Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Jonne Rinne

Hyvää suomalaisessa keskusteluilmapiirissä on se, että joistakin asioista suostutaan pikkuhiljaa puhumaan niiden oikeilla nimillä. Kun tunnistetaan ja tunnustetaan, että maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen, ollaan sisäministerin mukaan jo ratkaisujen äärellä.

Miten jengiväkivaltaa meillä torjutaan, ja panostaako Suomi oikeisiin asioihin, <a href="https://areena.yle.fi/1-63944761">kysyi</a> A-Talk torstai-iltana. Mukana lähetyksessä olivat perussuomalaisten sisäministeri Mari Rantanen, kriminologi Markus Kaakinen, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sekä tiimipäällikkö Heikki Turkka Aseman Lapsista.
&#8211; Kun puhumme jengirikollisuudesta, niin nähdäkseni me puhumme katujengirikollisuudesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, määritteli sisäministeri Rantanen illan aiheen.
&#8211; Nämä ovat aikuisia ihmisiä ja nyt kun puhutaan kovista keinoista, niin monet niistä osuvat juuri tänne. Ei 25-vuotias, joka jo ammuskelee ihmisiä ja on käynyt vankilassa, kuulu ankkuritiimiin, vaan hänen kanssaan ollaan pehmeiden keinojen käytössä myöhässä.
&#8211; Toive on tietysti, että vankila ja siellä tehty kuntoutus häntä auttaisivat.
Ampuma-aseen hallussapidosta vankilaan
Keinojakin jengirikollisuuden torjuntaan on hallitusohjelmassa sekä toimenpideohjelmassa, joka on valmistumassa oikeusministeriössä vuoden loppuun mennessä.
Hallitusohjelmassa lisätään poliisien määrää. Mainittu on lisäksi vaikkapa tiedonvaihdon lisääminen, rikostiedustelulaki ja biometriikkaakin halutaan ottaa lisää käyttöön.
Muutakin sisäministerin mukaan löytyy, erityisesti ampuma-aseiden kanniskelu on estettävä.
&#8211; Kun tiedämme, että meillä on laittomia aseita kaduilla ja autoissa mukana, niin tarkoitus on esimerkiksi kiristää tätä törkeiden ampuma-aserikosten tunnusmerkistöä siten, että kun tämmöinen tavataan mukana, niin se olisi heti välittömästi törkeä ampuma-aserikos, josta saisi minimissään kaksi vuotta vankeutta.
Vaiettu perhe ja kotikasvatus
Jengirikollisuudesta on puhuttu paljon ja varsinkin koulua sekä yhteiskuntaa on huudettu apuun. Monelle melko itsestään selvä asia eli kotikasvatus ja perheen vastuu näyttävät unohtuneen. Lähtökohtaisesti ottaen kukaan ei ole yhteiskunnan lapsi.
&#8211; Haluamme nyt hallituksessa velvoittavampaa kotoutumispolitiikkaa. Ihmisten pitää osallistua kieliopintoihin. Jos vanhemmat eivät osaa suomen kieltä, niin miten ihmeessä he pystyvät tukemaan lastansa, jos he eivät ole mukana yhteiskunnassa.
&#8211; Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen. Silloin kun tunnistat ja tunnustat ongelmia, silloin pääset myös ratkaisuihin.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen – ”Ratkaisu löytyy, kun tunnistat ja tunnustat ongelman”

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne on valittu eurooppalaisten poliisiliittojen keskusjärjestön EuroCOP:n (European Confederation of Police) puheenjohtajaksi. Rinne on huolestunut kasvavasta jengirikollisuudesta, jonka torjumisessa Suomi ei ole osoittanut riittävää aloitteellisuutta.

