuksen vaikutuksista ja niin olemme mekin, Mäntylä toteaa.
Eriävä mielipide kokonaisuudessaan perussuomalaisten <a href="http://tiedotteet.perussuomalaiset.fi/?p=203" target="_blank">tiedotteet-sivustolla</a> &gt;

Soten eteneminen olisi vakava virhe – lähipalvelut eivät saa muuttua etäpalveluiksi

Vanhustenhoito on tällä hetkellä voimakkaasti kritiikin ja arvostelun kohteena monien eri kauhutarinoiden ja epäselvyyksien vuoksi. Media julkaisee jatkuvasti uusia juttuja hoitajien välinpitämättömyydestä ja vanhustenhoidon laiminlyönneistä.
Palvelukoti Saarelan yrittäjä Helvi Kemppainen kertoo, että heillä panostetaan iäkkäiden hoidossa kuntouttavaan työotteeseen ja kodinomaiseen ilmapiiriin.
&#8211; Saarela on pieni, 13-paikkainen palvelukoti, joka tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua ikäihmisille. Tällä hetkellä suurin osa asukkaistamme on muistisairaita ja heidän keski-ikänsä hipoo 85 vuotta, hän kuvailee.
Kemppainen kertoo, että Saarelassa kodinomaisuutta pidetään yllä yhteisillä toiminnoilla, kodinomaisella ympäristöllä ja säännöllisellä vuorokausirytmillä.
&#8211; Meidän asukkaamme eivät tarvitse nukahtamis- tai unilääkkeitä, sillä säännölliset elämäntavat ja päivän askareet takaavat asukkaille hyvät yöunet. Meillä touhutaan pitkin päivää yhdessä tarinoiden ja jutustellen. Tavoitteenamme on huomioida jatkuvasta jokaisen asukkaan yksilöllinen persoona, huomioonottaen esimerkiksi hänen ammattinsa ja aiempi elinympäristö. Ammennamme positiivisuutta työpäiviin ammattimaisella, mutta ihmisläheisellä työotteella.
Kemppainen korostaa, että kuntouttavan työotteen avulla iäkäs henkilö saa arkeen mielekkyyttä. Toimintakyvyn kohenemisen myötä myös henkinen vireys nousee. Iäkkään iloinen mieli tarttuu asukkaasta toiseen ja omaiset ovat tyytyväisempiä.
Keskustelua, musiikkia ja yhteisöllisyyttä
Yrittäjänä ja vastaavana hoitajana toimiva Kemppainen kertoo, että Saarelassa vierailee säännöllisesti Oulunjoen koulun kuudesluokkalaiset vaihtamassa kuulumisia asukkaiden kanssa. Myös lähiseudun lastentarhalaiset käyvät laulamassa ja leikkimässä iäkkäiden iloksi.
&#8211; Meillä on suhteellisen tiivis ja hyvä lähiverkosto, sillä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tekee asukkaiden elämästä monipuolisempaa ja lapsetkin saavat erilaisen näkökulman iäkkäitä kohtaan, Kemppainen sanoo.
Saarelassa vierailevat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Martat muutaman kerran vuodessa askartelemassa ja leipomassa, sekä asukkaille järjestetään kerran kuukaudessa seurakuntapiiri.
&#8211; Meillä käytetään myös musiikkia asukkaiden hyvinvoinnin tukena, sillä sen terapeuttinen vaikutus ulottuu ihmisen jokaiseen osa-alueeseen. Osa asukkaista muistaa terävästi vanhat iskelmäkappaleet ja joillekin asukkaille vanhat virret ovat äärimmäisen rakkaita, sillä tutut sävelet luovat turvallisuuden tunnetta menneiltä ajoilta, jopa lapsuudesta saakka, Kemppainen tietää.
&#8211; Liikunnalliset musiikkituokiot lisäävät yhteisöllisyyttä, lievittävät kipuja ja antavat kokonaisvaltaista iloa sekä hyvinvointia arkipäiviin. Kaikki asukkaat eivät toki kykene aina osallistumaan aktiivisesti laulamiseen, leikkimiseen ja jumppaan, mutta jo musiikin kuuntelu saa tunteet pintaan.
Vanhukset hoidetaan yksilöinä
Kemppainen kertoo, että Saarelassa kunnioitetaan ehdottomasti asukkaan itsemääräämisoikeutta ja hänen tarpeisiinsa vastataan yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaa apuna käyttäen.
&#8211; Pidämme kunnia-asiana, että asukkaan voimavaroja tuetaan kaikessa toiminnassa. Pyrimme kehittämään jatkuvasti omaa osaamistamme ja huomioimaan jokaisen asukkaan piirteet ja ominaisuudet eri toiminnoissa. Henkilökunta on pätevää ja sitoutunut kuntouttavaan työotteeseen. Ilman jatkuvaa panostusta työ itsessään saattaisi rutinoitua liikaa, mutta panostamalla työhön haastaa samalla myös itsensä, vanhustenhoitoalalla yli kolmekymmentä vuotta työskennellyt yrittäjä painottaa.
Kemppainen muistuttaa, että iäkkäät henkilöt kaipaavat yhteistä sosiaalista toimintaa, koskettamista ja rakkautta siinä missä me kaikki muutkin. Vaikka iäkäs saattaa olla hyvinkin muistisairas, hän tuntee kyllä ympärillä olevan ilmapiirin ja välittämisen.
&#8211; Jos iäkäs henkilö joutuu makaamaan sängyssä päivästä toiseen ilman kuntouttavaa työotetta, hän masentuu, ahdistuu ja kärsii helposti unettomuudesta. Hänen fyysinen ja psyykkinen kuntonsa heikentyy. Näitä piirteitä ja ominaisuuksia ikävä kyllä hoidetaan yhteiskunnassamme aivan liian paljon lääkityksellä, Kemppainen huomauttaa.
&#8211; Iäkkäiden unettomuutta hoidetaan usein pakkolääkityksellä, vaikka sen voisi eheyttää säännöllisellä liikkumisella ja sosiaalisella kanssakäymisellä. Yhteiskunnassamme tulisi panostaa huomattavasti voimakkaammin kuntouttavaan työotteeseen resurssipulasta huolimatta.
Kemppainen myöntää, että kuntouttava työote vaatii aikaa, mutta parantaa asukkaiden ja potilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
&#8211; Liikkumaan pääseminen ja itsenäinen toimiminen on jokaisen iäkkään henkilökohtainen voimavara, mitä jokaisen ammattilaisen tulisi vankkumatta kannustaa, hän painottaa.
Päivittäiset kotiaskareet antavat virikkeitä
Kemppainen kertoo, että Saarelassa aamu alkaa omiin vaatteisiin pukeutumalla yhteisellä aamupalalla. Mikäli asukas ei kykene pukeutumaan itse, häntä autetaan tarpeen mukaan. Aamupalan jälkeen asukkaille on tarjolla jotakin yhteistä puuhaa, kuten jumppaa tai päivän lehden luvulla, jonka jälkeen lähdetään ulkoilemaan.
&#8211; Vesisateen tai muun ikävän sään yllättäessä ulkoilu korvataan kuntopyöräilemällä tai vaikkapa huivijumpan kera. Jotta väsymys ei iskisi illalla liian aikaisin, jokaisella on mahdollisuus ottaa myös pienet päiväunet. Iltapäivä hurahtaakin päivällisen ja arkiaskareiden parissa, ja lisäksi saattaa olla vierailijoiden päivä. Saarelassa jokainen asukas saa osallistua päivittäisiin kodin askareisiin, sillä pyykin viikkaus, ruoanlaitto ja leivonta antavat virikkeitä ja samalla kuntouttavat niin mieltä kuin kehoa, Kemppainen kuvailee.
&#8211; Meillä jokaisella on joskus hankala päivä, mutta asukkaat kyllä toimivat, kun heitä kannustetaan. Päivittäiset kotiaskareet ovat virikkeitä antavia ja tällä tavalla asukkaat pääsevät näkemään ja kokemaan itse keittiössä toimimisen ilon ruoanlaiton ja leipomisen kera.
Iltapäivällä päivällisen jälkeen asukkaat viettävät yhteistä sosiaalista aikaa, jolloin myös henkilökunta laulattaa, lukee ja pitää yhteisiä muisteluhetkiä heidän kanssaan. Iltasella televisiosta saattaa tulla jokin kiva kotimainen ohjelma ja joskus Saarelassa vietetään elokuvailtaa katsomalla vanhan ajan elokuvia.
Saarelassa asukkaita viihdyttää säännöllisesti myös itse eläkeiän saavuttanut, yrittäjän omistama 9-vuotias Emmi-koira. Yhteisen olohuoneen nurkasta löytyy lisäksi 12-vuotias kreikankilpikonna Hermanni.
KANSANEDUSTAJAN KOMMENTTI
Perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva kertoo olevansa huolissaan tulevan vanhuspalvelulain toteutumisesta, vaikka uskoo sen tuovan positiivisia asioita iäkkäiden hyvinvointiin.
&#8211; Heinäkuussa voimaan astuva uusi vanhuspalvelulaki turvaa iäkkäille kotiin vietävät palvelut sekä lähipalvelut, mikä on hyvä suuntaus verrattuna pitkäaikaispaikkoihin, Jurva sanoo.
Jurvaa harmittaa vanhuspalvelulaissa eniten se, ettei siihen vielä toteutunut kovasti odotettu henkilöstömitoitus, mikä olisi turvannut enemmän yksilöllistä hoiva-aikaa iäkästä kohden. Jurva kertoo kohdanneensa myös itse lähihoitajana toimiessaan ikäviä asioita vanhusten kotihoidossa etenkin lääkityksen suhteen.
&#8211; Vanhustenhoidossa tapahtuu liian paljon muun muassa lääkitysten virhearviointeja ja  päällekkäislääkityksiä, sekä vakavia läheltä piti -tilanteita esimerkiksi tiedonkulun heikkouden vuoksi. Näihin asioihin tulisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomioita.
Kansanedustaja Jurva on huolissaan lisäksi vanhustenhuollon laitostumisesta kilpailutusten myötä.
&#8211; Maassamme on useita pieniä yksityisiä pienyrittäjiä, joita tulisi suosia paljon enemmän. Meillä olisi mahdollisuus työllistää enemmän myös oman maan toimijoita, kunhan koulutusmahdollisuuksia olisi riittävästi tarjolla. Olen saanut lukuisia kansalaisten yhteydenottoja, joista selviää, että mikäli esimerkiksi työttömille tarjottaisiin enemmän työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta vanhustenhoitoon, Suomeen ei tarvitsisi palkata ulkomailta työntekijöitä. En halua missään nimessä väheksyä ulkomaalaisia työntekijöitä, mutta luonnollisesti iäkkäät henkilöt kaipaavat hoitajikseen henkilöitä, joka puhuvat heidän omaa kotikieltään eli suomea, Jurva painottaa.