SPJL:n tiedotteen mukaan Jonne Rinne itse pitää puheenjohtajan valintaa pienestä jäsenmaasta merkkinä siitä, että sekä suomalaista ammattijärjestötoimintaa että suomalaisia poliiseja arvostetaan. Hänen mukaansa Suomi myös hyötyy EuroCOP:n toiminnasta, sillä eurooppalaisten poliisijärjestöjen yhteistyö on tässä maailmantilanteessa entistäkin tärkeämpää.
&#8221;Olemme Ruotsin tiellä&#8221;
Vastavalittu puheenjohtaja toi suurimmat huolenaiheensa esiin <a href="https://arenan.yle.fi/1-64198568">Ylen aamun</a> haastattelussa. Hänen mukaansa Suomi ei ole ollut tarpeeksi aloitteellinen jengirikollisuuden torjunnassa.
&#8211; Olen sanonut jo useita vuosia sitten, kun jengirikollisuus on tullut esiin, että Euroopasta ja Pohjoismaista on tullut viestiä, että hei suomalaiset, kun teillä on tilanne vielä hyvällä pohjalla, niin nyt pitää olla proaktiivinen (eli aloitteellinen). Proaktiivisia me ei olla. Eihän tilanne ole sama kuin Ruotsissa, mutta me olemme Ruotsin tiellä, Rinne sanoi.
&#8211; Nyt me ollaan tunnistettu se, me ollaan tunnustettu se ja poliitikot ovat heränneet. Nyt pitää löytää ihan reilu keinovalikoima – ei vain poliisille, vaan yli hallinnonalojen, jotta me saadaan torjuttua se ilmiö. Aina kun tulee keskustelua mistä tahansa Euroopan maasta tulevien ihmisten kanssa näistä katujengeistä, niin yksikään näistä maista ei ole löytänyt keinoa, millä tämän asian saa kuntoon.
Rinteen mukaan Suomen kannattaisi benchmarkata eli tehdä esikuva-analyysi siitä, mitä muissa maissa on tehty. Hän sanoo, että pyörää ei kannata keksiä uudelleen.
Poliisikoulutuksessa kelpoisuusongelma
Rinne toi myös esiin maamme poliisien määrän, joka ei ole riittävä, koska sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti. Hän käytti verrokkimaana Tanskaa.
&#8211; Tanskassa poliiseja on 11 000, ja he kasvattavat sitä määrää. Meillä poliiseja on 7 500, hän sanoo ja jatkaa:
&#8211; Iso huoli on myös se, että meillä on 400 aloituspaikkaa poliisiammattikorkeakoulussa, mutta sinne saadaan vain vähän alle 300 kelpoisuuden täyttävää hakijaa, jotka voidaan kurssille hyväksyä.
&#8211; Aines, jota haluamme, ei hakeudu poliisiksi.
EuroCOP yhdistää 25 maan poliisiliitot, joilla on yhteensä yli 230 000 jäsentä. Järjestö edistää poliisien oikeuksia ja työturvallisuutta sekä parantaa eurooppalaisten poliisien tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.
&nbsp;

EuroCOP:n tuore puheenjohtaja Jonne Rinne Ylellä: Suomi ei ole ollut tarpeeksi aloitteellinen jengirikollisuuden torjunnassa

Kasvava jengirikollisuus on juuri nyt yksi valtakunnan kuumimmista puheenaiheista. Suomi on jo vaarallisen pitkällä Ruotsin tiellä, mutta miksi rehottavaan jengirikollisuuteen puuttuminen tuntuu toisinaan olevan hyvin vaikeaa ja miten kehitys pysäytetään? PS-Nuorison Miko Bergbom ja Joakim Vigelius sekä kansanedustaja Sebastian Tynkkynen esittivät eilen keskustelutilausuudessa näkökulmia ja ratkaisuja jengiytymisen ja jengirikollisuuden estämiseksi.