Johanna Jurva

Vaalivandalismi kiihtyy – nyt kohteena kansanedustajan kotisivut

Jurva sokeiden avustusten lopettamisesta: Epäinhimillistä ja kylmää kokoomuslaista politiikkaa

Hyvinvointiseminaarissa vaadittiin vanhustenhoitoon varoja ja yhteisöllisyyttä

Perussuomalaiset vaativat vanhuksille parempaa hoitoa – ”Vanhukset kärsivät ja hoitajien jaksaminen on koetuksella”

Epäluottamusäänestys ilman välikysymystä – harvoin käytetty menettely

Mäntylä ja Jurva: Lapsilisäleikkaukset kasvattavat hätää

PS vastustaa työttömyysturvan ja indeksien leikkauksia

PS: Mitä hallitus tekee massatyöttömyydelle?

Jurva: Turvakodeissa yhä enemmän lapsiasiakkaita

Suurin osa perussuomalaisten kansanedustajista hakee jatkokautta

Jurva: Ei virolaisia taksiyrittäjiä Suomen markkinoille

Julkinen terveydenhuolto avataan myös paperittomille?

Jurva: Kuka hoitaa vanhukset?

Jurva: Kelan käsiteltävä elatustuet nopeammin

Turunen: Talous menee avioliittolain edelle

Jurva HS:ssa: Hyvä, että Risikko myönsi soten ongelmat

Johanna Jurva muutti pois vaalipiiristään

Soten eteneminen olisi vakava virhe – lähipalvelut eivät saa muuttua etäpalveluiksi

Onnellisten vanhusten hoitokoti

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025