Jengirikollisuus on viimeistään tänä syksynä noussut valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Lokakuun alussa Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne vaati hallitusta ryhtymään ripeisiin toimiin kasvavan jengirikollisuuden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6874c92c-223a-40ef-b451-6cc4fbb6fd6b">torjumiseksi</a>. Rinne myös mainitsi Suomen jo olevan Ruotsin tiellä.
Tunnetusti naapurissa tilanne onkin huomattavasti pahempi, sillä Ruotsi on esimerkiksi ampuma-aseväkivallan kärkimaa koko Euroopassa, ja maan ongelmiin alkaa olla huomattavan vaikea puuttua.
Rinteen mukaan Suomessakin toimii jo 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Jäseniä niissä on noin 200. Jengien jäsenistä yli 90 prosenttia on täysikäisiä ja 95 prosenttia jengiläisistä nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.
Suomi on jo Ruotsin tiellä
Suomi on siis Ruotsin tiellä, mutta miksi etenkin pääkaupunkiseudulla rehottavaan jengirikollisuuteen puuttuminen tuntuu toisinaan olevan hyvin vaikeaa? Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom esittää, että yksi syy on yhteisen tilannekuvan ja näkemyksen puuttuminen.
&#8211; Suomessa on erimielisyyttä siitä, millainen uhka jengit on tai onko jengejä ylipäätään. Tilanne on hankala siksi, että kun poliittisen päätöksentekijän pitäisi perustaa päätöksensä tietoon ja tilannekuvaan, niin mihin tietoon pitäisi nojata, jos käsitykset ovat keskenään erilaisia, Bergbom taustoittaa.
Bergbom avasi eilen Helsingissä keskustelutilaisuuden, jossa PS-Nuorison ja puolueen edustajat esittivät näkökulmia Suomessa esiintyvän jengiytymisen ja jengirikollisuuden syille sekä pohtivat ratkaisuja niiden poistamiseksi.
Katujengiongelmaa kiistetty korkealla tasolla
Katujengiongelmaa on kiistetty eri lähtökohdista varsin korkealla tasolla. Keskeisiä kysymyksiä ovat: onko Suomi Ruotsin tiellä, onko Suomessa katujengejä ja ketä jengeihin kuuluu.
Bergbom muistuttaa, että vain kaksi vuotta sitten helsinkiläinen ylikomisario Jari Taponen kielsi katujengien olemassaolon ylipäätään. Omaa elämäänsä on jäänyt elämään Taposen Twitterissa julkaisema, denialismista kumpuava lause: ”Suomessa ei ole Ruotsin tapaan katujengejä eikä meillä niitä kovin helposti pääse syntymään.”
&#8211; Taposella on Twitterissa liki 14 000 seuraajaa, joukossa myös suomalaisia poliitikoita, joten hänen sanomisillaan on auktoriteettivaltaa. Kun johtavassa asemassa oleva viranomainen toteaa, että Suomessa ei ole katujengejä, niin lähtökohtaisesti moni poliitikko luottaa siihen, Bergbom muistuttaa.
Taposen arvio näyttääkin ristiriitaiselta sen rinnalla, että myöhemmin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisiylijohtaja-mtv-lle-suomeen-on-syntynyt-nuorten-katujengeja-viitteita-alle-kymmenesta-ryhmasta-meilla-on-multietnisia-jengeja/8227042#gs.idp1fv">vahvisti</a>, että Suomeen on syntynyt aseistautuneita nuorten katujengejä, joiden jäsenistä monilla on maahanmuuttajataustaa.
&#8211; Kun haemme vastausta kysymykseen, onko Suomi Ruotsin tiellä, niin nyt myös Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja siis toteaa, että Suomi on Ruotsin tiellä. Rinteen mukaan Suomessa on katujengejä, ja niiden jäsenistä 95 prosenttia maahanmuuttajataustaisia. Nyt tiedämme miten asia on.
Hallituspuolueiden riveissä kuitenkin rehottaa sama denialismi kuin ylikomisario Taposen ajatuksissa. Heinäkuussa sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) <a href="https://stage.sudev.fi/sisaministeri-mikkonen-maahanmuutolla-ei-ole-mitaan-tekemista-maahanmuuttajataustaisen-katujengirikollisuuden-kanssa/">kiisti</a>, että maahanmuutolla olisi mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa. Mikkosen mukaan kaikki maahanmuuttoon liittyvät ongelmat johtuvat rasismista.
Turvallisuustilanne muuttunut radikaalisti
Perussuomalaisen Nuorison pääsihteeri Laura Jokela totesi, että pääkaupunkiseudulla, etenkin Itä-Helsingissä, turvallisuustilanne on muuttunut hyvin radikaalisti siitä, mikä se oli vielä 1990-luvulla.
Turvallisuustilanteen muuttumisen voikin havaita pelkästään uutisotsikoita seuraamalla. Jo viime vuonna alaikäisten tekemät <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11915975">törkeät väkivaltarikokset</a> Helsingissä olivat kasvussa. Poliisin mukaan tapauksia on jo niin paljon, että kyse on huolestuttavasta ilmiöstä. Nuorilla ja alaikäisillä on aiempaa enemmän teräaseita mukanaan, ja niitä käytetään matalalla kynnyksellä vakavin seurauksin.
Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti jo viime vuonna, että se epäilee alueella liikkuvissa nuorisojoukossa olevan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11921270">järjestäytyneen rikollisuuden</a> piirteitä. Ryhmissä on vakaviin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä ja niissä vaikuttaa olevan hierarkkisuutta.
&#8211; Vaikka uutisotsikoiden perusteella jengi-ilmiö ja nuorisorikollisuus näyttäisi kytkeytyvän Helsinkiin, kyse ei kuitenkaan ole enää pelkästään pääkaupunkiseudun ongelmasta. Joka päivä saamme lukea otsikoita siitä, kuinka ongelma nostaa päätään muuallakin, esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Jokela sanoo.
Pääkaupunkiseudulla katujengien toiminta menee koko ajan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12140805">kovempaan suuntaan</a> ja osa jengeistä on jo siirtynyt teräaseista ampuma-aseisiin.
&#8211; Puhutaan siis jo myös ampumistapauksista. Alkaa olla iso ja aiheellinen huoli kaupungilla liikkuessa tuleeko aseella uhatuksi, Jokela sanoo.
Hyssyttelyn tilalle realismia
Perussuomalaisten uudessa kriminaalipoliittisessa ohjelmassa yhtenä keinona puuttua katujengien rikollisuuteen esitetään rikosoikeudellisen <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/10/KriminaaliOhjelmaIsoVerkko.pdf">vastuuikärajan alentamista</a> esimerkiksi 14 vuoteen, mikä on rikosoikeudellisen vastuun alkamisikä ainakin Saksassa, Itävallassa ja Virossa. Perussuomalaiset myös lisäisi poliisien resursseja sekä vahvistaisi poliisin ja nuorisotyön yhteistyötä.
PS-Nuorison 1. varapuheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius toteaa, että Suomessa keskeistä olisi nyt ottaa esimerkkiä muista pohjoismaista, erityisesti Ruotsista ja Tanskasta, joissa <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/aaf7d967-0522-42d0-be40-7786b5223065">jengirikollisuuteen puututaan</a> kovalla kädellä.
Perussuomalaisen Nuorison valmistumassa oleva maahanmuuttopoliittinen ohjelma rakentuu kahdelle näkökulmalle: mitä ovat maahanmuuttopolitiikan epäonnistumiset sekä millaisia suunnanmuutoksia tarvitaan.
&#8211; Toisaalla, esimerkiksi Ruotsissa, aiemmin tapahtuneet epäonnistumiset tulee tunnistaa ja ottaa varoittavaksi esimerkiksi. Suunnanmuutoksissa on kyse siitä, että miten jo syntyneitä ongelmia voidaan lähteä torjumaan, Vigelius sanoo.
Hän toteaa, että sinisilmäisiä käsityksiä ja ongelmien hyssyttelyä tulee ehkäistä tuomalla realismia peliin. Toisaalta, kun meillä on realistinen tilannekuva, niin jämäköitä ratkaisuja myös uskalletaan ottaa käyttöön.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi, koska keskeisimmät kotoutumisen ongelmat ovat seuraus humanitaarisesta maahanmuutosta, johon liittyy esimerkiksi kielitaidon puute, syrjäytyminen ja ulkopuolisuus, Vigelius sanoo.
Katujengiongelma tiedossa jo 12 vuotta sitten
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen huomauttaa, että vaikka väkivaltaiset katujengit ovat nousseet huolenaiheeksi ja keskusteluun erityisesti tänä syksynä, kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö. Jo alkuvuodesta 2011 – siis liki 12 vuotta sitten – <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000379708.html">poliisi varoitteli</a>, että Suomen lähiöissä on alkanut lähtölaskenta kohti katujengien syntyä.
&#8211; Katujengeistä on siis puhuttu jo yli vuosikymmenen ajan. Siitä huolimatta poliittinen diskurssi kehityksen suhteen on ollut vähättelevää. Suomessa myös tyypillisesti usein sanotaan, että ei meillä voisi tapahtua samaa kuin Ruotsissa, jossa tilanne on täysin erilainen. Jostain kehitys kuitenkin aina lähtee liikkeelle, ja jos siihen ei puututa ajoissa kehitys voi päästä huolestuttavan pitkälle. Eskaloituminen voi tapahtua nopeastikin, kun tapahtumien taustalla on köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia, Tynkkynen sanoo.
Hän painottaa, että perussuomalaisissa katujengiongelmaan ei suhtauduta hyssytellen, vaan puolue menee ratkaisut edellä. Tynkkysen mukaan jengiytymisen torjumisessa voidaan erottaa toisistaan toisaalta pehmeät keinot, kovat keinot ja toisaalta rikosoikeudelliset keinot.
&#8211; Pehmeitä keinoja ovat esimerkiksi asuntopolitiikka, eli kiinnitetään enemmän huomiota siihen, millaisia asuinalueita Suomessa syntyy. Lisäksi myös kotouttamisvaatimuksia tulee tiukentaa. Lähtökohdaksi tulee ottaa, että kotoutuminen ja kielen oppiminen on niiden ihmisten tehtävä, jotka tähän maahan tulevat. Se on oikein meidän suomalaisten näkökulmasta, mutta samalla se on parasta myös näille ihmisille itselleen, koska ilman kotoutumista he jäävät ulkopuolisiksi, Tynkkynen sanoo
Perussuomalaiset esittää myös esimerkiksi ulkomaalaisten vankien siirtoa kotimaidensa vankiloihin, vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista, pysyvää maahantulokieltoa ja myönnetyn Suomen kansalaisuuden poistamista.
&#8211; Jengiytymisen estämisen ytimessä on aina kestävä maahanmuuttopolitiikka. Jos me emme sitä kykene tekemään, joudumme sen jälkeen ottamaan käyttöön suuren määrän eri keinoja, jotta voimme pitää kontrollissa maahanmuuttoon liittyviä lieveilmiöitä, Tynkkynen varoittaa.
<iframe loading="lazy" title="Miten jengiytyminen lopetetaan? Bergbom, Tynkkynen ja Vigelius vastaavat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kQhhIW8Otk4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi

Jonne Rinne

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen – ”Ratkaisu löytyy, kun tunnistat ja tunnustat ongelman”

EuroCOP:n tuore puheenjohtaja Jonne Rinne Ylellä: Suomi ei ole ollut tarpeeksi aloitteellinen jengirikollisuuden torjunnassa

Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025